( Kylteri )

Uteliaalla asenteella muutoksen kärkeen

Teksti Salla Salokanto
Kuvat Timo Soasepp
  • Nicklas Bergmanin esittelemän BANG-teorian mukaan teknologia keskittyy yhä pienempiin yksikköihin, kuten bitteihin, atomeihin, neuroneihin ja geeneihin.
  • Kypä kokosi yhteen tulevia ekonomeja ympäri Suomen.
  • Verkostoituminen alkoi jo seminaaripöydissä.
  • Juhlatunnelma kohosi kohti iltaa.
  • Sadat kylterit inspiroituivat esityksistä Clarionin Bysa-tilassa.
Kylteripäivillä opiskelijat saivat eväitä omien urapolkujensa löytämiseen. Tulevaisuudessa avoimuus ja joustavuus tulevat tarpeeseen, kun uusia teknologioita pitäisi saatella markkinoille juuri oikeaan aikaan.

Vasta avatun Clarion Hotel Helsingin tilat täyttyivät opiskelijoista, kun Kylteripäivät viime kuussa kokosivat yhteen maan tulevat talousosaajat.

Vaasassa opiskelevat Sanni Sallanko ja Charlotta Alen saapuivat paikalle siksi, että Kylteripäivillä juhlaa, verkostoitumista ja itseä koskettavaa asiaa tarjoillaan sopivassa suhteessa. Oma ekonomi-identiteetti sai tukea.

”Tapahtuma luo uskoa itseen ja siihen, että itsekin löytää lopulta omat mahdollisuudet”, Alen arvioi.

Seminaarissa tarkasteltiin opiskelijoiden tulevaisuutta monesta kulmasta: tarkasteluun nostettiin niin yrittäminen, yksilön mahdollisuudet kuin yhteiskunnan murros. Luotto kyltereiden osaamiseen oli vahva. Rekrytoinnin asiantuntija Susanna Rantanen muistutti, että tietojaan ja taitojaan voi tuoda avoimesti esiin: piilopotentiaaliksi ei kannata yhteisössä jäädä.

Vaikka tarve talouden ymmärtäjille ei ole katoamassa, tulevaisuuden toimintaympäristöjä määrittää epävarmuus. Sen kohtaamisessa puhujat korostivat avoimuutta ja uusien näkökulmien merkitystä.

Matti Copeland muistutti esityksessään hyvin uteliaisuuden merkityksestä ja avoimesta asenteesta. Erityisesti jäi mieleen ajatus sattumahdollisuuksista, odottamattomista tilanteista, joihin kannattaa tarttua avoimesti”, lappeenrantalainen maisteriopiskelija Heidi Jäkälä tiivisti.

Teknologiasta kannattaa kiinnostua

Muuttuvaan tulevaisuuteen otti kantaa myös kansainvälinen puhujavieras, sijoittaja, tulevaisuudentutkija ja kirjailija Nicklas Bergman. Hän piirsi esityksessään suuntia teknologian yhä kiihtyvälle kehitykselle ja antoi eväitä tiedon ja teknologian hyödyntämiseen liiketoiminnan suunnittelussa.

”Teknologia mahdollistaa tulevaisuudessa asioita sekä muokkaa toimialoja ja liiketoimintamalleja tavoilla, joita on hankala kuvitella ja vielä hankalampi ennustaa”, Bergman havainnollisti.

Muutoksessa on varauduttava toimintamallien nopeaan vanhenemiseen ja korvaavien tapojen aktiiviseen etsimiseen.

Ekonomeilla on Bergmanin mukaan jo valmiiksi hyvät mahdollisuudet päästä tekemään päätöksiä toimintaympäristöjä uudistavan teknologian käytöstä. Jokaisen ekonomin ja kylterin kannattaisikin osallistua teknologiakeskusteluun, joka pyörii paitsi sovellusten ja mahdollisuuksien, myös etiikan ja uhkien ympärillä. Omia ajatuksia ei tarvitse väheksyä.

”On mahdollista ajatella, että jättää päättämisen paremmin tietäville. Oma näkemys kannattaa kuitenkin tuoda esiin, jotta päätökset eivät jää vain pienille piireille, kuten yritysten johdoille”, Bergman kannusti.

Kaikkea ei voi automatisoida

Bergman arvioi, että kaikki automatisoitavissa oleva jollain aikavälillä kyllä automatisoidaan. Tämä tarkoittaa työmarkkinoilla merkittäviä muutoksia ja ongelmiakin. Osa vanhanlaisesta työstä loppuu väistämättä.

”Työmarkkinat ovat muuttuneet aina”, Bergman muistutti kuulijoitaan.

”Kun alamme ymmärtää teknologiaa paremmin, alamme nähdä siinä enemmän ja enemmän mahdollisuuksia.”

Silti on yhä olemassa tehtäviä, joita on hankala jäljitellä koneellisesti. Tällaisilla aloilla ihmisen työ on lisäarvo, jonka arvostus voi digitalisaation myötä jopa kasvaa. Bergmanin mukaan ihmistä on vaikea korvata ainakin sosiaalista vuorovaikutusta, empatiaa, luovuutta ja riskinottoa tarvitsevissa tehtävissä.

”Koneet voivat kyllä jäljitellä ihmistä esimerkiksi luovuudessa, mutta mitä enemmän ne tekevät niin, sitä enemmän tunnumme arvostavan inhimillisyyttä näiden toimintojen taustalla”, Bergman arvioi.

Analysoi ja ajoita

Toimivan, uuteen teknologiaan perustuvan liiketoiminnan kehittäminen vaatii tarkkanäköisyyttä. On tärkeää tunnistaa suuntia, joihin teknologia voisi lähteä kehittymään. Vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin arvioida ajoituksia: markkinoille on päästävä oikeaan aikaan. Bergmanin mukaan ajoitus vaatii tuuriakin, mutta ilman pohjatyötä ja analyysia sopiva markkinoille osuminen on vaikeaa.

Kun nousevia teknologioita tunnistaa, on tieto siirrettävä liiketoiminnan suunnitteluun. Uudistuva työ vaikuttaa kaikkeen: asiakassuhteisiin, alihankkijoihin ja tuotantoon, mutta myös sisäisesti organisaatioihin, prosesseihin ja osaamistarpeisiin. Uudet tavat on liitettävä bisnekseen niin, että ne kasvattavat, eivät näivetä.

”Uudet liiketoimintamallit voivat olla myös ongelmallisia, eikä esimerkiksi lainsäädäntö aina pysy niiden perässä. On hankala arvioida etukäteen, mitkä mallit toimivat pitkällä tähtäimellä.”

Kyltereitä Bergman patisteli seuraamaan ainakin automaation kehitystä ja sovellusmahdollisuuksia. Kun oppii kiinnittämään huomiota kiinnostaviin uusiin suuntiin ja tunnistamaan niistä kehittyviä kaavoja, pysyy kartalla ja saattaa osua uuteen trendiin. Tärkeitä merkkejä jää huomaamatta, jos kiinnostus ei ole kohdillaan.

”Utelias asenne on tässä kaiken taustalla.”

14.2.2017

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
Kilpailukieltojen rajoittamisella potkua kansantalouteen

Momentouksen Pasi Natri keskittyy työssään ylimmän johdon suorahakuihin sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen. Natri kertoo kilpailukiellon hidastavan rekrytointiprosesseja, eikä siitä ole hyötyä työnantajalle eikä työntekijälle. Pahimmillaan kilpailukielto estää osaamisen liikkuvuutta ja heikentää työhyvinvointia.

Miten kilpailukiellot vaikuttavat rekrytointiprosesseissa? Estävätkö kilpailukiellot työvoiman kohdentumisen oikein?
Kilpailukiellot ovat harvoin rekrytoinnin esteenä – hidasteena kylläkin. Kilpailukiellot tuottavat kuitenkin ei-toivottavia vaikutuksia. Työntekijän joutuminen pakkolomalle, ehkä mukavalle sellaiselle, on aina kansantaloudellisesti haitallista. Työntekijästä luopuva työnantaja ei kilpailukiellosta juuri hyödy, liikesalaisuudet ovat salaisuuksia kilpailukiellosta riippumatta. Vastaanottava työnantaja taas ei saa tarvitsemaansa osaamista kuukausiin.

Tärkeää on muistaa, että yhdessä tilanteessa työntekijästä luopuva työnantaja on toisessa hetkessä vastaanottava. Näin kaikki siis menettävät, mutta erityisesti kansantalous, sillä kansakunnan osaamisvoimaravat eivät kohdistu optimaalisesti.

Meillä on yhteiskuntavastuun tunnuksena ”parempaa johtamista, parempi Suomi”. Varmasti johtaminen ja osaamisesta huolehtiminen paranisivat, jos kynnys vaihtaa työpaikkaa olisi nykyistä matalampi. Työhyvinvointi siis lisääntyisi kilpailukiellon lakkauttamisen myötä!

Kuinka usein työntekijät siirtyvät kilpailijoilta toisille?
Johtamista ja vaativaa asiantuntijatyötä tekevien joukossa siirrytään aika usein. Kilpailukielto koskee tällaisissa rekrytoinneissa jopa kolmasosaa. Vaikka kilpailukieltoa ei olisikaan, usein siirtyvä työntekijä siirtyy työvelvoittamattomalle ”lomalle” saman tien irtisanoutuessaan.

Millainen on tyypillinen työpaikan vaihto yritysten kilpailun näkökulmasta? Onko toimialoissa eroja?
Toimialoissa on paljon eroja. Suomi on pieni markkina, ja valitettavasti aitoa kilpailua meillä on liian vähän. Siellä, missä aitoa kilpailua on, kilpailukieltopohdinta on tietysti näkyvästi esillä. Sen sijaan aika paljon keskustelua herättänyt siirtyminen julkiselta yksityiselle on kilpailunäkökulmasta vähäistä. Jos ja kun eettisiä normeja noudatetaan, en näe tällaisissa siirtymisissä mitään pulmaa. Päinvastoin, olisi kannustettava osaamisen horisontaalista liikkuvuutta julkisen, politiikan, tutkimuksen, kolmannen sektorin ja yksityisen välillä.

Pasi Natri
Senior Partner, Momentous
Momentous on johdon valintaan sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen keskittyvä yritys.

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

13.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013