( Työelämä )

Työelämän hurja murros

Teksti Helinä Hirvikorpi
Kuvitus Jussi Kaakinen
Työelämä kellahtaa ympäri, ja robotit ryntäävät palveluun. Johtamista tarvitaan ison kuvan hahmottamiseen, ja koulutus kannattaa tulevaisuudessakin. Työ on tulevaisuudessakin merkityksellinen osa elämää. Itse asiassa elämä muodostuu mielekkäästä tekemisestä, ei ole erikseen työtä, vapaa-aikaa ja harrastuksia.

Tänään ja huomenna tallennetaan yhtä paljon tietoa kuin koko ihmisten sivilisaatio on tallettanut aikojen alusta vuoteen 2003 mennessä. Tietojenkäsittelyn kapasiteetti lisääntyy tänä ja ensi vuonna enemmän kuin koko sen tähänastisessa historiassa. Kasvu ja kehitys ovat eksponentiaalisia.

Sosiaalisen median ja pilvipalvelujen olemassaolo eivät ole uutta, mutta niiden arkipäiväistynyt käyttö massojen ilmiönä on. Digitaalisuus etenee ruudulta reaalielämään. Tietoverkkoihin kytkeytyvät sensorit, laitteet, koneaistit, robotiikan edistysaskeleet, 3D-tulostus.

Ei siis tarvitse ihmetellä, miksi on muutettava toimintatapoja, miksi jotkut ammatit ja työt häviävät ja toiset muuttavat muotoaan.

Etlan tutkimusjohtaja Petri Rouvinen tuli talvella julkisuuteen tutkimuspaperinsa kanssa ja lehdet repivät otsikoita: mitkä ammatit kuolevat, mitkä jäävät eloon. Putkimies ja hotellinjohtaja säilyvät.

”Ennemmin kuin luetteloita ammateista haluaisin painottaa, että kyse on historiallisesti todella suuresta murroksesta. Kaikki tapahtuu nopeasti ja koskee kaikkia työn ja yksityiselämän alueita. Näen muutoksen yhtä suurena, kuin aikoinaan oli siirtyminen pellolta tehtaisiin. Nyt siirrytään teollisen ajan työstä johonkin muuhun”, Petri Rouvinen sanoo.

Ja mitä se muu on? Pitää keksiä uusia toiminta tapoja jokaisessa työssä, kun ammatteja häviää ja uusia syntyy tilalle. Yksi konkreettinen esimerkki on S-ryhmän jättivarasto, joka muutti Espoosta Sipooseen. Varasto suureni ja automatisoitui, sen asiakkaiden palvelu parani ja väkeä tarvitaan puolet vähemmän kuin ennen. Kaikkien työn sisältö myös muuttui.

Jos etsii uhattuja töitä, niitä ovat ne, joita robo tit pystyvät tekemään. Mutta missä tarvitaan inhimillistä kosketusta, aisteja, luovuutta, intuitiota, uuden keksimistä, moraalia, etiikkaa – siellä tarvitaan ihmisiä. Viisi vuotta sitten ei olisi arvannut, että firma palkkaa tiedottajan twiittaamaan toimitusjohtajan tilillä tai niinkin moni elättää itsensä bloggaajana. Kyse on massojen tavoittamisesta yli kansallisvaltioiden rajojen.

Johtaminen on ihmisen työtä

Kone ei varsinaisesti ajattele, vaikka toteuttaakin monimutkaisia päätöksentekosääntöjä, mutta se tekee päätöksiä mielettömällä nopeudella ja tarkkuudella. Tietotekniikan edistys, digitaalisuus ja robotisaatio ovat eri asioita, mutta kytköksissä toisiinsa. Robotti-imuri ei imuroi, ellei sen sisällä ole oivallinen ohjelmisto.

Kun tarvitaan niin sanottua isoa kuvaa, meta-ajattelua, kone ei korvaa ihmistä. Kone ei tiedä, mitkä asiat meidän ihmisten näkökulmasta ovat ratkaisun arvoisia, onko havainnoissa järkeä isomman kontekstin kannalta. Myös kaikki monimutkainen viestintä, jossa on tunneälyä, on ihmisten tonttia. Opetus, motivointi ja valmennus voivat olla digitaaliavusteisia, mutta jossakin kohdassa tarvitaan myös ihminen.

Johtaminen ja esimiestyö ovat tutkimusjohtaja Rouvisen mielestä vähiten uhattuja aloja. Se liittyy meta-ajatteluun, miten hahmottaa tulevaisuuden. Johtamisessa ja esimiestyössä on myös paljon turhaa ja mekaanista byrokratiaa, jonka koneet voivat hoitaa.

”Johtamisen ydin ei korvaudu ohjelmistolla.”

Entä ammattiyhdistys? Robotit eivät näe tärkeänä järjestäytyä, koska niiltä puuttuu muu käsitteel linen intressi kuin mitä ne on ohjelmoitu tekemään. Ay-liike kärsii tai voittaa paremminkin globalisaa tion mukana. On yhä vähemmän ryhmiä, joilla on täsmällisesti samat intressit.

”Palkat määräytyvät enemmän globaalilla tasolla, ja kansallisia sopimuksia on vaikeampi tehdä. Toisaalta työmarkkinoilla voi olla voimatasapaino: työnantajalla on neuvottelutyökaluna se, että voi painaa reaaliaikaisesti poljinta eri puolilla maailmaa. Työntekijöiden neuvotteluvoimaa lisää taas se, että kaikenlaiset pienetkin häiriöt maailmanlaajuisessa, tarkoin optimoidussa ketjussa voivat aiheuttaa suuria häiriöitä ja katkaista koko ison kuvion”, Rouvinen hahmottaa.

PetriRouvinen E8R712127 749x500 Työelämän hurja murros
Hyvinvointi lisääntyy

”Rajussa muutoksessa on paljon positiivista. Se kohdistuu kaikkiin osaamistasoihin ja tuloluokkiin. Maailmassa saavutettavissa oleva hyvinvointi lisääntyy radikaalisti. Kakku kasvaa. Kysymys on, miten kakku jaetaan maiden välillä – siinä Suomi on vahvoilla – ja maiden sisällä. Tekninen kehitys ja globalisaatio vaikuttavat samansuuntaisesti, työmarkkinat voivat polarisoitua. Hyviä ja hyvin palkattuja töitä on enemmän, samoin ikäviä ja huonosti palkattuja töitä, mutta kehitys haastaa erityisesti nykyistä keskiluokkaa”, tutkimusjohtaja Petri Rouvinen arvioi.

Koko parisataavuotisen teollisen historian aikana on käyty kilpajuoksua työn ja teknologisen kehityksen välillä. Aina työlle on löytynyt uutta käyttöä, kun vanha tekeminen on päättynyt.

”Niin nytkin, työn sisällöt määräytyvät uudelleen ja mahdollisesti vuosityöajat hieman lyhenevät. Paras ennuste on se, että loppupeleissä kaikki on ok”, Rouvinen lohduttaa.

Työntekijöiltä ja työmarkkinoilta vaaditaan joustavuutta ja ketteryyttä aiempaa enemmän.

Mitä tekevät ekonomit 20 vuoden aikajanalla?

”Työt, mihin kauppatieteilijät valmistuvat ovat aika tavalla suojatulla puolella. Korkea, laaja-alainen ja pitkälle menevä koulutus on hyvä suoja teknisen kehityksen mahdollisia negatiivisia vaikutuksia vastaan. Ja elinikäisen oppimiseen täytyy radikaalisti muuttua, sehän on nykyisin vain sanonta, mutta ei todellisuutta”, Petri Rouvinen huomauttaa.

Hän lainaa Googlen ekonomistia, joka väitti, että tulevaisuuden ammatti on tilastotieteilijä. Kun datamassat räjähtävät, on kyky käsitellä datamassoja ja arviointi, mitä niillä voi tehdä ”in high demand”.

On jo myös nähty, että jollekin erittäin kapean osaamisen erikoisasiantuntijalle, joka on paras alallaan, kannattaa maksaa miljoonia, kun taas toiseksi parhaalle ei mitään. Digitaalisessa jakamisessa työ skaalautuu lavealle. Työelämän polarisaatiota ruokkii tämä supertähtitalous, josta pelialalla on esimerkkejä. Tekijä on tavallaan tekniikkaa täydentävä niukkuushyödyke, joita ei ole monta.

Tutkimusjohtaja Petri Rouvinen painottaa koulutusta. Niin luokkahuone kuin luentosalikin pitää kääntää ympäri. Oppiminen demokratisoituu, kun se on globaalia ja digitaalista. Stanfordin yliopisto järjesti maailmanlaajuisen tekoälyn kurssin, jolla oli verkossa 160 000 osallistujaa. Parhaan yliopiston ykkösopiskelija oli arvioissa vasta sijalla 411.

”Digitalisointi voi muuttaa koko koulutuksen dynamiikan. Suomessa vasta haparoidaan ensi askeleita.”

CristinaAndersson E8R652627 750x500 Työelämän hurja murros

Robotit tulevat palvelualoille

Japanissa on robottitehdas, joka on aivan pimeä. Valoja ei tarvita, kun robotit valmistavat robotteja, ja ihminen käy tehtaassa vain muutaman viikon välein. Robotit tekevät varsin monia töitä teollisuudessa ja nyt ne astuvat palvelujen pariin.

Liikkeenjohdon konsulttina työskentelevä Cristina Andersson tutustui robotiikkaan tarkemmin, kun teki yhdessä dosentti Jari Kaivo-ojan kanssa kirjaa BohoBusiness – ihmiskunnan voitto koneesta.

”En vielä kolme vuotta sitten aavistanut, miten valtava trendi robotiikka on maailmalla. Se on myös EU:n keskeinen avainalue, vaikka meillä Suomessa se ei juuri näy”, hän sanoo.

Tulevaisuudentutkijat puhuvat kuudennesta aallosta. Viides aalto oli informaatioteknologia. Kuudennen aallon keskeinen tekijä on robotisaatio. Viidennessä aallossa digitoitiin kaikki, mikä voitiin digitoida, kuudennessa aallossa robotisoidaan kaikki, mikä voidaan robotisoida.

Robotikka on perinteisesti palvellut teollisuutta, joka onkin automatisoitunut. Eksponentiaalinen kasvu on menossa palvelualoilla. Ennakoidaan, että vuonna 2020 robottiteknologian kokonaismarkkina on maailmalla 190 miljardia dollaria. Tästä 80 prosenttia on erilaisia palvelurobotteja, joita on sairaaloissa, hoivakodeissa, lääkäriasemilla. Tulossa on myös kotirobottien vallankumous, nyt ainoastaan imuri kiertää huushollia.

”Hieno visio ja arvokas asia on se, että vanhat ihmiset pystyvät asumaan kauemmin kotona ja viettämään itsenäistä elämää, kun apuna on robotti”, Cristina Andersson sanoo.

Hänen mielestään Suomesta puuttuu robottien innovatiivisen käytön opetus, vaikka täällä osataan käyttää niitä teknisesti. Yksi askel käytäntöön on, kun Sastamalan koulutusyhtymässä alkaa hoiva robottiteknikko-koulutus.

”Tarvitaan myös johtamisalan koulutusta silloin, kun organisaation työvoimasta 90 prosenttia on robotteja. Ainakin silloin, kun roboteista tulee ajattelevia ja oppivia. IBM on sanonut, että heillä on neljän vuoden sisällä robotti, joka aistii kuin ihminen ja se muuttaa kaiken aistimansa digitaaliseksi tiedoksi. Tämä on hurja näkymä”, Andersson sanoo.

Tässä tapauksessa robotti pystyy oppimaan ja tekemään itse johtopäätöksiä, muuttamaan käyttäytymistään ja toimintaansa sen perusteella, mitä oppii ympäristöstä.

duunit 527 337x500 Työelämän hurja murros

Kone täydentää ihmistä

Virtuaaliset robotit ovat todellinen vallankumous. Ne tekevät sekunnin murto-osassa sen, mihin ihmisellä menee kolme kuukautta. Ne pystyvät tekemään urheilu-uutiset tulosdatasta tai laskemaan pörssi sijoitusten algoritmejä. Robottikamerat kuvasivat Sotshin olympialaisissa moitteettomasti. Lakimiehiä on korvattu roboteilla: keinoäly pystyy etsimään tausta-aineistoja ja ennakkotapauksia valtavasta tieto määrästä hetkessä.

Cristina Andersson tähdentää, että robotti ei ole sama kuin tietotekniikka. Robotti on toimija, joka muuttaa digitaalisen tiedon fyysiseksi teoksi, kuten ihminen. Se voi muuttaa myös fyysistä maailmaa digitaaliseksi.

”Ihminen on aina löytänyt uusia polkuja uusiin töihin ja näin käy tässäkin. Työ on muuttunut koko ajan raskaammasta ke vyemmäksi, ja nyt roboti saa tio muuttaa edelleen jäljellä olevia raskaita töitä kevyek si. Ihmiset tekevät töitä, joissa tarvitaan ihmisen luovuutta ja läsnäoloa. Palkkatyö vähenee, työmuodot ovat muita”, Andersson sanoo.

”Visioni on, että kone täydentää ihmistä. Koneella on koneen valta, ihmisellä ihmisen valta, näin syntyy täydentävä yhteistyö, jota on syytä alkaa kehittää myös Suomessa”, Cristina Andersson sanoo.

Ettei vain käy niin kuin vanhassa Stanley Kubrickin elokuvassa Avaruusseikkailu 2001, jossa tietokone HAL hermostui raketin astronautteihin, kapinoi ja teki omia päätöksiään.

Eniten uhattuja ammatteja

  • Puhelin- ja asiakas palvelukeskusten myyjät

  • Tallentajat

  • Valokuvatuotteiden valmistuksen prosessityöntekijät

  • Huolitsijat, tulli-
    ja laivanselvittäjät

  • Kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat

  • Pakkaus-, pullotus-
    ja etiköintikoneiden hoitajat

  • Luokittelijat ja laaduntarkkailijat
    (ei ruuissa ja juomissa)

  • Asianajosihteerit

  • Mallit

  • Palkanlaskijat

Vähiten uhattuja ammatteja

  • Hotellinjohtajat

  • Ravitsemusalan erityisasiantuntijat

  • Opetusmenetelmien erityisasiantuntijat

  • Kuulontutkijat ja puheterapeutit

  • Sosiaalihuollon johtajat

  • Psykologit

  • Opetusalan johtajat

  • Terveydenhuollon johtajat

  • Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat

  • Ylihoitajat ja osastonhoitajat

Lähde: Computerization Threatens One Third of Finnish Employment, ETLA

16.4.2014

Tulevaisuuden renessanssiyhteiskunnassa materiaalinen vaurastuminen ei ole enää tärkeää, vaan onnellisuus, sanoo tutkimusjohtaja Mika Aaltonen Aalto-yliopistosta.

Työ pitää määritellä uudelleen

Työ on tulevaisuudessakin merkityksellinen osa elämää. Itse asiassa elämä muodostuu mielekkäästä tekemisestä, ei ole erikseen työtä, vapaa-aikaa ja harrastuksia.

Tutkimusjohtaja Mika Aaltonen Aalto-yliopistosta on kirjoittanut yhdessä tanskalai – sen futurologin Rolf Jensenin kanssa kirjan The Renaissance Society, joka julkaistiin viime vuonna New Yorkissa ja tänä keväänä koreaksi käännettynä Soulissa. Kirja pohtii länsimaisen yhteiskunnan uudelleenorganisoitumista.

Mika Aaltosen lähtökohtana on tosiasia, että teollinen yhteiskunta on aikansa elänyt, julkinen sektori on kasvanut ja tappiollinen ja hiljainen sopimus, jonka varassa suomalainen keskiluokka on toiminut, on murtunut. Eli enää emme opiskele johonkin yhteen ammattiin, ole töissä yhdessä, kahdessa firmassa ja jää eläkkeelle, jonka tulo on varmaa.

Vaikka nyt hankkii koulutuksen, ei ole varmaa, saako työpaikan. Vaikka on loistava työntekijä, ei ole varmaa, pysyykö työpaikka. Eikä maailmassa ole eläkejärjestelmää, joka kestää koko ajan pidentyvän eliniän.

”Tällaisessa yhteydessä ja muutoksessa työ on suurin sopeuttava tekijä. Rajapinnoissa, joissa työ on rakentanut ja rajoittanut elämää, työn merkitys kasvaa. On liikuteltava näitä rajapintoja – opiskelee vai on töissä, on töissä tai on työtön, on töissä tai on eläkkeellä – niin että ihmiset pysyvät mukana tässä yhteiskunnassa. Työ on keskeinen sopeutumismekanismi, mutta se pitää määritellä uudelleen”, tutkimusjohtaja Mika Aaltonen sanoo.

On keksittävä keinot, miten suomalaiset yritykset pysyvät Suomessa, poikivat alihankkijayrityksiä tänne, luovat työpaikkoja, niin että veroeurot kiertävät täällä ja luovat mahdollisuuksia.

”Viime 10–20 vuoden aikana johtamisajattelu on ollut lyhyen aikavälin hyötyjen etsimistä, amerikkalaista managementia. Esimerkiksi Saksaa pitävät pystyssä sikäläiset perheyritykset, joille on luontaista pidempi aikajänne ja jotka pystyvät arvioimaan tilannetta ja tekemään päätöksiä useampien muuttujien kautta, ei ainoastaan lyhyen tähtäimen voiton kautta”, Mika Aaltonen sanoo.

Suomalainen innovaatiojärjestelmä ei ole pystynyt tuottamaan uusia isoja tai keskisuuria yrityksiä eli uusia työpaikkoja ei ole syntynyt. Aaltosen mielestä tämä mekanismi pitää arvioida uudelleen.

Kokonaisvaltainen työelämä

Renessanssiyhteiskunnassa materiaalinen vaurastuminen ei ole enää tärkeää, vaan onnellisuus. Työ on edelleen keskeisessä roolissa yksilön identiteetin muodostumisessa. Jälkiteollisessa, postmodernissa yhteiskunnassa ihmistä ei motivoi ainoastaan palkka, raha, vaan enemmän ne asiat, joista hän on kiinnostunut ja innostunut.

”Työ yhdistyy erilaisiin tavoitteisiin, joissa ihmiset voivat toteuttaa itseään ja omia arvojaan. Ihmiset haluavat elää kokonaisvaltaista elämää myös silloin, kun he ovat töissä”, Mika Aaltonen huomauttaa.

Ehkä tulevaisuuden ekonomit perustavat yrityksiä oman elämänpiirinsä liepeille.

Nythän usein oma minä pannaan naulakkoon kuin takki, kun tullaan työpaikalle. Uusi työ nivoutuu harrastuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin, elämän kokonaisuuteen. Tähän liittyy myös yhteisöllisyys, paikallisen tason organisoituminen. Eli tavat, miten pidetään huolta lapsista, vanhuksista, sairaista.

On otettava enemmän vastuuta itse, eikä odotettava, että ylhäältäpäin vero varoin hoidetaan kaikki asiat. Ihmiset ovat vähemmän sidoksissa opettajaan, pomoon, hallitukseen, virallisiin auktoriteetteihin.

”Tämä on iso henkinen muutos. Jos haluamme pitää huolta tärkeistä asioista, meidän täytyy organisoitua uudella tavalla. Länsimaissa on jo paljon merkkejä hori sontaalisesta organisoitumisesta ja asioita tapahtuu, kun ihmiset itse laittavat ne tapahtumaan”, Aaltonen huomauttaa.

Millainen on suomalainen työelämä 20 vuoden päästä?

”Rikkaampi, värikkäämpi, heterogeenisempi. Olemme aidosti tekemisissä muun maailman kanssa ja integroituneet tärkeisiin tietovirtoihin. Yhteiskuntana olemme älykkäämpi ja kansainvälisempi.”

Ekonomin työn tulevaisuus

5 turvatuinta työtä

1. HR-johtaja (0,55 %)

2. Koulutus- ja kehitysjohtaja (0,63 %)

3. Tietojärjestelmäanalyytikko (0,65 %)

4. Myyntijohtaja (1,3 %)

5. Markkinointijohtaja (1,4 %)

5 uhanalaisinta työtä

1. Vakuutusmyyjä (99 %)

2. Lainajohtaja (98 %)

3. Luottoanalyytikko (98 %)

4. Kirjanpitäjä (94 %)

5. Tilintarkastaja (94 %)

Suluissa suuntaa antava laskennallinen todennäköisyys, että työ korvataan tekniikalla seuraavan 20 vuoden aikana. Lähde: Frey ja Osborne 2013, The Future of Employment: How Susceptible are Jobs to Computerisation? University of Oxford, OMS Working Papers.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Oman ajan käytön arviointi kannattaa

Yhteiskunnallisessa keskustelussa ei ole voinut välttyä sitaateilta ”työaikoja pidennetään” ja ”näin lomapäiviesi lukumäärä tulee muuttumaan”. Viimeisimpänä: ”työajat ovat menneen maailman mittari”.

Työajat ovat siis muutoksessa, mutta pitääkö niitä mitata ja jos, niin kenen?

Työajan mittaamista on kritisoitu erityisesti joustavaa työaikaa tekevillä työntekijöillä, joilla työtehtäviin voi sisältyä matkustamista, liikkuvaa työtä kuten esimerkiksi asiakaskäyntejä ja jotka hyödyntävät työssään mobiiliteknologiaa eli ovat tavoitettavissa myös paikasta riippumatta. Mikä on heidän työaikansa?

Onko työaikaa se aika, joka ollaan toimipisteessä tai asiakkaalla? Miten huomioidaan palaveriin valmistautuminen junassa matkalla asiakkaalle tai puheluun vastaaminen vapaa-ajalla? Kuka työajan arvioi?

Työajan moittiminen menneen maailman mittariksi pitää paikkaansa, jos työajanseurantaa ajatellaan vain työnantajan valvonnan välineenä. Sen sijaan joustavasti työskentelevillä työajan arviointi pitää laajentaa ajankäytön arvioinniksi joka olisi luontainen osa työntekijän omaa toimintaa.

Samalla tavalla kuin kalenteriin kirjataan palaverit ja deadlinet, kirjattaisiin muistiin ajankäyttö eri toimiin kuten työhön, liikuntaan ja muuhun vapaa-ajan toimintaan. Tämä ajankäytön seuranta olisi työntekijän oma mahdollisuus, ei työnantajan valvonnan väline.

 

Seuraamalla saat kiinni siitä mikä sinulle parasta

Ajankäytön seuranta antaa mahdollisuuden arvioida kuluuko aika siihen mihin pitäisi ja minkä verran aikaa jää palautumiselle ja työstä irrottautumiselle. Ajankäyttöä seuraamalla voi myös kokeilla, mikä sopii itselle. Ajankäytön seurata antaa kuvan kokonaisuudesta, jossa voi peilata omaa jaksamista ja työmäärää.

Onko omien tehtävien ja elämäntilanteen kannalta parasta pyrkiä yhteen yhtenäiseen työjaksoon työpäivän aikana, vai toimiiko paremmin jos työtä tehdään paloina pitkin päivää ja välissä on muuta (kuten treeni tai lapsien kuskaaminen)?

Työntekijällä ajankäytön seuranta on myös tietoa jota voi hyödyntää esimerkiksi kehityskeskusteluissa tai työterveyshuoltokäynnillä jos on tarvetta tarkastella oireiden tai jaksamisen ja työtehtävien välistä suhdetta.

 

Haluatko tietää mihin aikasi kuluu?

Haluaisitko kokeilla ajankäytön seurantaa? Tule mukaan Asiantuntijoiden työaika -tutkimukseemme. Sen toteuttaa Työterveyslaitos Työsuojelurahaston rahoituksella yhdessä Suomen Ekonomien ja IBM Finlandin kanssa.

Lataa Aikani-mobiilisovellus Android- tai iOS-puhelimeesi sovelluskaupasta ja kirjaa ajankäyttöäsi 2 viikkoa. Vastaamalla lisäksi kyselyyn ajankäytön seurannan alussa ja lopussa, autat saamaan tietoa erilaisista ajankäyttötavoista ja niiden yhteydestä hyvinvointiin.

Selvitämme myös miten joustavat työajat ovat yhteydessä palautumiseen ja uneen, sekä mitkä tekijät vaikuttavat joustaviin työaikoihin. Loppukyselyyn vastattuasi voit jatkaa Aikani-sovelluksen käyttöä vapaasti.

 

Annina Ropponen
Erikoistutkija, Työterveyslaitos
Kirjoittaja vastaa Asiantuntijoiden työaika -hankkeesta Työterveyslaitoksella

**

Osallistu tutkimukseen ja voita iPhone!

Osallistumalla työaika-tutkimukseen, osallistut iPhone 6 S:n arvontaan.

Osallistuminen on helppoa

  1. Lataa Aikani-mobiilisovellus puhelimeesi App Storesta tai Google Playsta
  2. Kirjaa kaksi viikkoa ajankäyttöäsi mahdollisimman tarkasti sovellukseen.
  3. Vastaa sähköpostiisi saapuvaan kyselyyn ensin aloitettuasi ajankäytön kirjaamisen ja uudestaan kun kaksi viikkoa on kulunut.
08.04.2016
Älä allekirjoita työsopimusta tänään, jos voit tehdä sen huomenna

Meillä Suomen Ekonomien työsuhdeneuvonnassa tulkitaan ekonomien työsopimusten ehtoja joka päivä.

Puhelun aikana moni jäsen kertoo, että työsopimus tuli tehtyä aikoinaan kiireellä. Yritys hoputti sopimuksen kanssa, jotta rekrytoinnin voi julkistaa.

Työsopimuksessa oli kyseenalaisia ehtoja. Silti jäsenkin halusi allekirjoittaa sopimuksen heti, jotta avoin ovi uuteen työpaikkaan ei menisi kiinni.

 

Harva sopimus pitää tehdä heti

Ekonomit eivät tee taloudellisia päätöksiä hätiköiden.

Joskus jäsenen kanssa tulee puheeksi asuntolainan lainaturvasopimus, jolla voi kattaa lainalyhennyksiä työttömyyden aikana. Sen vaikutusten arvioinnissa monen ekonomin excel on huutanut hoosiannaa. Eri vaihtoehdot on kilpailutettu. Vakuutusmaksut on diskontattu nykyhetkeen. Monta laskelmaa on tehty eri riskiarvioilla. Laskettu millä vakuutusmaksut kannattaa rahoittaa.

Maailmaan mahtuu sopimuksia, eikä kaikkia ehdi suurennuslasin kanssa käydä läpi.

Työsopimuksella on lähes aina yksilön talouden ja tulevaisuuden kannalta valtava merkitys. Varaa itsellesi pari päivää aikaa tutustua uuteen työsopimukseen, ennen kuin laitat nimesi alle.

 

Keskustele ehdoista ja allekirjoita vasta sitten

Kun saat hakuprosessin päätteeksi työsopimusluonnoksen sähköpostiisi, muista että olet paras ehdokas tehtävään.

Työsopimusehdotuksen sisältö ei ole kiveen hakattu, yleensä pientä neuvotteluvaraa löytyy. Vaikka omat muutosehdotuksesi eivät menisi läpi, ainakin tulee varmistettua, että sopimus on niin hyvä kuin mahdollista.

Kun haet uutta työtä tai teet työsopimusta, muista nämä perussäännöt:

  1. Hinnoittele itsesi oikein. Selvitä millaista palkkaa maksetaan muille vertailukelpoisessa tilanteessa oleville ekonomeille.
  2. Tee työsopimus kirjallisena. Se on aina sekä työnantajan että työntekijän etu.
  3. Katso että työsopimuksesta käy ilmi työsuhteen keskeisimmät ehdot.
  4. Käänny Ekonomien lakimiehen puoleen ja hyödynnä muita jäsenpalveluitamme. Jos et ole vielä jäsen, liity heti!
  5. Älä luota siihen, että lainvastaiselta tai kohtuuttomalta näyttävä ehto on pätemätön. Se voi sitoa, tai se voi olla osittain pätevä.
  6. Allekirjoita uusi työsopimus ennen kuin irtisanoudut vanhasta työpaikasta.

 

Joel Uusi-Oukari
Työsuhdelakimies, Suomen Ekonomit

30.03.2016
Ikä on asennetta!

Työssämme Suomen Ekonomien uravalmentajina kuulemme usein epäilyjä siitä, että työnhaku ei ole onnistunut, koska: ”Olen näin vanha, liian vanha”.

Haluamme rohkaista sinua positiiviseen ajatteluun siitä, että ikä on vain numeroita. Ja ikä on ennen muuta asennetta. Jos itse koet iän olevan ongelma, siitä tulee ongelma.

Toki asennemuutosta tarvitaan myös työnantajien puolella. Nyt keskitymme kuitenkin sinuun.

Ikärajaa työnsaannille ei ole olemassa. Vaikka julkisuudessa puhutaan paljon siitä, että työnantajat eivät palkkaa yli 50-vuotiaita, tiedämme myös monia onnistumistarinoita.

 

Voit itse vaikuttaa asenteesi lisäksi:

  • Päivitä osaamistasi jatkuvasti.
  • Ole aktiivinen. Aktiivisuus lisää mm. verkostojasi ja mahdollisuuksiasi työllistyä.
  • Ole utelias. Tutustu myös sosiaalisen median maailmaan.
  • Tee oma listasi siitä, mitä etua ikäsi sinulle tuo.
  • Ole ylpeä ikäsi tuomasta kokemuksesta ja näytä se.
  • Huolehdi itsestäsi monipuolisesti. Pidä huolta sekä kehon että mielen vireydestä.

 

Esimerkiksi näillä ominaisuuksilla voit päihittää nuorempia kollegojasi työnhaussa:

  • oman alan asiantuntemus on vankka
  • elämänviisautta on kertynyt
  • ajattelu on kokonaisvaltaista
  • todellisuudentaju on hyvä
  • verkostot ovat laajat
  • perhetilanne on vakaa
  • tilannetajua ja malttia riittää
  • lojaalisuus työnantajaa kohtaan on vahvaa
  • talous on tasapainossa

Suosittelemme, että teet oman positiivisuus-listasi. Tulet huomaamaan, miten paljon hyvää vuodet ovat tuoneet mukanaan!

 

Positiiviset viestit kantavat. – Tutustu siis myönteisiin artikkeleihin:

 

Haluatko hyödyntää kokemustasi mentorina?

Suomen Ekonomien palveluista yksi suosituimpia ovat mentorointiohjelmamme. Mentorin roolissa kokemustasi ja pitkien työvuosien antamaa näkemystäsi ja laaja-alaisuuttasi arvostetaan ja tarvitaan. Lisätietoja mentoroinnistamme löydät verkkosivuiltamme  http://www.ekonomit.fi/mentorointi.

 

Hannele Heikinheimo ja Birgit Lindholm
Suomen Ekonomien uravalmentajat

17.03.2016
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013