( Työelämä )

Työelämän hurja murros

Teksti Helinä Hirvikorpi
Kuvitus Jussi Kaakinen
Työelämä kellahtaa ympäri, ja robotit ryntäävät palveluun. Johtamista tarvitaan ison kuvan hahmottamiseen, ja koulutus kannattaa tulevaisuudessakin. Työ on tulevaisuudessakin merkityksellinen osa elämää. Itse asiassa elämä muodostuu mielekkäästä tekemisestä, ei ole erikseen työtä, vapaa-aikaa ja harrastuksia.

Tänään ja huomenna tallennetaan yhtä paljon tietoa kuin koko ihmisten sivilisaatio on tallettanut aikojen alusta vuoteen 2003 mennessä. Tietojenkäsittelyn kapasiteetti lisääntyy tänä ja ensi vuonna enemmän kuin koko sen tähänastisessa historiassa. Kasvu ja kehitys ovat eksponentiaalisia.

Sosiaalisen median ja pilvipalvelujen olemassaolo eivät ole uutta, mutta niiden arkipäiväistynyt käyttö massojen ilmiönä on. Digitaalisuus etenee ruudulta reaalielämään. Tietoverkkoihin kytkeytyvät sensorit, laitteet, koneaistit, robotiikan edistysaskeleet, 3D-tulostus.

Ei siis tarvitse ihmetellä, miksi on muutettava toimintatapoja, miksi jotkut ammatit ja työt häviävät ja toiset muuttavat muotoaan.

Etlan tutkimusjohtaja Petri Rouvinen tuli talvella julkisuuteen tutkimuspaperinsa kanssa ja lehdet repivät otsikoita: mitkä ammatit kuolevat, mitkä jäävät eloon. Putkimies ja hotellinjohtaja säilyvät.

”Ennemmin kuin luetteloita ammateista haluaisin painottaa, että kyse on historiallisesti todella suuresta murroksesta. Kaikki tapahtuu nopeasti ja koskee kaikkia työn ja yksityiselämän alueita. Näen muutoksen yhtä suurena, kuin aikoinaan oli siirtyminen pellolta tehtaisiin. Nyt siirrytään teollisen ajan työstä johonkin muuhun”, Petri Rouvinen sanoo.

Ja mitä se muu on? Pitää keksiä uusia toiminta tapoja jokaisessa työssä, kun ammatteja häviää ja uusia syntyy tilalle. Yksi konkreettinen esimerkki on S-ryhmän jättivarasto, joka muutti Espoosta Sipooseen. Varasto suureni ja automatisoitui, sen asiakkaiden palvelu parani ja väkeä tarvitaan puolet vähemmän kuin ennen. Kaikkien työn sisältö myös muuttui.

Jos etsii uhattuja töitä, niitä ovat ne, joita robo tit pystyvät tekemään. Mutta missä tarvitaan inhimillistä kosketusta, aisteja, luovuutta, intuitiota, uuden keksimistä, moraalia, etiikkaa – siellä tarvitaan ihmisiä. Viisi vuotta sitten ei olisi arvannut, että firma palkkaa tiedottajan twiittaamaan toimitusjohtajan tilillä tai niinkin moni elättää itsensä bloggaajana. Kyse on massojen tavoittamisesta yli kansallisvaltioiden rajojen.

Johtaminen on ihmisen työtä

Kone ei varsinaisesti ajattele, vaikka toteuttaakin monimutkaisia päätöksentekosääntöjä, mutta se tekee päätöksiä mielettömällä nopeudella ja tarkkuudella. Tietotekniikan edistys, digitaalisuus ja robotisaatio ovat eri asioita, mutta kytköksissä toisiinsa. Robotti-imuri ei imuroi, ellei sen sisällä ole oivallinen ohjelmisto.

Kun tarvitaan niin sanottua isoa kuvaa, meta-ajattelua, kone ei korvaa ihmistä. Kone ei tiedä, mitkä asiat meidän ihmisten näkökulmasta ovat ratkaisun arvoisia, onko havainnoissa järkeä isomman kontekstin kannalta. Myös kaikki monimutkainen viestintä, jossa on tunneälyä, on ihmisten tonttia. Opetus, motivointi ja valmennus voivat olla digitaaliavusteisia, mutta jossakin kohdassa tarvitaan myös ihminen.

Johtaminen ja esimiestyö ovat tutkimusjohtaja Rouvisen mielestä vähiten uhattuja aloja. Se liittyy meta-ajatteluun, miten hahmottaa tulevaisuuden. Johtamisessa ja esimiestyössä on myös paljon turhaa ja mekaanista byrokratiaa, jonka koneet voivat hoitaa.

”Johtamisen ydin ei korvaudu ohjelmistolla.”

Entä ammattiyhdistys? Robotit eivät näe tärkeänä järjestäytyä, koska niiltä puuttuu muu käsitteel linen intressi kuin mitä ne on ohjelmoitu tekemään. Ay-liike kärsii tai voittaa paremminkin globalisaa tion mukana. On yhä vähemmän ryhmiä, joilla on täsmällisesti samat intressit.

”Palkat määräytyvät enemmän globaalilla tasolla, ja kansallisia sopimuksia on vaikeampi tehdä. Toisaalta työmarkkinoilla voi olla voimatasapaino: työnantajalla on neuvottelutyökaluna se, että voi painaa reaaliaikaisesti poljinta eri puolilla maailmaa. Työntekijöiden neuvotteluvoimaa lisää taas se, että kaikenlaiset pienetkin häiriöt maailmanlaajuisessa, tarkoin optimoidussa ketjussa voivat aiheuttaa suuria häiriöitä ja katkaista koko ison kuvion”, Rouvinen hahmottaa.

PetriRouvinen E8R712127 749x500 Työelämän hurja murros
Hyvinvointi lisääntyy

”Rajussa muutoksessa on paljon positiivista. Se kohdistuu kaikkiin osaamistasoihin ja tuloluokkiin. Maailmassa saavutettavissa oleva hyvinvointi lisääntyy radikaalisti. Kakku kasvaa. Kysymys on, miten kakku jaetaan maiden välillä – siinä Suomi on vahvoilla – ja maiden sisällä. Tekninen kehitys ja globalisaatio vaikuttavat samansuuntaisesti, työmarkkinat voivat polarisoitua. Hyviä ja hyvin palkattuja töitä on enemmän, samoin ikäviä ja huonosti palkattuja töitä, mutta kehitys haastaa erityisesti nykyistä keskiluokkaa”, tutkimusjohtaja Petri Rouvinen arvioi.

Koko parisataavuotisen teollisen historian aikana on käyty kilpajuoksua työn ja teknologisen kehityksen välillä. Aina työlle on löytynyt uutta käyttöä, kun vanha tekeminen on päättynyt.

”Niin nytkin, työn sisällöt määräytyvät uudelleen ja mahdollisesti vuosityöajat hieman lyhenevät. Paras ennuste on se, että loppupeleissä kaikki on ok”, Rouvinen lohduttaa.

Työntekijöiltä ja työmarkkinoilta vaaditaan joustavuutta ja ketteryyttä aiempaa enemmän.

Mitä tekevät ekonomit 20 vuoden aikajanalla?

”Työt, mihin kauppatieteilijät valmistuvat ovat aika tavalla suojatulla puolella. Korkea, laaja-alainen ja pitkälle menevä koulutus on hyvä suoja teknisen kehityksen mahdollisia negatiivisia vaikutuksia vastaan. Ja elinikäisen oppimiseen täytyy radikaalisti muuttua, sehän on nykyisin vain sanonta, mutta ei todellisuutta”, Petri Rouvinen huomauttaa.

Hän lainaa Googlen ekonomistia, joka väitti, että tulevaisuuden ammatti on tilastotieteilijä. Kun datamassat räjähtävät, on kyky käsitellä datamassoja ja arviointi, mitä niillä voi tehdä ”in high demand”.

On jo myös nähty, että jollekin erittäin kapean osaamisen erikoisasiantuntijalle, joka on paras alallaan, kannattaa maksaa miljoonia, kun taas toiseksi parhaalle ei mitään. Digitaalisessa jakamisessa työ skaalautuu lavealle. Työelämän polarisaatiota ruokkii tämä supertähtitalous, josta pelialalla on esimerkkejä. Tekijä on tavallaan tekniikkaa täydentävä niukkuushyödyke, joita ei ole monta.

Tutkimusjohtaja Petri Rouvinen painottaa koulutusta. Niin luokkahuone kuin luentosalikin pitää kääntää ympäri. Oppiminen demokratisoituu, kun se on globaalia ja digitaalista. Stanfordin yliopisto järjesti maailmanlaajuisen tekoälyn kurssin, jolla oli verkossa 160 000 osallistujaa. Parhaan yliopiston ykkösopiskelija oli arvioissa vasta sijalla 411.

”Digitalisointi voi muuttaa koko koulutuksen dynamiikan. Suomessa vasta haparoidaan ensi askeleita.”

CristinaAndersson E8R652627 750x500 Työelämän hurja murros

Robotit tulevat palvelualoille

Japanissa on robottitehdas, joka on aivan pimeä. Valoja ei tarvita, kun robotit valmistavat robotteja, ja ihminen käy tehtaassa vain muutaman viikon välein. Robotit tekevät varsin monia töitä teollisuudessa ja nyt ne astuvat palvelujen pariin.

Liikkeenjohdon konsulttina työskentelevä Cristina Andersson tutustui robotiikkaan tarkemmin, kun teki yhdessä dosentti Jari Kaivo-ojan kanssa kirjaa BohoBusiness – ihmiskunnan voitto koneesta.

”En vielä kolme vuotta sitten aavistanut, miten valtava trendi robotiikka on maailmalla. Se on myös EU:n keskeinen avainalue, vaikka meillä Suomessa se ei juuri näy”, hän sanoo.

Tulevaisuudentutkijat puhuvat kuudennesta aallosta. Viides aalto oli informaatioteknologia. Kuudennen aallon keskeinen tekijä on robotisaatio. Viidennessä aallossa digitoitiin kaikki, mikä voitiin digitoida, kuudennessa aallossa robotisoidaan kaikki, mikä voidaan robotisoida.

Robotikka on perinteisesti palvellut teollisuutta, joka onkin automatisoitunut. Eksponentiaalinen kasvu on menossa palvelualoilla. Ennakoidaan, että vuonna 2020 robottiteknologian kokonaismarkkina on maailmalla 190 miljardia dollaria. Tästä 80 prosenttia on erilaisia palvelurobotteja, joita on sairaaloissa, hoivakodeissa, lääkäriasemilla. Tulossa on myös kotirobottien vallankumous, nyt ainoastaan imuri kiertää huushollia.

”Hieno visio ja arvokas asia on se, että vanhat ihmiset pystyvät asumaan kauemmin kotona ja viettämään itsenäistä elämää, kun apuna on robotti”, Cristina Andersson sanoo.

Hänen mielestään Suomesta puuttuu robottien innovatiivisen käytön opetus, vaikka täällä osataan käyttää niitä teknisesti. Yksi askel käytäntöön on, kun Sastamalan koulutusyhtymässä alkaa hoiva robottiteknikko-koulutus.

”Tarvitaan myös johtamisalan koulutusta silloin, kun organisaation työvoimasta 90 prosenttia on robotteja. Ainakin silloin, kun roboteista tulee ajattelevia ja oppivia. IBM on sanonut, että heillä on neljän vuoden sisällä robotti, joka aistii kuin ihminen ja se muuttaa kaiken aistimansa digitaaliseksi tiedoksi. Tämä on hurja näkymä”, Andersson sanoo.

Tässä tapauksessa robotti pystyy oppimaan ja tekemään itse johtopäätöksiä, muuttamaan käyttäytymistään ja toimintaansa sen perusteella, mitä oppii ympäristöstä.

duunit 527 337x500 Työelämän hurja murros

Kone täydentää ihmistä

Virtuaaliset robotit ovat todellinen vallankumous. Ne tekevät sekunnin murto-osassa sen, mihin ihmisellä menee kolme kuukautta. Ne pystyvät tekemään urheilu-uutiset tulosdatasta tai laskemaan pörssi sijoitusten algoritmejä. Robottikamerat kuvasivat Sotshin olympialaisissa moitteettomasti. Lakimiehiä on korvattu roboteilla: keinoäly pystyy etsimään tausta-aineistoja ja ennakkotapauksia valtavasta tieto määrästä hetkessä.

Cristina Andersson tähdentää, että robotti ei ole sama kuin tietotekniikka. Robotti on toimija, joka muuttaa digitaalisen tiedon fyysiseksi teoksi, kuten ihminen. Se voi muuttaa myös fyysistä maailmaa digitaaliseksi.

”Ihminen on aina löytänyt uusia polkuja uusiin töihin ja näin käy tässäkin. Työ on muuttunut koko ajan raskaammasta ke vyemmäksi, ja nyt roboti saa tio muuttaa edelleen jäljellä olevia raskaita töitä kevyek si. Ihmiset tekevät töitä, joissa tarvitaan ihmisen luovuutta ja läsnäoloa. Palkkatyö vähenee, työmuodot ovat muita”, Andersson sanoo.

”Visioni on, että kone täydentää ihmistä. Koneella on koneen valta, ihmisellä ihmisen valta, näin syntyy täydentävä yhteistyö, jota on syytä alkaa kehittää myös Suomessa”, Cristina Andersson sanoo.

Ettei vain käy niin kuin vanhassa Stanley Kubrickin elokuvassa Avaruusseikkailu 2001, jossa tietokone HAL hermostui raketin astronautteihin, kapinoi ja teki omia päätöksiään.

Eniten uhattuja ammatteja

  • Puhelin- ja asiakas palvelukeskusten myyjät

  • Tallentajat

  • Valokuvatuotteiden valmistuksen prosessityöntekijät

  • Huolitsijat, tulli-
    ja laivanselvittäjät

  • Kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat

  • Pakkaus-, pullotus-
    ja etiköintikoneiden hoitajat

  • Luokittelijat ja laaduntarkkailijat
    (ei ruuissa ja juomissa)

  • Asianajosihteerit

  • Mallit

  • Palkanlaskijat

Vähiten uhattuja ammatteja

  • Hotellinjohtajat

  • Ravitsemusalan erityisasiantuntijat

  • Opetusmenetelmien erityisasiantuntijat

  • Kuulontutkijat ja puheterapeutit

  • Sosiaalihuollon johtajat

  • Psykologit

  • Opetusalan johtajat

  • Terveydenhuollon johtajat

  • Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat

  • Ylihoitajat ja osastonhoitajat

Lähde: Computerization Threatens One Third of Finnish Employment, ETLA

16.4.2014

Tulevaisuuden renessanssiyhteiskunnassa materiaalinen vaurastuminen ei ole enää tärkeää, vaan onnellisuus, sanoo tutkimusjohtaja Mika Aaltonen Aalto-yliopistosta.

Työ pitää määritellä uudelleen

Työ on tulevaisuudessakin merkityksellinen osa elämää. Itse asiassa elämä muodostuu mielekkäästä tekemisestä, ei ole erikseen työtä, vapaa-aikaa ja harrastuksia.

Tutkimusjohtaja Mika Aaltonen Aalto-yliopistosta on kirjoittanut yhdessä tanskalai – sen futurologin Rolf Jensenin kanssa kirjan The Renaissance Society, joka julkaistiin viime vuonna New Yorkissa ja tänä keväänä koreaksi käännettynä Soulissa. Kirja pohtii länsimaisen yhteiskunnan uudelleenorganisoitumista.

Mika Aaltosen lähtökohtana on tosiasia, että teollinen yhteiskunta on aikansa elänyt, julkinen sektori on kasvanut ja tappiollinen ja hiljainen sopimus, jonka varassa suomalainen keskiluokka on toiminut, on murtunut. Eli enää emme opiskele johonkin yhteen ammattiin, ole töissä yhdessä, kahdessa firmassa ja jää eläkkeelle, jonka tulo on varmaa.

Vaikka nyt hankkii koulutuksen, ei ole varmaa, saako työpaikan. Vaikka on loistava työntekijä, ei ole varmaa, pysyykö työpaikka. Eikä maailmassa ole eläkejärjestelmää, joka kestää koko ajan pidentyvän eliniän.

”Tällaisessa yhteydessä ja muutoksessa työ on suurin sopeuttava tekijä. Rajapinnoissa, joissa työ on rakentanut ja rajoittanut elämää, työn merkitys kasvaa. On liikuteltava näitä rajapintoja – opiskelee vai on töissä, on töissä tai on työtön, on töissä tai on eläkkeellä – niin että ihmiset pysyvät mukana tässä yhteiskunnassa. Työ on keskeinen sopeutumismekanismi, mutta se pitää määritellä uudelleen”, tutkimusjohtaja Mika Aaltonen sanoo.

On keksittävä keinot, miten suomalaiset yritykset pysyvät Suomessa, poikivat alihankkijayrityksiä tänne, luovat työpaikkoja, niin että veroeurot kiertävät täällä ja luovat mahdollisuuksia.

”Viime 10–20 vuoden aikana johtamisajattelu on ollut lyhyen aikavälin hyötyjen etsimistä, amerikkalaista managementia. Esimerkiksi Saksaa pitävät pystyssä sikäläiset perheyritykset, joille on luontaista pidempi aikajänne ja jotka pystyvät arvioimaan tilannetta ja tekemään päätöksiä useampien muuttujien kautta, ei ainoastaan lyhyen tähtäimen voiton kautta”, Mika Aaltonen sanoo.

Suomalainen innovaatiojärjestelmä ei ole pystynyt tuottamaan uusia isoja tai keskisuuria yrityksiä eli uusia työpaikkoja ei ole syntynyt. Aaltosen mielestä tämä mekanismi pitää arvioida uudelleen.

Kokonaisvaltainen työelämä

Renessanssiyhteiskunnassa materiaalinen vaurastuminen ei ole enää tärkeää, vaan onnellisuus. Työ on edelleen keskeisessä roolissa yksilön identiteetin muodostumisessa. Jälkiteollisessa, postmodernissa yhteiskunnassa ihmistä ei motivoi ainoastaan palkka, raha, vaan enemmän ne asiat, joista hän on kiinnostunut ja innostunut.

”Työ yhdistyy erilaisiin tavoitteisiin, joissa ihmiset voivat toteuttaa itseään ja omia arvojaan. Ihmiset haluavat elää kokonaisvaltaista elämää myös silloin, kun he ovat töissä”, Mika Aaltonen huomauttaa.

Ehkä tulevaisuuden ekonomit perustavat yrityksiä oman elämänpiirinsä liepeille.

Nythän usein oma minä pannaan naulakkoon kuin takki, kun tullaan työpaikalle. Uusi työ nivoutuu harrastuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin, elämän kokonaisuuteen. Tähän liittyy myös yhteisöllisyys, paikallisen tason organisoituminen. Eli tavat, miten pidetään huolta lapsista, vanhuksista, sairaista.

On otettava enemmän vastuuta itse, eikä odotettava, että ylhäältäpäin vero varoin hoidetaan kaikki asiat. Ihmiset ovat vähemmän sidoksissa opettajaan, pomoon, hallitukseen, virallisiin auktoriteetteihin.

”Tämä on iso henkinen muutos. Jos haluamme pitää huolta tärkeistä asioista, meidän täytyy organisoitua uudella tavalla. Länsimaissa on jo paljon merkkejä hori sontaalisesta organisoitumisesta ja asioita tapahtuu, kun ihmiset itse laittavat ne tapahtumaan”, Aaltonen huomauttaa.

Millainen on suomalainen työelämä 20 vuoden päästä?

”Rikkaampi, värikkäämpi, heterogeenisempi. Olemme aidosti tekemisissä muun maailman kanssa ja integroituneet tärkeisiin tietovirtoihin. Yhteiskuntana olemme älykkäämpi ja kansainvälisempi.”

Ekonomin työn tulevaisuus

5 turvatuinta työtä

1. HR-johtaja (0,55 %)

2. Koulutus- ja kehitysjohtaja (0,63 %)

3. Tietojärjestelmäanalyytikko (0,65 %)

4. Myyntijohtaja (1,3 %)

5. Markkinointijohtaja (1,4 %)

5 uhanalaisinta työtä

1. Vakuutusmyyjä (99 %)

2. Lainajohtaja (98 %)

3. Luottoanalyytikko (98 %)

4. Kirjanpitäjä (94 %)

5. Tilintarkastaja (94 %)

Suluissa suuntaa antava laskennallinen todennäköisyys, että työ korvataan tekniikalla seuraavan 20 vuoden aikana. Lähde: Frey ja Osborne 2013, The Future of Employment: How Susceptible are Jobs to Computerisation? University of Oxford, OMS Working Papers.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Johtajuus on nyt kadoksissa

Suomen talouden tilasta, korjaamistarpeesta ja keinoista on julkistettu äskettäin parikin varsin painavaa puheenvuoroa. Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg ja Vattin ylijohtaja Juhana Vartiainen julkaisivat omat teesinsä pääministeri Alexander Stubbin tilauksesta. Björn Wahlroos puolestaan esitti näkemyksensä Helsingin Sanomien haastattelussa. Uusi kirjakin häneltä on ilmestynyt käännettynä.

Mainitut puheenvuorot eivät yllätä sisällöltään. Suomi on menettänyt kilpailukykynsä. Vuosien 2007-2008 palkkaratkaisut olivat turmiollisisa. Ankara verotus ja pitkä työttömyysturva vievät työhalut. Yhteiskunta ja työelämä ovat jäykkiä ja kaavoihin kangistuneita.

Tarvittaisiin joustavuutta, paikallista sopimista, verojen alentamista ja julkisen sektorin pienentämistä järjelliseen kokoluokkaan. Sanalla sanoen ketteryyttä. Kun vaaleihin valmistautuvat puolueet puhuvat parin miljardin leikkauksista, Wahlroos sanoo tarpeen olevan 10 miljardia euroa. Osa puolueista ei edes myönnä mitään leikkaustarvetta. Poliitikkojen näköalattomuus on sietämätön.

 

Uuden ajan moninaisemmat ongelmat vaativat vahvoja johtajia

Vaikka puheenvuoroissa ei sinänsä ole mitään uutta, ne kannattaa ottaa tekijöidensä painoarvot huomioonottaen vakavasti ja peilata poliittisen päätöksentekokoneiston osaamiseen, mahdollisuuksiin ja yhteistyökykyyn. Merkittävänä vallankäyttäjänä työmarkkinakoneistolla on oma vastuunsa.

Stubbin hallitus on loppusuoralla sortunut melkoiseen keskinäiseen mutapainiin. Eduskunta on sekasorrossa. Sote-uudistus kaatui käsittämättömän tökeröön lainvalmisteluun. Koulutukseen ja sen rahoitukseen liittyviä lakiesityksiä hallituspuolueet ovat vetäneet itse kilvan nurin. Kuntauudistus meni kiville jo Jyrki Kataisen hallituksen aikana ja niin edelleen.

Puhtain paperein taitavat hallituksesta selvitä vain TEM:n (Työ- ja elinkeinoministeriö) kaksikko, Lauri Ihalainen ja Jan Vapaavuori. STX-telakkakuvio on hoidettu, Talvivaara on hoitumassa. Heillä on ollut otetta asioihin.

Anders Borgin, Juhana Vartiaisen ja Björn Wahlroosin sanoman voi pelkistää niinkin, että Suomessa tarvitaan eduskuntavaalien jälkeen ennennäkemätöntä poliittista johtajuutta, rohkeutta ja näkemystä. Onneton talouskurimus ei oikene pikku-uudistuksilla tai mediatempuilla.

Tarvitaan Esko AhonIiro ViinasenPaavo Lipposen ja Sauli Niinistön kaltaisia kokeneita, vahvoja politiikan johtajia. He selvittivät 1990-luvun kriisin. Ajat ovat uudet, ongelmat monisäikeisempiä, mutta vahvojen johtajien tarve on sama.

Työmarkkinajärjestöt ovat hoitaneet tonttinsa Kataisen ja Subbin hallituksia olennaisesti paremmin. Työllisyys- ja kasvusopimuksella taitettiin työvoimakustannukset kohtuuden rajoihin. Eläkeuudistuksella hoidetaan kestävyysvajeesta se merkittävä siivu, jota Jyrki Katainen ja Jutta Urpilainen järjestöiltä edellyttivät.

Mutta työmaata riittää järjestöilläkin. Palkkamalttia on varjeltava niin pitkälle kuin silmä siintää ja aataminaikaiset työrauhasäännökset on saatettava ajantasalle. Niissäkin oppia voisi ottaa Ruotsista.

 

Lasse Laatunen
Kirjoittaja on työskennellyt Elinkeinoelämän Keskusliiton työmarkkinajohtajana.

***

Tutustu Suomen Ekonomien hallitusohjelmatavoitteisiin

Tutustu ekonomiehdokkaisiin

30.03.2015
Ekonomit valmiina vaaleihin

Eduskuntavaalit on kuukauden kuluttua. Julkista keskustelua hallitsevat puolueiden vaaliohjelmat sekä lukuisten sidosryhmien tavoitteet. Kaikesta keskustelusta selkeimmin nousevat esiin Suomen taloudellinen tila ja sen heikot näkymät sekä työmarkkinoihin kohdistuvat muutostavoitteet ja–paineet.

Työn lisääminen, työllisyyden kohentaminen ja joustavuuden lisääminen ovat keskeisiä teemoja lähes kaikkien puolueiden ohjelmissa. Paikallinen sopiminen, työaikajoustot, työaikapankit ja koeajan pidentäminen nähdään keinoina kehittää työmarkkinoita. Kehittäminen on välttämätöntä työmarkkinoiden muutoksessa, mutta siinä tarvitaan myös asiantuntemukseen ja kokemukseen perustuvaa näkemystä.

Esimerkiksi paikallisen sopimisen lisäämistä on helppo vaatia, mutta kuinka moni tarjoaa todellisia, kaikille osapuolille realistisia keinoja ja välineitä tämän kehittämiseksi?

On helppoa huudella radikaaleja ja yksipuolisia muutoksia miettimättä kokonaisuutta ja sitä, miten työmarkkinajärjestelmämme tasapaino rakentuu. Räväköitä otsikoita saa helposti, mutta todellisten ratkaisujen rakentaminen on huomattavasti monimutkaisempaa.

 

Ekonomit rakentaa toimivia ratkaisuja

Suomen Ekonomien hallitus hyväksyi hallitusohjelmatavoitteemme viime vuoden lopulla. Tavoitteemme perustuvat jäsentemme kokemuksista nouseviin epäkohtiin ja muutostarpeisiin.

Olemme rakentaneet tavoitteemme ja niiden saavuttamisen ratkaisut realistisiksi ja kokonaisuuden huomioonottaviksi. Pyrimme kunnianhimoisesti rakentamaan ratkaisuja, jotka on pohdittu useiden eri tahojen näkökulmasta.

Tavoitteemme keskittyvät laadukkaan koulutuksen turvaamiseen, työurien pidentämiseen sekä työllistymisen keinojen kehittämiseen, paikallisen sopimisen rakenteiden kehittämiseen, oikeudenmukaiseen verotukseen sekä yrittäjyyden ja yritystoiminnan helpottamiseen.

Keskeinen tavoite jäsenillemme ja Suomen Ekonomeille on tasa-arvoisen työelämän kehittäminen erityisesti perhevapaajärjestelmää kehittämällä ja vanhemmuuden kustannuksia tasaamalla. Olemme ylpeitä kustannusneutraalista mallistamme perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi. Se kuvastaa työskentelymme perusteita: asiantuntijuuden ja eri näkökulmien pohjalta rakennettuja ratkaisumalleja, joiden pohjana on jäsenkunnan työelämän tutkittu pitkäaikainen tuntemus.

 

Strateginen hallitustyöskentely antaa vaikuttamistyölle tilaa

Viimeisimmät hallitusohjelmat ovat olleet yksityiskohtaisia ja neljää vuotta ehkä liiankin tiukasti raamittavia. Tuleva hallitus rakentaa ohjelmansa todennäköisesti tiiviimmäksi ja strategisemmaksi, jolloin kokonaisuuden muodostavat strategisesti linjaava hallitusohjelma ja keinoja  täsmentävä toimintasuunnitelma.

Tämä antaa vaikuttamiselle parempia mahdollisuuksia, mutta korostaa entistä enemmän jatkuvan vaikuttamisen tärkeyttä, kun hallituksen toimintaohjelmaa tarkistetaan vuosittain. Suomen Ekonomit on rakentanut pitkäjänteisesti pysyvää yhteistyötä puolueiden ja eri sidosryhmien kanssa ja meillä on erinomainen mahdollisuus valvoa ekonomien etua myös näissä muuttuvissa oloissa.

Sivuiltamme löytyvät paitsi hallitusohjelmatavoitteemme sekä ekonomiehdokkaat, jotka ovat vastanneet kahteen keskeiseen tulevan hallituskauden kysymykseen. Käy katsomassa ehdokkaat ja heidän vastauksensa. Ennen kaikkea: Käytä ääntäsi viimeistään varsinaisena äänestyspäivänä 19.4.2015.

23.03.2015
Fler kvinnliga ledare

Vi firade igår jämställdhetsdagen och Minna Canths födelsedag, den enda finska kvinnan med egen flaggdag. Canth var den första framstående kvinnliga författaren i Finland, en duktig företagarkvinna, förespråkare för jämställdheten och dessutom mamma till sju barn. Hon var ett lysande exempel på hur man kombinerar familj och arbetsliv.

Jämställdheten har jobbats för i över 100 år men speciellt på arbetsmarknaden går jämställdheten till vissa delar långsamt framåt. Andelen kvinnor på ledande poster och i börsbolags styrelser borde vara betydligt högre speciellt med tanke på andelen högt utbildade kvinnor i vårt land.

Jag håller helt med Centralhandelskammaren att företag alltid ska välja de bästa resurserna till ledande poster och till sina styrelser oavsett kön, men problemet är fortfarande att man alltför lätt säger att det inte finns lämpliga kvinnliga kandidater.

Börsbolagen har via självreglering förpliktat alla börsbolag att ha både män och kvinnor i sina styrelser. Om man frångår detta bör en redogörelse avges. En del företag har även egna program för att lyfta fram kunniga kvinnor.

 

Kvinnor är ofta utmärkta direktörer

Ett sätt att minska problemet är att se till att kunniga kvinnor finns med i rekryteringspooler och nätverk där man sonderar kandidater för ledande poster. Enligt Centralhandelskammarens utredning från ifjol, är det största problemet med få kvinnor till börsbolags styrelser att det inte finns tillräckligt med kvinnor som leder olika businessenheter eller som verkställande direktörer.

Hela 62 procent av dem som utnämnts till börsbolags styrelser har en bakgrund som vd:n. Centralhandelskammaren stöder kvinnligt ledarskap med att ordna mentorprogram för kvinnliga ledare.

Timo Ritakallio, vice verkställande direktör på Ilmarinen, lyfter i sin blogg upp varför vi behöver mera kvinnor på ledande poster. Han hänvisar till en global undersökning där man kommit fram till att företagen med de bästa resultaten hade 37 procent kvinnor på ledande poster, medan företag med de sämsta resultaten hade endast 19 procent kvinnliga ledare.

Enligt undersökningen är kvinnor ofta utmärkta direktörer, som bättre kan motivera personalen, effektivera verksamheten och skapa välmående på arbetsplatsen. Ritakallio lyfter upp tre orsaker till att det inte finns flera kvinnor på ledande poster: manlig ledningskultur på företagen, kvinnors sämre tro på sitt kunnande och de traditionella könsrollerna i hemmet.

Lösningar kunde vara att uppmuntra kvinnor att söka mera krävande poster, fungerande mentorprogram och en jämnare fördelning av föräldraledigheten. Det sagt, betyder inte att manliga direktörer inte skulle vara lika bra och den som är bäst lämpad för en post skall alltid väljas, oavsett kön.

Jämställt är lönsamt!

 

Ann-Louise Laaksonen
II viceordförande, Finlands Ekonomer

20.03.2015
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013