( Edunvalvonta )

Työelämän pelisäännöt selviksi

Teksti Sanna Laakkonen
Kuvat Ville Rinne
Työajan joustot, lomaraha, perhevapaat, palkankorotukset, työsuojelu, palkallinen sairausloma… Joukko ammattilaisia huolehtii, että ekonomi voi keskittyä siihen minkä parhaiten osaa.

Edunvalvonta on sana, jonka mieli helposti yhdistää kiihkeään asioiden ajamiseen ja oikeuksien puolustamiseen barrikadeille nousten. Totuus on melko lailla päinvastainen. Kyse on jokapäiväisestä ja huomaamattomastakin työstä paremman työelämän puolesta.

”Jos kukaan ei huolehtisi työelämän eri vaiheisiin liittyvistä asioista, kuten vanhempainvapaan ja töihin paluun ehdoista, ylityön korvaamisesta ja työaikapankeista, niin meiltä puuttuisivat työelämän yhteiset pelisäännöt”, kiteyttää Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming edunvalvonnan merkityksen.

Jotta ekonomien tilanne työmarkkinoilla olisi turvattu, Suomen Ekonomien edunvalvonta kehittää järjestelmällisesti työelämää, sen joustavuutta ja yhteensopivuutta perhe-elämän kanssa sekä niitä reunaehtoja, jotka vaikuttavat muun muassa työssä jaksamiseen.

Liitto neuvottelee työmarkkinoilla jäsentensä puolesta muun muassa yleiskorotuksista, työaikakysymyksistä ja muutosturvasta.

”Ihmiset kokevat työntekemisen ehdot eri tavalla, ja kokemukseen ehtojen tärkeydestä vaikuttavat niin oma uravaihe kuin perhetilannekin. Silti asioiden pitää olla järjestelmällisesti oikeudenmukaisia”, Hemming sanoo.

Esimerkiksi lapsettomalle ekonomille työajan joustavuus ei välttämättä ole niinkään tärkeä asia, mutta perheen tuomat velvoitteet saavat kiinnittämään asiaan huomioita. Jos lapset ovat pieniä, esimerkiksi sairastumiseen liittyvät käytännöt ovat tärkeitä asioita.

”Kun omat lapseni sairastivat, tein kaikkeni, että pääsin töihin. Onneksi apuna olivat isovanhemmat ja muu tukiverkosto”, Hemming kertoo.

Nykyään moni työnantaja värvää lapsenhoitoapua, mitä Hemming pitää työnantajan kannalta viisaana.

”Hyvään työpaikkakulttuuriin kuuluu, että niin työntekijät kuin heidän perheensä voivat hyvin.”

Tasapuolinen kohtelu tärkeää

Toiminnanjohtaja Hemmingin oma rooli on moninainen: yhtäältä hän on esimies ja työnantaja, toisaalta itsekin palkkatyössä ja perheellinen. Viiden tyttären äiti myös tietää, millaisia haasteita työn ja uran yhteensovittamiseen liittyy.

Hän myöntääkin, että perhe on joskus toivonut äidille digilakkoa illoiksi.

”Uskon, että tilanne on meidän jäsenillemme tyypillinen, koska velvollisuudentunto työtehtävien hoitamiseen on kova. Siksi on tärkeää keskustella, onko asiantuntijaroolissa tehtävä ylitöitä tai saako ylitöitä tehdä, jos tehtävän parempi hoitaminen vaatisi sitä. Entä maksetaanko ylityöstä asianmukainen korvaus”, Hemming listaa.

Entä sitten etätyö? Asiantuntijatehtävissä etätyö on monesti luonteva tapa työtehtäviin keskittymiseen, mutta miten siihen pitäisi suhtautua ja millaisia yhtenäisiä käytäntöjä kehittää.

”Paineet etätyökäytännöistä sopimiseen ovat voimakkaat ja pelisäännöt välttämättömät”, Hemming toteaa.

”Ilman sovittuja käytäntöjä meno työpaikoilla voi mennä mahdottomaksi ja eriarvoisuuden tunne voi lisääntyä.

Omassa organisaatiossaan Hemming huolehtii johtajana tasapuolisesta kohtelusta.

”Meillä on selkeät pelisäännöt ylitöistä ja viikonlopputöistä. On työnantajan etu, että ihmisen paras tuottavuus säilyy.”

”Toki jokainen määrittelee menestyksensä itse, ja jollekin pitkät päivät ovat sitä.”

Hemming korostaa, että jokaisen on myös tärkeää miettiä, mitä muuta elämässä ehtii tehdä töiden lisäksi, ehtiikö tavata kavereita tai käydä lenkillä. Elämänlaatua ei pidä hukata, vaan ’get a life’ -sanonta on hyvä pitää mielessä.

Yhteiset suuntaviivat oltava

Edunvalvonnassa on siis kyse ekonomin työpaikan reilujen pelisääntöjen varmistamisesta ja kaikkien kannalta kestävän työelämän rakentamisesta. ”Vaikka meidän jäsenemme ovat korkeakoulutettuja ihmisiä − asiantuntijoita, esimiehiä ja yritysten omistajia − se ei valitettavasti takaa, että asiat ovat hyvin. Tosimaailmassa lakiyksikköä tarvitaan puolustamaan työelämälle luotuja sääntöjä sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta”, Hemming sanoo.

Sääntöjen lisäksi tarvitaan työnantajien perehtyneisyyttä. Mutta koska sitä ei aina voida varmistaa käytännöt tulisi tehdä mahdollisimman selkeiksi. Jäsenten on myös hyvä muistaa, että Suomen Ekonomien lakipalvelut ovat osaltaan turvaamassa niiden noudattamista. Hyvänä esimerkkinä Hemming mainitsee työsopimuksen allekirjoittamisen.

”Mutta koska emme elä ideaalimaailmassa, edunvalvontatyötä riittää.”

2.6.2015

Edunvalvonta

  • Vaikuttaa työlainsäädännön valmisteluun ja kehittämiseen

  • Sopii työehtosopimuksia, joissa alakohtaisesti määritellään tärkeimmät työehdot kuten palkat, lomat ja työajat

  • Huolehtii ekonomien hyvästä palkkakehityksestä ja työhyvinvoinnista

  • Edistää työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta

  • Kasvattaa jäsenten työmarkkinaosaamista ja työelämän pelisääntöjen tuntemista

Tavoitteet

  • Ylläpitää ja lujittaa ekonomin ja kauppatieteellisen tutkinnon arvoa

  • Rakentaa toimivaa, tuottavaa ja kaikille reilua työelämää

Yhteistyötahot

  • Yhteiskunnalliset päättäjät
  • Työmarkkinakeskusjärjestö Akava ja sen neuvottelujärjestöt Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO
  • Yliopistot, ekonomiyhdistykset, opiskelijajärjestöt, työmarkkinajärjestöt
  • Henkilöstöedustajat eli luottamusmiehet ja -valtuutetut sekä työsuojeluvaltuutetut
  • Työelämän kehittämisjärjestöt
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Aktiivisuutta, rohkeutta ja kohtauttamista!

Istun seminaarisalissa ja kuuntelen arvioita tulevaisuuden työnteon tavoista. Vauhdista teema vaihtuu toimialasektorin asiantuntijan tilastokuviin työntekijöiden saamisen vaikeudesta, kohtaanto-ongelmasta hän puhuu. Vieressäni istuu kokenut taloushallinnon ammattilainen, joka juuri väliajalla pohdiskeli omaa työtilannettaan.

Tämä Saksassa kannuksensa hankkinut, rohkeita päätöksiä urallaan tehnyt liiketoimintaosaaja saa usein ”olet liian kokenut ja pätevä” -vastauksia yhteydenottoihinsa. Ajatuksissani kuulen myöskin viime viikkoisen jäsentapaamisen yhden puheenvuoron, jossa uratarinaan sisältyi muutama käännekohtiin liittyvä konkreettinen tekeminen: ”ja sitten menin sinne paikan päälle ja kerroin että olen käytettävissä”.

Täällä pääosin pienistä yrityksistä koostuvan toimialan edustaja kuvaa tilanteita, joissa pienillä yrityksillä tuntuu olevan hakusessa se, mikä saattaisi heidät eteenpäin ja ennen kaikkea loputon aikapula osaajien etsintään. Osaajien on siis syytä olla aktiivisia etsijöitä.

Kuulemme usein väittämän, että uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille. Yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien lukumäärä on ollut selvässä kasvussa. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on runsas kymmenen prosenttia, tämän lisäksi kaksi viidestä suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Monessa keskustelussa on tullut esille, että kasvuyritysten on siis haasteellista määrittää tai hahmottaa, millaista osaamista he erityisesti tarvitsevat kasvunsa varmistamiseksi. Vastaavasti meillä asiantuntijoilla on joskus liiankin lakoninen tapa esittää oman osaamisemme ydin, niin paljon kuin oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta on puhuttukin. Oman ainutkertaisuuden kiteyttämiseen kannattaa käyttää aikaa.

Ekonomit etsimässä Kasvun Osaajia

Vuosittain järjestettävässä Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa, Kasvu Openissa, osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma on niin startupeille kuin jo toimiville yrityksille.

Suomen Ekonomit on mukana Kasvu Openissa, etsimässä näitä Kasvun Osaajia suomalaisten pk-yritysten kasvun mahdollistajiksi. Monella ekonomilla on pk-yritysten kipeästi tarvitsemaa osaamista; tässä hankkeessa pk-yritysten tarpeiden ja ekonomien osaamisen kohtaamista tuetaan uusilla tavoilla. Ilmoittaudu mukaan!

Tiedämme että ekonomien työtehtäviä ei avoimilla työpaikkailmoituksilla kuulutella haettavaksi. Pääset mukaan kartoittamaan kasvuyritysten osaamistoiveita ja kysymyksiä lähtemällä mukaan uteliaalla mielellä. Suomen Ekonomit on mukana kasvuyritysten ja osaajien kohtaamispäivässä Tampereella 10.5. 2017. Tule mukaan.

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit

#ytimessäosaaminen

22.03.2017
On aika selättää työajanseurannan haasteet

Työaikakeskustelussa korostuu usein, ettei työtunneilla ole merkitystä, tulokset ratkaisevat. Me Suomen Ekonomeissa olemme samaa mieltä. Työn tekemisen kannalta työaikaa tärkeämpiä mittareita asiantuntijatyössä ovat tulokset ja aikaansaaminen.

Työaikalaki kuitenkin velvoittaa seuraamaan työaikaa. Aikaa mitataan, jotta työpäivät pysyisivät tolkun pituisina, työntekijät työkykyisinä ja pitkistä päivistä saisi ansaitsemansa korvauksen. Laki perustuu vahvasti työsuojeluun.

Kuitenkin Suomen Ekonomien jäsenistä alle 40 prosentin työaikaa seurataan. Työaikalain mukaisia ylityökorvauksia saa vain noin 10 prosenttia, vaikka yli 80 prosenttia jäsenistä tekee ylitöitä.

Asiantuntija johtaa työskentelyään

Se, että lakia ei noudateta, ei ole syy luopua kellosta. Tunteja tulee laskea edelleen, mutta voisiko seurannan fokusta muuttaa, sillä myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet?

Suurin osa asiantuntijatyöstä ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Työtä tehdään monipaikkaisesti, mobiilisti ja liikkuvasti. Työpäivä ei välttämättä muodostu yhdestä yhtenäisestä ajanjaksosta, vaan se voi sisältää useita eripituisia rupeamia.

Asiantuntija tekee työtään itsenäisesti ja tietää itse parhaiten, milloin on joustettava vapaa-ajasta ja milloin työllä on mahdollisuus joustaa. Mitäpä jos työhön käytettyä aikaa seuraisikin asiantuntija itse, eikä työnantaja?

Tällöin selätettäisiin monen asiantuntijan kohtaama ongelma siitä, ettei kaikkea tehtyä työtä tunnisteta työksi. Työaikalaki ei esimerkiksi tunne työmatkalla, vaikkapa junassa, tehtyä työtä. Lisäksi työhön käytetty aika esimerkiksi etätöissä, kotona lasten nukkumaanmenon jälkeen tai lentokentällä boardingia odotellessa tulisi kirjatuksi tehtyjen tuntien mukaan.

Palautuminen keskiöön

Seurantaa tarvitaan edelleen myös työsuojelun takia. Mutta entä jos työnantajan velvollisuus olisikin työajan sijaan seurata kuormittumista ja palautumista? Sen sijaan, että mietitään työtuntien enimmäismääriä, kiinnitettäisiinkin huomio lepoaikoihin ja palautumiseen. Tuntien lisäksi pitäisi pohtia muitakin mittareita, joilla kuormittumista ja palautumista voitaisiin arvioida.

Johtamisella ja esimiestyöllä on valtava merkitys tässä kokonaisuudessa. Esimiehen pitäisi pystyä asettamaan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja osata arvioida niiden toteutumista. Työpaikoilla on myös mitoitettava toimenkuvat oikean kokoisiksi, jotta töistä on mahdollista selviytyä järkevässä ajassa.

Seurantaa siis tarvitaan, ja oikein kohdennettuna se tuo joustavuutta, vapautta ja työhyvinvointia. Mutta vapaus tuo myös vastuuta: asiantuntijalla itselläänkin on velvollisuus huolehtia jaksamisestaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Juuri siksi asiantuntijan on seurattava omaa työaikaansa.

Työnantajalla on kuitenkin pitkän aikavälin vastuu asiantuntijan työmäärästä ja jaksamisesta, ja aina viime käden vastuu työntekijän työhyvinvoinnista.

Riikka Mykkänen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Työ aikaan -kampanja on käynnissä. Sen tarkoituksena on uutta työaikalakia valmisteltaessa kiinnittää huomiota ylempien toimihenkilöiden työaikaan, työajan seurantaan ja sen työsuojelulliseen näkökulmaan. Kampanja avaa keskustelua siitä, että myös asiantuntijatyötä tekevät tarvitsevat työaikalain. Lue lisää: tyoaikaan.fi

17.03.2017
Esimies-hackathon – voittajatiimin tarina

Moi, olemme Team CBL! Osallistuimme Suomen Ekonomien historian ensimmäiseen Esimies Hackathoniin ja saako hehkuttaa jo näin alkuun – myös voitimme sen!

Takana oli kaikilla tiivis työviikko. Hieman mietitytti, jaksaisiko vielä lauantain tehdä töitä aamukymmenestä iltakahdeksaan, etenkin kun ei tarkkaan edes tiennyt mihin on lähtenyt mukaan. Hackathonkaan käsitteenä ei ollut meille entuudestaan kovin tuttu. Väsymys vaihtui innostukseen kuitenkin jo heti ovella lämpimän ja kotoisan vastaanoton myötä. Myös aamusmoothiet ja muut ihanat tarjottavat sekä upeat puitteet päivälle antoivat kunnon buusterin heti alkuun.

Meitä hackathonilaisia yhdisti innostus kehittää esimiestyötä. Meidät oli valittu niin, että kaikki olivat toisilleen uusia tuttavuuksia. Osallistujia oli eri puolilta Suomea opiskelijoista erittäin kokeneisiin johtajiin asti. Meidänkin tiimimme jäsenet ovat Helsingistä, Tampereelta ja Kouvolasta. Osallistujajoukon moninainen tausta ja kokemus antoivatkin monipuolista näkemystä asioihin. Välipala- ja ruokatauot menivät vilauksessa tutustuessa huikeaan porukkaan.

Päivän aikana meitä oli luotsaamassa asiantuntevaa joukkoa niin Suomen Ekonomeista kuin kumppanuusyrityksistäkin. Fasilitaattoreina toimivat Tuuli Aalto-Nyyssönen Ambientialta, toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen Humapilta ja kehitysjohtaja Anja Uljas Suomen Ekonomeilta. Saimmekin heiltä paljon näkemystä tulevaisuuden johtamishaasteista. Erityisesti mieleemme jäi Terhikin kiteytys: 95% työn sujuvuudesta ja yrityksen menestyksestä liittyy työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen ja vain 5% tekniseen osaamiseen! Aika huima suhdeluku, vai mitä?

Päivä oli hyvin tiivis aamusta iltaan. Innostuimme tehtävästämme niin, että käytimme annetun ajan viimeistä minuuttia myöten. Seuraaville hackathonilaisille siis vinkki, rohkeasti vain idea työn alle. Päivän aikana se sitten jalostuu kyllä paremmaksi.

Päivä huipentui kunkin tiimin päivän puurtamisen ja tulosten esittelyyn: viiden minuutin pitchaukseen jossa tuli vakuuttaa arvovaltainen tuomaristo (Jaakko Kankaanpää Ambientialta, Juuso Hämäläinen F-Securelta ja Nina Enberg Suomen Ekonomeista) omasta ideastaan. Siinäpä sitten olikin pusertamista, kun olimme koko päivän kehitelleet oman tiimin ideaa ja se oli meille jo täysin tuttu: miten saada oma idea näkyväksi ja ymmärrettäväksi muille ja kerrottua ne pääkohdat viidessä minuutissa! Jännityksellä odotimme tuomariston tuloksia. Saimme hyvää palautetta ja myös kehitysajatuksia työtämme kohtaan.

Olemme hyvin kiitollisia saamastamme kokemuksesta, uusista kontakteista ja kaikesta järjestelystä. Suosittelemme hackathonia lämpimästi kaikille esimiestyöstä innostuneille!

Virpi Hernesaho, Janina Lampinen ja Marju Moisalo

24.02.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013