( Edunvalvonta )

Työelämän pelisäännöt selviksi

Teksti Sanna Laakkonen
Kuvat Ville Rinne
Työajan joustot, lomaraha, perhevapaat, palkankorotukset, työsuojelu, palkallinen sairausloma… Joukko ammattilaisia huolehtii, että ekonomi voi keskittyä siihen minkä parhaiten osaa.

Edunvalvonta on sana, jonka mieli helposti yhdistää kiihkeään asioiden ajamiseen ja oikeuksien puolustamiseen barrikadeille nousten. Totuus on melko lailla päinvastainen. Kyse on jokapäiväisestä ja huomaamattomastakin työstä paremman työelämän puolesta.

”Jos kukaan ei huolehtisi työelämän eri vaiheisiin liittyvistä asioista, kuten vanhempainvapaan ja töihin paluun ehdoista, ylityön korvaamisesta ja työaikapankeista, niin meiltä puuttuisivat työelämän yhteiset pelisäännöt”, kiteyttää Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming edunvalvonnan merkityksen.

Jotta ekonomien tilanne työmarkkinoilla olisi turvattu, Suomen Ekonomien edunvalvonta kehittää järjestelmällisesti työelämää, sen joustavuutta ja yhteensopivuutta perhe-elämän kanssa sekä niitä reunaehtoja, jotka vaikuttavat muun muassa työssä jaksamiseen.

Liitto neuvottelee työmarkkinoilla jäsentensä puolesta muun muassa yleiskorotuksista, työaikakysymyksistä ja muutosturvasta.

”Ihmiset kokevat työntekemisen ehdot eri tavalla, ja kokemukseen ehtojen tärkeydestä vaikuttavat niin oma uravaihe kuin perhetilannekin. Silti asioiden pitää olla järjestelmällisesti oikeudenmukaisia”, Hemming sanoo.

Esimerkiksi lapsettomalle ekonomille työajan joustavuus ei välttämättä ole niinkään tärkeä asia, mutta perheen tuomat velvoitteet saavat kiinnittämään asiaan huomioita. Jos lapset ovat pieniä, esimerkiksi sairastumiseen liittyvät käytännöt ovat tärkeitä asioita.

”Kun omat lapseni sairastivat, tein kaikkeni, että pääsin töihin. Onneksi apuna olivat isovanhemmat ja muu tukiverkosto”, Hemming kertoo.

Nykyään moni työnantaja värvää lapsenhoitoapua, mitä Hemming pitää työnantajan kannalta viisaana.

”Hyvään työpaikkakulttuuriin kuuluu, että niin työntekijät kuin heidän perheensä voivat hyvin.”

Tasapuolinen kohtelu tärkeää

Toiminnanjohtaja Hemmingin oma rooli on moninainen: yhtäältä hän on esimies ja työnantaja, toisaalta itsekin palkkatyössä ja perheellinen. Viiden tyttären äiti myös tietää, millaisia haasteita työn ja uran yhteensovittamiseen liittyy.

Hän myöntääkin, että perhe on joskus toivonut äidille digilakkoa illoiksi.

”Uskon, että tilanne on meidän jäsenillemme tyypillinen, koska velvollisuudentunto työtehtävien hoitamiseen on kova. Siksi on tärkeää keskustella, onko asiantuntijaroolissa tehtävä ylitöitä tai saako ylitöitä tehdä, jos tehtävän parempi hoitaminen vaatisi sitä. Entä maksetaanko ylityöstä asianmukainen korvaus”, Hemming listaa.

Entä sitten etätyö? Asiantuntijatehtävissä etätyö on monesti luonteva tapa työtehtäviin keskittymiseen, mutta miten siihen pitäisi suhtautua ja millaisia yhtenäisiä käytäntöjä kehittää.

”Paineet etätyökäytännöistä sopimiseen ovat voimakkaat ja pelisäännöt välttämättömät”, Hemming toteaa.

”Ilman sovittuja käytäntöjä meno työpaikoilla voi mennä mahdottomaksi ja eriarvoisuuden tunne voi lisääntyä.

Omassa organisaatiossaan Hemming huolehtii johtajana tasapuolisesta kohtelusta.

”Meillä on selkeät pelisäännöt ylitöistä ja viikonlopputöistä. On työnantajan etu, että ihmisen paras tuottavuus säilyy.”

”Toki jokainen määrittelee menestyksensä itse, ja jollekin pitkät päivät ovat sitä.”

Hemming korostaa, että jokaisen on myös tärkeää miettiä, mitä muuta elämässä ehtii tehdä töiden lisäksi, ehtiikö tavata kavereita tai käydä lenkillä. Elämänlaatua ei pidä hukata, vaan ’get a life’ -sanonta on hyvä pitää mielessä.

Yhteiset suuntaviivat oltava

Edunvalvonnassa on siis kyse ekonomin työpaikan reilujen pelisääntöjen varmistamisesta ja kaikkien kannalta kestävän työelämän rakentamisesta. ”Vaikka meidän jäsenemme ovat korkeakoulutettuja ihmisiä − asiantuntijoita, esimiehiä ja yritysten omistajia − se ei valitettavasti takaa, että asiat ovat hyvin. Tosimaailmassa lakiyksikköä tarvitaan puolustamaan työelämälle luotuja sääntöjä sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta”, Hemming sanoo.

Sääntöjen lisäksi tarvitaan työnantajien perehtyneisyyttä. Mutta koska sitä ei aina voida varmistaa käytännöt tulisi tehdä mahdollisimman selkeiksi. Jäsenten on myös hyvä muistaa, että Suomen Ekonomien lakipalvelut ovat osaltaan turvaamassa niiden noudattamista. Hyvänä esimerkkinä Hemming mainitsee työsopimuksen allekirjoittamisen.

”Mutta koska emme elä ideaalimaailmassa, edunvalvontatyötä riittää.”

2.6.2015

Edunvalvonta

  • Vaikuttaa työlainsäädännön valmisteluun ja kehittämiseen

  • Sopii työehtosopimuksia, joissa alakohtaisesti määritellään tärkeimmät työehdot kuten palkat, lomat ja työajat

  • Huolehtii ekonomien hyvästä palkkakehityksestä ja työhyvinvoinnista

  • Edistää työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta

  • Kasvattaa jäsenten työmarkkinaosaamista ja työelämän pelisääntöjen tuntemista

Tavoitteet

  • Ylläpitää ja lujittaa ekonomin ja kauppatieteellisen tutkinnon arvoa

  • Rakentaa toimivaa, tuottavaa ja kaikille reilua työelämää

Yhteistyötahot

  • Yhteiskunnalliset päättäjät
  • Työmarkkinakeskusjärjestö Akava ja sen neuvottelujärjestöt Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO
  • Yliopistot, ekonomiyhdistykset, opiskelijajärjestöt, työmarkkinajärjestöt
  • Henkilöstöedustajat eli luottamusmiehet ja -valtuutetut sekä työsuojeluvaltuutetut
  • Työelämän kehittämisjärjestöt
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Nätverkandet – det gyllene ordet

Hur ofta hör vi inte att vi ska nätverka? Ju större nätverk, desto bättre! Nu har jag suttit ett och ett halvt år i vår ämnensförenings styrelse. Jag har deltagit på tiotals olika evenemang, från skolningar till sitzar och årsfester. Jag har skakat hand och lärt känna flera nya människor. Vissa bekanta har till och med blivit mina goda vänner.

Det allra bästa med att lära känna nya människor är nog att se skillnaderna i olika kretsar. Hur mycket kan egentligen s­­­itzar eller årsfester skilja sig från varandra, beroende på är du i Kuopio eller Helsingfors? Jag har lärt mig så mycket nytt tack vare mina nya kontakter. Mina kolleger i KPV har gett mig tips hur de kommunicerar­­­­­­ i sin styrelse eller hur de hittar tid för styrelsekvällar. Jag har hittat inspiration till nya evenemang och lärt mig av misstag som andra gjort.

Ett socialt nätverk är underbart! Jag hittar nya jobb via mina kontakters LinkedIn profiler, jag kan fråga om någon vill erbjuda sin soffa till mig för en natt i Tammerfors när jag ska besöka festival, eller så kan jag diskutera om allmänna händelser som påverkar mitt – och deras – liv. Till exempel skrev vi i KPV ett ställningstagande om handelshögskolornas inträdesprov. Vi alla föreningar delade den på våra hemsidor och Facebook, och nådde en enorm mängd med människor. Vi har spritt våra tankar och information till våra nätverk. Tänk så många människor läst något som 14 stycken personer skrivit ner!

Nätverk kan också vara skrämmande. Bränner du en bro med en person som har ett gott och brett nätverk, kan det hända att du skjuter dej själv i foten. Word-of-mouth är ett väldigt effektivt marknadsföringssätt, som fungerar likaväl om människor som om produkter eller tjänster. Dessutom tycks negativa åsikter sprida sig ännu lättare än de positiva.

Därför gäller det att skaffa sig ett bra socialt nätverk, med människor du kan lita på och som du har bra förhållanden med. Sociala nätverk kan faktiskt rädda dig och hjälpa dig vidare – men du måste också ge något tillbaka!

Meri Lindström
Styrelseordförande
Merkantila Klubben

16.05.2017
Tulevaisuuden palvelujohtaminen ja asiakaselämys – onko ihmiskontakti luksusta?

Suomi on muuttumassa insinööritaloudesta palveluelämystaloudeksi. Asiakkaan rooli palveluprosessin aktiivisena kuluttajana vaatii yritysten henkilöstöltä muutosta koko palveluajattelussa.

Suomesta löytyy erinomaisia tuotteita ja palveluja, jotka vain odottavat kaupallistamista huipputuotteiksi. Ja nimenomaan huipputuotteiksi, luksukseksi, sillä juuri näille löytyy nykyisin paljon kuluttajia.

Miksi kannattaa myydä luksusta? Liian monet yritykset vierastavat koko sanaa. Jos yrityksiltä kuitenkin kysytään, haluavatko he myydä keskinkertaista palvelua tai harmaita, näkymättömiä tuotteita, vastaus on yleensä kielteinen. Mieluummin myydään jotain parempaa.

Erinomaisuuden pelko

Vaativat asiakkaat niin Suomessa kuin maailmallakin etsivät parasta palvelua tai tuotetta. Meillä on jo liian pitkään kytenyt erinomaisuuden pelko yhdistyneenä myynnin ja markkinoinnin aliarvostamiseen. Olemme tyytyneet kilpailemaan vain hinnalla. Globaalissa kilpailussa Suomen valttina kuitenkin on, että uskallamme hintakilpailun sijaan kilpailla korkealaatuisella osaamisella ja laadukkaalla palvelulla. Samalla nostamme tuotteen tai palvelun jalostusarvoa – sekä lopputuloksena saamme myös parempaa hintaa!

Me kaksi puhumme palvelubaletista, koska palvelua kuten huippuunsa viritettyä balettiesitystä voi treenata. Pitää vain oppia tunnistamaan kriittiset osa-alueet, joita kehittämällä jokainen yritys kykenee tavoittelemaan toimialansa huippua.

Kohti täydellistä palveluelämystä

Palvelukokemus muodostuu enemmän asenteesta kuin objektiivisista laatutekijöistä. Yrityksen palveluosaamista voidaan trimmata palvelujohtamista kehittämällä. Luomalla asiakkaille erinomainen kokonaiskokemus edistetään tuotteiden tai palveluiden muista erottuvaa houkuttavuutta.

Menestyvien yritysten palvelustrategioita yhdistää halu korkeaan laatuun ja huippusuoritukseen. Näiden yritysten ytimessä on myös halu palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin – luksuspalveluasenteella! Täydellinen palveluelämys syntyy pienten yksityiskohtien ja hienovaraisten nyanssien johtamisella. Yrityksen asiakaspolun jokainen yksityiskohta on mietitty ja loppuun asti hiottu.

Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työprosesseja ja ihmisen rooli organisaatioissa muuttuu. Esimiehen rooli palvelujohtamisessa on edistää palvelun tason kehittämistä ja sen laadun ylläpitämistä. Yrityksen palvelustrategia toteutetaan uudenlaisella johtamisella, jossa asiakaslupaus lunastetaan ja jopa ylitetään päivittäin.

Kaupallistaminen on ekonomien työtä myös tulevaisuudessa. Meillä on ratkaiseva rooli siinä, miten asiakaskokemuksen johtaminen viedään yrityksissä käytäntöön.  Automatisaatio ja digitalisaatio mahdollistavat monien työvaiheiden helpottumisen, mutta ihmiskontaktilla on tulevaisuudessakin arvonsa. Oppivat robotit haastavat jo nyt jossain palvelutehtävissä ihmisen; esimerkiksi ikuisesti hymyilevä robotti hotellin vastaanotossa ei tee virheitä. Mutta ihminen voittaa robotin empaattisuudessa ja kyvyssä aistimaan hienovaraiset nyanssit – ainakin vielä toistaiseksi.

Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta

Palmgren (KM, eMBA) ja Väkiparta (KTM) ovat kouluttajia. He ovat Suomen ensimmäisen luksusklusteriohjelman perustajia, Haaga-Helian luksuskouluttajia sekä Greetings From Luxury Finland Start Up -yrityksen osakkaita. Molemmat ovat pitkän linjan yritysvalmennuksen ja yrittäjyyden osaajia. ”Me uskomme, että luksustuotteet ja – palvelut tulevat olemaan Suomen kansantalouden pelastava pala. Me myös uskomme suomalaisiin ekonomeihin kaupallistajina, joiden avulla pystymme nostamaan suomalaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusastetta ja – arvoa. Autamme suomalaisia yrityksiä löytämään oman luksuksensa.”

04.05.2017
Punkkariyrittäjä seuraa intohimoaan ja murtaa muureja

Tein reilu kaksi vuotta sitten syksyllä rohkean ratkaisun, hyppäsin intohimoni vietäväksi ja perustin oman yrityksen. Minulle oli selvää, että jos lähden yrittäjäksi, teen sen täysillä, eli irtisanoudun työstäni ja laitan kaiken osaamiseni ja kaikki resurssini peliin.

Miksi yrittäjäksi

Tulen yrittäjäsuvusta. Olen kuullut tiettyjen ominaisuuksien periytyvän jo äidinmaidossa; yrittäjyys on varmasti se, mikä minulle on periytynyt.

Yrittäjäksi ryhtyminen kyti mielessäni jo vuosia ennen oman yrityksen lopullista perustamista. Mielessäni oli useita hyviä ideoita, mutta jostain syystä olin valmis vasta pidemmän pohdiskelun jälkeen. Oikealla hetkellä kaikki loksahti kohdalleen ja sain perustaa yrityksen, jossa pystyin yhdistämään kokemukseni business-maailmasta ja liikunta-alalta. Idea tästä konseptista tuntui äärettömän hyvältä alusta alkaen ja vuosien saatossa olen oppinut vahvasti luottamaan omaan intuitiooni

Mikä punkkariyrittäjä

En ole koskaan pitänyt rajoituksista, en missään määrin. Tämä söi välillä motivaatiotani ollessani palkkatyössä, mutta on mielestäni etu yrittäjänä. Asioita saa tehdä uudella tavalla, omalla tyylillä ja kasvamisen & menestymisen näkökulmasta se on jopa elinehto. Olen myös aina ollut hieman kapinallinen ja tehnyt asioita omalla tavallani, valtavirrasta poiketen.

Punkkariyrittäjä-termin nappasin BrewDog-panimon perustajan James Wattin Business for Punks –kirjasta. BrewDoginkin tarina on kulkenut jossain muualla kuin kultaisella keskitiellä ja he ovat rohkeasti kyseenalaistaneet vanhan ja luoneet uutta.

Punkkariyrittäjä siis kyseenalaistaa. Jos jotain asiaa ei ole tehty aiemmin, hän tekee sen. Punkkarius on ennen kaikkea asenne. Yrittäjyydessä näen sen murtavan muureja ja muuttavan koko yrittäjyyttä, jonka mielestäni on muututtava globalisoituvan ja digitalisoituvan maailman mukana.  Punkkariyrittäjät tekevät asiat oman halunsa, uskonsa ja intohimonsa mukaan.

Kaikki peliin

Mikään ei motivoi niin tehokkaasti kuin pakko. Kun löysin itselleni toimitilan ideaalipaikalta, sain vastuulleni myös sen korkeat kulut. Nolla asiakasta ja isot laskut olivat paras motivaattori ryhtyä tekemään myyntiä. Pakkotilanteessa oli osattava johtaa itseään ja ajankäyttöään tehokkaasti. Mahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja uusia kanavia oli jatkuvasti mietittävä. Oli myös kasvatettava nahkaa, kun väistämättä kaikki yritykset eivät menneet maaliin.

Yrittäjän vapaus

Vapaus tuo mukanaan myös vastuun. Tämä yllätti minut, kuten varmaan monen muunkin uuden yrittäjän. Lisäksi päätöksiä, suuria päätöksiä, täytyy pystyä tekemään nopeasti.

Kuitenkin se, että luon omat rajani itse ja päätän omista mahdollisuuksistani itse ja jokapäiväisellä tasolla päätän, miten teen työtä antaa itselleni niin voimakkaan vapauden tunteen, että se voittaa ja tasapainottaa pelkoja, joita yrittäjyyteen liittyy. Toki myös se, että saa tehdä työtä ja viettää elämäänsä tärkeäksi kokemiensa asioiden parissa, saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Uskalla pyytää apua

Yrittäjänä aloittaminen ei siinä mielessä ollut vaikeaa, että yksinyrittäjänkään ei tarvitse olla kokonaan yksin. Suomessa on upeita tahoja, jotka tarjoavat apua.

Yrittäjäksi lähtiessäni päätin hankkia mentorin ja sainkin ensimmäisen Ekonomien kautta. Toinen mentorini oli omista verkostoistani ja samoin tämän hetken mentorini. Kaikilta kolmelta olen saanut upeaa sparrausta, oppia ja perspektiiviä, olen äärettömän kiitollinen jokaiselle!

Eri paikkakunnilla toimivat uusyrityskeskukset ja esim. Helsingissä Yrityslinna ja Newco Helsinki tarjoavat maksuttomia palveluita yrittäjille. Olen itse alusta asti käyttänyt myös ura- ja life coachia, näen sen eräänlaisena sparraus-/esimiestyönä, mahdollisuutena, joka auttaa minua.

Tätä tekstiä kirjoittaessani palasin takaisin aikaan reilu kaksi vuotta sitten, kun olin ollut yrittäjänä muutaman kuukauden. Silloin määrittelin blogissani mm. yrittäjyyden kauhun tasapainoa, joissa uusiin tilanteisiin joutui joka hetki ja jokainen päivä oli täynnä mitä erilaisimpia päätöksiä.

Oman yritykseni kasvu on ollut niin nopeaa, että rutiinityötä ei juurikaan ole. Siksi voin täysin edelleen allekirjoittaa parin vuoden takaiset tunnelmani. Kaikkein paras anti tähän mennessä on ollut oman itseni kasvu ja kehittyminen.

Tarinani jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa blogissa kerron yrittäjän arjesta ja myöhemmin vielä yrittäjyyteni aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Onnea kaikissa niissä asioissa, mihin päätät ryhtyä!

Riina Laaksonen
Yrittäjä, Hyvinvointistudio Lupaus
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan urataustani on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan.

28.04.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013