( Työelämä )

Työllistymisusko tukee työnsaantia

Teksti Virve Järvinen
Kuvitus Jussi Kaakinen
Asenne, motivaatio ja avoin hakemus. Kun ne ovat kohdallaan, kutsu työpaikkahaastatteluun on askeleen lähempänä.

 Yhteiskunnan rakennetekijät ja yksilön omat ominaisuudet vaikuttavat siihen, kuinka vankka työllistymisusko on. Nykyisessä työllisyystilanteessa yksilön ominaisuudet ja persoonallisuus korostuvat. Myönteinen elämänasenne on vahvasti kytköksissä työllistymisuskoon, mutta pelkällä positiivisuudella ei pitkälle pääse, päinvastoin.

”Yltiöpositiivisuus saattaa ohjata helposti epärealistisiin odotuksiin ja saada työnhakijan hakemaan työtä liian kapealta sektorilta tai liian vähäisillä ponnistuksilla”, työllistymisuskosta väitellyt tutkijatohtori Kaisa Kirves Tampereen yliopistosta sanoo.

Sen sijaan selkeä käsitys omista kyvyistä ja mahdollisuus muuttaa työn perässä vahvistavat työllistymisuskoa, samoin kouluttautuminen ja vahva sosiaalinen verkosto. Työllistymisuskoa tarvitaan erityisesti silloin, kun työnhaku pitkittyy. Tällöin työllistymisusko parantaa henkistä hyvinvointia. Siitä on hyötyä myös työsuhteiselle.

”Kun työelämässä mikään ei ole varmaa, työllistymisusko voi olla voimavara, joka kannattelee ja vie työntekijää uralla eteenpäin. Epävarmuus työnsaannista tai työpaikan säilymisestä aiheuttaa stressiä ja haittaa työmotivaatiota – ja vaikuttaa siten ennen pitkää kielteisesti myös yrityksen toimintaan.”

Tuo osaaminen esiin

Kehityspäällikkö Henna Ojala Uratehtaalta näkee työssään työllistymisuskon merkityksen. Uratehtaan tavoitteena on edistää pirkanmaalaisten korkeakoulutettujen ammattilaisten työnhakuvalmiuksia. Se tapahtuu muun muassa kirkastamalla projektilaisten käsitystä omasta osaamisestaan ja auttamalla heitä löytämään uusia mahdollisuuksia osaamisensa hyödyntämiseen työmarkkinoilla. Tänä vuonna Uratehtaan projekteihin on osallistunut 53 ekonomia, joista syyskuuhun mennessä on työllistynyt 21.

”Vahva työllistymisusko näkyy jo kirjallisesta työpaikkahakemuksesta ja sen sanavalinnoista. Suomalaiset ovat osaamisensa suhteen liian vaatimattomia: mieluummin kerrotaan, mitä ei osata kuin mitä osataan.”

Oman osaamisen selkiyttäminen voi olla tiimityöskentelyyn tottuneelle haastavaa, eivätkä työpaikkailmoitukset työnhakijoilta vaadittavine ominaisuuksineen helpota tehtävää. Henna Ojala kutsuu näitä vaatimuksia joulupukin toivelistoiksi.

”Tosi elämässä ei ole sellaisia hakijoita, jotka täyttäisivät kaikki nämä vaatimukset – minkä työnantajat myös tietävät. Siksi iso osa työtehtävistä räätälöidään työntekijän osaamisen mukaan. Hakijan osaamisalue saattaa tuoda yritykselle juuri sen kaipaamaa lisäarvoa, ja ideaalitapauksessa työ ja tekijä löytävät toisensa.”

Palvelukseen halutaan: persoona

Omat aikaansaannokset ja osaamiset ja niiden esille tuominen ovat työhakemuksen lähtökohta, mutta omia arvoja ei kannata unohtaa.

”On turha yrittää tunkeutua yritykseen, jonka arvot ovat ristiriidassa omien kanssa. Työ omien arvojen vastaisessa yrityksessä jää lyhytaikaiseksi, eivätkä toistuvat työpaikan vaihdokset näytä CV:ssä hyviltä”, Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry:nprojektipäällikkö Risto Säynäväjärvi sanoo.OTTY on kahdeksan akavalaisen liiton yhteinen yhdistys, joka tukee jäsenliittojensa työttömiä jäseniä työnhaussa.

Arvot ovat vahvasti kytköksissä persoonallisuuteen, ja nyt työpaikkoihin haetaan nimenomaan työyhteisöön sopivia persoonia.

”Kun hakijat ovat osaamiseltaan tasavahvoja, hakemuksesta ja haastattelusta syntyvä tunne työnhakijan persoonasta ratkaisevat. Positiivisella tavalla erottuva ihminen jää mieleen”, psykologian lisensiaatti Juha Arikoski sanoo. Arikoski toimii johdon konsulttina Soprano-konserniin kuuluvassa Management Institute of Finland MIF Oy:ssä.

Huipputyyppikään ei työllisty, jos palo haun alla olevaan paikkaan puuttuu. Arikosken mukaan töitä tarjotaan sille, joka on valmis tekemään kaikkensa saadakseen hakemansa paikan ja antaa sen myös näkyä.

”Halu työllistyä ei riitä. Hakijan tulisi haluta juuri se työ, jota hän hakee. Työpaikan sopivuus itselle selviää vain tekemällä pohjatyötä”, Juha Arikoski lisää.

Oman persoonan esille tuominen sosiaalisessa mediassa voi joko auttaa tai haitata työllistymistä.

”Hyvin laadittu LinkedIn-profiili herättää rekrytoijan kiinnostuksen. Vaikka kyse on muodollisesta, työelämälle suunnatusta mediasta, profiilia kannattaa täydentää omilla harrastuksilla. Esimerkiksi vapaaehtoistyö ja joukkuelajit kertovat muun muassa hakijan arvoista ja yhteistyötaidoista”, Juha Arikoski vinkkaa.

Facebookin arvo työllistymisessä voi Arikosken mukaan olla päinvastainen.

”Tiedän tapauksia, joissa pätevän työnhakijan toimet Facebookissa ovat vaikuttaneet kielteisesti rekrytointipäätökseen.”

Viisikymppinen, panosta piilotyöpaikkoihin!

OTTY:n Työnhakuboosteri-hankkeen osallistujista yli 40 prosenttia on saanut työpaikan. Heistä joka kolmas työllistyi piilotyöpaikkaan. Risto Säynäväjärvi uskoo, että piilotyöpaikkoja on tätäkin enemmän.

”Viisikymppisen ja pitkään työttömänä olleen kannattaa miettiä, käyttääkö aikansa ja energiansa julkisesti haussa olevien paikkojen hakuun. Niiden sijaan tuottoisampaa olisi paneutua piilotyöpaikkoihin ja avoimen hakemuksen tekoon.”

Avoin hakemus on keino mitata omaa arvoa työmarkkinoilla. Se osoittaa, että hakija haluaa työpaikan nimenomaan kyseisestä organisaatiosta ja on motivoitunut työskentelemään siellä. Avoimen hakemuksen tekoa kannattaa varta vasten opiskella.

”Vaikka avoimia hakemuksia tehdään useaan paikkaan, hakemus tulee aina räätälöidä kutakin tointa varten tai se päätyy roskakoriin”, Juha Arikoski sanoo.

Se päätyy roskakoriin myös silloin, jos hakija ei itse seiso hakemukseensa kirjattujen asioiden takana.

”Jos hakija itse uskoo esimerkiksi oman ikänsä haittaavaan työllistymistä, se myös tekee niin”, Henna Ojala toteaa ja neuvoo kääntämään ikäkysymyksen haitan sijasta eduksi.

”Viisikymppiselle esimerkiksi lasten sairastumiset eivät aiheuta poissaoloja työstä eivätkä perhesyyt yleensä estä matkustamista. Asumismuoto ja -paikka ovat vakiintuneet, joten hän voi sitoutua pitkiin projekteihin. Nämä seikat kannattaa myös mainita hakemuksessa.”

Pitkän työuran tehneen ansioluettelo on monesti pitkä. Sitä ei kuitenkaan kannata listata hakemukseen sellaisenaan.

”Liian yleinen, kaiken kattava ansioluettelo saa rekrytoijan epäilemään, ettei hakija ole ottanut selvää työn vaatimuksista”, Juha Arikoski lisää.

22.10.2014

Työnhakukoulutus kannattaa

SEFE tarjoaa jäsenilleen työnhakukoulutusta Uudellamaalla Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry:n sekä sen tukemien projektien kautta: Pirkanmaalla Uratehtaan ja Pohjois-Pohjanmaalla PPOTTY:n kautta.

Koulutus koostuu luennoista, pienryhmätyöskentelystä ja henkilökohtaisesta ohjauksesta. Sen aikana osallistujat muun muassa laittavat kuntoon työnhaussa tarvittavat asiakirjansa, räätälöivät hakemukset ja CV:t tavoittelemiinsa työpaikkoihin ja tekevät tai päivittävät LinkedIn-profiilinsa. Osallistujat laativat myös henkilökohtaisen ja seurattavan työnhakutoimintasuunnitelman ja harjoittelevat ammattilaisen kanssa työhaastattelutilannetta.

Pienryhmät ovat heterogeenisiä muun muassa osallistujiensa työkokemuksen, iän ja koulutuksen puolesta, jolloin ryhmässä jaettava tieto on laajaa. Eri alaisuus auttaa myös laajentamaan sosiaalista, työelämässä hyödyllistä verkostoa.

Projekteihin on jatkuva haku ja saatu palaute ja osallistujien toiveet vaikuttavat niiden sisältöön. Esimerkiksi Pirkanmaalla Uratehdas on järjestänyt osallistujiensa toiveesta ylimääräistä LinkedIn-koulutusta ja yritysvierailuja. Projektipäällikkö Risto Säynäväjärvi suosittelee OTTY:n koulutuksia erityisesti 50 vuotta täyttäneille. Työnhaku vaatii tänä päivänä sellaista osaamista, jota vastaavassa tilanteessa yli kymmenen vuotta sitten olleelta työnhakijalta ei edellytetty.

”Halu opiskella työnhakutaitoja kertoo myös vahvasta motivaatiosta. Esimerkiksi OTTY:n projektit kestävät yhdeksän viikkoa, ja osallistuminen on vapaaehtoista.”

Työnhakukoulutukseen osallistuminen kertoo myös oppimiskyvystä ja -halusta ja siten muutosmyönteisyydestä – työmarkkinoilla arvostetusta ominaisuudesta. Koulutukseen osallistuminen on mainittava lisä CV:hen.

Työssä, työnhaussa, vastavalmistunut – pidä yllä ammattitaitoasi!

Tulevaisuuden työelämässä painottuvat monipuolinen osaaminen ja muutosketteryys. Ammattitaidon ja osaamisen monipuolinen päivittäminen on elinikäistä oppimista ja lisää houkuttelevuuttasi työmarkkinoilla. Laajenna ammatillisen kehittymisen näkökulmaa luovasti, saatat löytää ympäriltäsi innostavia vaihtoehtoja.

AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMISEN CHECKLIST:

1. Oma osaaminen näkyväksi itsellesi ja muille

Onko sinulle selvää, mitä osaat? Mikä on erityisosaamistasi? Vahvuutesi? Mitä paremmin ne tunnet, sitä paremmin voit suuntautua niitä kohti. Onko sinun osaamisesi ja ammattitaitosi hyödynnetty kokonaan työssäsi? Mitä osaamisestasi haluaisit vielä hyödyntää? Ota asia esille kehityskeskusteluissa. Jos niitä ei ole, ole oma-aloitteinen, että sellainen järjestyy. Mitä haluaisit itsessäsi kehittää? Ehdota rohkeasti esimiehellesi osaamistasi täydentäviä koulutuksia tai vaikkapa osittaista hyppäystä jonkin toisen yksikön kiinnostavaan projektiin.

 2. Seuraa kiinnostuksen kohteitasi

Mikä aihe sinua kiinnostaa? Oppiminen tapahtuu helpoimmin, kun sinulla on aiheeseen aito kiinnostus. Joskus täysin irrallisiltakin tuntuvilla kiinnostuksen aiheilla voi yhtäkkiä olla jotain yhteistä. Tärkeintä on aloittaa jostain, pienestäkin. Jotain muutosta tapahtuu joka tapauksessa.

Uuden oppiminen voi mahdollistua työn sisällä, lyhytkursseilla, tutkintoon johtavana opiskeluna, avoimessa yliopistossa, kesäkursseilla tai vaikka ammatillisia äänikirjoja autossa kuunnellessa. Hyödynnä SEFEn, yhdistysten ja muiden tahojen maksuttomat koulutukset. Etsi itsellesi mentori tai ryhdy itse mentoriksi. Osallistu EkonomiEsimies-koulutuskokonaisuuteen.

 3. Pysy ajan tasalla sinua kiinnostavista teemoista

Ammattitaidon ylläpitämistä ja osaamisen laajentamista tapahtuu keskusteluissa. Osallistu vaikkapa maksuttomiin messuihin ja tapahtumiin, haastattele ja kysy aiheesta lisää, kun kuulet mielenkiintoisia keskusteluja. Selaile lehtiä. Liity kiinnostaviin LinkedIn-ryhmiin. Vaikket osallistuisi keskusteluihinkaan, pystyt seuraamaan, mikä puhututtaa juuri nyt.

 4. Opettele muutosketteryyttä

Vahvista muutoksiin suhtautumistasi ja muutostilanteista palautumiskykyäsi. Ota vaikkapa kaikki arkisetkin vastoinkäymiset muutosketteryytesi harjoitteina. Kun myöhästyt junasta, opettele toteamaan, että nyt on näin, juna meni jo ja kysy harmittelun sijaan itseltäsi, mihin voin juuri nyt vaikuttaa?

 5. Pidä ammatillinen profiili kunnossa ja näkyvillä

Päivitä CV:tä ja LinkedIn -profiilia, vaikka olisitkin töissä. Lisää profiiliisi käymäsi mielenkiintoiset kurssit tai teemat, jotka sinua kiinnostavat, vaikkei niistä olisikaan varsinaista työkokemusta.

Taija Keskinen,
asiantuntija, urapalvelut, SEFE

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

03.07.2017
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013