( Työelämä )

Työelämän hurja murros

Teksti Helinä Hirvikorpi
Kuvitus Jussi Kaakinen
Työelämä kellahtaa ympäri, ja robotit ryntäävät palveluun. Johtamista tarvitaan ison kuvan hahmottamiseen, ja koulutus kannattaa tulevaisuudessakin. Työ on tulevaisuudessakin merkityksellinen osa elämää. Itse asiassa elämä muodostuu mielekkäästä tekemisestä, ei ole erikseen työtä, vapaa-aikaa ja harrastuksia.

Tänään ja huomenna tallennetaan yhtä paljon tietoa kuin koko ihmisten sivilisaatio on tallettanut aikojen alusta vuoteen 2003 mennessä. Tietojenkäsittelyn kapasiteetti lisääntyy tänä ja ensi vuonna enemmän kuin koko sen tähänastisessa historiassa. Kasvu ja kehitys ovat eksponentiaalisia.

Sosiaalisen median ja pilvipalvelujen olemassaolo eivät ole uutta, mutta niiden arkipäiväistynyt käyttö massojen ilmiönä on. Digitaalisuus etenee ruudulta reaalielämään. Tietoverkkoihin kytkeytyvät sensorit, laitteet, koneaistit, robotiikan edistysaskeleet, 3D-tulostus.

Ei siis tarvitse ihmetellä, miksi on muutettava toimintatapoja, miksi jotkut ammatit ja työt häviävät ja toiset muuttavat muotoaan.

Etlan tutkimusjohtaja Petri Rouvinen tuli talvella julkisuuteen tutkimuspaperinsa kanssa ja lehdet repivät otsikoita: mitkä ammatit kuolevat, mitkä jäävät eloon. Putkimies ja hotellinjohtaja säilyvät.

”Ennemmin kuin luetteloita ammateista haluaisin painottaa, että kyse on historiallisesti todella suuresta murroksesta. Kaikki tapahtuu nopeasti ja koskee kaikkia työn ja yksityiselämän alueita. Näen muutoksen yhtä suurena, kuin aikoinaan oli siirtyminen pellolta tehtaisiin. Nyt siirrytään teollisen ajan työstä johonkin muuhun”, Petri Rouvinen sanoo.

Ja mitä se muu on? Pitää keksiä uusia toiminta tapoja jokaisessa työssä, kun ammatteja häviää ja uusia syntyy tilalle. Yksi konkreettinen esimerkki on S-ryhmän jättivarasto, joka muutti Espoosta Sipooseen. Varasto suureni ja automatisoitui, sen asiakkaiden palvelu parani ja väkeä tarvitaan puolet vähemmän kuin ennen. Kaikkien työn sisältö myös muuttui.

Jos etsii uhattuja töitä, niitä ovat ne, joita robo tit pystyvät tekemään. Mutta missä tarvitaan inhimillistä kosketusta, aisteja, luovuutta, intuitiota, uuden keksimistä, moraalia, etiikkaa – siellä tarvitaan ihmisiä. Viisi vuotta sitten ei olisi arvannut, että firma palkkaa tiedottajan twiittaamaan toimitusjohtajan tilillä tai niinkin moni elättää itsensä bloggaajana. Kyse on massojen tavoittamisesta yli kansallisvaltioiden rajojen.

Johtaminen on ihmisen työtä

Kone ei varsinaisesti ajattele, vaikka toteuttaakin monimutkaisia päätöksentekosääntöjä, mutta se tekee päätöksiä mielettömällä nopeudella ja tarkkuudella. Tietotekniikan edistys, digitaalisuus ja robotisaatio ovat eri asioita, mutta kytköksissä toisiinsa. Robotti-imuri ei imuroi, ellei sen sisällä ole oivallinen ohjelmisto.

Kun tarvitaan niin sanottua isoa kuvaa, meta-ajattelua, kone ei korvaa ihmistä. Kone ei tiedä, mitkä asiat meidän ihmisten näkökulmasta ovat ratkaisun arvoisia, onko havainnoissa järkeä isomman kontekstin kannalta. Myös kaikki monimutkainen viestintä, jossa on tunneälyä, on ihmisten tonttia. Opetus, motivointi ja valmennus voivat olla digitaaliavusteisia, mutta jossakin kohdassa tarvitaan myös ihminen.

Johtaminen ja esimiestyö ovat tutkimusjohtaja Rouvisen mielestä vähiten uhattuja aloja. Se liittyy meta-ajatteluun, miten hahmottaa tulevaisuuden. Johtamisessa ja esimiestyössä on myös paljon turhaa ja mekaanista byrokratiaa, jonka koneet voivat hoitaa.

”Johtamisen ydin ei korvaudu ohjelmistolla.”

Entä ammattiyhdistys? Robotit eivät näe tärkeänä järjestäytyä, koska niiltä puuttuu muu käsitteel linen intressi kuin mitä ne on ohjelmoitu tekemään. Ay-liike kärsii tai voittaa paremminkin globalisaa tion mukana. On yhä vähemmän ryhmiä, joilla on täsmällisesti samat intressit.

”Palkat määräytyvät enemmän globaalilla tasolla, ja kansallisia sopimuksia on vaikeampi tehdä. Toisaalta työmarkkinoilla voi olla voimatasapaino: työnantajalla on neuvottelutyökaluna se, että voi painaa reaaliaikaisesti poljinta eri puolilla maailmaa. Työntekijöiden neuvotteluvoimaa lisää taas se, että kaikenlaiset pienetkin häiriöt maailmanlaajuisessa, tarkoin optimoidussa ketjussa voivat aiheuttaa suuria häiriöitä ja katkaista koko ison kuvion”, Rouvinen hahmottaa.

PetriRouvinen E8R712127 749x500 Työelämän hurja murros
Hyvinvointi lisääntyy

”Rajussa muutoksessa on paljon positiivista. Se kohdistuu kaikkiin osaamistasoihin ja tuloluokkiin. Maailmassa saavutettavissa oleva hyvinvointi lisääntyy radikaalisti. Kakku kasvaa. Kysymys on, miten kakku jaetaan maiden välillä – siinä Suomi on vahvoilla – ja maiden sisällä. Tekninen kehitys ja globalisaatio vaikuttavat samansuuntaisesti, työmarkkinat voivat polarisoitua. Hyviä ja hyvin palkattuja töitä on enemmän, samoin ikäviä ja huonosti palkattuja töitä, mutta kehitys haastaa erityisesti nykyistä keskiluokkaa”, tutkimusjohtaja Petri Rouvinen arvioi.

Koko parisataavuotisen teollisen historian aikana on käyty kilpajuoksua työn ja teknologisen kehityksen välillä. Aina työlle on löytynyt uutta käyttöä, kun vanha tekeminen on päättynyt.

”Niin nytkin, työn sisällöt määräytyvät uudelleen ja mahdollisesti vuosityöajat hieman lyhenevät. Paras ennuste on se, että loppupeleissä kaikki on ok”, Rouvinen lohduttaa.

Työntekijöiltä ja työmarkkinoilta vaaditaan joustavuutta ja ketteryyttä aiempaa enemmän.

Mitä tekevät ekonomit 20 vuoden aikajanalla?

”Työt, mihin kauppatieteilijät valmistuvat ovat aika tavalla suojatulla puolella. Korkea, laaja-alainen ja pitkälle menevä koulutus on hyvä suoja teknisen kehityksen mahdollisia negatiivisia vaikutuksia vastaan. Ja elinikäisen oppimiseen täytyy radikaalisti muuttua, sehän on nykyisin vain sanonta, mutta ei todellisuutta”, Petri Rouvinen huomauttaa.

Hän lainaa Googlen ekonomistia, joka väitti, että tulevaisuuden ammatti on tilastotieteilijä. Kun datamassat räjähtävät, on kyky käsitellä datamassoja ja arviointi, mitä niillä voi tehdä ”in high demand”.

On jo myös nähty, että jollekin erittäin kapean osaamisen erikoisasiantuntijalle, joka on paras alallaan, kannattaa maksaa miljoonia, kun taas toiseksi parhaalle ei mitään. Digitaalisessa jakamisessa työ skaalautuu lavealle. Työelämän polarisaatiota ruokkii tämä supertähtitalous, josta pelialalla on esimerkkejä. Tekijä on tavallaan tekniikkaa täydentävä niukkuushyödyke, joita ei ole monta.

Tutkimusjohtaja Petri Rouvinen painottaa koulutusta. Niin luokkahuone kuin luentosalikin pitää kääntää ympäri. Oppiminen demokratisoituu, kun se on globaalia ja digitaalista. Stanfordin yliopisto järjesti maailmanlaajuisen tekoälyn kurssin, jolla oli verkossa 160 000 osallistujaa. Parhaan yliopiston ykkösopiskelija oli arvioissa vasta sijalla 411.

”Digitalisointi voi muuttaa koko koulutuksen dynamiikan. Suomessa vasta haparoidaan ensi askeleita.”

CristinaAndersson E8R652627 750x500 Työelämän hurja murros

Robotit tulevat palvelualoille

Japanissa on robottitehdas, joka on aivan pimeä. Valoja ei tarvita, kun robotit valmistavat robotteja, ja ihminen käy tehtaassa vain muutaman viikon välein. Robotit tekevät varsin monia töitä teollisuudessa ja nyt ne astuvat palvelujen pariin.

Liikkeenjohdon konsulttina työskentelevä Cristina Andersson tutustui robotiikkaan tarkemmin, kun teki yhdessä dosentti Jari Kaivo-ojan kanssa kirjaa BohoBusiness – ihmiskunnan voitto koneesta.

”En vielä kolme vuotta sitten aavistanut, miten valtava trendi robotiikka on maailmalla. Se on myös EU:n keskeinen avainalue, vaikka meillä Suomessa se ei juuri näy”, hän sanoo.

Tulevaisuudentutkijat puhuvat kuudennesta aallosta. Viides aalto oli informaatioteknologia. Kuudennen aallon keskeinen tekijä on robotisaatio. Viidennessä aallossa digitoitiin kaikki, mikä voitiin digitoida, kuudennessa aallossa robotisoidaan kaikki, mikä voidaan robotisoida.

Robotikka on perinteisesti palvellut teollisuutta, joka onkin automatisoitunut. Eksponentiaalinen kasvu on menossa palvelualoilla. Ennakoidaan, että vuonna 2020 robottiteknologian kokonaismarkkina on maailmalla 190 miljardia dollaria. Tästä 80 prosenttia on erilaisia palvelurobotteja, joita on sairaaloissa, hoivakodeissa, lääkäriasemilla. Tulossa on myös kotirobottien vallankumous, nyt ainoastaan imuri kiertää huushollia.

”Hieno visio ja arvokas asia on se, että vanhat ihmiset pystyvät asumaan kauemmin kotona ja viettämään itsenäistä elämää, kun apuna on robotti”, Cristina Andersson sanoo.

Hänen mielestään Suomesta puuttuu robottien innovatiivisen käytön opetus, vaikka täällä osataan käyttää niitä teknisesti. Yksi askel käytäntöön on, kun Sastamalan koulutusyhtymässä alkaa hoiva robottiteknikko-koulutus.

”Tarvitaan myös johtamisalan koulutusta silloin, kun organisaation työvoimasta 90 prosenttia on robotteja. Ainakin silloin, kun roboteista tulee ajattelevia ja oppivia. IBM on sanonut, että heillä on neljän vuoden sisällä robotti, joka aistii kuin ihminen ja se muuttaa kaiken aistimansa digitaaliseksi tiedoksi. Tämä on hurja näkymä”, Andersson sanoo.

Tässä tapauksessa robotti pystyy oppimaan ja tekemään itse johtopäätöksiä, muuttamaan käyttäytymistään ja toimintaansa sen perusteella, mitä oppii ympäristöstä.

duunit 527 337x500 Työelämän hurja murros

Kone täydentää ihmistä

Virtuaaliset robotit ovat todellinen vallankumous. Ne tekevät sekunnin murto-osassa sen, mihin ihmisellä menee kolme kuukautta. Ne pystyvät tekemään urheilu-uutiset tulosdatasta tai laskemaan pörssi sijoitusten algoritmejä. Robottikamerat kuvasivat Sotshin olympialaisissa moitteettomasti. Lakimiehiä on korvattu roboteilla: keinoäly pystyy etsimään tausta-aineistoja ja ennakkotapauksia valtavasta tieto määrästä hetkessä.

Cristina Andersson tähdentää, että robotti ei ole sama kuin tietotekniikka. Robotti on toimija, joka muuttaa digitaalisen tiedon fyysiseksi teoksi, kuten ihminen. Se voi muuttaa myös fyysistä maailmaa digitaaliseksi.

”Ihminen on aina löytänyt uusia polkuja uusiin töihin ja näin käy tässäkin. Työ on muuttunut koko ajan raskaammasta ke vyemmäksi, ja nyt roboti saa tio muuttaa edelleen jäljellä olevia raskaita töitä kevyek si. Ihmiset tekevät töitä, joissa tarvitaan ihmisen luovuutta ja läsnäoloa. Palkkatyö vähenee, työmuodot ovat muita”, Andersson sanoo.

”Visioni on, että kone täydentää ihmistä. Koneella on koneen valta, ihmisellä ihmisen valta, näin syntyy täydentävä yhteistyö, jota on syytä alkaa kehittää myös Suomessa”, Cristina Andersson sanoo.

Ettei vain käy niin kuin vanhassa Stanley Kubrickin elokuvassa Avaruusseikkailu 2001, jossa tietokone HAL hermostui raketin astronautteihin, kapinoi ja teki omia päätöksiään.

Eniten uhattuja ammatteja

  • Puhelin- ja asiakas palvelukeskusten myyjät

  • Tallentajat

  • Valokuvatuotteiden valmistuksen prosessityöntekijät

  • Huolitsijat, tulli-
    ja laivanselvittäjät

  • Kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat

  • Pakkaus-, pullotus-
    ja etiköintikoneiden hoitajat

  • Luokittelijat ja laaduntarkkailijat
    (ei ruuissa ja juomissa)

  • Asianajosihteerit

  • Mallit

  • Palkanlaskijat

Vähiten uhattuja ammatteja

  • Hotellinjohtajat

  • Ravitsemusalan erityisasiantuntijat

  • Opetusmenetelmien erityisasiantuntijat

  • Kuulontutkijat ja puheterapeutit

  • Sosiaalihuollon johtajat

  • Psykologit

  • Opetusalan johtajat

  • Terveydenhuollon johtajat

  • Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat

  • Ylihoitajat ja osastonhoitajat

Lähde: Computerization Threatens One Third of Finnish Employment, ETLA

16.4.2014

Tulevaisuuden renessanssiyhteiskunnassa materiaalinen vaurastuminen ei ole enää tärkeää, vaan onnellisuus, sanoo tutkimusjohtaja Mika Aaltonen Aalto-yliopistosta.

Työ pitää määritellä uudelleen

Työ on tulevaisuudessakin merkityksellinen osa elämää. Itse asiassa elämä muodostuu mielekkäästä tekemisestä, ei ole erikseen työtä, vapaa-aikaa ja harrastuksia.

Tutkimusjohtaja Mika Aaltonen Aalto-yliopistosta on kirjoittanut yhdessä tanskalai – sen futurologin Rolf Jensenin kanssa kirjan The Renaissance Society, joka julkaistiin viime vuonna New Yorkissa ja tänä keväänä koreaksi käännettynä Soulissa. Kirja pohtii länsimaisen yhteiskunnan uudelleenorganisoitumista.

Mika Aaltosen lähtökohtana on tosiasia, että teollinen yhteiskunta on aikansa elänyt, julkinen sektori on kasvanut ja tappiollinen ja hiljainen sopimus, jonka varassa suomalainen keskiluokka on toiminut, on murtunut. Eli enää emme opiskele johonkin yhteen ammattiin, ole töissä yhdessä, kahdessa firmassa ja jää eläkkeelle, jonka tulo on varmaa.

Vaikka nyt hankkii koulutuksen, ei ole varmaa, saako työpaikan. Vaikka on loistava työntekijä, ei ole varmaa, pysyykö työpaikka. Eikä maailmassa ole eläkejärjestelmää, joka kestää koko ajan pidentyvän eliniän.

”Tällaisessa yhteydessä ja muutoksessa työ on suurin sopeuttava tekijä. Rajapinnoissa, joissa työ on rakentanut ja rajoittanut elämää, työn merkitys kasvaa. On liikuteltava näitä rajapintoja – opiskelee vai on töissä, on töissä tai on työtön, on töissä tai on eläkkeellä – niin että ihmiset pysyvät mukana tässä yhteiskunnassa. Työ on keskeinen sopeutumismekanismi, mutta se pitää määritellä uudelleen”, tutkimusjohtaja Mika Aaltonen sanoo.

On keksittävä keinot, miten suomalaiset yritykset pysyvät Suomessa, poikivat alihankkijayrityksiä tänne, luovat työpaikkoja, niin että veroeurot kiertävät täällä ja luovat mahdollisuuksia.

”Viime 10–20 vuoden aikana johtamisajattelu on ollut lyhyen aikavälin hyötyjen etsimistä, amerikkalaista managementia. Esimerkiksi Saksaa pitävät pystyssä sikäläiset perheyritykset, joille on luontaista pidempi aikajänne ja jotka pystyvät arvioimaan tilannetta ja tekemään päätöksiä useampien muuttujien kautta, ei ainoastaan lyhyen tähtäimen voiton kautta”, Mika Aaltonen sanoo.

Suomalainen innovaatiojärjestelmä ei ole pystynyt tuottamaan uusia isoja tai keskisuuria yrityksiä eli uusia työpaikkoja ei ole syntynyt. Aaltosen mielestä tämä mekanismi pitää arvioida uudelleen.

Kokonaisvaltainen työelämä

Renessanssiyhteiskunnassa materiaalinen vaurastuminen ei ole enää tärkeää, vaan onnellisuus. Työ on edelleen keskeisessä roolissa yksilön identiteetin muodostumisessa. Jälkiteollisessa, postmodernissa yhteiskunnassa ihmistä ei motivoi ainoastaan palkka, raha, vaan enemmän ne asiat, joista hän on kiinnostunut ja innostunut.

”Työ yhdistyy erilaisiin tavoitteisiin, joissa ihmiset voivat toteuttaa itseään ja omia arvojaan. Ihmiset haluavat elää kokonaisvaltaista elämää myös silloin, kun he ovat töissä”, Mika Aaltonen huomauttaa.

Ehkä tulevaisuuden ekonomit perustavat yrityksiä oman elämänpiirinsä liepeille.

Nythän usein oma minä pannaan naulakkoon kuin takki, kun tullaan työpaikalle. Uusi työ nivoutuu harrastuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin, elämän kokonaisuuteen. Tähän liittyy myös yhteisöllisyys, paikallisen tason organisoituminen. Eli tavat, miten pidetään huolta lapsista, vanhuksista, sairaista.

On otettava enemmän vastuuta itse, eikä odotettava, että ylhäältäpäin vero varoin hoidetaan kaikki asiat. Ihmiset ovat vähemmän sidoksissa opettajaan, pomoon, hallitukseen, virallisiin auktoriteetteihin.

”Tämä on iso henkinen muutos. Jos haluamme pitää huolta tärkeistä asioista, meidän täytyy organisoitua uudella tavalla. Länsimaissa on jo paljon merkkejä hori sontaalisesta organisoitumisesta ja asioita tapahtuu, kun ihmiset itse laittavat ne tapahtumaan”, Aaltonen huomauttaa.

Millainen on suomalainen työelämä 20 vuoden päästä?

”Rikkaampi, värikkäämpi, heterogeenisempi. Olemme aidosti tekemisissä muun maailman kanssa ja integroituneet tärkeisiin tietovirtoihin. Yhteiskuntana olemme älykkäämpi ja kansainvälisempi.”

Ekonomin työn tulevaisuus

5 turvatuinta työtä

1. HR-johtaja (0,55 %)

2. Koulutus- ja kehitysjohtaja (0,63 %)

3. Tietojärjestelmäanalyytikko (0,65 %)

4. Myyntijohtaja (1,3 %)

5. Markkinointijohtaja (1,4 %)

5 uhanalaisinta työtä

1. Vakuutusmyyjä (99 %)

2. Lainajohtaja (98 %)

3. Luottoanalyytikko (98 %)

4. Kirjanpitäjä (94 %)

5. Tilintarkastaja (94 %)

Suluissa suuntaa antava laskennallinen todennäköisyys, että työ korvataan tekniikalla seuraavan 20 vuoden aikana. Lähde: Frey ja Osborne 2013, The Future of Employment: How Susceptible are Jobs to Computerisation? University of Oxford, OMS Working Papers.

Muuta aiheesta

Liity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: SEFE LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.sefe.fi/jasenyys

Blogeissa
Päättyykö naisilla palkanmaksu?

Jos halutaan otsikoida räväkästi, päättyy naisten palkanmaksu Suomessa tänään. Tämä perustuu siihen, että Tilastokeskuksen mukaan naisten säännöllisen työajan ansio on 83,1 prosenttia miesten palkasta.

Samalla logiikalla ekonominaisen palkanmaksu olisi päättynyt jo lokakuun ensimmäisenä päivänä, koska Ekonomien palkkaerot – tutkimuksen mukaan mies- ja naisekonomien palkkojen raakaero on 24,5 prosenttia.

Asia ei tietenkään ole ihan näin yksinkertainen, koska oikean kuvan palkkaeroista saa vertaamalla palkkoja, joita mies- ja naisekonomit saavat samoilla ominaisuuksilla samasta työstä. On siis verrattava palkkoja, joita samasta työstä maksetaan samanlaisissa yrityksissä, samalla alalla, saman koulutuksen ja kokemuksen hankkineille miehille ja naisille.

Tässä tarkastelussa ekonominaisen euro on 89 senttiä. Tällöin ekonominaisen palkanmaksu loppuisi 19.11.

 

Miten palkkeroja kavennetaan?

Tärkeämpää kuin vuosittaisen palkanmaksun laskennallisen loppumisen päivämäärä on se, mitä asialle voi tehdä. Suomen Ekonomiliitto tulee jatkossakin vaikuttamaan aktiivisesti työelämän lainsäädäntöön tasa-arvon osalta ja tukemaan jäseniään palkkapyynnön määrittelyssä ja palkkaneuvottelun käymisessä. Myös ekonomien palkkaeroja tulemme pitämään esillä niin kauan kuin niitä ilmenee.

Se ei kuitenkaan vielä riitä. Palkkaerojen kuromiseksi haastan kaikki ekonomit jakamaan keskenään vinkkejä ja osaamista.

Mitä sinä teit saadaksesi palkankorotuksen? Miten sinun yrityksessäsi on onnistuttu poistamaan perusteettomat palkkaerot? Miten sinä olet onnistunut vaikuttamaan työnantajan palkkausjärjestelmän kehittämiseen? Miten suhtaudut esimiehenä miesten ja naisten eritasoisiin palkkapyyntöihin?

 

Kosti Hyyppä
Tasa-arvosta vastaava asiamies Ekonomiliitossa

29.10.2014
Case: Ekonomiliiton viestinviejät sosiaalisessa mediassa

Suomen Ekonomiliitto on sosiaalisessa mediassa asemassa, jota useat toimijat tavoittelevat. Ekonomiliitolla on useita viestinviejiä, jotka aktiivisesti ja omaehtoisesti jakavat Ekonomiliiton viestejä ja sisältöjä omille verkostoilleen eteenpäin. Itse asiassa puolet Ekonomiliiton sosiaalisen median näkyvyydestä on aktiivisten sisäisten ja ulkoisten viestinviejien tuottamaa.

Julkisuutta kuitenkin aikaansaa Ekonomiliiton oma toiminta, kuten tapahtumat, blogikirjoitukset, twiitit ja päätökset. Eniten sosiaalisessa mediassa näkyvät aiheet, jotka liittyvät konkreettisesti jäsenten työelämään kuten työhyvinvointi ja yrittäjyys.

Vaikka sosiaalisen median sisällöt ovat usein tunnepainotteista, on Ekonomiliiton näkyvyys ennen kaikkea neutraalia. Ehkä voisimme saada jatkossa myös enemmän hyvää fiilistä mukaan ja saada jaettua sitä muille?

Myös Ekonomiliiton tapahtumat näkyvät sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi keväällä Ekonomiliiton liittokokous ja varsinkin brändiuudistuspäätös saivat aikaan hyvän määrän julkisuutta sosiaalisessa mediassa.

Mitä enemmän tapahtumissa mukana olevat esimerkiksi twiittaavat paikan päältä aihetunnisteen kanssa, sitä helpommin viesti leviää myös niille, jotka seuraavat tilaisuutta verkon kautta. Twitter onkin kanavista useimmiten Ekonomiliiton viestinviejien käytössä.

Twitterin vahva asema Ekonomiliiton viestien välittäjänä ja työelämäasioiden edistäjänä oli yllätys. Edes Suomen toiseksi suurin LinkedIn-ryhmä ei tuonut vastaavaa näkyvyyttä kuin mitä Twitterissä saavutettiin.

Ekonomiliiton kampanjat ovat saaneet tehokkaasti SEFEn omissa sosiaalisen median kanavissa hyviä tuloksia. Hyvää näkyvyyttä Facebookissa ja LinkedInissä on saanut esimerkiksi vielä käynnissä oleva jäsenyyden suosittelukampanja Wall Street.

 

Aktiivinen henkilöstö tuo näkyvyyttä

Kuka sitten vie Ekonomiliiton viestejä Twitterissä eteenpäin? Kesällä tehdyn selvityksen perusteella Ekonomiliiton työntekijät ovat erittäin aktiivisia sosiaalisessa mediassa ja saavat aikaan neljäsosan Ekonomiliiton sosiaalisen median julkisuudesta.

Toinen merkittävä huomio on, että viestinviejissä on mukana ihmisiä ja organisaatioita usealta eri taholta. Viestinviejiä löytyy niin Ekonomiliiton sisäisistä kuin ulkopuolisistakin sidosryhmistä: heitä ovat muun muassa luottamushenkilöt, kylterit, rekryalan toimijat, järjestöt, yritykset, median edustajat ja rivijäsenet.

Mitä laajempi viestinviejien kattaus on, sitä laajemmalle viestit leviävät yksityisten ihmisten ja organisaatioiden verkostojen kautta. Viestinviejät rakentavat paitsi Ekonomiliiton näkyvyyttä myös toiminnan luotettavuutta.

Viestinviejien teot kertovat sitoutumisesta, mutta myös siitä, että Ekonomiliiton toimet ja sosiaalisen median sisällöt tuottavat lisäarvoa jäsenille ja muille sidosryhmille. Sosiaalinen media on luonteva vaikuttajaviestinnän osa-alue, mutta se vaatii tuekseen johdon sitoutumisen ja ymmärryksen sosiaalisen median mahdollisuuksista.

Kannustava ilmapiiri tarttuu työntekijöihin ja näkyy myös ulospäin. On organisaation edun mukaista, että henkilöstö ja muut sidosryhmät vievät innostuneesti ja myönteisellä asenteella yhteisön viestejä eteenpäin.

Joko sinä olet Twitterissä? Kuinka sinä toimit organisaatiosi viestinviejänä?

 

Sanna M%C3%A4%C3%A4tt%C3%A4ne 204x300 Case: Ekonomiliiton viestinviejät sosiaalisessa mediassa

Sanna Määttänen
Head of Analytics, Okimo Clinic Oy
Kirjoittaja vastaa sosiaalisen median analyysipalveluista Okimo Clinicissä.

Marianne Falck Hvilstafeldt blogi 204x300 Case: Ekonomiliiton viestinviejät sosiaalisessa mediassa

Marianne Falck-Hvilstafeldt
Verkkotiedottaja, Ekonomiliitto
Kirjoittaja vastaa sosiaalisesta mediasta ja sähköisistä palveluista Ekonomiliitossa.

Okimo Clinic selvitti Suomen Ekonomiliiton sosiaalisen median näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa keväällä ja alkukesästä 2014. 

okimo wordcloud 2014 10 22 300x164 Case: Ekonomiliiton viestinviejät sosiaalisessa mediassa

Näillä sisällöillä Ekonomiliitto näkyi sosiaalisessa mediassa

27.10.2014
Miten ekonomi pärjää uudessa työelämässä?

Suomen Ekonomiliiton edunvalvonta oli kenttäkierroksella syyskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin, kiertäen isoimmat paikkakunnat. Joiltain osin kenttäkierros jatkuu ensi vuoden puolelle, yhdistysten toiveiden ja tarpeiden mukaan.

Kierroksen aikana on keskusteltu pirstoutuneista työurista, työajoista ja myös palkoista. Lisäksi jäsenistöä ovat puhuttaneet SEFE:n ajankohtaiset asiat, kuten liiton nimenmuutos ja toiminnanjohtajan vaihtuminen.

Varsin pitkään jatkunut heikko taloudellinen tilanne on näkynyt myös monen ekonomin työurassa. YT-neuvottelut ovat arkea monilla työpaikoilla. Valitettavasti myös ekonomit voivat joutua lomautettujen tai irtisanottujen listalle, vaikka kauppatieteellisen tutkinnon omaavat pärjäävätkin työllisyysmielessä paremmin kuin muu väestö keskimäärin.

Työelämän pirstoutuminen ei aina ole vain negatiivinen ilmiö. Tulevaisuuden työelämässä on yhä tavallisempaa, että ekonomi on välillä yrittäjänä, sitten tavallisena palkansaaja, seuraavaksi esimiehenä ja sitten vaikka toimitusjohtajana. Yhä yleisemmin vaihdetaan myös alaa – aloitetaan teknologiateollisuuden piirissä, mutta jossain vaiheessa vaihdetaan elintarvikealan pariin.

 

Työajat ja palkka puhuttavat

Työajat ovat kirvoittaneet monta mielenkiintoista keskustelua. Usein työajan seurannan puute on ongelmana, pakottavaa lainsäädäntöä ei noudateta. Tämän vahvistavat myös SEFE:n tutkimukset, sekä liiton juristeille ja asiamiehille tulvivat yhteydenotot. Vaikka tehdyt keskimääräiset tuntimäärät ovatkin lievästi vähentyneet heikon taloudellisen tilanteen myötä, tehdään varsinkin yksityisellä sektorilla edelleenkin runsaasti korvaamatonta työtä.

SEFE:n asiamiehet ovat muistuttaneet palkkakeskustelun tärkeydestä. On tavallista, että jopa työntekijöitään irtisanova yritys nostaa joidenkin yritykseen jäävien palkkoja, minkä vahvistavat SEFE:n tutkimukset.

Vuosittainen palkkakeskustelu on tärkeää, se parantaa mahdollisuuksia kehittää palkkaansa yrityksen sisällä. Usein on sanottu, että selkeä palkankorotus on mahdollista vain työpaikkaa vaihtamalla. Säännöllisen palkkakeskustelun kautta toivottavasti päästään parempaan lopputulokseen muillakin keinoin.

SEFE:n ajankohtaisuudet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä ja keskusteluja. Nimi todellakin muuttuu vuodenvaihteessa, sen jälkeen jäseniään palvelee Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer. Ja toimistolla naruista vetelee loppuvuodesta valittava uusi toiminnanjohtaja.

Kaiken kaikkiaan voi todeta, että juteltavaa on riittänyt yllin kyllin, kun kenttäkierroksen loppuvaiheessa vielä Akavan hylkäämä eläkeratkaisu nousi puheenaiheeksi.

 

Tage Lindberg
Asiamies, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka
Ekonomiliitto

23.10.2014
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013