( Työelämä )

Työllistymisusko tukee työnsaantia

Teksti Virve Järvinen
Kuvitus Jussi Kaakinen
Asenne, motivaatio ja avoin hakemus. Kun ne ovat kohdallaan, kutsu työpaikkahaastatteluun on askeleen lähempänä.

 Yhteiskunnan rakennetekijät ja yksilön omat ominaisuudet vaikuttavat siihen, kuinka vankka työllistymisusko on. Nykyisessä työllisyystilanteessa yksilön ominaisuudet ja persoonallisuus korostuvat. Myönteinen elämänasenne on vahvasti kytköksissä työllistymisuskoon, mutta pelkällä positiivisuudella ei pitkälle pääse, päinvastoin.

”Yltiöpositiivisuus saattaa ohjata helposti epärealistisiin odotuksiin ja saada työnhakijan hakemaan työtä liian kapealta sektorilta tai liian vähäisillä ponnistuksilla”, työllistymisuskosta väitellyt tutkijatohtori Kaisa Kirves Tampereen yliopistosta sanoo.

Sen sijaan selkeä käsitys omista kyvyistä ja mahdollisuus muuttaa työn perässä vahvistavat työllistymisuskoa, samoin kouluttautuminen ja vahva sosiaalinen verkosto. Työllistymisuskoa tarvitaan erityisesti silloin, kun työnhaku pitkittyy. Tällöin työllistymisusko parantaa henkistä hyvinvointia. Siitä on hyötyä myös työsuhteiselle.

”Kun työelämässä mikään ei ole varmaa, työllistymisusko voi olla voimavara, joka kannattelee ja vie työntekijää uralla eteenpäin. Epävarmuus työnsaannista tai työpaikan säilymisestä aiheuttaa stressiä ja haittaa työmotivaatiota – ja vaikuttaa siten ennen pitkää kielteisesti myös yrityksen toimintaan.”

Tuo osaaminen esiin

Kehityspäällikkö Henna Ojala Uratehtaalta näkee työssään työllistymisuskon merkityksen. Uratehtaan tavoitteena on edistää pirkanmaalaisten korkeakoulutettujen ammattilaisten työnhakuvalmiuksia. Se tapahtuu muun muassa kirkastamalla projektilaisten käsitystä omasta osaamisestaan ja auttamalla heitä löytämään uusia mahdollisuuksia osaamisensa hyödyntämiseen työmarkkinoilla. Tänä vuonna Uratehtaan projekteihin on osallistunut 53 ekonomia, joista syyskuuhun mennessä on työllistynyt 21.

”Vahva työllistymisusko näkyy jo kirjallisesta työpaikkahakemuksesta ja sen sanavalinnoista. Suomalaiset ovat osaamisensa suhteen liian vaatimattomia: mieluummin kerrotaan, mitä ei osata kuin mitä osataan.”

Oman osaamisen selkiyttäminen voi olla tiimityöskentelyyn tottuneelle haastavaa, eivätkä työpaikkailmoitukset työnhakijoilta vaadittavine ominaisuuksineen helpota tehtävää. Henna Ojala kutsuu näitä vaatimuksia joulupukin toivelistoiksi.

”Tosi elämässä ei ole sellaisia hakijoita, jotka täyttäisivät kaikki nämä vaatimukset – minkä työnantajat myös tietävät. Siksi iso osa työtehtävistä räätälöidään työntekijän osaamisen mukaan. Hakijan osaamisalue saattaa tuoda yritykselle juuri sen kaipaamaa lisäarvoa, ja ideaalitapauksessa työ ja tekijä löytävät toisensa.”

Palvelukseen halutaan: persoona

Omat aikaansaannokset ja osaamiset ja niiden esille tuominen ovat työhakemuksen lähtökohta, mutta omia arvoja ei kannata unohtaa.

”On turha yrittää tunkeutua yritykseen, jonka arvot ovat ristiriidassa omien kanssa. Työ omien arvojen vastaisessa yrityksessä jää lyhytaikaiseksi, eivätkä toistuvat työpaikan vaihdokset näytä CV:ssä hyviltä”, Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry:nprojektipäällikkö Risto Säynäväjärvi sanoo.OTTY on kahdeksan akavalaisen liiton yhteinen yhdistys, joka tukee jäsenliittojensa työttömiä jäseniä työnhaussa.

Arvot ovat vahvasti kytköksissä persoonallisuuteen, ja nyt työpaikkoihin haetaan nimenomaan työyhteisöön sopivia persoonia.

”Kun hakijat ovat osaamiseltaan tasavahvoja, hakemuksesta ja haastattelusta syntyvä tunne työnhakijan persoonasta ratkaisevat. Positiivisella tavalla erottuva ihminen jää mieleen”, psykologian lisensiaatti Juha Arikoski sanoo. Arikoski toimii johdon konsulttina Soprano-konserniin kuuluvassa Management Institute of Finland MIF Oy:ssä.

Huipputyyppikään ei työllisty, jos palo haun alla olevaan paikkaan puuttuu. Arikosken mukaan töitä tarjotaan sille, joka on valmis tekemään kaikkensa saadakseen hakemansa paikan ja antaa sen myös näkyä.

”Halu työllistyä ei riitä. Hakijan tulisi haluta juuri se työ, jota hän hakee. Työpaikan sopivuus itselle selviää vain tekemällä pohjatyötä”, Juha Arikoski lisää.

Oman persoonan esille tuominen sosiaalisessa mediassa voi joko auttaa tai haitata työllistymistä.

”Hyvin laadittu LinkedIn-profiili herättää rekrytoijan kiinnostuksen. Vaikka kyse on muodollisesta, työelämälle suunnatusta mediasta, profiilia kannattaa täydentää omilla harrastuksilla. Esimerkiksi vapaaehtoistyö ja joukkuelajit kertovat muun muassa hakijan arvoista ja yhteistyötaidoista”, Juha Arikoski vinkkaa.

Facebookin arvo työllistymisessä voi Arikosken mukaan olla päinvastainen.

”Tiedän tapauksia, joissa pätevän työnhakijan toimet Facebookissa ovat vaikuttaneet kielteisesti rekrytointipäätökseen.”

Viisikymppinen, panosta piilotyöpaikkoihin!

OTTY:n Työnhakuboosteri-hankkeen osallistujista yli 40 prosenttia on saanut työpaikan. Heistä joka kolmas työllistyi piilotyöpaikkaan. Risto Säynäväjärvi uskoo, että piilotyöpaikkoja on tätäkin enemmän.

”Viisikymppisen ja pitkään työttömänä olleen kannattaa miettiä, käyttääkö aikansa ja energiansa julkisesti haussa olevien paikkojen hakuun. Niiden sijaan tuottoisampaa olisi paneutua piilotyöpaikkoihin ja avoimen hakemuksen tekoon.”

Avoin hakemus on keino mitata omaa arvoa työmarkkinoilla. Se osoittaa, että hakija haluaa työpaikan nimenomaan kyseisestä organisaatiosta ja on motivoitunut työskentelemään siellä. Avoimen hakemuksen tekoa kannattaa varta vasten opiskella.

”Vaikka avoimia hakemuksia tehdään useaan paikkaan, hakemus tulee aina räätälöidä kutakin tointa varten tai se päätyy roskakoriin”, Juha Arikoski sanoo.

Se päätyy roskakoriin myös silloin, jos hakija ei itse seiso hakemukseensa kirjattujen asioiden takana.

”Jos hakija itse uskoo esimerkiksi oman ikänsä haittaavaan työllistymistä, se myös tekee niin”, Henna Ojala toteaa ja neuvoo kääntämään ikäkysymyksen haitan sijasta eduksi.

”Viisikymppiselle esimerkiksi lasten sairastumiset eivät aiheuta poissaoloja työstä eivätkä perhesyyt yleensä estä matkustamista. Asumismuoto ja -paikka ovat vakiintuneet, joten hän voi sitoutua pitkiin projekteihin. Nämä seikat kannattaa myös mainita hakemuksessa.”

Pitkän työuran tehneen ansioluettelo on monesti pitkä. Sitä ei kuitenkaan kannata listata hakemukseen sellaisenaan.

”Liian yleinen, kaiken kattava ansioluettelo saa rekrytoijan epäilemään, ettei hakija ole ottanut selvää työn vaatimuksista”, Juha Arikoski lisää.

22.10.2014

Työnhakukoulutus kannattaa

SEFE tarjoaa jäsenilleen työnhakukoulutusta Uudellamaalla Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry:n sekä sen tukemien projektien kautta: Pirkanmaalla Uratehtaan ja Pohjois-Pohjanmaalla PPOTTY:n kautta.

Koulutus koostuu luennoista, pienryhmätyöskentelystä ja henkilökohtaisesta ohjauksesta. Sen aikana osallistujat muun muassa laittavat kuntoon työnhaussa tarvittavat asiakirjansa, räätälöivät hakemukset ja CV:t tavoittelemiinsa työpaikkoihin ja tekevät tai päivittävät LinkedIn-profiilinsa. Osallistujat laativat myös henkilökohtaisen ja seurattavan työnhakutoimintasuunnitelman ja harjoittelevat ammattilaisen kanssa työhaastattelutilannetta.

Pienryhmät ovat heterogeenisiä muun muassa osallistujiensa työkokemuksen, iän ja koulutuksen puolesta, jolloin ryhmässä jaettava tieto on laajaa. Eri alaisuus auttaa myös laajentamaan sosiaalista, työelämässä hyödyllistä verkostoa.

Projekteihin on jatkuva haku ja saatu palaute ja osallistujien toiveet vaikuttavat niiden sisältöön. Esimerkiksi Pirkanmaalla Uratehdas on järjestänyt osallistujiensa toiveesta ylimääräistä LinkedIn-koulutusta ja yritysvierailuja. Projektipäällikkö Risto Säynäväjärvi suosittelee OTTY:n koulutuksia erityisesti 50 vuotta täyttäneille. Työnhaku vaatii tänä päivänä sellaista osaamista, jota vastaavassa tilanteessa yli kymmenen vuotta sitten olleelta työnhakijalta ei edellytetty.

”Halu opiskella työnhakutaitoja kertoo myös vahvasta motivaatiosta. Esimerkiksi OTTY:n projektit kestävät yhdeksän viikkoa, ja osallistuminen on vapaaehtoista.”

Työnhakukoulutukseen osallistuminen kertoo myös oppimiskyvystä ja -halusta ja siten muutosmyönteisyydestä – työmarkkinoilla arvostetusta ominaisuudesta. Koulutukseen osallistuminen on mainittava lisä CV:hen.

Työssä, työnhaussa, vastavalmistunut – pidä yllä ammattitaitoasi!

Tulevaisuuden työelämässä painottuvat monipuolinen osaaminen ja muutosketteryys. Ammattitaidon ja osaamisen monipuolinen päivittäminen on elinikäistä oppimista ja lisää houkuttelevuuttasi työmarkkinoilla. Laajenna ammatillisen kehittymisen näkökulmaa luovasti, saatat löytää ympäriltäsi innostavia vaihtoehtoja.

AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMISEN CHECKLIST:

1. Oma osaaminen näkyväksi itsellesi ja muille

Onko sinulle selvää, mitä osaat? Mikä on erityisosaamistasi? Vahvuutesi? Mitä paremmin ne tunnet, sitä paremmin voit suuntautua niitä kohti. Onko sinun osaamisesi ja ammattitaitosi hyödynnetty kokonaan työssäsi? Mitä osaamisestasi haluaisit vielä hyödyntää? Ota asia esille kehityskeskusteluissa. Jos niitä ei ole, ole oma-aloitteinen, että sellainen järjestyy. Mitä haluaisit itsessäsi kehittää? Ehdota rohkeasti esimiehellesi osaamistasi täydentäviä koulutuksia tai vaikkapa osittaista hyppäystä jonkin toisen yksikön kiinnostavaan projektiin.

 2. Seuraa kiinnostuksen kohteitasi

Mikä aihe sinua kiinnostaa? Oppiminen tapahtuu helpoimmin, kun sinulla on aiheeseen aito kiinnostus. Joskus täysin irrallisiltakin tuntuvilla kiinnostuksen aiheilla voi yhtäkkiä olla jotain yhteistä. Tärkeintä on aloittaa jostain, pienestäkin. Jotain muutosta tapahtuu joka tapauksessa.

Uuden oppiminen voi mahdollistua työn sisällä, lyhytkursseilla, tutkintoon johtavana opiskeluna, avoimessa yliopistossa, kesäkursseilla tai vaikka ammatillisia äänikirjoja autossa kuunnellessa. Hyödynnä SEFEn, yhdistysten ja muiden tahojen maksuttomat koulutukset. Etsi itsellesi mentori tai ryhdy itse mentoriksi. Osallistu EkonomiEsimies-koulutuskokonaisuuteen.

 3. Pysy ajan tasalla sinua kiinnostavista teemoista

Ammattitaidon ylläpitämistä ja osaamisen laajentamista tapahtuu keskusteluissa. Osallistu vaikkapa maksuttomiin messuihin ja tapahtumiin, haastattele ja kysy aiheesta lisää, kun kuulet mielenkiintoisia keskusteluja. Selaile lehtiä. Liity kiinnostaviin LinkedIn-ryhmiin. Vaikket osallistuisi keskusteluihinkaan, pystyt seuraamaan, mikä puhututtaa juuri nyt.

 4. Opettele muutosketteryyttä

Vahvista muutoksiin suhtautumistasi ja muutostilanteista palautumiskykyäsi. Ota vaikkapa kaikki arkisetkin vastoinkäymiset muutosketteryytesi harjoitteina. Kun myöhästyt junasta, opettele toteamaan, että nyt on näin, juna meni jo ja kysy harmittelun sijaan itseltäsi, mihin voin juuri nyt vaikuttaa?

 5. Pidä ammatillinen profiili kunnossa ja näkyvillä

Päivitä CV:tä ja LinkedIn -profiilia, vaikka olisitkin töissä. Lisää profiiliisi käymäsi mielenkiintoiset kurssit tai teemat, jotka sinua kiinnostavat, vaikkei niistä olisikaan varsinaista työkokemusta.

Taija Keskinen,
asiantuntija, urapalvelut, SEFE

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Aktiivisuutta, rohkeutta ja kohtauttamista!

Istun seminaarisalissa ja kuuntelen arvioita tulevaisuuden työnteon tavoista. Vauhdista teema vaihtuu toimialasektorin asiantuntijan tilastokuviin työntekijöiden saamisen vaikeudesta, kohtaanto-ongelmasta hän puhuu. Vieressäni istuu kokenut taloushallinnon ammattilainen, joka juuri väliajalla pohdiskeli omaa työtilannettaan.

Tämä Saksassa kannuksensa hankkinut, rohkeita päätöksiä urallaan tehnyt liiketoimintaosaaja saa usein ”olet liian kokenut ja pätevä” -vastauksia yhteydenottoihinsa. Ajatuksissani kuulen myöskin viime viikkoisen jäsentapaamisen yhden puheenvuoron, jossa uratarinaan sisältyi muutama käännekohtiin liittyvä konkreettinen tekeminen: ”ja sitten menin sinne paikan päälle ja kerroin että olen käytettävissä”.

Täällä pääosin pienistä yrityksistä koostuvan toimialan edustaja kuvaa tilanteita, joissa pienillä yrityksillä tuntuu olevan hakusessa se, mikä saattaisi heidät eteenpäin ja ennen kaikkea loputon aikapula osaajien etsintään. Osaajien on siis syytä olla aktiivisia etsijöitä.

Kuulemme usein väittämän, että uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille. Yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien lukumäärä on ollut selvässä kasvussa. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on runsas kymmenen prosenttia, tämän lisäksi kaksi viidestä suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Monessa keskustelussa on tullut esille, että kasvuyritysten on siis haasteellista määrittää tai hahmottaa, millaista osaamista he erityisesti tarvitsevat kasvunsa varmistamiseksi. Vastaavasti meillä asiantuntijoilla on joskus liiankin lakoninen tapa esittää oman osaamisemme ydin, niin paljon kuin oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta on puhuttukin. Oman ainutkertaisuuden kiteyttämiseen kannattaa käyttää aikaa.

Ekonomit etsimässä Kasvun Osaajia

Vuosittain järjestettävässä Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa, Kasvu Openissa, osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma on niin startupeille kuin jo toimiville yrityksille.

Suomen Ekonomit on mukana Kasvu Openissa, etsimässä näitä Kasvun Osaajia suomalaisten pk-yritysten kasvun mahdollistajiksi. Monella ekonomilla on pk-yritysten kipeästi tarvitsemaa osaamista; tässä hankkeessa pk-yritysten tarpeiden ja ekonomien osaamisen kohtaamista tuetaan uusilla tavoilla. Ilmoittaudu mukaan!

Tiedämme että ekonomien työtehtäviä ei avoimilla työpaikkailmoituksilla kuulutella haettavaksi. Pääset mukaan kartoittamaan kasvuyritysten osaamistoiveita ja kysymyksiä lähtemällä mukaan uteliaalla mielellä. Suomen Ekonomit on mukana kasvuyritysten ja osaajien kohtaamispäivässä Tampereella 10.5. 2017. Tule mukaan.

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit

#ytimessäosaaminen

22.03.2017
On aika selättää työajanseurannan haasteet

Työaikakeskustelussa korostuu usein, ettei työtunneilla ole merkitystä, tulokset ratkaisevat. Me Suomen Ekonomeissa olemme samaa mieltä. Työn tekemisen kannalta työaikaa tärkeämpiä mittareita asiantuntijatyössä ovat tulokset ja aikaansaaminen.

Työaikalaki kuitenkin velvoittaa seuraamaan työaikaa. Aikaa mitataan, jotta työpäivät pysyisivät tolkun pituisina, työntekijät työkykyisinä ja pitkistä päivistä saisi ansaitsemansa korvauksen. Laki perustuu vahvasti työsuojeluun.

Kuitenkin Suomen Ekonomien jäsenistä alle 40 prosentin työaikaa seurataan. Työaikalain mukaisia ylityökorvauksia saa vain noin 10 prosenttia, vaikka yli 80 prosenttia jäsenistä tekee ylitöitä.

Asiantuntija johtaa työskentelyään

Se, että lakia ei noudateta, ei ole syy luopua kellosta. Tunteja tulee laskea edelleen, mutta voisiko seurannan fokusta muuttaa, sillä myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet?

Suurin osa asiantuntijatyöstä ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Työtä tehdään monipaikkaisesti, mobiilisti ja liikkuvasti. Työpäivä ei välttämättä muodostu yhdestä yhtenäisestä ajanjaksosta, vaan se voi sisältää useita eripituisia rupeamia.

Asiantuntija tekee työtään itsenäisesti ja tietää itse parhaiten, milloin on joustettava vapaa-ajasta ja milloin työllä on mahdollisuus joustaa. Mitäpä jos työhön käytettyä aikaa seuraisikin asiantuntija itse, eikä työnantaja?

Tällöin selätettäisiin monen asiantuntijan kohtaama ongelma siitä, ettei kaikkea tehtyä työtä tunnisteta työksi. Työaikalaki ei esimerkiksi tunne työmatkalla, vaikkapa junassa, tehtyä työtä. Lisäksi työhön käytetty aika esimerkiksi etätöissä, kotona lasten nukkumaanmenon jälkeen tai lentokentällä boardingia odotellessa tulisi kirjatuksi tehtyjen tuntien mukaan.

Palautuminen keskiöön

Seurantaa tarvitaan edelleen myös työsuojelun takia. Mutta entä jos työnantajan velvollisuus olisikin työajan sijaan seurata kuormittumista ja palautumista? Sen sijaan, että mietitään työtuntien enimmäismääriä, kiinnitettäisiinkin huomio lepoaikoihin ja palautumiseen. Tuntien lisäksi pitäisi pohtia muitakin mittareita, joilla kuormittumista ja palautumista voitaisiin arvioida.

Johtamisella ja esimiestyöllä on valtava merkitys tässä kokonaisuudessa. Esimiehen pitäisi pystyä asettamaan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja osata arvioida niiden toteutumista. Työpaikoilla on myös mitoitettava toimenkuvat oikean kokoisiksi, jotta töistä on mahdollista selviytyä järkevässä ajassa.

Seurantaa siis tarvitaan, ja oikein kohdennettuna se tuo joustavuutta, vapautta ja työhyvinvointia. Mutta vapaus tuo myös vastuuta: asiantuntijalla itselläänkin on velvollisuus huolehtia jaksamisestaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Juuri siksi asiantuntijan on seurattava omaa työaikaansa.

Työnantajalla on kuitenkin pitkän aikavälin vastuu asiantuntijan työmäärästä ja jaksamisesta, ja aina viime käden vastuu työntekijän työhyvinvoinnista.

Riikka Mykkänen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Työ aikaan -kampanja on käynnissä. Sen tarkoituksena on uutta työaikalakia valmisteltaessa kiinnittää huomiota ylempien toimihenkilöiden työaikaan, työajan seurantaan ja sen työsuojelulliseen näkökulmaan. Kampanja avaa keskustelua siitä, että myös asiantuntijatyötä tekevät tarvitsevat työaikalain. Lue lisää: tyoaikaan.fi

17.03.2017
Esimies-hackathon – voittajatiimin tarina

Moi, olemme Team CBL! Osallistuimme Suomen Ekonomien historian ensimmäiseen Esimies Hackathoniin ja saako hehkuttaa jo näin alkuun – myös voitimme sen!

Takana oli kaikilla tiivis työviikko. Hieman mietitytti, jaksaisiko vielä lauantain tehdä töitä aamukymmenestä iltakahdeksaan, etenkin kun ei tarkkaan edes tiennyt mihin on lähtenyt mukaan. Hackathonkaan käsitteenä ei ollut meille entuudestaan kovin tuttu. Väsymys vaihtui innostukseen kuitenkin jo heti ovella lämpimän ja kotoisan vastaanoton myötä. Myös aamusmoothiet ja muut ihanat tarjottavat sekä upeat puitteet päivälle antoivat kunnon buusterin heti alkuun.

Meitä hackathonilaisia yhdisti innostus kehittää esimiestyötä. Meidät oli valittu niin, että kaikki olivat toisilleen uusia tuttavuuksia. Osallistujia oli eri puolilta Suomea opiskelijoista erittäin kokeneisiin johtajiin asti. Meidänkin tiimimme jäsenet ovat Helsingistä, Tampereelta ja Kouvolasta. Osallistujajoukon moninainen tausta ja kokemus antoivatkin monipuolista näkemystä asioihin. Välipala- ja ruokatauot menivät vilauksessa tutustuessa huikeaan porukkaan.

Päivän aikana meitä oli luotsaamassa asiantuntevaa joukkoa niin Suomen Ekonomeista kuin kumppanuusyrityksistäkin. Fasilitaattoreina toimivat Tuuli Aalto-Nyyssönen Ambientialta, toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen Humapilta ja kehitysjohtaja Anja Uljas Suomen Ekonomeilta. Saimmekin heiltä paljon näkemystä tulevaisuuden johtamishaasteista. Erityisesti mieleemme jäi Terhikin kiteytys: 95% työn sujuvuudesta ja yrityksen menestyksestä liittyy työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen ja vain 5% tekniseen osaamiseen! Aika huima suhdeluku, vai mitä?

Päivä oli hyvin tiivis aamusta iltaan. Innostuimme tehtävästämme niin, että käytimme annetun ajan viimeistä minuuttia myöten. Seuraaville hackathonilaisille siis vinkki, rohkeasti vain idea työn alle. Päivän aikana se sitten jalostuu kyllä paremmaksi.

Päivä huipentui kunkin tiimin päivän puurtamisen ja tulosten esittelyyn: viiden minuutin pitchaukseen jossa tuli vakuuttaa arvovaltainen tuomaristo (Jaakko Kankaanpää Ambientialta, Juuso Hämäläinen F-Securelta ja Nina Enberg Suomen Ekonomeista) omasta ideastaan. Siinäpä sitten olikin pusertamista, kun olimme koko päivän kehitelleet oman tiimin ideaa ja se oli meille jo täysin tuttu: miten saada oma idea näkyväksi ja ymmärrettäväksi muille ja kerrottua ne pääkohdat viidessä minuutissa! Jännityksellä odotimme tuomariston tuloksia. Saimme hyvää palautetta ja myös kehitysajatuksia työtämme kohtaan.

Olemme hyvin kiitollisia saamastamme kokemuksesta, uusista kontakteista ja kaikesta järjestelystä. Suosittelemme hackathonia lämpimästi kaikille esimiestyöstä innostuneille!

Virpi Hernesaho, Janina Lampinen ja Marju Moisalo

24.02.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013