( Edunvalvonta )

Työlainsäädännön muutoksia vuoden alusta

Timo Voutilainen, Lakimies, OTK
iStockphoto
  • Työsopimuslain muutosten tavoitteena on alentaa työllistämiskynnystä.
Työsopimuslakia muutettiin 1.1.2017 työllistämiskynnyksen alentamiseksi. Muutoksia tuli yli vuoden työttömänä olleen työnhakijan palkkaamiseen, koeajan pidentämiseen ja takaisinottovelvollisuuden lyhentämiseen. Laki velvoittaa työnantajaa tietyin edellytyksin myös tarjoamaan irtisanotuille koulutusta ja työterveyshuoltoa työsuhteen päätyttyäkin.

Määräaikaisuuksien perusteista

Työsopimuslakiin lisättiin säännös, joka mahdollistaa määräaikaisen työsopimuksen tekemisen ilman perusteltua syytä enintään vuoden ajaksi, jos palkattava henkilö on ollut työ- ja elinkeinotoimiston ilmoituksen perusteella yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan. Näin ollen on siis mahdollista poiketa määräaikaista työsopimusta koskevasta perustellun syyn vaatimuksesta, eikä työsopimuksen tekemistä määräaikaisena näissä tapauksissa estä sekään, että työvoimatarve on pysyvää. Tällä perusteella palkattavan työntekijän yhtäjaksoinen työttömyysjakso ei katkea, vaikka se sisältää enintään kahden viikon pituisen palvelussuhteen. Pitkäaikaistyöttömän kanssa tehtävän määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi, ja jakson aikana voidaan tehdä enintään kolme erillistä määräaikaista sopimusta. Jos pitkäaikaistyötön halutaan palkata vuotta pitemmäksi ajaksi tai jos hänen kanssaan tehtävät työsopimukset eivät muutoin vastaa säännöksessä asetettuja rajoituksia, työnantajalla tulee edelleen olla työsopimuslaissa tarkoitettu perusteltu syy määräaikaisen sopimuksen tekemiseen.

Koeaika

Vuoden alusta lähtien koeajan kestoksi on voitu sopia enintään kuusi kuukautta toistaiseksi voimassaolevassa työsopimuksessa, mutta lyhyemmästä koeajasta on edelleen mahdollista sopia tai jättää koeajasta kokonaan sopimatta. Koeaika voi vuotta lyhyemmissä määräaikaisissa työsopimuksissa olla enintään puolet työsuhteen pituudesta. Työehtosopimusten määräykset koeajasta voivat poiketa työsopimuslain säännöksistä, ja koeajan maksimipituus voi edelleen olla työehtosopimuksen mukainen neljä kuukautta.

Koeaikaa on mahdollista pidentää työntekijän koeaikaan kohdistuneen poissaolon vuoksi. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Ratkaisevaa on se, että työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä.

Koeaikaa voidaan pidentää ainoastaan tietyllä kuukausimäärällä, mutta ei tätä lyhyemmissä jaksoissa tai osakuukausin. Säännöksessä ei ole edellytetty, että poissaolo kestäisi yhtäjaksoisesti 30 kalenteripäivää, vaan päivät voivat koostua useammasta poissaolojaksosta. Kalenteripäiviä laskettaessa huomioidaan kaikki työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoon sisältyvät kalenteripäivät mukaan lukien vapaapäivät. Kaikkien päivien tulee osua koeajalle, jotta ne voidaan ottaa huomioon.

Koeaika ei pitene suoraan lain nojalla, vaikka työntekijä olisikin poissa vähintään 30 kalenteripäivää, vaan koeajan jatkaminen edellyttää aina, että työnantaja ilmoittaa siitä ennen koeajan päättymistä työntekijälle.

Takaisinottovelvollisuus

Taloudellisella tai tuotannollisella perusteella irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuden pituus on vuodenvaihteen jälkeen päättyvissä työsuhteissa jatkossa neljä kuukautta aiemman yhdeksän kuukauden asemesta. Jos työsuhde on kestänyt sen päättymiseen mennessä keskeytyksettä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta. Tämä muutos koskee kaikkia vuoden 2017 puolella päättyviä työsuhteita, vaikka irtisanominen olisikin tapahtunut vuoden 2016 aikana.

Irtisanotun työntekijän koulutusvelvollisuus

Työsopimuslakiin lisättiin säännös, jonka mukaan työnantajan, jonka palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, on tarjottava TSL 7:3 §:n perusteella tuotannollisesta tai taloudellisesta syystä 1.1.2017 jälkeen irtisanotulle työntekijälle mahdollisuus osallistua työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen irtisanomisaikana tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, mikäli se on koulutuksen järjestämisen kannalta mahdollista ja tarkoituksenmukaista.

Työnantaja päättää valmennuksen tai koulutuksen sisällöstä, mutta valmennuksen tulee olla työntekijän työllistymistä edistävää ja sen tulee arvoltaan vastata vähintään työntekijän yhden kuukauden palkkaa. Tällaista henkilökohtaista tai ryhmäkohtaista koulutusta voi olla vaikkapa työnhakuvalmennus tai työntekijän ammattitaidon päivittämistä koskeva koulutus tai koulutus uudenlaisiin työtehtäviin.

Mahdollista on sopia sellaisestakin menettelystä, että työntekijä hankkii itse haluamansa koulutuksen tai valmennuksen ja työnantaja kustantaa sen. Laissa on myös annettu mahdollisuus sopia paikallisesti toisin valmennuksen tai koulutuksen arvon määräytymisestä. Tarkoituksenmukaista saattaakin olla, että sovitaan työntekijälle tarjottavan valmennuksen tai koulutuksen määräytyvän kunkin työntekijän tarpeen eikä vain hänen palkkansa suuruuden mukaan, jolloin koulutukseen käytetty rahamäärä voi olla suurempi kuin kuukauden palkkaa vastaava summa. Valmennuksen tai koulutuksen sijasta voidaan sopia muustakin järjestelystä, jolla edistetään irtisanottavan työllistymistä, kuten esimerkiksi starttirahasta.

Valmennukseen tai koulutukseen on oikeus vain työntekijöillä, jotka ovat olleet työnantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta työsuhteen päättymiseen mennessä. Oikeutta koulutukseen ei ole lainkaan työntekijöillä, joiden työsuhde on päättynyt määräaikaisen työsopimuksen päättymisen vuoksi tai jotka on irtisanottu työntekijästä johtuvilla perusteilla.

Työterveyshuolto

Työterveyshuoltolain mukaan työnantajalla, jonka palveluksessa on vähintään 30 työntekijää, on velvollisuus järjestää tuotannollisella tai taloudellisella perusteella 1.1.2017 jälkeen irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työntekovelvoitteen, ei siis työsuhteen, päättymisestä lukien.

Edellytyksenä on, että irtisanotut työntekijät ovat olleet työsuhteessa irtisanovaan työnantajaan vähintään viisi vuotta ennen irtisanomista ja työterveyshuollon sisältö ja laajuus vastaavat työnantajan työ- terveyshuoltosopimusta. Työterveyshuoltopalvelujen järjestämisvelvollisuus ei kuitenkaan jatku enää sen jälkeen, kun työntekijä on siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen ja tämän työterveyshuollon piiriin. Työntekijällä on säännöksen mukaan velvollisuus ilmoittaa edelliselle työnantajalle, kun hän saa uuden työpaikan.

12.4.2017

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
Kilpailukieltojen rajoittamisella potkua kansantalouteen

Momentouksen Pasi Natri keskittyy työssään ylimmän johdon suorahakuihin sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen. Natri kertoo kilpailukiellon hidastavan rekrytointiprosesseja, eikä siitä ole hyötyä työnantajalle eikä työntekijälle. Pahimmillaan kilpailukielto estää osaamisen liikkuvuutta ja heikentää työhyvinvointia.

Miten kilpailukiellot vaikuttavat rekrytointiprosesseissa? Estävätkö kilpailukiellot työvoiman kohdentumisen oikein?
Kilpailukiellot ovat harvoin rekrytoinnin esteenä – hidasteena kylläkin. Kilpailukiellot tuottavat kuitenkin ei-toivottavia vaikutuksia. Työntekijän joutuminen pakkolomalle, ehkä mukavalle sellaiselle, on aina kansantaloudellisesti haitallista. Työntekijästä luopuva työnantaja ei kilpailukiellosta juuri hyödy, liikesalaisuudet ovat salaisuuksia kilpailukiellosta riippumatta. Vastaanottava työnantaja taas ei saa tarvitsemaansa osaamista kuukausiin.

Tärkeää on muistaa, että yhdessä tilanteessa työntekijästä luopuva työnantaja on toisessa hetkessä vastaanottava. Näin kaikki siis menettävät, mutta erityisesti kansantalous, sillä kansakunnan osaamisvoimaravat eivät kohdistu optimaalisesti.

Meillä on yhteiskuntavastuun tunnuksena ”parempaa johtamista, parempi Suomi”. Varmasti johtaminen ja osaamisesta huolehtiminen paranisivat, jos kynnys vaihtaa työpaikkaa olisi nykyistä matalampi. Työhyvinvointi siis lisääntyisi kilpailukiellon lakkauttamisen myötä!

Kuinka usein työntekijät siirtyvät kilpailijoilta toisille?
Johtamista ja vaativaa asiantuntijatyötä tekevien joukossa siirrytään aika usein. Kilpailukielto koskee tällaisissa rekrytoinneissa jopa kolmasosaa. Vaikka kilpailukieltoa ei olisikaan, usein siirtyvä työntekijä siirtyy työvelvoittamattomalle ”lomalle” saman tien irtisanoutuessaan.

Millainen on tyypillinen työpaikan vaihto yritysten kilpailun näkökulmasta? Onko toimialoissa eroja?
Toimialoissa on paljon eroja. Suomi on pieni markkina, ja valitettavasti aitoa kilpailua meillä on liian vähän. Siellä, missä aitoa kilpailua on, kilpailukieltopohdinta on tietysti näkyvästi esillä. Sen sijaan aika paljon keskustelua herättänyt siirtyminen julkiselta yksityiselle on kilpailunäkökulmasta vähäistä. Jos ja kun eettisiä normeja noudatetaan, en näe tällaisissa siirtymisissä mitään pulmaa. Päinvastoin, olisi kannustettava osaamisen horisontaalista liikkuvuutta julkisen, politiikan, tutkimuksen, kolmannen sektorin ja yksityisen välillä.

Pasi Natri
Senior Partner, Momentous
Momentous on johdon valintaan sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen keskittyvä yritys.

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

13.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013