( Työelämä )

Turha kilpailukieltosopimus on osaamisen pakkopaita

Teksti Matti Koskinen
Kuvat iStockphoto
Kevein perustein laaditut kilpailukieltosopimukset vaikeuttavat niin yritysten kuin työntekijöidenkin elämää. Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.) haluaa selkiyttää villiintynyttä sopimuskäytäntöä muuttamalla lainsäädäntöä pohjoismaisten esikuvien mukaisesti.

Liika on liikaa, ja tällä hetkellä Suomessa sovitaan liikaa kilpailukieltosopimuksia. Työsopimusten turhista kilpailukieltoehdoista on muodostunut rasite, joka turhaan jäykistää työmarkkinoita, haittaa työvoiman liikkuvuutta ja estää parhaan osaamisen hyödyntämisen siellä, missä se on tuottavinta.

Tällainen käsitys syntyy, kun kuuntelee kansanedustaja ja ekonomi Saara-Sofia Sirénin puhetta aiheesta.

”Olemme pieni maa, jonka vahvuus on ennen kaikkea osaaminen. Se pitää saada parhaaseen mahdolliseen käyttöön.”, kokoomuslainen Sirén sanoo.

”Meidän työmarkkinoita koskevat järjestelmämme ovat tällä hetkellä jäykät, ja ne heijastelevat mennyttä maailmaa. Työurat ovat nykyisin hyvin erilaisia kuin ennen.”

Sirén on tuomassa piakkoin eduskuntaan kilpailukieltosopimuksia koskevaa lakiehdotusta. Sitä on laadittu yhteistyössä muun muassa Suomen Ekonomien kanssa.

”Nykyään kilpailukieltoa käytetään vähän eri tarkoituksessa kuin mihin se on luotu”, Sirén toteaa.

Kilpailukieltoehto estää määräajan työntekijää siirtymästä toisen saman alan yrityksen palvelukseen työsuhteen päätyttyä. Se on yhä useammin mukana myös työsopimuksissa, joissa sille ei ole varsinaisesti perusteita. Osalla aloista, etenkin asiantuntijaorganisaatioissa, siitä on tullut Sirénin mukaan jo uusi standardi.

”Tämä on tänä päivänä arkea omassa lähipiirissäni. Ihmiset, jotka haluavat edetä urallaan ja hakea uusia työpaikkoja, ovat huolissaan kilpailukieltosopimuksesta”, Sirén pahoittelee.

Suuria mullistuksia ei lakiin hänen mielestään tarvitsisi tehdä. Tavoitteena on pikemminkin päivittää pelisääntöjä vastaamaan uutta tilannetta. Ehdotuksen keskeinen tavoite on päästä eroon turhista kilpailukieltosopimuksista ja saada yritykset pohtimaan tarkemmin, milloin tällainen ehto on työsopimuksessa tarpeen ja milloin ei.

Siksi Sirén ehdottaa työnantajalle korvausvelvollisuutta kilpailukiellon ajalta, mutta toisaalta myös mahdollisuutta vapauttaa työntekijä kilpailukieltosopimuksesta koska tahansa. Ehdotuksen tarkat yksityiskohdat ovat vielä työn alla, mutta nämä ovat sen ydinkohtia.

”Jo tämä varmasti lisäisi työnantajien harkintaa ja vähentäisi turhia kilpailukieltopykäliä”, Sirén arvioi.

Miksi tällainen uudistus on tarpeen? Miten kilpailukieltosopimuksista on tullut niin yleisiä ja haitallisia?

Työntekijä kantaa riskin

Nykyisen lain mukaan kilpailukieltosopimus voidaan tehdä lähtökohtaisesti enintään puoleksi vuodeksi ja vain erityisen painavasta syystä. Lain alkuperäisenä tavoitteena on ollut, ettei kilpailukieltoa käytettäisi kovinkaan laajasti, vaan ainoastaan erityistapauksissa.

Käytännössä työnantajilla ei kuitenkaan ole mitään estettä kilpailukieltopykälän lisäämiseen vaikka kaikkiin työsopimuksiin.

”Laadittu sopimus saattaa olla pätemätön, mutta siihen ei liity työnantajan osalta minkäänlaista riskiä”, paljastaa Suomen Ekonomien lakimies Joel Uusi-Oukari.

Yhä tavallisempi tapa etenkin asiantuntijavaltaisilla aloilla on liittää kilpailukielto yleiseen työsopimuspohjaan, jota tarjotaan kaikille uusille työntekijöille työtehtävästä ja asemasta riippumatta. Minkäänlaista harkintaa ei tarvitse tehdä, ja kilpailukielto on varmuuden vuoksi olemassa, jos siihen haluttaisiin mahdollisesti jossain tapauksessa vedota.

Mahdollisuus sopia kilpailukieltoehdosta on ollut laissa pitkään, mutta viimeisten 5–10 vuoden aikana kilpailukieltopykälä on yleistynyt rajusti. Se on havaittu myös Suomen Ekonomeissa.

”Johtajien työsopimuksissa kilpailukieltoehto on lähes poikkeuksetta, ja niissä toki myös erityisen painavan syyn edellytys usein myös täyttyy. Mutta hyvin vastaavia ehtoja näkee riviasiantuntijoilla ja esimiehilläkin, ja silloin perustelut ovat usein epämääräiset”, sanoo liiton toinen lakimies Sofie Siegfrids.

Työntekijälle kilpailukielto on aina ylimääräinen huolenaihe työpaikkaa vaihtaessa. Lain mukaan kilpailukiellon rikkomisesta voi seurata enintään puolen vuoden palkkaa vastaava sopimussakko, jonka ei tarvitse olla missään suhteessa työnantajalle koituneeseen vahinkoon.

”Olen nähnyt jopa opiskelijoille tarjotun määräaikaista työharjoittelusopimusta, johon liittyy kilpailukieltoehto. Eli jos olet kolme kuukautta harjoittelijana ja menet sen jälkeen kilpailijalle töihin, siitä voi rapsahtaa kaksinkertainen sakko siihen verrattuna, mitä ehdit työssä ansaita”, Uusi-Oukari hämmästelee.

Ajatus mahdollisesta puolen vuoden ansioiden menetyksestä riittää nostamaan kynnystä vaihtaa työpaikkaa. Useimmiten työntekijä joutuu ottamaan tietoisen riskin vaihtaessaan työpaikkaa kilpailukiellosta huolimatta. Lähtiessä vain toivotaan, ettei vanha työnantaja lähde esittämään vaatimuksia.

”Paljon on tapauksia, joissa työnantaja katsoo työsuhteen päättyessä, ettei sopimus varsinaisesti ole sitova. Mutta joissain tapauksissa selvästi perusteettoman kilpailukiellon nojalla on lähetetty laskua perään”, Uusi-Oukari kertoo.

Kuka lasketaan kilpailijaksi?

Erityisesti työntekijän elämää hankaloittavat juuri kevyin perustein tai epämääräisin ehdoin laaditut kilpailukieltosopimukset. Tilannetta ei helpota kilpailijan määritelmän epämääräisyys. ”Kilpailija” joudutaan aina arvioimaan tapauskohtaisesti.

”Missään ei ole listoja siitä, mitkä firmat kilpailevat keskenään ja mitkä eivät. Yleensä ihminen tunnistaa alalla toimittuaan selkeät kilpailijat itsekin, mutta joskus on päällekkäisyyttä ja tilanne on tulkinnanvarainen”, Uusi-Oukari sanoo.

Lain mukaan kilpailevan toiminnan tunnusmerkki on se, että se ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Tällainen on esimerkiksi yritys, joka tarjoaa kilpailevaa tuotetta, mutta joskus sopimus ulottaa kiellon myös asiakkaisiin ja alihankkijoihin.

”Lähtökohtaisesti esimerkiksi entisen työnantajan asiakkaan palvelukseen siirtyminen on ihan ok. Mutta on paljon firmoja, joissa yhden ihmisen koko työpanos menee yhdelle asiakkaalle. Jos työntekijä menee töihin asiakkaalle, voi firma menettää kyseisen asiakkuuden”, Uusi-Oukari kertoo.

”Monessa yrityksessä kilpailukieltoa koskevat klausuulit säädetään ennaltaehkäisevästi niin, että niissä kielletään kaikki, mikä voisi vahingossakin vahingoittaa työnantajaa.”

Milloin kilpailukielto sitten olisi aidosti tarpeen? Monissa tilanteissa työnantajan edut voitaisiin turvata helpomminkin.

Uusi-Oukari mainitsee esimerkiksi työntekijän, jolla on huomattava asiakasvastuu. Esimerkiksi suuria asiakkaita hallinnoiva avainasiakaspäällikkö, johon asiakassuhde henkilöityy, voisi työpaikkaa vaihtaessaan viedä asiakkaat mukanaan.

”Tällaisessakin tapauksessa olisi aika paljon kevyempää sopia, että työntekijä ei saa houkutella vanhoja asiakkaita esimerkiksi kuuden kuukauden aikana irtisanoutumisesta. Siinä työnantajan intressi eli asiakkuuksien suojeleminen tulisi suojatuksi, eikä samalla rajoitettaisi työntekijän mahdollisuuksia vaihtaa työpaikkaa”, Uusi-Oukari toteaa.

Toisena yleisenä perusteluna kilpailukiellolle ovat liike- ja ammattisalaisuudet, joita halutaan suojella. Siihenkin on jo olemassa salassapitosopimus.

”Salassapitosopimus on hyväksyttävää sopia hyvinkin tiukaksi. Se voi sitoa pitkän aikaa ja siihen voi asettaa ankarat sanktiot.”

Kilpailukieltoehtoa työsopimuksessaan murehtiville ekonomeille Uusi-Oukari antaa neuvon: kannattaa haastaa rekrytoija tai työnantaja pienen neuvotteluun, miksi pykälä on tarpeellinen omassa työsuhteessa, ja yrittää neuvotella muista keinoista.

”Kannattaa selvittää kilpailukieltoehdon tarkoitusperä ja pyrkiä löytämään muotoilut, jotka suojaavat työnantajan intressejä, mutta eivät turhaan estä työpaikan vaihtoa”, Uusi-Oukari opastaa.

”Ja vähintäänkin voi pyytää työnantajaa poistamaan automaattisen sopimussakon. Jos kilpailukiellon tarve ei ole selvä, niin työnantaja voisi edes olla velvollinen osoittamaan, mitä vahinkoa kiellon rikkomisesta on aiheutunut.”

Työmarkkinoiden kankeus ei ole kenenkään etu

Yksittäiselle työntekijälle kilpailukieltosopimuksesta on nykyisellään siis puhtaasti vain harmia. Yrityksen kannalta siihen ei ensi näkemältä liity minkäänlaista haittaa, mutta se voi epäsuorasti jarruttaa myös omaa rekrytointia. Kun kilpailukielto tulee tietyllä alalla standardiksi, se samalla estää työvoimaan liikkuvuutta ja rajoittaa yritysten mahdollisuuksia palkata alansa parhaita osaajia.

”Esimerkiksi ohjelmistoalalla puhutaan, että koodareita tarvittaisiin hirveitä määriä. Maassa ei ole ihan hirveästi tietyn erityisalan osaamista, ja ne joilla sitä on, eivät pääse liikkumaan sinne missä heidän työnsä olisi tuottavinta”, Uusi-Oukari sanoo.

Suomen ulkopuolella ongelmaan on jo havahduttu. Muissa Pohjoismaissa kilpailukieltosopimusta koskevaa sääntelyä on jo viime vuosina kiristetty. Kansanedustaja Sirénin ehdotuksen tavoitteena on tuoda Suomi samalle viivalle.

Esimerkiksi Ruotsissa asiasta on säädetty lähtökohtaisesti työehtosopimuksessa. Norjassa ja Tanskassa puolestaan on lakitasolla säädetty työnantajalle korvausvelvollisuus kilpailukiellon voimassaoloajalle.

”Tanskassa korvaukset lasketaan aika monimutkaisen järjestelmän perusteella. Siinä korvaustasoon vaikuttavat se, millainen sopimus on kyseessä, kuinka laaja se on, ja kuinka pitkään kilpailukielto jatkuu”, selittää Pohjoismaiden malleihin tutustunut Sofie Siegfrids.

Tanskassa kilpailukieltosopimuksen sidonnaisuusajalta maksettava korvaussumma on vähintään 40 prosenttia työntekijän kuukausipalkasta, jos kilpailukieltosopimus on voimassa enintään kuusi kuukautta. Jos kilpailukieltosopimus on voimassa 6–12 kuukautta tai on sisällöltään hyvin laaja, korvaussumma on vähintään 60 prosenttia.

Yrityksellä on Tanskassa kuitenkin mahdollisuus vähentää korvaussummaa, jos työntekijä esimerkiksi löytää kiellon voimassa ollessa uuden työn toiselta toimialalta. Siinäkin tapauksessa työntekijällä on kuitenkin oikeus koko korvaussummaan työsuhteen päättymisen jälkeisiltä kahdelta ensimmäiseltä kuukaudelta. Tämän jälkeen työntekijä saa kilpailukieltosopimuksen sitovuusaikana tietyn vähimmäiskorvauksen haitasta, jonka voimassa oleva kilpailukieltosopimus aiheuttaa.

Uudistus kannustaisi harkintaan

Norjassa työantajan korvaus vastaa lähtökohtaisesti täyttä palkkaa. Summalle on olemassa katto, ja korvaukseen voidaan tehdä vähennyksiä tietyin ehdoin, kuitenkin enintään puolet korvauksesta.

Siegfridsin mukaan Suomen kilpailukieltoa koskevan sääntelyn pohjaksi sopisi hyvin Norjan malli. Siinä työnantajalle asetettaisiin korvausvelvollisuus haitasta, jonka voimassaoleva kilpailukieltosopimus aiheuttaa, ja annettaisiin työnantajalle mahdollisuus vapauttaa työntekijä sopimuksesta työsuhteen aikana. Näin työnantajalle ei tulisi kuluriskiä sellaisista kilpailukieltosopimuksista, joiden voimassapitäminen ei ole tarpeellista.

”Norjan malli lähtee siitä, että työntekijä voi pyytää työnantajalta selvitystä kilpailukiellon perusteista ja ehdoista, ja irtisanomisaikana tuo lausunto myös sitoo. Jos työsuhde päättyy, työnantaja ei voi enää yksipuolisesti irtisanoutua siitä”, Siegfrids kertoo. Näin työntekijällä on olemassa varmuus siitä, että hän saa korvauksen kilpailukiellon ajalta.

Jos korvausvelvollisuus ulotettaisiin takautuvasti myös jo olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, se kannustaisi työnantajia pohtimaan tarkemmin myös niiden tarkoituksenmukaisuutta.

Pohjoismaisia käytäntöjä jyrkempiäkin esimerkkejä kilpailukieltoihin kohdistuvasta lainsäädännöstä löytyy. Esimerkiksi Piilaaksostaan kuulussa Kalifornian osavaltiossa Yhdysvalloissa kilpailukiellot ovat lähtökohtaisesti laittomia lukuun ottamatta erinäisiä omistajanvaihdostilanteita.

Lakialoitetta valmisteleva kansanedustaja Sirén ei kuitenkaan näe tarvetta ihan näin rajulle uudistukselle.

”Haluan jättää työnantajalle harkinnan kilpailukiellon käytön suhteen. Vaikka sopimuksia tehdään paljon myös turhaan, on varmasti painavia perusteita ja tilanteita, jolloin sopimuksen teko on todella tarpeen. Nyt tulevalla lakiesityksellä ei estetä sitä, vaan ohjataan käyttämään harkintaa, kun kilpailukieltosopimuksia tehdään”, hän sanoo.

Sirén sanoo ymmärtävänsä myös yritysten huolenaiheita. Kilpailukieltoehtoja lisätään sopimuksiin muun muassa liikesalaisuuksien vuotamisen ja asiakkaiden menettämisen pelossa, vaikka näitä intressejä voitaisiin suojella myös muilla keinoin. Nyt kilpailukieltoehto on usein päällekkäinen muiden työnantajaa suojaavien pykälien kanssa.

”Tietysti haluamme pitää kiinni vahvasta liikesalaisuuksien suojasta. Siitä ei kukaan ole luopumassa”, hän huomauttaa.

Sirén uskoo ehdotuksensa löytävän kannatusta eduskunnassa. Työmarkkinoiden jähmeyden purkamisen keinona uudistus on helpoimmasta päästä.

”Varmasti keskusteluja tullaan käymään esimerkiksi työmarkkinaosapuolten kanssa, kunhan konkreettinen ehdotus on esillä. Mutta olen ymmärtänyt, että tämä ei herätä valtavan suuria tunteita. Laajasti ottaen näkisin, että tämä on koko yhteiskunnan etu.”

31.5.2017

Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä erityisen painavasta syystä

Työsopimukseen kirjattu kilpailukieltoehto tai erillinen kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän työllistymistä kilpaileviin yrityksiin tai oman kilpailevan toiminnan aloittamista työsuhteen päätyttyä.

Kilpailukiellon perusteena on oltava työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen ja työtehtäviin liittyvä erityisen painava syy. Kilpailukielto on voimassa määräajan, lain mukaan pääsääntöisesti korkeintaan kuusi kuukautta.

Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, mikäli työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä.

Kilpailukieltosopimuksen voi tarkistuttaa Suomen Ekonomien työsuhdeneuvonnan juristeilla ennen siihen sitoutumista.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

03.07.2017
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013