( Työelämä )

Työelämän hurja murros

Teksti Helinä Hirvikorpi
Kuvitus Jussi Kaakinen
Työelämä kellahtaa ympäri, ja robotit ryntäävät palveluun. Johtamista tarvitaan ison kuvan hahmottamiseen, ja koulutus kannattaa tulevaisuudessakin. Työ on tulevaisuudessakin merkityksellinen osa elämää. Itse asiassa elämä muodostuu mielekkäästä tekemisestä, ei ole erikseen työtä, vapaa-aikaa ja harrastuksia.

Tänään ja huomenna tallennetaan yhtä paljon tietoa kuin koko ihmisten sivilisaatio on tallettanut aikojen alusta vuoteen 2003 mennessä. Tietojenkäsittelyn kapasiteetti lisääntyy tänä ja ensi vuonna enemmän kuin koko sen tähänastisessa historiassa. Kasvu ja kehitys ovat eksponentiaalisia.

Sosiaalisen median ja pilvipalvelujen olemassaolo eivät ole uutta, mutta niiden arkipäiväistynyt käyttö massojen ilmiönä on. Digitaalisuus etenee ruudulta reaalielämään. Tietoverkkoihin kytkeytyvät sensorit, laitteet, koneaistit, robotiikan edistysaskeleet, 3D-tulostus.

Ei siis tarvitse ihmetellä, miksi on muutettava toimintatapoja, miksi jotkut ammatit ja työt häviävät ja toiset muuttavat muotoaan.

Etlan tutkimusjohtaja Petri Rouvinen tuli talvella julkisuuteen tutkimuspaperinsa kanssa ja lehdet repivät otsikoita: mitkä ammatit kuolevat, mitkä jäävät eloon. Putkimies ja hotellinjohtaja säilyvät.

”Ennemmin kuin luetteloita ammateista haluaisin painottaa, että kyse on historiallisesti todella suuresta murroksesta. Kaikki tapahtuu nopeasti ja koskee kaikkia työn ja yksityiselämän alueita. Näen muutoksen yhtä suurena, kuin aikoinaan oli siirtyminen pellolta tehtaisiin. Nyt siirrytään teollisen ajan työstä johonkin muuhun”, Petri Rouvinen sanoo.

Ja mitä se muu on? Pitää keksiä uusia toiminta tapoja jokaisessa työssä, kun ammatteja häviää ja uusia syntyy tilalle. Yksi konkreettinen esimerkki on S-ryhmän jättivarasto, joka muutti Espoosta Sipooseen. Varasto suureni ja automatisoitui, sen asiakkaiden palvelu parani ja väkeä tarvitaan puolet vähemmän kuin ennen. Kaikkien työn sisältö myös muuttui.

Jos etsii uhattuja töitä, niitä ovat ne, joita robo tit pystyvät tekemään. Mutta missä tarvitaan inhimillistä kosketusta, aisteja, luovuutta, intuitiota, uuden keksimistä, moraalia, etiikkaa – siellä tarvitaan ihmisiä. Viisi vuotta sitten ei olisi arvannut, että firma palkkaa tiedottajan twiittaamaan toimitusjohtajan tilillä tai niinkin moni elättää itsensä bloggaajana. Kyse on massojen tavoittamisesta yli kansallisvaltioiden rajojen.

Johtaminen on ihmisen työtä

Kone ei varsinaisesti ajattele, vaikka toteuttaakin monimutkaisia päätöksentekosääntöjä, mutta se tekee päätöksiä mielettömällä nopeudella ja tarkkuudella. Tietotekniikan edistys, digitaalisuus ja robotisaatio ovat eri asioita, mutta kytköksissä toisiinsa. Robotti-imuri ei imuroi, ellei sen sisällä ole oivallinen ohjelmisto.

Kun tarvitaan niin sanottua isoa kuvaa, meta-ajattelua, kone ei korvaa ihmistä. Kone ei tiedä, mitkä asiat meidän ihmisten näkökulmasta ovat ratkaisun arvoisia, onko havainnoissa järkeä isomman kontekstin kannalta. Myös kaikki monimutkainen viestintä, jossa on tunneälyä, on ihmisten tonttia. Opetus, motivointi ja valmennus voivat olla digitaaliavusteisia, mutta jossakin kohdassa tarvitaan myös ihminen.

Johtaminen ja esimiestyö ovat tutkimusjohtaja Rouvisen mielestä vähiten uhattuja aloja. Se liittyy meta-ajatteluun, miten hahmottaa tulevaisuuden. Johtamisessa ja esimiestyössä on myös paljon turhaa ja mekaanista byrokratiaa, jonka koneet voivat hoitaa.

”Johtamisen ydin ei korvaudu ohjelmistolla.”

Entä ammattiyhdistys? Robotit eivät näe tärkeänä järjestäytyä, koska niiltä puuttuu muu käsitteel linen intressi kuin mitä ne on ohjelmoitu tekemään. Ay-liike kärsii tai voittaa paremminkin globalisaa tion mukana. On yhä vähemmän ryhmiä, joilla on täsmällisesti samat intressit.

”Palkat määräytyvät enemmän globaalilla tasolla, ja kansallisia sopimuksia on vaikeampi tehdä. Toisaalta työmarkkinoilla voi olla voimatasapaino: työnantajalla on neuvottelutyökaluna se, että voi painaa reaaliaikaisesti poljinta eri puolilla maailmaa. Työntekijöiden neuvotteluvoimaa lisää taas se, että kaikenlaiset pienetkin häiriöt maailmanlaajuisessa, tarkoin optimoidussa ketjussa voivat aiheuttaa suuria häiriöitä ja katkaista koko ison kuvion”, Rouvinen hahmottaa.

PetriRouvinen E8R712127 749x500 Työelämän hurja murros
Hyvinvointi lisääntyy

”Rajussa muutoksessa on paljon positiivista. Se kohdistuu kaikkiin osaamistasoihin ja tuloluokkiin. Maailmassa saavutettavissa oleva hyvinvointi lisääntyy radikaalisti. Kakku kasvaa. Kysymys on, miten kakku jaetaan maiden välillä – siinä Suomi on vahvoilla – ja maiden sisällä. Tekninen kehitys ja globalisaatio vaikuttavat samansuuntaisesti, työmarkkinat voivat polarisoitua. Hyviä ja hyvin palkattuja töitä on enemmän, samoin ikäviä ja huonosti palkattuja töitä, mutta kehitys haastaa erityisesti nykyistä keskiluokkaa”, tutkimusjohtaja Petri Rouvinen arvioi.

Koko parisataavuotisen teollisen historian aikana on käyty kilpajuoksua työn ja teknologisen kehityksen välillä. Aina työlle on löytynyt uutta käyttöä, kun vanha tekeminen on päättynyt.

”Niin nytkin, työn sisällöt määräytyvät uudelleen ja mahdollisesti vuosityöajat hieman lyhenevät. Paras ennuste on se, että loppupeleissä kaikki on ok”, Rouvinen lohduttaa.

Työntekijöiltä ja työmarkkinoilta vaaditaan joustavuutta ja ketteryyttä aiempaa enemmän.

Mitä tekevät ekonomit 20 vuoden aikajanalla?

”Työt, mihin kauppatieteilijät valmistuvat ovat aika tavalla suojatulla puolella. Korkea, laaja-alainen ja pitkälle menevä koulutus on hyvä suoja teknisen kehityksen mahdollisia negatiivisia vaikutuksia vastaan. Ja elinikäisen oppimiseen täytyy radikaalisti muuttua, sehän on nykyisin vain sanonta, mutta ei todellisuutta”, Petri Rouvinen huomauttaa.

Hän lainaa Googlen ekonomistia, joka väitti, että tulevaisuuden ammatti on tilastotieteilijä. Kun datamassat räjähtävät, on kyky käsitellä datamassoja ja arviointi, mitä niillä voi tehdä ”in high demand”.

On jo myös nähty, että jollekin erittäin kapean osaamisen erikoisasiantuntijalle, joka on paras alallaan, kannattaa maksaa miljoonia, kun taas toiseksi parhaalle ei mitään. Digitaalisessa jakamisessa työ skaalautuu lavealle. Työelämän polarisaatiota ruokkii tämä supertähtitalous, josta pelialalla on esimerkkejä. Tekijä on tavallaan tekniikkaa täydentävä niukkuushyödyke, joita ei ole monta.

Tutkimusjohtaja Petri Rouvinen painottaa koulutusta. Niin luokkahuone kuin luentosalikin pitää kääntää ympäri. Oppiminen demokratisoituu, kun se on globaalia ja digitaalista. Stanfordin yliopisto järjesti maailmanlaajuisen tekoälyn kurssin, jolla oli verkossa 160 000 osallistujaa. Parhaan yliopiston ykkösopiskelija oli arvioissa vasta sijalla 411.

”Digitalisointi voi muuttaa koko koulutuksen dynamiikan. Suomessa vasta haparoidaan ensi askeleita.”

CristinaAndersson E8R652627 750x500 Työelämän hurja murros

Robotit tulevat palvelualoille

Japanissa on robottitehdas, joka on aivan pimeä. Valoja ei tarvita, kun robotit valmistavat robotteja, ja ihminen käy tehtaassa vain muutaman viikon välein. Robotit tekevät varsin monia töitä teollisuudessa ja nyt ne astuvat palvelujen pariin.

Liikkeenjohdon konsulttina työskentelevä Cristina Andersson tutustui robotiikkaan tarkemmin, kun teki yhdessä dosentti Jari Kaivo-ojan kanssa kirjaa BohoBusiness – ihmiskunnan voitto koneesta.

”En vielä kolme vuotta sitten aavistanut, miten valtava trendi robotiikka on maailmalla. Se on myös EU:n keskeinen avainalue, vaikka meillä Suomessa se ei juuri näy”, hän sanoo.

Tulevaisuudentutkijat puhuvat kuudennesta aallosta. Viides aalto oli informaatioteknologia. Kuudennen aallon keskeinen tekijä on robotisaatio. Viidennessä aallossa digitoitiin kaikki, mikä voitiin digitoida, kuudennessa aallossa robotisoidaan kaikki, mikä voidaan robotisoida.

Robotikka on perinteisesti palvellut teollisuutta, joka onkin automatisoitunut. Eksponentiaalinen kasvu on menossa palvelualoilla. Ennakoidaan, että vuonna 2020 robottiteknologian kokonaismarkkina on maailmalla 190 miljardia dollaria. Tästä 80 prosenttia on erilaisia palvelurobotteja, joita on sairaaloissa, hoivakodeissa, lääkäriasemilla. Tulossa on myös kotirobottien vallankumous, nyt ainoastaan imuri kiertää huushollia.

”Hieno visio ja arvokas asia on se, että vanhat ihmiset pystyvät asumaan kauemmin kotona ja viettämään itsenäistä elämää, kun apuna on robotti”, Cristina Andersson sanoo.

Hänen mielestään Suomesta puuttuu robottien innovatiivisen käytön opetus, vaikka täällä osataan käyttää niitä teknisesti. Yksi askel käytäntöön on, kun Sastamalan koulutusyhtymässä alkaa hoiva robottiteknikko-koulutus.

”Tarvitaan myös johtamisalan koulutusta silloin, kun organisaation työvoimasta 90 prosenttia on robotteja. Ainakin silloin, kun roboteista tulee ajattelevia ja oppivia. IBM on sanonut, että heillä on neljän vuoden sisällä robotti, joka aistii kuin ihminen ja se muuttaa kaiken aistimansa digitaaliseksi tiedoksi. Tämä on hurja näkymä”, Andersson sanoo.

Tässä tapauksessa robotti pystyy oppimaan ja tekemään itse johtopäätöksiä, muuttamaan käyttäytymistään ja toimintaansa sen perusteella, mitä oppii ympäristöstä.

duunit 527 337x500 Työelämän hurja murros

Kone täydentää ihmistä

Virtuaaliset robotit ovat todellinen vallankumous. Ne tekevät sekunnin murto-osassa sen, mihin ihmisellä menee kolme kuukautta. Ne pystyvät tekemään urheilu-uutiset tulosdatasta tai laskemaan pörssi sijoitusten algoritmejä. Robottikamerat kuvasivat Sotshin olympialaisissa moitteettomasti. Lakimiehiä on korvattu roboteilla: keinoäly pystyy etsimään tausta-aineistoja ja ennakkotapauksia valtavasta tieto määrästä hetkessä.

Cristina Andersson tähdentää, että robotti ei ole sama kuin tietotekniikka. Robotti on toimija, joka muuttaa digitaalisen tiedon fyysiseksi teoksi, kuten ihminen. Se voi muuttaa myös fyysistä maailmaa digitaaliseksi.

”Ihminen on aina löytänyt uusia polkuja uusiin töihin ja näin käy tässäkin. Työ on muuttunut koko ajan raskaammasta ke vyemmäksi, ja nyt roboti saa tio muuttaa edelleen jäljellä olevia raskaita töitä kevyek si. Ihmiset tekevät töitä, joissa tarvitaan ihmisen luovuutta ja läsnäoloa. Palkkatyö vähenee, työmuodot ovat muita”, Andersson sanoo.

”Visioni on, että kone täydentää ihmistä. Koneella on koneen valta, ihmisellä ihmisen valta, näin syntyy täydentävä yhteistyö, jota on syytä alkaa kehittää myös Suomessa”, Cristina Andersson sanoo.

Ettei vain käy niin kuin vanhassa Stanley Kubrickin elokuvassa Avaruusseikkailu 2001, jossa tietokone HAL hermostui raketin astronautteihin, kapinoi ja teki omia päätöksiään.

Eniten uhattuja ammatteja

  • Puhelin- ja asiakas palvelukeskusten myyjät

  • Tallentajat

  • Valokuvatuotteiden valmistuksen prosessityöntekijät

  • Huolitsijat, tulli-
    ja laivanselvittäjät

  • Kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat

  • Pakkaus-, pullotus-
    ja etiköintikoneiden hoitajat

  • Luokittelijat ja laaduntarkkailijat
    (ei ruuissa ja juomissa)

  • Asianajosihteerit

  • Mallit

  • Palkanlaskijat

Vähiten uhattuja ammatteja

  • Hotellinjohtajat

  • Ravitsemusalan erityisasiantuntijat

  • Opetusmenetelmien erityisasiantuntijat

  • Kuulontutkijat ja puheterapeutit

  • Sosiaalihuollon johtajat

  • Psykologit

  • Opetusalan johtajat

  • Terveydenhuollon johtajat

  • Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat

  • Ylihoitajat ja osastonhoitajat

Lähde: Computerization Threatens One Third of Finnish Employment, ETLA

16.4.2014

Tulevaisuuden renessanssiyhteiskunnassa materiaalinen vaurastuminen ei ole enää tärkeää, vaan onnellisuus, sanoo tutkimusjohtaja Mika Aaltonen Aalto-yliopistosta.

Työ pitää määritellä uudelleen

Työ on tulevaisuudessakin merkityksellinen osa elämää. Itse asiassa elämä muodostuu mielekkäästä tekemisestä, ei ole erikseen työtä, vapaa-aikaa ja harrastuksia.

Tutkimusjohtaja Mika Aaltonen Aalto-yliopistosta on kirjoittanut yhdessä tanskalai – sen futurologin Rolf Jensenin kanssa kirjan The Renaissance Society, joka julkaistiin viime vuonna New Yorkissa ja tänä keväänä koreaksi käännettynä Soulissa. Kirja pohtii länsimaisen yhteiskunnan uudelleenorganisoitumista.

Mika Aaltosen lähtökohtana on tosiasia, että teollinen yhteiskunta on aikansa elänyt, julkinen sektori on kasvanut ja tappiollinen ja hiljainen sopimus, jonka varassa suomalainen keskiluokka on toiminut, on murtunut. Eli enää emme opiskele johonkin yhteen ammattiin, ole töissä yhdessä, kahdessa firmassa ja jää eläkkeelle, jonka tulo on varmaa.

Vaikka nyt hankkii koulutuksen, ei ole varmaa, saako työpaikan. Vaikka on loistava työntekijä, ei ole varmaa, pysyykö työpaikka. Eikä maailmassa ole eläkejärjestelmää, joka kestää koko ajan pidentyvän eliniän.

”Tällaisessa yhteydessä ja muutoksessa työ on suurin sopeuttava tekijä. Rajapinnoissa, joissa työ on rakentanut ja rajoittanut elämää, työn merkitys kasvaa. On liikuteltava näitä rajapintoja – opiskelee vai on töissä, on töissä tai on työtön, on töissä tai on eläkkeellä – niin että ihmiset pysyvät mukana tässä yhteiskunnassa. Työ on keskeinen sopeutumismekanismi, mutta se pitää määritellä uudelleen”, tutkimusjohtaja Mika Aaltonen sanoo.

On keksittävä keinot, miten suomalaiset yritykset pysyvät Suomessa, poikivat alihankkijayrityksiä tänne, luovat työpaikkoja, niin että veroeurot kiertävät täällä ja luovat mahdollisuuksia.

”Viime 10–20 vuoden aikana johtamisajattelu on ollut lyhyen aikavälin hyötyjen etsimistä, amerikkalaista managementia. Esimerkiksi Saksaa pitävät pystyssä sikäläiset perheyritykset, joille on luontaista pidempi aikajänne ja jotka pystyvät arvioimaan tilannetta ja tekemään päätöksiä useampien muuttujien kautta, ei ainoastaan lyhyen tähtäimen voiton kautta”, Mika Aaltonen sanoo.

Suomalainen innovaatiojärjestelmä ei ole pystynyt tuottamaan uusia isoja tai keskisuuria yrityksiä eli uusia työpaikkoja ei ole syntynyt. Aaltosen mielestä tämä mekanismi pitää arvioida uudelleen.

Kokonaisvaltainen työelämä

Renessanssiyhteiskunnassa materiaalinen vaurastuminen ei ole enää tärkeää, vaan onnellisuus. Työ on edelleen keskeisessä roolissa yksilön identiteetin muodostumisessa. Jälkiteollisessa, postmodernissa yhteiskunnassa ihmistä ei motivoi ainoastaan palkka, raha, vaan enemmän ne asiat, joista hän on kiinnostunut ja innostunut.

”Työ yhdistyy erilaisiin tavoitteisiin, joissa ihmiset voivat toteuttaa itseään ja omia arvojaan. Ihmiset haluavat elää kokonaisvaltaista elämää myös silloin, kun he ovat töissä”, Mika Aaltonen huomauttaa.

Ehkä tulevaisuuden ekonomit perustavat yrityksiä oman elämänpiirinsä liepeille.

Nythän usein oma minä pannaan naulakkoon kuin takki, kun tullaan työpaikalle. Uusi työ nivoutuu harrastuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin, elämän kokonaisuuteen. Tähän liittyy myös yhteisöllisyys, paikallisen tason organisoituminen. Eli tavat, miten pidetään huolta lapsista, vanhuksista, sairaista.

On otettava enemmän vastuuta itse, eikä odotettava, että ylhäältäpäin vero varoin hoidetaan kaikki asiat. Ihmiset ovat vähemmän sidoksissa opettajaan, pomoon, hallitukseen, virallisiin auktoriteetteihin.

”Tämä on iso henkinen muutos. Jos haluamme pitää huolta tärkeistä asioista, meidän täytyy organisoitua uudella tavalla. Länsimaissa on jo paljon merkkejä hori sontaalisesta organisoitumisesta ja asioita tapahtuu, kun ihmiset itse laittavat ne tapahtumaan”, Aaltonen huomauttaa.

Millainen on suomalainen työelämä 20 vuoden päästä?

”Rikkaampi, värikkäämpi, heterogeenisempi. Olemme aidosti tekemisissä muun maailman kanssa ja integroituneet tärkeisiin tietovirtoihin. Yhteiskuntana olemme älykkäämpi ja kansainvälisempi.”

Ekonomin työn tulevaisuus

5 turvatuinta työtä

1. HR-johtaja (0,55 %)

2. Koulutus- ja kehitysjohtaja (0,63 %)

3. Tietojärjestelmäanalyytikko (0,65 %)

4. Myyntijohtaja (1,3 %)

5. Markkinointijohtaja (1,4 %)

5 uhanalaisinta työtä

1. Vakuutusmyyjä (99 %)

2. Lainajohtaja (98 %)

3. Luottoanalyytikko (98 %)

4. Kirjanpitäjä (94 %)

5. Tilintarkastaja (94 %)

Suluissa suuntaa antava laskennallinen todennäköisyys, että työ korvataan tekniikalla seuraavan 20 vuoden aikana. Lähde: Frey ja Osborne 2013, The Future of Employment: How Susceptible are Jobs to Computerisation? University of Oxford, OMS Working Papers.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Innovaatiot ratkaisevat Suomen talouden suunnan

Vuoden 1987 talousnobelisti Robert Solow on todennut, että kansantalouden kasvusta 85 prosenttia aiheutuu innovaatioista ja vain 15 prosenttia panosten lisäämisestä, eli työllisyydestä ja työelämän pituudesta. Vaikka vuoden 2014 eläkeiän nostopäätös olikin tärkeä, ei sillä parhaimmillaankaan ratkaista kansantalouden ongelmista kuin kuudesosa. Muutakin tarvitaan, niitä innovaatioita.

Suomen tutkimus- ja kehitysrahoitusta on totuttu tarkastelemaan prosentteina bruttokansantuotteesta. Hyvinä kasvun vuosina 2000-luvun alussa ylpeilimme neljän prosentin T&K-panostuksesta. Tosin jo silloin muun muassa Esko Aho vaati panostuksen nostamista peräti seitsemään prosenttiin.

Tilastokeskuksen raportoima T&K-menojen tippuminen vuonna 2014 peräti 3,1 prosenttiin BKT:stä pysäyttää.  Pienen maan BKT-osuuksien kutistuminen niin prosentteina kuin etenkin euroina on äärimmäisen huolestuttavaa. Vähät rahat on käytettävä taiten, ja lisäksi on houkuteltava ulkomaisia investointeja – ei mikään helppo paketti, etenkin kun politiikasta puuttuu ennustettavuus.

Katse kiinnittyy siksi ensini koulutusjärjestelmään, toiseksi yliopistojen tuottaman osaamisen ajantasaisuuteen ja kolmanneksi tutkimuksen ja yrityselämän odotusten yhteensopivuuteen. Viimeiseksi on tietenkin tarkasteltava valtionhallinnon kykyyn seurata muuttuvaa maailmaa ja tehdä kestäviä ratkaisuja.

Nokia-Suomi tuudittautui hyvien Pisa-tulosten saattelemana uskomaan, että kännykkäteollisuuden mukana kaikki tietotekninen osaamisemme olisi kunnossa. Kuitenkin myöhästyimme kymmenen vuotta peruskoulujen oppimisympäristöjen ja opetussuunnitelmien uudistamisessa tietoteknistyvän ajan haasteita vastaaviksi. Nyt ihmettelemme kun Virossa ala-asteelta lähtien opetetaan lapsille koodausta ja syntyvien innovaatioiden jahtaaminen johtaa säännöllisesti palkitsemiseen ja hankkeisiin.

 

Laadulla kilpaileminen kannattaa

Kuluneen kesän yhteiskunnallisesta keskustelusta on tullut kaikille selväksi, että vientituotteemme eivät ole kiinnostavia. Milloin vika on tuotteiden kustannusrakenteessa, milloin väärässä tuotteessa.

Me yritämme myydä raaka-aineita ja alhaisen jalostusasteen komponentteja kalliilla, vaikka kansantalouden kannalta olisi viisaampaa käyttää kalliisti korkeakoulutetun väkemme osaaminen mahdollisimman korkeaan jalostusasteeseen ja kilpailla laadulla.

Lempiesimerkkini vanhanaikaisesta ajattelusta on mäntyöljy. Taistelemme EU:ta myöten oikeudesta polttaa mäntyöljyä jätteenä mieluummin kuin mahdollisuudesta jatkojalostaa sitä kemianteollisuudelle.

Elvytyksestäkin puhuttaessa Suomessa aletaan unelmoida maanteistä digiväylien sijaan, vaikka kotimaisista IT-osaajista kannattaisi huolehtia ja nostaa meidät viimein edes muun maailman digitasolle. Innovaattoreita riittäisi, kunhan rakenteet saataisiin kuntoon.

 

Mitä siis pitäisi tehdä?

Yliopistojen kykyä vastata yritysten tarpeeseen pitäisi selvittää soveltavan tutkimuksen saralla, perustutkimuksen kustannuksellakin. Yritysyhteistyötäkin pitäisi lisätä. Ei tiedettä tieteen takia, vaan edistämään yritysten kannattavuutta.

Yliopistoja tulisi mitata tohtori- ja maisteritutkintojen sekä tieteellisten lainausten sijaan kyvyllä kaupallistaa innovaatioita. Korkeakoulujen johtamisrakenteita ja tutkimustyön rahoitusbyrokratiaa olisi vähennettävä. Julkista rahaa saavat T&K-rahoituspäätökset tulisi olla aidosti julkisia.

Opetusohjelmissa pitäisi joustavasti seurata aikaa; lisätä tärkeiden johtamisohjelmien rinnalle ihan puhdasta myynti- ja markkinointiosaamista ja kauppatieteellisten korkeakoulujen yhteistyötä esimerkiksi käyttäytymistieteiden kanssa.

Lisäksi vielä pitää kannustaa yrittäjyyteen ja etenkin antaa opetusta siitä, miten innovaatiot tuotteistetaan.

 

Hanna-Leena Hemming
Toiminnanjohtaja, Suomen Ekonomit

Tarvitsemme nyt talousosaamista enemmän kuin koskaan. Liiketoimintaosaamisella luodaan kilpailukykyä ja edellytyksiä Suomen menestykselle. Tuottavuutta saadaan hyvällä johtamisella sekä panostuksilla osaamiseen ja työhyvinvointiin. Siksi Suomen Ekonomit on mukana Taloudenpuolustuskurssilla.

25.08.2015
Etsimme ekonomeja, löysimme hallituksen

Suomalaisten työaika ja sen mahdollinen pidennys herättävät tunteita julkisessa keskustelussa. Akateeminen työttömyys on valitettava tosiasia. Yhteiskuntasopimustakin viritellään. Kauppatieteiden suosio korkeakouluihin hakevien keskuudessa pitää onneksi pintansa.

Elämme erityisen mielenkiintoisia aikoja Suomessa – tarjottimella on tärkeitä aiheita, jotka koskevat myös tuhansia ekonomeja. Yhteiskunnassa pinnalla olevat aiheet näkyvät myös Suomen Ekonomien ja sen hallituksen toiminnassa. Hallitus ja muu Ekonomien organisaatio pyrkivät aktiivisesti vastaamaan ekonomien ja alan opiskelijoiden tarpeisiin muuttuvassa yhteiskunnassa. Nykyisen hallituksen kausi päättyy vuoden lopussa ja vuosiksi 2016–2017 valitaan uudet tekijät viemään meitä eteenpäin. Oletko sinä yksi heistä?

Hallitustyössä käytät omaa asiantuntemustasi ja opit uutta

Hallitus toimii strategisena päätöksentekijänä Suomen Ekonomeissa. Järjestön toimintakenttä on laaja, joten hallituksen laaja-alainen osaaminen on tärkeässä roolissa. Ekonomi- ja opiskelijayhdistyksistä löytyvää näkemystä, asiantuntemusta ja rohkeutta tarvitaan.

Miksi hallitukseen kannattaa hakea? Annan sinulle kolme hyvää syytä.

  • Saat kokemuksia, jotka ovat relevantteja työelämässäkin

Ekonomeilta löytyy kovan tason asiantuntemusta monilta eri aloilta. Pääset hyödyntämään omaa asiantuntemustasi, mutta myös oppimaan uutta. Esimerkiksi Suomen Ekonomien uuteen brändiin liittyvässä työssä hyödynnettiin laajasti jäsenten asiantuntemusta. Tämä työ on vain yksi esimerkki hallitustyöskentelyn työelämärelevanssista. Hallituksessa työskentely tukee vahvasti ammatillista kehittymistä.

  • Pääset vaikuttamaan ekonomiyhteisön asioihin

Hallituksessa työskentely on oiva tapa vaikuttaa ekonomien ja ekonomiopiskelijoiden asioihin. Kuluvalla hallituskaudella on ollut monia kehityshankkeita eikä niitä ole yhtään vähempää tulevallakaan kaudella. Mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin tekee hallitustyöstä mielekästä ja merkityksellistä.

  • Verkostoidut ja tapaat huipputyyppejä

Ekonomit ja ekonomiopiskelijat ne vasta mukavaa porukkaa ovat. Hallitustyöskentelyn aikana saat uusia tuttavuuksia ja vanhoja tuttujakin saattaa tulla vastaan. Hyvässä porukassa työskentely on hauskaa ja lopputuloksista päästään nauttimaan yhdessä.

Tule mukaan kehittämään Suomen Ekonomeista järjestökentän edelläkävijää

Omasta puolestani voin sanoa, että työskentely hallituksen jäsenenä on ollut mahtava kokemus. Y-sukupolven edustajana olen kokenut tärkeäksi päästä mukaan kehittämään Suomen Ekonomeista freesiä, jäsenlähtöistä ja modernia järjestökentän edelläkävijää.

Jos pienikin kiinnostus heräsi, suosittelen lämpimästi hakemaan Ekonomien hallitukseen, olit sitten ekonomi tai ekonomiksi opiskeleva, kokenut konkari tai uusi lupaus, työmarkkina-asiantuntija tai palveluiden kehittäjä. Tai mitä tahansa tältä väliltä.

Sinun avullasi Suomen Ekonomit voi olla entistäkin enemmän. Hakukuulutus löytyy täältä ja lisätietoja saa tarvittaessa Tuuli Marttilalta. Hakuaikaa on 30.8.2015 asti.

Jussi Heikkonen
Hallituksen jäsen
Suomen Ekonomit

12.08.2015
Kiina haltuun pohjoismaisella yhteistyöllä

Kansainvälistyminen on mitä parhain keino rakentaa kannattavaa, globaalit mahdollisuudet fiksulla tavalla hyödyntävää yritystoimintaa. Suomenkin talous voi paremmin, kun Suomeen investoidaan ja kun suomalaisyritykset menestyvät myös kansainvälisillä markkinoilla.

Suomalaisyritykset innostuivat Kiinasta toden teolla vuosituhannen vaihteessa eli huomattavasti myöhemmin kuin muut pohjoismaiset yritykset. Kiinan kaksinumeroiseksi kivunnut talouskasvu, edulliset tuotantokustannukset ja ulkomaisia investointeja suosiva politiikka houkuttelivat Kiinaan satoja suomalaisyrityksiä.

Kansainvälistyminen Kiinaan vaatii taitoa ja innovatiivisuutta

Kiinan kehittyessä ja tuotantokustannusten kasvaessa kehittyvät myös suomalaisten toiminnot. Yhä useampi luottaa paikalliseen tuotekehittelyyn ja suuntaa tuotteensa kiinalaismarkkinoille – ja koettaa ennakoida maan seuraavia askeleita. Samalla Pohjoismaat yrittävät kaapata siivun kansainvälisille markkinoille tähtäävistä kiinalaisinvestoinneista. Tässä kisassa ne eivät ole kuitenkaan sanottavasti pärjänneet, ei varsinkaan Suomi.

Investointien houkuttelu Kiinasta ja kansainvälistyminen sinne ovat taitolajeja. Kiinalle itselleen kansainvälistyminen on lähes kansallinen projekti, jossa valtion omistamilla yrityksillä ja valtion strategialla on tärkein rooli.

Kiina on alkanut valita vieraansa yhä tarkemmin suosien innovatiivisia investointeja. Kun tähän lisätään Kiinan hidastunut talouskasvu, sitkeä korruptio, teknologian jatkuva luvaton kopiointi, vaikeudet työvoiman saatavuudessa sekä Kiinan sisäiset sosiaaliset ja demografiset paineet, on kehityksen arviointi vaikeaa. Yksittäistä tutkimustietoa on kyllä saatavilla, mutta päivittäisiä kysymyksiä ratkovilla yrityksillä ei ole aikaa eikä aina kykyäkään pysähtyä analysoimaan ja tulkitsemaan tulevaisuuden signaaleja ja prosesseja.

Pohjoismaisella yhteistyöllä lisää näkyvyyttä

Nyt olisi saumaa uudenlaiselle pohjoismaiselle yhteistyölle. Investointien houkuttelua ajatellen yksittäiset Pohjoismaat näyttävät mammutti-Kiinan silmissä pieniltä monen Euroopan mahtivaltion rinnalla. Sen sijaan Skandinavian kokoinen alue erottuu rauhallisena, turvallisena ja kehittyneenä maailmankolkkana. Pohjoismainen yhteistyö parantaisi maiden näkyvyyttä ja siitä olisi hyötyä myös Kiinassa toimiville pohjoismaisille yrityksille.

Kiinassa toimivat skandinaaviset yritykset ovat selkeän yksimielisiä siitä, että yritykset hyödyntävät melko heikosti sekä oman maansa että muiden Pohjoismaiden Kiinaan perustamia elinkeinoelämän verkostoja ja niitä tukevia organisaatioita. Se on harmi, koska samalla haaskataan valtava määrä vuosikymmenien aikana kasaantunutta pohjoismaista Kiina-kokemusta ja -osaamista.

Yliopistot luomaan uusia yhteistyöalustoja

Yliopistoilla voisi olla nykyistä suurempi rooli Kiinaan liittyvän yritystoiminnan kehittämisessä. Pohjoismaiset yliopistot tekevät arvokasta Kiina-tutkimusta ja niillä on toimivat suhteet Kiinan parhaisiin akateemisiin osaajiin. Yliopistot voisivat olla primusmoottoreina rakentamassa konkreettista, yhteistä ymmärrystä luovaa yhteistyötä. Tämän yhteistyön myötä tutkijat, yritykset ja viranomaiset voisivat jakaa näkemyksiään ja kokemuksiaan, päivittää tietojaan ja tunnistaa uusia tietotarpeita.

Pohjoismainen elinkeinoelämä saisi säännöllisistä ajatusmyllyistä syvälle menevää räätälöityä näkemystä ja äänensä paremmin kuuluviin alan opetuksen suunnittelussa. Internship-harjoitteluohjelmien kehittämiseen osallistumalla elinkeinoelämä myös onnistuisi korvamerkitsemään parhaat opiskelijat jo varhain.

Viranomaisia uusi yhteistyö auttaisi räätälöimään toimintojaan tulevaisuuden kilpailukykyä parhaiten tukevaksi. Tutkijoille yhteistyö tarjoaisi arvokasta ymmärrystä Kiinassa toimivien yritysten tilanteesta. Kiinaa analysoiville, kansainvälisiin huippujulkaisuihin tähyäville tutkijoille yritysyhteistyö olisi entistä arvokkaampaa, kun nämä ajatusmyllyt tarjoaisivat säännöllisesti tuoretta aineistoa, jota voi jatkossa hyödyntää perustutkimukseen.

Tutkimus on kuin kokkausta: ilman kunnon raaka-aineita ei synny kunnollista tulosta.

Professor Riitta Kosonen
Director, Center for Markets in Transition CEMAT
Aalto University
School of Business

**

Tarvitsemme nyt talousosaamista enemmän kuin koskaan. Liiketoimintaosaamisella luodaan kilpailukykyä ja edellytyksiä Suomen menestykselle. Tuottavuutta saadaan hyvällä johtamisella sekä panostuksilla osaamiseen ja työhyvinvointiin. Siksi Suomen Ekonomit on mukana Taloudenpuolustuskurssilla.

04.08.2015
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013