( Työelämä )

Työelämän hurja murros

Teksti Helinä Hirvikorpi
Kuvitus Jussi Kaakinen
Työelämä kellahtaa ympäri, ja robotit ryntäävät palveluun. Johtamista tarvitaan ison kuvan hahmottamiseen, ja koulutus kannattaa tulevaisuudessakin. Työ on tulevaisuudessakin merkityksellinen osa elämää. Itse asiassa elämä muodostuu mielekkäästä tekemisestä, ei ole erikseen työtä, vapaa-aikaa ja harrastuksia.

Tänään ja huomenna tallennetaan yhtä paljon tietoa kuin koko ihmisten sivilisaatio on tallettanut aikojen alusta vuoteen 2003 mennessä. Tietojenkäsittelyn kapasiteetti lisääntyy tänä ja ensi vuonna enemmän kuin koko sen tähänastisessa historiassa. Kasvu ja kehitys ovat eksponentiaalisia.

Sosiaalisen median ja pilvipalvelujen olemassaolo eivät ole uutta, mutta niiden arkipäiväistynyt käyttö massojen ilmiönä on. Digitaalisuus etenee ruudulta reaalielämään. Tietoverkkoihin kytkeytyvät sensorit, laitteet, koneaistit, robotiikan edistysaskeleet, 3D-tulostus.

Ei siis tarvitse ihmetellä, miksi on muutettava toimintatapoja, miksi jotkut ammatit ja työt häviävät ja toiset muuttavat muotoaan.

Etlan tutkimusjohtaja Petri Rouvinen tuli talvella julkisuuteen tutkimuspaperinsa kanssa ja lehdet repivät otsikoita: mitkä ammatit kuolevat, mitkä jäävät eloon. Putkimies ja hotellinjohtaja säilyvät.

”Ennemmin kuin luetteloita ammateista haluaisin painottaa, että kyse on historiallisesti todella suuresta murroksesta. Kaikki tapahtuu nopeasti ja koskee kaikkia työn ja yksityiselämän alueita. Näen muutoksen yhtä suurena, kuin aikoinaan oli siirtyminen pellolta tehtaisiin. Nyt siirrytään teollisen ajan työstä johonkin muuhun”, Petri Rouvinen sanoo.

Ja mitä se muu on? Pitää keksiä uusia toiminta tapoja jokaisessa työssä, kun ammatteja häviää ja uusia syntyy tilalle. Yksi konkreettinen esimerkki on S-ryhmän jättivarasto, joka muutti Espoosta Sipooseen. Varasto suureni ja automatisoitui, sen asiakkaiden palvelu parani ja väkeä tarvitaan puolet vähemmän kuin ennen. Kaikkien työn sisältö myös muuttui.

Jos etsii uhattuja töitä, niitä ovat ne, joita robo tit pystyvät tekemään. Mutta missä tarvitaan inhimillistä kosketusta, aisteja, luovuutta, intuitiota, uuden keksimistä, moraalia, etiikkaa – siellä tarvitaan ihmisiä. Viisi vuotta sitten ei olisi arvannut, että firma palkkaa tiedottajan twiittaamaan toimitusjohtajan tilillä tai niinkin moni elättää itsensä bloggaajana. Kyse on massojen tavoittamisesta yli kansallisvaltioiden rajojen.

Johtaminen on ihmisen työtä

Kone ei varsinaisesti ajattele, vaikka toteuttaakin monimutkaisia päätöksentekosääntöjä, mutta se tekee päätöksiä mielettömällä nopeudella ja tarkkuudella. Tietotekniikan edistys, digitaalisuus ja robotisaatio ovat eri asioita, mutta kytköksissä toisiinsa. Robotti-imuri ei imuroi, ellei sen sisällä ole oivallinen ohjelmisto.

Kun tarvitaan niin sanottua isoa kuvaa, meta-ajattelua, kone ei korvaa ihmistä. Kone ei tiedä, mitkä asiat meidän ihmisten näkökulmasta ovat ratkaisun arvoisia, onko havainnoissa järkeä isomman kontekstin kannalta. Myös kaikki monimutkainen viestintä, jossa on tunneälyä, on ihmisten tonttia. Opetus, motivointi ja valmennus voivat olla digitaaliavusteisia, mutta jossakin kohdassa tarvitaan myös ihminen.

Johtaminen ja esimiestyö ovat tutkimusjohtaja Rouvisen mielestä vähiten uhattuja aloja. Se liittyy meta-ajatteluun, miten hahmottaa tulevaisuuden. Johtamisessa ja esimiestyössä on myös paljon turhaa ja mekaanista byrokratiaa, jonka koneet voivat hoitaa.

”Johtamisen ydin ei korvaudu ohjelmistolla.”

Entä ammattiyhdistys? Robotit eivät näe tärkeänä järjestäytyä, koska niiltä puuttuu muu käsitteel linen intressi kuin mitä ne on ohjelmoitu tekemään. Ay-liike kärsii tai voittaa paremminkin globalisaa tion mukana. On yhä vähemmän ryhmiä, joilla on täsmällisesti samat intressit.

”Palkat määräytyvät enemmän globaalilla tasolla, ja kansallisia sopimuksia on vaikeampi tehdä. Toisaalta työmarkkinoilla voi olla voimatasapaino: työnantajalla on neuvottelutyökaluna se, että voi painaa reaaliaikaisesti poljinta eri puolilla maailmaa. Työntekijöiden neuvotteluvoimaa lisää taas se, että kaikenlaiset pienetkin häiriöt maailmanlaajuisessa, tarkoin optimoidussa ketjussa voivat aiheuttaa suuria häiriöitä ja katkaista koko ison kuvion”, Rouvinen hahmottaa.

PetriRouvinen E8R712127 749x500 Työelämän hurja murros
Hyvinvointi lisääntyy

”Rajussa muutoksessa on paljon positiivista. Se kohdistuu kaikkiin osaamistasoihin ja tuloluokkiin. Maailmassa saavutettavissa oleva hyvinvointi lisääntyy radikaalisti. Kakku kasvaa. Kysymys on, miten kakku jaetaan maiden välillä – siinä Suomi on vahvoilla – ja maiden sisällä. Tekninen kehitys ja globalisaatio vaikuttavat samansuuntaisesti, työmarkkinat voivat polarisoitua. Hyviä ja hyvin palkattuja töitä on enemmän, samoin ikäviä ja huonosti palkattuja töitä, mutta kehitys haastaa erityisesti nykyistä keskiluokkaa”, tutkimusjohtaja Petri Rouvinen arvioi.

Koko parisataavuotisen teollisen historian aikana on käyty kilpajuoksua työn ja teknologisen kehityksen välillä. Aina työlle on löytynyt uutta käyttöä, kun vanha tekeminen on päättynyt.

”Niin nytkin, työn sisällöt määräytyvät uudelleen ja mahdollisesti vuosityöajat hieman lyhenevät. Paras ennuste on se, että loppupeleissä kaikki on ok”, Rouvinen lohduttaa.

Työntekijöiltä ja työmarkkinoilta vaaditaan joustavuutta ja ketteryyttä aiempaa enemmän.

Mitä tekevät ekonomit 20 vuoden aikajanalla?

”Työt, mihin kauppatieteilijät valmistuvat ovat aika tavalla suojatulla puolella. Korkea, laaja-alainen ja pitkälle menevä koulutus on hyvä suoja teknisen kehityksen mahdollisia negatiivisia vaikutuksia vastaan. Ja elinikäisen oppimiseen täytyy radikaalisti muuttua, sehän on nykyisin vain sanonta, mutta ei todellisuutta”, Petri Rouvinen huomauttaa.

Hän lainaa Googlen ekonomistia, joka väitti, että tulevaisuuden ammatti on tilastotieteilijä. Kun datamassat räjähtävät, on kyky käsitellä datamassoja ja arviointi, mitä niillä voi tehdä ”in high demand”.

On jo myös nähty, että jollekin erittäin kapean osaamisen erikoisasiantuntijalle, joka on paras alallaan, kannattaa maksaa miljoonia, kun taas toiseksi parhaalle ei mitään. Digitaalisessa jakamisessa työ skaalautuu lavealle. Työelämän polarisaatiota ruokkii tämä supertähtitalous, josta pelialalla on esimerkkejä. Tekijä on tavallaan tekniikkaa täydentävä niukkuushyödyke, joita ei ole monta.

Tutkimusjohtaja Petri Rouvinen painottaa koulutusta. Niin luokkahuone kuin luentosalikin pitää kääntää ympäri. Oppiminen demokratisoituu, kun se on globaalia ja digitaalista. Stanfordin yliopisto järjesti maailmanlaajuisen tekoälyn kurssin, jolla oli verkossa 160 000 osallistujaa. Parhaan yliopiston ykkösopiskelija oli arvioissa vasta sijalla 411.

”Digitalisointi voi muuttaa koko koulutuksen dynamiikan. Suomessa vasta haparoidaan ensi askeleita.”

CristinaAndersson E8R652627 750x500 Työelämän hurja murros

Robotit tulevat palvelualoille

Japanissa on robottitehdas, joka on aivan pimeä. Valoja ei tarvita, kun robotit valmistavat robotteja, ja ihminen käy tehtaassa vain muutaman viikon välein. Robotit tekevät varsin monia töitä teollisuudessa ja nyt ne astuvat palvelujen pariin.

Liikkeenjohdon konsulttina työskentelevä Cristina Andersson tutustui robotiikkaan tarkemmin, kun teki yhdessä dosentti Jari Kaivo-ojan kanssa kirjaa BohoBusiness – ihmiskunnan voitto koneesta.

”En vielä kolme vuotta sitten aavistanut, miten valtava trendi robotiikka on maailmalla. Se on myös EU:n keskeinen avainalue, vaikka meillä Suomessa se ei juuri näy”, hän sanoo.

Tulevaisuudentutkijat puhuvat kuudennesta aallosta. Viides aalto oli informaatioteknologia. Kuudennen aallon keskeinen tekijä on robotisaatio. Viidennessä aallossa digitoitiin kaikki, mikä voitiin digitoida, kuudennessa aallossa robotisoidaan kaikki, mikä voidaan robotisoida.

Robotikka on perinteisesti palvellut teollisuutta, joka onkin automatisoitunut. Eksponentiaalinen kasvu on menossa palvelualoilla. Ennakoidaan, että vuonna 2020 robottiteknologian kokonaismarkkina on maailmalla 190 miljardia dollaria. Tästä 80 prosenttia on erilaisia palvelurobotteja, joita on sairaaloissa, hoivakodeissa, lääkäriasemilla. Tulossa on myös kotirobottien vallankumous, nyt ainoastaan imuri kiertää huushollia.

”Hieno visio ja arvokas asia on se, että vanhat ihmiset pystyvät asumaan kauemmin kotona ja viettämään itsenäistä elämää, kun apuna on robotti”, Cristina Andersson sanoo.

Hänen mielestään Suomesta puuttuu robottien innovatiivisen käytön opetus, vaikka täällä osataan käyttää niitä teknisesti. Yksi askel käytäntöön on, kun Sastamalan koulutusyhtymässä alkaa hoiva robottiteknikko-koulutus.

”Tarvitaan myös johtamisalan koulutusta silloin, kun organisaation työvoimasta 90 prosenttia on robotteja. Ainakin silloin, kun roboteista tulee ajattelevia ja oppivia. IBM on sanonut, että heillä on neljän vuoden sisällä robotti, joka aistii kuin ihminen ja se muuttaa kaiken aistimansa digitaaliseksi tiedoksi. Tämä on hurja näkymä”, Andersson sanoo.

Tässä tapauksessa robotti pystyy oppimaan ja tekemään itse johtopäätöksiä, muuttamaan käyttäytymistään ja toimintaansa sen perusteella, mitä oppii ympäristöstä.

duunit 527 337x500 Työelämän hurja murros

Kone täydentää ihmistä

Virtuaaliset robotit ovat todellinen vallankumous. Ne tekevät sekunnin murto-osassa sen, mihin ihmisellä menee kolme kuukautta. Ne pystyvät tekemään urheilu-uutiset tulosdatasta tai laskemaan pörssi sijoitusten algoritmejä. Robottikamerat kuvasivat Sotshin olympialaisissa moitteettomasti. Lakimiehiä on korvattu roboteilla: keinoäly pystyy etsimään tausta-aineistoja ja ennakkotapauksia valtavasta tieto määrästä hetkessä.

Cristina Andersson tähdentää, että robotti ei ole sama kuin tietotekniikka. Robotti on toimija, joka muuttaa digitaalisen tiedon fyysiseksi teoksi, kuten ihminen. Se voi muuttaa myös fyysistä maailmaa digitaaliseksi.

”Ihminen on aina löytänyt uusia polkuja uusiin töihin ja näin käy tässäkin. Työ on muuttunut koko ajan raskaammasta ke vyemmäksi, ja nyt roboti saa tio muuttaa edelleen jäljellä olevia raskaita töitä kevyek si. Ihmiset tekevät töitä, joissa tarvitaan ihmisen luovuutta ja läsnäoloa. Palkkatyö vähenee, työmuodot ovat muita”, Andersson sanoo.

”Visioni on, että kone täydentää ihmistä. Koneella on koneen valta, ihmisellä ihmisen valta, näin syntyy täydentävä yhteistyö, jota on syytä alkaa kehittää myös Suomessa”, Cristina Andersson sanoo.

Ettei vain käy niin kuin vanhassa Stanley Kubrickin elokuvassa Avaruusseikkailu 2001, jossa tietokone HAL hermostui raketin astronautteihin, kapinoi ja teki omia päätöksiään.

Eniten uhattuja ammatteja

  • Puhelin- ja asiakas palvelukeskusten myyjät

  • Tallentajat

  • Valokuvatuotteiden valmistuksen prosessityöntekijät

  • Huolitsijat, tulli-
    ja laivanselvittäjät

  • Kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat

  • Pakkaus-, pullotus-
    ja etiköintikoneiden hoitajat

  • Luokittelijat ja laaduntarkkailijat
    (ei ruuissa ja juomissa)

  • Asianajosihteerit

  • Mallit

  • Palkanlaskijat

Vähiten uhattuja ammatteja

  • Hotellinjohtajat

  • Ravitsemusalan erityisasiantuntijat

  • Opetusmenetelmien erityisasiantuntijat

  • Kuulontutkijat ja puheterapeutit

  • Sosiaalihuollon johtajat

  • Psykologit

  • Opetusalan johtajat

  • Terveydenhuollon johtajat

  • Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat

  • Ylihoitajat ja osastonhoitajat

Lähde: Computerization Threatens One Third of Finnish Employment, ETLA

16.4.2014

Tulevaisuuden renessanssiyhteiskunnassa materiaalinen vaurastuminen ei ole enää tärkeää, vaan onnellisuus, sanoo tutkimusjohtaja Mika Aaltonen Aalto-yliopistosta.

Työ pitää määritellä uudelleen

Työ on tulevaisuudessakin merkityksellinen osa elämää. Itse asiassa elämä muodostuu mielekkäästä tekemisestä, ei ole erikseen työtä, vapaa-aikaa ja harrastuksia.

Tutkimusjohtaja Mika Aaltonen Aalto-yliopistosta on kirjoittanut yhdessä tanskalai – sen futurologin Rolf Jensenin kanssa kirjan The Renaissance Society, joka julkaistiin viime vuonna New Yorkissa ja tänä keväänä koreaksi käännettynä Soulissa. Kirja pohtii länsimaisen yhteiskunnan uudelleenorganisoitumista.

Mika Aaltosen lähtökohtana on tosiasia, että teollinen yhteiskunta on aikansa elänyt, julkinen sektori on kasvanut ja tappiollinen ja hiljainen sopimus, jonka varassa suomalainen keskiluokka on toiminut, on murtunut. Eli enää emme opiskele johonkin yhteen ammattiin, ole töissä yhdessä, kahdessa firmassa ja jää eläkkeelle, jonka tulo on varmaa.

Vaikka nyt hankkii koulutuksen, ei ole varmaa, saako työpaikan. Vaikka on loistava työntekijä, ei ole varmaa, pysyykö työpaikka. Eikä maailmassa ole eläkejärjestelmää, joka kestää koko ajan pidentyvän eliniän.

”Tällaisessa yhteydessä ja muutoksessa työ on suurin sopeuttava tekijä. Rajapinnoissa, joissa työ on rakentanut ja rajoittanut elämää, työn merkitys kasvaa. On liikuteltava näitä rajapintoja – opiskelee vai on töissä, on töissä tai on työtön, on töissä tai on eläkkeellä – niin että ihmiset pysyvät mukana tässä yhteiskunnassa. Työ on keskeinen sopeutumismekanismi, mutta se pitää määritellä uudelleen”, tutkimusjohtaja Mika Aaltonen sanoo.

On keksittävä keinot, miten suomalaiset yritykset pysyvät Suomessa, poikivat alihankkijayrityksiä tänne, luovat työpaikkoja, niin että veroeurot kiertävät täällä ja luovat mahdollisuuksia.

”Viime 10–20 vuoden aikana johtamisajattelu on ollut lyhyen aikavälin hyötyjen etsimistä, amerikkalaista managementia. Esimerkiksi Saksaa pitävät pystyssä sikäläiset perheyritykset, joille on luontaista pidempi aikajänne ja jotka pystyvät arvioimaan tilannetta ja tekemään päätöksiä useampien muuttujien kautta, ei ainoastaan lyhyen tähtäimen voiton kautta”, Mika Aaltonen sanoo.

Suomalainen innovaatiojärjestelmä ei ole pystynyt tuottamaan uusia isoja tai keskisuuria yrityksiä eli uusia työpaikkoja ei ole syntynyt. Aaltosen mielestä tämä mekanismi pitää arvioida uudelleen.

Kokonaisvaltainen työelämä

Renessanssiyhteiskunnassa materiaalinen vaurastuminen ei ole enää tärkeää, vaan onnellisuus. Työ on edelleen keskeisessä roolissa yksilön identiteetin muodostumisessa. Jälkiteollisessa, postmodernissa yhteiskunnassa ihmistä ei motivoi ainoastaan palkka, raha, vaan enemmän ne asiat, joista hän on kiinnostunut ja innostunut.

”Työ yhdistyy erilaisiin tavoitteisiin, joissa ihmiset voivat toteuttaa itseään ja omia arvojaan. Ihmiset haluavat elää kokonaisvaltaista elämää myös silloin, kun he ovat töissä”, Mika Aaltonen huomauttaa.

Ehkä tulevaisuuden ekonomit perustavat yrityksiä oman elämänpiirinsä liepeille.

Nythän usein oma minä pannaan naulakkoon kuin takki, kun tullaan työpaikalle. Uusi työ nivoutuu harrastuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin, elämän kokonaisuuteen. Tähän liittyy myös yhteisöllisyys, paikallisen tason organisoituminen. Eli tavat, miten pidetään huolta lapsista, vanhuksista, sairaista.

On otettava enemmän vastuuta itse, eikä odotettava, että ylhäältäpäin vero varoin hoidetaan kaikki asiat. Ihmiset ovat vähemmän sidoksissa opettajaan, pomoon, hallitukseen, virallisiin auktoriteetteihin.

”Tämä on iso henkinen muutos. Jos haluamme pitää huolta tärkeistä asioista, meidän täytyy organisoitua uudella tavalla. Länsimaissa on jo paljon merkkejä hori sontaalisesta organisoitumisesta ja asioita tapahtuu, kun ihmiset itse laittavat ne tapahtumaan”, Aaltonen huomauttaa.

Millainen on suomalainen työelämä 20 vuoden päästä?

”Rikkaampi, värikkäämpi, heterogeenisempi. Olemme aidosti tekemisissä muun maailman kanssa ja integroituneet tärkeisiin tietovirtoihin. Yhteiskuntana olemme älykkäämpi ja kansainvälisempi.”

Ekonomin työn tulevaisuus

5 turvatuinta työtä

1. HR-johtaja (0,55 %)

2. Koulutus- ja kehitysjohtaja (0,63 %)

3. Tietojärjestelmäanalyytikko (0,65 %)

4. Myyntijohtaja (1,3 %)

5. Markkinointijohtaja (1,4 %)

5 uhanalaisinta työtä

1. Vakuutusmyyjä (99 %)

2. Lainajohtaja (98 %)

3. Luottoanalyytikko (98 %)

4. Kirjanpitäjä (94 %)

5. Tilintarkastaja (94 %)

Suluissa suuntaa antava laskennallinen todennäköisyys, että työ korvataan tekniikalla seuraavan 20 vuoden aikana. Lähde: Frey ja Osborne 2013, The Future of Employment: How Susceptible are Jobs to Computerisation? University of Oxford, OMS Working Papers.

Muuta aiheesta

Liity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: SEFE LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.sefe.fi/jasenyys

Blogeissa
Hirvee kiire eikä paljon kiinnosta! (Varoitus: Teksti on pidempi kuin 140 merkkiä)

Elämme hektisiä aikoja, ystäväni. Kauppatieteiden opiskelijat, juuri valmistuneet ekonomit ja jo pidempään työelämässä olleet ex-kylterit mahduttavat päiväänsä hurjia määriä sisältöä. Informaatiota tulee joka tuutista ja kalenteri täyttyy vauhtia, joka vetää vertoja Cheekin stadionkeikan lipunmyynnille.

Nyt jos koskaan on tarve olla läsnä ja keskittyä. Päätinkin lähteä oman kiinnostukseni ja keskittymiskykyni polkua taaksepäin. Päätin, että saatte olla läsnä hetkissä, jotka omalla tavallaan muuttivat elämääni kylterinä.

 

Kesä meni keskittyessä

Palaan aikaan ennen kuin minusta tuli Kylteri. Ennen tutkintoseikkailuni aloittamista Oulussa työskentelin kesät Lintsin jarrumiehenä. Puisen vuoristoradan koulutuksissa opin uudenlaisen tavan keskittyä. Hetkessä oltiin vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa sekä vastattiin ajon turvallisuudesta aina pari minuuttia kerrallaan.

Muiden jarrumiesten esimerkkien kautta tajusin, kuinka jokaisen parin minuutin onnistuminen oli kiinni läsnäolosta ja tuo ajatus on kantanut aina tähän päivään saakka. Radalla en keskittynyt osakemarkkinoihin, presiksen onnistumiseen tai neuvottelutilanteeseen. Nyt nuo asiat ovat ajankohtaisia niin minulle kuin sinullekin.

Kuvittele seuraavan neuvottelusi olevan kuudenkympin vauhtia kiitävä vaunu vesisateessa, jota jarrutat rystyset valkoisina. Samalla viihdytät nuo ajon minuutit takapenkin asiakkaita kertomuksellasi. Tuleeko kauppoja? Todellakin. Tästä on hyvä jatkaa.

  Harki 3 300x225 Hirvee kiire eikä paljon kiinnosta! (Varoitus: Teksti on pidempi kuin 140 merkkiä)

Pukki keskipisteessä

Viime jouluna olin kylterille tutussa tilanteessa. Seuraavana päivänä pitäisi olla todella läsnä, sillä olin lupautunut pitämään presentaation. Keynote tulisi olemaan iso säkki ja päässä punainen lakki.

Ehdin treenata muutaman biisin ennen oveen koputtamista. Astuessani vihdoin olohuoneen penkkiin kohtasin elämäni kiinnostuneimman yleisön. Pelkotila paljastumisesta iski ja pistin roolissa kaiken peliin. Sohvalla sattui istumaan juuri se lapsi, joka epäili pukin kotiosoitetta. Suoritukseni onnistui ja astuessani ulos asunnosta henkinen tuuletus oli eeppistä luokkaa.

Jokaisessa presiksessä pitäisi olla pala joulupukkia. Entä jos sinäkin ottaisit tästä mukaan vähän fiilistä kun esittelet yritystäsi potentiaaliselle asiakkaalle?

Harki 2 225x300 Hirvee kiire eikä paljon kiinnosta! (Varoitus: Teksti on pidempi kuin 140 merkkiä)

Etuoikeus tehdä uusia asioita joka päivä

Toimin tällä hetkellä ainejärjestömme puheenjohtajana ja saan tehdä hallitukseni kanssa asioita, jotka ovat varmasti tässä hetkessä. Kaiken keskellä olen saanut myös luvan miettiä, missä tulisi olla läsnä ja milloin niin digitaalisesti kuin paikan päällä.

Tehdessä oppii ja huomattu on, ettei WhatsApp sittenkään ollut paras paikka jakaa kaikkia vinkkejänsä. Chättihuoneiden liiallinen väärinkäyttö johtaa tilaan, jossa ollaan älypuhelinääliöitä. Se on esimerkiksi hetki, jolloin luurin näytölle jumittunut YouTube-video ja sen latautuminen kiinnostaa niin paljon, että törmäät bussipysäkkiin (true story).

Keskittyminen tilanteeseen sen vaatimalla tavalla takaa paremman tuloksen. Tällaisesta ajatuksesta inspiroituneena päätin pitkästä aikaa soittaa äänipuhelun tutulleni ja kuunnella tarkasti. Tulokset yllättivät, sillä keskustelun aikana läpikäytyjä tapoja tehdä asioita on siirtynyt yhdistyksemme toimintaan.

Olen oppinut kuuntelijana tämän vuoden kokemuksesta enemmän kuin mistään muusta aiemmin. Sinullakin on varmasti aikamoinen arsenaali eri kanavia ottaa yhteyttä ihmisiin tai viedä yrityksesi viestiä läpi, mutta millä keinolla erotut joukosta? Itse aloitin kiinnostumalla aidosti siitä, mitä muilla on sanottavana.

Harki 4 300x200 Hirvee kiire eikä paljon kiinnosta! (Varoitus: Teksti on pidempi kuin 140 merkkiä)

Lopuksi lähdin valloittamaan kukkuloita

On kuitenkin totta, että aina ei aluksi kiinnosta. Ei jokainen luento yksinkertaisesti ole niin hyvä ja töissä on vaikea hakea motivaatiota tuijottelemalla näyttöänsä nollat taulussa.

Kokeilin tähän yhtä mielenkiintoista keinoa kesäharjoittelijana Hong Kongissa. Lähdin kiipeämään muiden kaupungissa kesätöissä olleiden tuttujen kanssa vuorelle, jonka huipulla aloimme keskustelemaan erilaisista tuotteista ja niiden myymisestä nettikaupassa. Olin ottanut kamerani mukaan maisemakuvia varten, mutta tästä reissusta syntyi lopulta esitelmä uudesta nettisivukonseptista yritykselle jossa työskentelin.

Joskus kannattaa siis lähteä muutama tunti aikaisemmin toimistolta tai yliopistolta. Saatat palata takaisin valmiin työn kanssa.

Palataanpa kuitenkin takaisin juuri tähän hetkeen. Tänne asti päästessäsi olet jo lukenut tekstiä tovin aikaa, kiinnostunut sanomisistani. Toivon, että omat pienet hetkeni saavat sinutkin tajuamaan kuinka taitava olet ja etenkin hyödyntämään taitojasi jatkossa. Aioin itse jatkaa olemalla läsnä kun tapahtuu, muuten mikään ei tunnu sen suuremmalta kuin uuden asian merkkaaminen kalenteriin.

Katso siis omaa aikatauluasi ja asioita joita olet tehnyt uusin silmin. Sillä vain kiinnostumalla, olemalla rohkea ja läsnä on aikasi kylterinä ja urasi ekonomina elämäsi parasta aikaa.

Harki 1 300x225 Hirvee kiire eikä paljon kiinnosta! (Varoitus: Teksti on pidempi kuin 140 merkkiä)

Pimenevää syksyä odotellessa,

Niklas Harki
Puheenjohtaja 2014, Finanssi ry

16.09.2014
Jättekiva – voiko Ruotsista olla meille mallia työaikoihin?

Työurien pidentäminen on ajankohtainen aihe, johon liittyvissä keskusteluissa yhtenä ratkaisuna on esitetty työurien katkosten vähentämistä eläkeikien nostamisen ohella. Pohjoismaissa naiset ja miehet ovat yhtä usein työelämässä, mutta erityisesti naisten työura katkeaa väliaikaisesti lasten syntymän ja hoivan aikana.

Suomessa on yleisintä että äiti jää hoitamaan lasta kotiin, sen sijaan Ruotsissa etenkin isommissa kaupungeissa myös miesten osuus perhevapaiden käyttäjinä on merkittävä. Osa-aikatyö on yleisempää naisilla kuin miehillä, mutta osa-aikatyö myös ajoittuu osin samaan ajankohtaan kuin lastenhoito.

On arvioitu, että perhevapaaetuuksien ja osa-aikatyön sopivalla yhdistämisellä voitaisiin tukea naisten työhön paluuta ja työssä oloa lasten ollessa pieniä ja siten pidentää työuria jo työuran varhaisemmissa vaiheissa. Toistaiseksi tutkimustietoa on aiheesta varsin vähän ja etenkin tieto joka huomioisi miehet ja pitkäaikaiset vaikutukset (vuosia perhevapaiden jälkeen) on lähes olematonta.

 

Suomi ja Ruotsi – samanlaiset mutta erilaiset

Ruotsi on sekä järjestelmiltään että työelämältään mallimaa joustavasta työstä. Perhe- ja sairausvapaita voidaan käyttää osa-aikaisesti, mutta Ruotsissa tehdään myös paljon vapaaehtoista osa-aikatyötä ja etätyötä johtuen esimerkiksi perhetilanteesta tai kulkuyhteyksistä. Lisäksi ruotsalaisilla on mahdollisuus siirtää perhevapaita pikkulapsivaiheesta myöhemmäksi kunnes lapsi täyttää 8 vuotta tai menee 2. luokalle koulussa, vaikkakin päivähoitomahdollisuudet ovat hyvin samanlaiset kuin Suomessa.

Suomessa vuonna 2007 käyttöön otettu osasairausvapaa on askel Ruotsin mallin suuntaan, mutta toimiviin järjestelmiin on vielä matkaa, sillä sekä osa-aikaisen sairaus- että perhevapaan käyttö on Suomessa varsin vähäistä johtuen järjestelmien jäykkyydestä ja kriteereistä.

 

Syytetäänkö järjestelmää ja kadehditaan naapuria?

Asenteilla on iso merkitys eroissa Suomen ja Ruotsin välillä. Ruotsissa osa-aika- ja etätyö syystä riippumatta ovat kiinteä osa työelämää. Ei ole ihmeellistä jos Andreas on poissa keskiviikkoisin, pidetään siis yhteiset kokoukset muina päivinä.

Suomessa hurjimmillaan osa-aikatyön esteenä on ollut se, ettei palkanlaskentaohjelma hyväksy muuta kuin täyden tai puolikkaan työajan.Toisaalta Suomessa elää varsin sitkeästi epäluuloja etätyöläisen ajankäytöstä.

Mitäpä jos vain avoimella keskustelulla ja yhteisesti sopimalla otettaisiin osa-aika- ja etätyö tavaksi myös meillä?

 

Annina Ropponen
Erikoistutkija
Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen, Työterveyslaitos

12.09.2014
Sukella syvemmälle työnhaussa

Eikö uusi työ tunnu löytyvän? Lähetitkö juuri 53:nen hakemuksesi? Oletko käynyt jo ainakin tusinassa alkuhaastattelussa? Jäitkö hakuprosessissa hopeasijalle viidennen kerran? ”Kiitos hakemuksestasi. Valitettavasti et tällä kertaa tullut valituksi jatkoon..” Tuttua?

Mieti vielä. Oletko tehnyt kaikkesi?

Kolunnut kaikki mahdolliset polut, myös muut kuin Monsterin ja Oikotien julkiset paikkahaut? Oletko kartoittanut sinua aidosti kiinnostavat työpaikat? Mikä on kohdeyritystesi top 10? Tiedätkö, kehen siellä ottaa yhteyttä, löytänyt siis tulevan esimiehesi? Oletko hyödyntänyt vähintäänkin kymmenet LinkedIn kontaktisi? Tuntisiko joku heistä juuri oikeita tyyppejä? Tai olisi itse jopa se oikea. Unohtamatta lähiverkostoa, joka ei pyöri sosiaalisessa mediassa.

Sukella syvemmälle!

Sukeltaminen voi tuoda mieleen joko negatiivisia tai positiivisia asioita. Työkaverini mieleen se toi syvän valtameren ja pimeääkin pimeämmän Mariaanien haudan. Hui!

Ekaluokkalaiselle pojalleni Mariaanien hauta tuo ensimmäisenä mieleen äärettömän kiehtovan ja mielenkiintoisen, jopa hieman jännittävän ja vaarallisen paikan. Siitä pitää ehdottomasti saada tietää lisää. Niinpä kaivoimme YouTubesta esiin videolinkkejä, joissa elokuvaohjaaja James Cameron laskeutuu Mariaanien hautaan erikoisvalmisteisella sukellusveneellä.

 

Myös työnhaussa kyse on asenteeesta

Kysymys on asenteesta. Innostaako vai kauhistuttaako työnhaku, työnantajaehdokkaiden kontaktointi, itsensä ja oman ammattitaitonsa myyminen ja työpanoksensa tarjoaminen yrityksen käyttöön? Innostaako se ja osaatko tehdä sen?

Oletko itse tunnistanut omat vahvuutesi, osaamisesi, onnistumisesi ja lisäarvosi? Jos et, kuinka voit ajatella meneväsi kertomaan siitä vakuuttavasti tuiki tuntemattomalle työnantajalle?

Moni ura-asiakkaani kertoo, kuinka on hakenut työtä jo kuukausia. Seurannut julkisessa haussa olleita työpaikkoja, lähettänyt niihin kymmeniä hakemuksia, kontaktoinut jopa Suomen suurimmat suorahakukonsultit. Sitten iskee maratoonarin väsymys.

Työpaikkailmoitusten seuraaminen ja haettujen paikkojen määrä ovat molemmat hyviä asioita. Vielä määrääkin tärkeämpää on ymmärtää ja määritellä se, mitä itse haluaa, mistä on oikeasti kiinnostunut, mistä innostunut. Harva lähtee kuitenkaan tästä liikkeelle, vaan ensin lähetetään jopa kymmeniä CV:eitä eri paikkoihin ja jäädään sen jälkeen  odottamaan, josko työnantaja löytäisi CV:n tietokannasta ja innostuisi soittamaan.

 

Käytä verkostojasi!

Ole aktiivinen! Tällä tarkoitan työnantajalle päin soittamista tai sähköpostin laittamista, itsensä ja osaamisensa esittelemistä, hyvän ensivaikutelman antamista. Ja ennen kaikkea, suhdetoimintaa. Sitä, ettet jätä kontaktointia yhteen yhteydenottoon. Näytä, että olet tosissasi kiinnostunut yrityksestä, yksiköstä, tiimistä ja työtehtävästä.

Työnhaku, erityisesti niiden kuuluisien ja näkymättömien piilotyöpaikkojen haku, on ennen kaikkea suhdetoimintaa; asiakkaan – siis työnantajan – lämmittelemistä ja lämpimänä pitämistä.

Suhdetoiminta ja sinnikkyys kertoo siitä, että kyseinen yritys ja työnantaja ei ole sinulle vähäpätöinen tai yhdentekevä. Se kertoo siitä, että olet motivoitunut pääsemään yritykseen töihin. Ja että pysyt motivoituneena, kun se huonompi päivä tulee tai kun kaikki menee pieleen tai kun haasteita ja ongelmia kasaantuu.

Se kertoo paljon sinusta!

 

Suhdetoiminta ja sinnikyys palkitaan

Voin käytännön kokemuksesta sanoa, että tämä toimii. Olen ollut reilun vuoden ajan sparraamassa Ekonomiliiton jäseniä erilaisissa urakäänteissä ja työnhaussa, ja saanut asiakkailtani ihania viestejä, joissa he kertovat, kuinka kova työ, suhdetoiminta ja sinnikkyys on tuottanut lopulta toivotun tuloksen. Uuden työpaikan.

Tässä lopuksi rohkaisua omaan työnhakuusi eräältä ura-asiakkaaltani. (Huom! Yritys X oli asiakkaani kohdeyritys, joka häntä aidosti kiinnosti ja johon hän oli halunnut mennä jo pidemmän aikaa, hakenutkin kerran aiemmin).

”Useamman haastattelun ja testin jälkeen minulle tarjottiin tätä Yritys X:n paikkaa ja aloitinkin viime viikolla unelmatyöpaikassani. Tunne on ollut mahtava. Odotus ja sinnikkyys taas kerran kannatti, vaikka usko hetkittäin meinasikin rakoilla matkan varrella. Tällä hetkellä asiat eivät juuri paremmin voisi olla. Haluan kiittää sinua tuestasi ja mahtavasta sparrauksesta menneiden kuukausien aikana. Apusi ja tukesi on ollut korvaamatonta. Suuri kiitos siitä!”

Kun mietit työnhakua, älä mieti liian kauan yksin, vaan varaa aika liittosi uraohjaajalta. Olemme täällä sinua varten.

Mainioita vinkkejä piilotyöpaikan löytämiseen à la Uranus: Löydä piilotyöpaikat.

 

Tiina Myöhänen-Astikainen
Asiantuntija, Ekonomiliiton urapalvelut

08.09.2014
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013