( Johtaminen )

Hyvä ja paha valta työelämässä

Teksti Helinä Hirvikorpi
Kuvat Ville Rinne, Kirsi Tuura
  • "Valta konkretisoituu aina kun ihmiset kohtaavat toisiaan. Välinpitämättömyys, syrjintä ja epäasiallinen kohtelu koetaan vallankäytöksi", kuvaa vallasta väitellyt LähiTapiolan kehitysjohtaja Sari Kuusela.
  • ”Jaettu vallankäyttö edellyttää ihmillistä kypsyyttä huolehtia omien ja toisten tarpeiden huomioimisesta, kypsyyttä kantaa vastuuta ja tuntea empatiaa muita kohtaa”, sanoo Cresco Oy:n konsultti Kristiina Fromholtz-Mäki.
Valta ei turmele käyttäjäänsä. Valtaa on meillä kaikilla jollakin tavalla. Työelämässä on sekä hyvää että pahaa valtaa.

Valtaa käytetään yhtä vastuuttomasti kuin antibiootteja, sitä kylvetään joka puolelle, sanoo kansanedustaja Mikael Jungner. Hän tarkoittaa etupäässä poliittista valtaa. Vallasta on vaikea puhua, monet puhuvat mieluummin johtamisesta. Valta on olemassa aina suhteessa toisiin ihmisiin. Työelämässä joka tasolla ja jokaisella on omanlaistaan valtaa, ei vain pomoilla.

Sosiaalipsykologit sanovat, että kaikissa ihmisten välisissä suhteissa määritellään valtasuhteet. Työelämässä saa tietyn aseman ja vallan, kun on määrätty titteli. Aikaisemmin, ennen avokonttoreita, ihmisen aseman määrittelivät työhuoneen koko ja sijainti, samoin autoedun taso ja muut statussymbolit. Ihmisen asema hierarkiassa tuli ilmi ulkoisilla merkeillä, vaikka varsinaisia natsoja ei kauluksessa ollutkaan. Tämän tyyppinen vallanjako on hieman lientynyt uusien sukupolvien myötä.

Vaikka kuinka olemme työelämässä tasa-arvoisia, tekemisissämme piilee aina valta-aspekti. Epäsuoria vallan merkkejä voivat olla huippuasiantuntijan muita suuremmat vapaudet. Joskus työelämässä syntyy sanaharkkaa, kenen sana painaa ja kuka saa päättää mistäkin asiasta. Valtakiistoja syntyy esimerkiksi matriisiorganisaatioissa tai jaetussa johtajuudessa.

Vuorovaikutus paljastaa, miten valtaa käytetään

LähiTapiolan kehitysjohtaja Sari Kuusela on väitellyt vallasta ja vuorovaikutuksesta johtamisessa. Viime vuonna hän julkaisi kirjan Hyvä paha valta (Talentum 2013) yhdessä Marjatta Jaben kanssa. Moni kirjaan pyydetty haastateltava kieltäytyi puhumasta vallasta, se on vaikea aihe. Yleensä puhutaan mieluummin johtamisesta ja vuorovaikutustilanteista, vaikka niissäkin on kyse vallasta.

”Minua on aina kiinnostanut valta ihmisten välisenä, ei niinkään rakenteellisena, tai asemaan liittyvänä ilmiönä. Valta konkretisoituu aina kun ihmiset kohtaavat toisiaan. Usein kyse on siitä, miten henkilö tuntee tulevansa kohdelluksi. Välinpitämättömyys, syrjintä ja epäasiallinen kohtelu koetaan vallankäytöksi”, Sari Kuusela sanoo.

Sen sijaan sitä ei koeta työelämässä vallankäytöksi, jos pääsee mukaan vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin ja tekemään yhdessä. Sitä kutsutaan hyväksi johtamiseksi tai työyhteisön mukaan ottamiseksi.Väitöskirjassa ilmeni myös, että kaikki alaisetkin käyttävät valtaa, eivät vain esimiehet. Valta voi olla esimerkiksi asiantuntijalähtöistä, sillä pyritään muuttamaan asioita tai vaikuttamaan johonkin.

”Johtamisessa ja vallassa on pitkälti kyse samasta ilmiöstä”, Sari Kuusela tiivistää. ”Saadaan aikaan jotain ja edistetään asetettuja tavoitteita.”

Mitä voi itse tehdä, ettei käytä valtaa huonosti? Ne ovat pieniä asioita, suorastaan sävyjä. Käsketkö tylysti vai pyydät kohteliaasti, kannustatko ja rohkaisetko vai arvostelet armottomasti? Asenteesi ja ihmiskuvasi vaikuttavat vallankäytön tapoihisi työelämässä.

”Työelämässä oikeudenmukaista ja hyvää vallankäyttöä on se, että otetaan mukaan, tehdään yhdessä, annetaan vaikutusmahdollisuuksia. Todellinen valta syntyy yhdessä ihmisten kanssa tekemisestä, ei viime vuosikymmenien kulmahuoneen saneluilmapiiristä. Modernissa valtakäsityksessä esimiehillä on vähän erilainen vastuu tekemisistä, mutta kaikkien osaamista tarvitaan”, Sari Kuusela selvittää.

Päivittäisessä työelämän kohtaamisissa näkyy, osallistetaanko mukaan, ollaanko ystävällisiä, miten kutakin kohdellaan suhteessa muihin.

”Ei pidä miettiä vain organisaation suuria tavoitteita, vaan myös sitä mitä tapahtuu, kun kohtaamme toisiamme työpaikalla”, Kuusela huomauttaa.

Sari Kuuselalla on itsellään valtaa vaikuttaa niihin asioihin, jotka kuuluvat hänen omaan vastuualueeseensa: osaamisen kehittäminen ja omaan toimivaltaan kuuluvien asioiden edistäminen vaikuttamalla suuntaan, keinoihin ja tapaan millä toimitaan. Hän voi myös vaikuttaa siihen, ketkä ovat mukana.

”Kaikilla esimiehillä on tämäntyyppistä valtaa: valintojen tekemistä ja asioiden priorisointia.”

Pelolla johtaminen on pahaa vallankäyttöä

Työelämä on parantunut Suomessa merkittävästi, mutta joillakin työpaikoilla on vielä pelolla johtamista. Se on pahaa vallankäyttöä. Joskus vallankäyttöön on vaikea puuttua, jos se on taustalla piilossa. Kun asiat ovat läpinäkyviä, niistä saa otteen.

Työpaikkojen kahnauksissa joutuu usein valitsemaan puolensa, vaikka haluaisi pysyä erillään. Joskus on vaikea puolustaa julkisesti sitä, joka tulee huonosti kohdelluksi. Voi pelätä itse joutuvansa koston kohteeksi.

Mielivalta ja henkinen väkivalta ilmenevät vuorovaikutustilanteessa siinä, miten asemoimme toiset tiettyyn rooliin. Jos ihmistä ei noteerata lainkaan, hän kokee olevansa arvoton. Tällaista vallankäyttöä on kaikkien ihmisten kesken, ei vain esimiesten ja alaisten välillä.

Vallankäyttö saattaa näyttäytyä työpaikalla myös henkisenä väkivaltana. Henkinen väkivalta on ilmiö, jonka tuntee vain se, joka on joutunut sen kohteeksi työpaikalla tai ihmissuhteessa. Sitä on vaikea selittää. Se vain velloo ja uinuu ihmisten välisessä kanssakäymisessä, myrkyttää ilmapiiriä ja ahdistaa, mutta siihen on vaikea tarttua.

Työpaikkakiusaaminen on vallankäyttöä

Dosentti Turo Virtanen Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta väitteli vuonna 1994 vallasta ja moraalisuudesta tulosjohtamisessa. Siitä lähtien häntä ovat kiinnostaneet vallan kysymykset erityyppisissä organisaatioissa.

Tulosjohdetussa työelämässä valta on sillä, joka asettaa tavoitteet.

”Usein ajatellaan, että vallankäyttö on vapauteen vaikuttamista, vapauden kavennus. Toisen lähestymistavan mukaan vallan kriteerinä on etujen vastaisuus. Kun siis vaikutetaan toisten toimintaan heidän etujensa vastaisesti, liikutaan vallan alueella”, Turo Virtanen erittelee.

Kasvatuksessa ja opetuksessa on kuitenkin tilanteita, jolloin on vaikea objektiivisesti nähdä etujen vastaisuutta pitkällä tähtäimellä. Johtaako esimerkiksi tietty koulutus työttömyyteen?

Vallankäyttö kytkeytyy myös tietoon. Jos esimerkiksi lääkeaineen haitallisuutta ei jossakin kulttuurissa voitaisi selvittää, ei potilasta vahingoittava lääkitseminen olisi siinä kulttuurissa vallankäyttöä. Sama lääkitys voisi johtaa meidän kulttuurissamme oikeustoimiin lääkäriä vastaan.

Ihmisiin vaikuttamiselle seuraa näin vaatimus selvittää, aiheutetaanko heille haittaa. Raja menee siinä, paljonko haittaselvityksiin on ”oikein” käyttää aikaa ja rahaa. Mitään tarkkaa rajaa ei tietenkään voida antaa. Siksi olemme tekemisissä vallan kanssa tahtomattammekin.

”Hyvä valta on sellaista, jolla aiheutetaan ihmisille hyviä asioita, vaikka he saattavat vastustaakin. Kasvatuksessa ja opetuksessa on joskus näin. Mittapuuna ovat kulttuurissa yleisesti hyväksytyt arvot, joiden omaksumisen katsotaan olevan osa hyvää elämää. Mutta työelämässä voi olla toisin. Esimerkiksi uuden strategian jalkauttaminen organisaatiossa saattaa hyödyttää vain osaa porukasta, ehkä eniten omistajaa. Jalkauttaminen voi kuitenkin muistuttaa kasvatusta ja opetusta, jos ihmiset saadaan uskomaan uuteen ajattelutapaan ja omaksumaan uusia toimintatapoja työelämässä”, Turo Virtanen pohtii.

Vaikutusvaltaa voi olla työelämässä kenellä tahansa, se ei ole asemasta kiinni, mutta kaikki vaikutusvalta ei ole valtaa etujenvastaisuuden näkö kulmasta.

Työpaikkakiusaaminen ymmärretään kuitenkin poikkeuksetta vallankäytöksi. Sitä on Virtasen mielestä ollut aina, mutta siitä puhutaan nykyään julkisemmin. Kiusaamisen vaikutukset työssä onnistumiseen voivat olla myös nyt suuremmat, kun työ on enemmän henkistä kuin ruumiillista.

Lisäksi työelämä ja vapaa-aika ovat eriytyneet monenlaisiin alakulttuureihin, jotka eivät aina ymmärrä toisiaan. On paljon tilanteita, joissa yksilö otetaan ryhmän jäseneksi tai suljetaan sen ulkopuolelle. Jos ihminen ei pääse ryhmään, johon haluaisi kuulua, voi olla kyse vallankäytöstä. Sosiaalinen media on tullut vahvaksi vallan välineeksi. Sitä käytetään niin kiusaamisessa kuin ryhmien muodostamisessakin.

Dosentti Turo Virtanen sanoo, että hänellä on tietyssä mielessä valtaa opiskelijoihin nähden. Valtaa hyväksyä tai hylätä tenttisuoritus.

”Koulutusorganisaatioissa on aina tämä hierarkia olemassa. Yritän kuitenkin käyttää valtaa ihmisten hyväksi, en heidän etujensa vastaisesti. Siten että opiskelijat hyötyvät saadessaan tieteellistä ajattelua tulevaan työelämään ja osaavat erottaa oleellisen tiedon epäoleellisesta informaatiosta”, Virtanen sanoo.

Yrityksen ja valtion viraston valta on erilaista. Yrityksessä määräävät omistajat, valtion virastossa on monisäikeinen vallan organisaatio, jossa on mukana poliittinen ohjaus.

Luottamus vallankäytön perustana

Valta on kuin päivänkakkara. Keskellä on ydin, mutta sitä voidaan katsoa monesta näkökulmasta.

”Valta on tekijä, jonka avulla ihmiset voivat vaikuttaa toistensa käyttäytymiseen ja tekemisiin. Tällöin valta ilmenee haluna ja kykynä vaikuttaa toisten ihmisten ajatteluun, käyttäytymiseen ja valintoihin. Valta voidaan määritellä joko määrääväksi tai yhteiseksi, jaetuksi vallaksi.”

Näin määrittelee vallan Kristiina Fromholtz-Mäki, joka on työskennellyt globaaleissa HR-johtotehtävissä Nokialla ja toimii nyt konsulttina psykologiatoimisto Cresco Oy:n verkostossa oman yrityksensä kautta.

Nimenomaan nykyaikaisessa työelämässä jaettu valta perustuu yhteisten intressien etsinnälle ja jaettujen etujen vahvistamiselle. Jaetussa vallassa vallankäyttö on yhteisen vastuun ottamista. Vallankäyttäjät ovat usein kuitenkin haluttomia luopumaan määräävästä vallasta. Jaettu valta ei tarkoita, että johdolle jäisi vähemmän valtaa, vaan sitä, että valta on aidosti kaikkien valtaa.

”Kontrolli on aina johtamisen elementti, mutta vallankäyttö voi perustua luottamukseen. Tällöin tavoitteiden, toimintamallien ja pelisääntöjen täytyy olla selkeitä. Täytyy olla vapaus toimia, kunhan tavoitteet saavutetaan, mutta täytyy olla myös seuraamuksia, ellei toimi yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan.”

”Nykyinen työelämä lähtee siitä, etteivät vanhat tuotantotekijät, kuten koneet ja laitteet ole ratkaisevassa asemassa, vaan työ perustuu asiantuntijaosaamiseen. Luottamukseen ja jaettuun valtaan perus tuvassa lähtökohdassa ihmisiä ei voi helposti korvata. Perinteinen asemavalta ei sitouta ihmisiä eikä rakenna luottamusta. Luottamus on taas edellytys sille, että ihmiset tuntevat olonsa arvostetuksi, haluavat sitoutua ja motivoituvat. Osaavien ihmisten sitouttaminen on tällä hetkellä kaikkien organisaatioiden ja työyhteisöjen avainkysymys”, Kristiina Fromholtz-Mäki sanoo.

Hyväksi johtajaksi kasvetaan

Fromholtz-Mäki painottaa, että ihmiseksi ja johtajaksi kasvetaan. ”Jaettu vallankäyttö edellyttää inhimillistä kypsyyttä huolehtia omien ja toisten tarpeiden huomioimisesta, kypsyyttä kantaa vastuuta ja tuntea empatiaa muita kohtaan. Mutta myös riittävää kunnianhimoa viedä asioita yhteisesti päätettyyn suuntaan.”

Kaikki ihmiset reagoivat tunteella ja vahvat tunteet saattavat myös näkyä työelämän erilaisissa tilanteissa: joku itkee, joltakin nousee ”savu korvista”. Tämä ei välttämättä ole vallankäyttöä, vaan oikeaa pettymystä ja turhautumista. Tilannetta voidaan korjata sekä empaattisella keskustelulla että sen kautta löytyvällä asia-ongelmien korjaamisella.

”Viesti täytyy kuunnella ja siihen on reagoitava sekä etsittävä objektiivista totuutta: mitä on tapahtunut. Syynä voivat olla sekä toiminnan pulmat että reagoijan omat asenteet. Useimmiten vahvat tunnereaktiot johtuvat näiden molempien sekoituksesta ja tilanteen korjautuminen edellyttää sekä toiminnan kehittämistä että rakentavien asenteiden omaksumista”, Fromholz-Mäki selvittää.

Työilmapiirikartoitukset löytävät yleensä vallankäytön ikävät pesäkkeet, mutta henkinen väkivalta saattaa olla niin pienimuotoista, ettei sitä helposti pystytä jäljittämään.

”Tällainen ongelma olisi tunnistettava ja ratkaistava, koska inhimillinen stressi on suuri taakka.
Tutkimustenkin mukaan ihmisten hyvinvointi ja tuloksellisuus ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa.”

4.6.2014

Epäreilua vallankäyttöä¶

  • kielteinen palaute julkisesti
  • painostaminen
  • käskeminen
  • ohittaminen
  • välinpitämättömyys
  • epäasiallisuus

Myönteistä vallankäyttöä¶

  • julkinen kiitos
  • kannustaminen
  • arvostaminen
  • kiinnostus
  • mukanaolo päätösten valmistelussa
  • ottaminen mukaan päätöksentekoon
  • ystävällisyys ja myönteisyys

Kalenterivalta¶

Johtajan ovi on kiinni ja sihteeri/assistentti istuu viereisessä huoneessa. Kuka pääsee puheille heti, kuka ensi viikolla? Sihteeri vastaa puhelimeen ja sanoo, ettei johtajalle sovi palaveri ensi keskiviikkona. Hän tietää, että siihen kohtaan kalenteria on tulossa tärkeämpi kokous.

Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin sihteerinä työskentelevä Arja Mäkinen tunnistaa tilanteet.

”Sihteerillä on välillistä valtaa, jota työskentely ison johtajan assistenttina tuo. Ja jonkinlaista kalenterivaltaa, vaikka sihteeri ei päätäkään ketä esimies tapaa. On tärkeää osata priorisoida asioita, vähemmän tärkeitä tapaamisia voi siirtää. Tiivis työparisuhde tuo valtaa, kun ymmärtää taustoja työyhteisössä”, Arja Mäkinen sanoo.

Hän on toiminut Akavan puheenjohtajan assistenttina 16 vuotta ja sitä ennen yritysjohtajien sihteerinä. Tapaan toimia on tullut varmuutta, mutta ennen kaikkea hänelle on kerääntynyt hiljaista tietoa, jota voi käyttää hyväksi työssä.

”Asiantuntijavaltaa minulla ei varsinaisesti ole. Minun työni vapauttaa johtajan tekemään edunvalvontatyötä.”

Hallitusvalta

Yrityksen hallituksen valtaan kuuluu kuusi asiaa: arvot ja tapa toimia; toimitusjohtajan ja johtoryhmän valinta; strategian hyväksyminen; yrityksen pääomitus, rahoitus ja osakeannit; strategian toteutus ja palkitseminen. Hallituksen jäsenet edustavat yhdessä kaikkia omistajatahoja.

Tekniikan tohtori Tarja Pääkkönen käyttää kansainvälistä johtamiskokemustaan hallitusammattilaisena useissa suomalaisyrityksissä, niin pörssi- kuin start up -yrityksissäkin. Entinen Nokian ja Itellan johtaja on nykyisin Boardmanin partneri ja hallitusammattilainen.

”Hallituksen merkittävä tehtävä käyttää valtaa on toimitusjohtajan valinta tai erottaminen. Hallitukselle kuuluvat myös johtoryhmän muiden jäsenten nimitykset”,  Pääkkönen sanoo.

Hallitus ei puutu yrityksen operatiivisiin asioihin, mutta työsuhdeasioihin se pystyy vaikuttamaan asettamalla niille raamit. Palkitseminen ja muut kuin rahalliset etuudet ovat hallituksen asia.

”Vastuullisuus on nykyään hallitustyön agendalla, henkilöstö- ja asiakastyytyväisyyttä seurataan indeksein, samoin esimiestyön ja johtamisen laadun mittauksia. Johtoryhmän jäsenten valinta vaikuttaa organisaatiossa koko työyhteisön ilmapiiriin”, Pääkkönen mainitsee.

Joskus julkisuudessa epäillään, että yritysten hallitukset katsovat asioita lyhyellä perspektiivillä, vain taloudellisesta näkökulmasta, ja siksi irtisanomiset ja yt-neuvottelut ovat herkässä. Tarja Pääkkönen huomauttaa, että yritykset ovat varsin erilaisissa asemissa riippuen niiden kulloisestakin tilanteesta, tavoitteista ja
omistusrakenteesta.

”Omistajien tahtotilaa määritellään näistä lähtökohdista. Talouden ja kassan on oltava kunnossa, se on elämänlanka, jotta yritys voi olla elinkelpoinen. Maailmalla on nyt menossa työpaikkojen uusjako. Suomalaisyritystenkin on tuotettava lisäarvoa ja menestyttävä omassa positiossaan muihin nähden”, hän perustelee.

Hänen mielestään tehokkain on osallistuva hallitus, joka keskustelee ja kyseenalaistaa, mutta on ratkaisukeskeinen. Vahtimestarihallitukseksi hän sanoo taas sisäistä yes-mieshallitusta, jonka seremoniallisella toiminnalla on vähäinen lisäarvo.

Hallituksen jäsenillä on myös omien taustojensa synnyttämää vaikutusvaltaa. Tarja Pääkkösen mielestä yrityksissä pitäisi enemmän panostaa seuraajien
suunnitteluun.

”Kun taloon tulee uusia lahjakkaita nuoria, on tärkeää saada heidät motivoiduksi uusiin tehtäviin. Organisaation maine työnantajana on merkittävä osa uusiutumista.”

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Nätverkandet – det gyllene ordet

Hur ofta hör vi inte att vi ska nätverka? Ju större nätverk, desto bättre! Nu har jag suttit ett och ett halvt år i vår ämnensförenings styrelse. Jag har deltagit på tiotals olika evenemang, från skolningar till sitzar och årsfester. Jag har skakat hand och lärt känna flera nya människor. Vissa bekanta har till och med blivit mina goda vänner.

Det allra bästa med att lära känna nya människor är nog att se skillnaderna i olika kretsar. Hur mycket kan egentligen s­­­itzar eller årsfester skilja sig från varandra, beroende på är du i Kuopio eller Helsingfors? Jag har lärt mig så mycket nytt tack vare mina nya kontakter. Mina kolleger i KPV har gett mig tips hur de kommunicerar­­­­­­ i sin styrelse eller hur de hittar tid för styrelsekvällar. Jag har hittat inspiration till nya evenemang och lärt mig av misstag som andra gjort.

Ett socialt nätverk är underbart! Jag hittar nya jobb via mina kontakters LinkedIn profiler, jag kan fråga om någon vill erbjuda sin soffa till mig för en natt i Tammerfors när jag ska besöka festival, eller så kan jag diskutera om allmänna händelser som påverkar mitt – och deras – liv. Till exempel skrev vi i KPV ett ställningstagande om handelshögskolornas inträdesprov. Vi alla föreningar delade den på våra hemsidor och Facebook, och nådde en enorm mängd med människor. Vi har spritt våra tankar och information till våra nätverk. Tänk så många människor läst något som 14 stycken personer skrivit ner!

Nätverk kan också vara skrämmande. Bränner du en bro med en person som har ett gott och brett nätverk, kan det hända att du skjuter dej själv i foten. Word-of-mouth är ett väldigt effektivt marknadsföringssätt, som fungerar likaväl om människor som om produkter eller tjänster. Dessutom tycks negativa åsikter sprida sig ännu lättare än de positiva.

Därför gäller det att skaffa sig ett bra socialt nätverk, med människor du kan lita på och som du har bra förhållanden med. Sociala nätverk kan faktiskt rädda dig och hjälpa dig vidare – men du måste också ge något tillbaka!

Meri Lindström
Styrelseordförande
Merkantila Klubben

16.05.2017
Tulevaisuuden palvelujohtaminen ja asiakaselämys – onko ihmiskontakti luksusta?

Suomi on muuttumassa insinööritaloudesta palveluelämystaloudeksi. Asiakkaan rooli palveluprosessin aktiivisena kuluttajana vaatii yritysten henkilöstöltä muutosta koko palveluajattelussa.

Suomesta löytyy erinomaisia tuotteita ja palveluja, jotka vain odottavat kaupallistamista huipputuotteiksi. Ja nimenomaan huipputuotteiksi, luksukseksi, sillä juuri näille löytyy nykyisin paljon kuluttajia.

Miksi kannattaa myydä luksusta? Liian monet yritykset vierastavat koko sanaa. Jos yrityksiltä kuitenkin kysytään, haluavatko he myydä keskinkertaista palvelua tai harmaita, näkymättömiä tuotteita, vastaus on yleensä kielteinen. Mieluummin myydään jotain parempaa.

Erinomaisuuden pelko

Vaativat asiakkaat niin Suomessa kuin maailmallakin etsivät parasta palvelua tai tuotetta. Meillä on jo liian pitkään kytenyt erinomaisuuden pelko yhdistyneenä myynnin ja markkinoinnin aliarvostamiseen. Olemme tyytyneet kilpailemaan vain hinnalla. Globaalissa kilpailussa Suomen valttina kuitenkin on, että uskallamme hintakilpailun sijaan kilpailla korkealaatuisella osaamisella ja laadukkaalla palvelulla. Samalla nostamme tuotteen tai palvelun jalostusarvoa – sekä lopputuloksena saamme myös parempaa hintaa!

Me kaksi puhumme palvelubaletista, koska palvelua kuten huippuunsa viritettyä balettiesitystä voi treenata. Pitää vain oppia tunnistamaan kriittiset osa-alueet, joita kehittämällä jokainen yritys kykenee tavoittelemaan toimialansa huippua.

Kohti täydellistä palveluelämystä

Palvelukokemus muodostuu enemmän asenteesta kuin objektiivisista laatutekijöistä. Yrityksen palveluosaamista voidaan trimmata palvelujohtamista kehittämällä. Luomalla asiakkaille erinomainen kokonaiskokemus edistetään tuotteiden tai palveluiden muista erottuvaa houkuttavuutta.

Menestyvien yritysten palvelustrategioita yhdistää halu korkeaan laatuun ja huippusuoritukseen. Näiden yritysten ytimessä on myös halu palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin – luksuspalveluasenteella! Täydellinen palveluelämys syntyy pienten yksityiskohtien ja hienovaraisten nyanssien johtamisella. Yrityksen asiakaspolun jokainen yksityiskohta on mietitty ja loppuun asti hiottu.

Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työprosesseja ja ihmisen rooli organisaatioissa muuttuu. Esimiehen rooli palvelujohtamisessa on edistää palvelun tason kehittämistä ja sen laadun ylläpitämistä. Yrityksen palvelustrategia toteutetaan uudenlaisella johtamisella, jossa asiakaslupaus lunastetaan ja jopa ylitetään päivittäin.

Kaupallistaminen on ekonomien työtä myös tulevaisuudessa. Meillä on ratkaiseva rooli siinä, miten asiakaskokemuksen johtaminen viedään yrityksissä käytäntöön.  Automatisaatio ja digitalisaatio mahdollistavat monien työvaiheiden helpottumisen, mutta ihmiskontaktilla on tulevaisuudessakin arvonsa. Oppivat robotit haastavat jo nyt jossain palvelutehtävissä ihmisen; esimerkiksi ikuisesti hymyilevä robotti hotellin vastaanotossa ei tee virheitä. Mutta ihminen voittaa robotin empaattisuudessa ja kyvyssä aistimaan hienovaraiset nyanssit – ainakin vielä toistaiseksi.

Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta

Palmgren (KM, eMBA) ja Väkiparta (KTM) ovat kouluttajia. He ovat Suomen ensimmäisen luksusklusteriohjelman perustajia, Haaga-Helian luksuskouluttajia sekä Greetings From Luxury Finland Start Up -yrityksen osakkaita. Molemmat ovat pitkän linjan yritysvalmennuksen ja yrittäjyyden osaajia. ”Me uskomme, että luksustuotteet ja – palvelut tulevat olemaan Suomen kansantalouden pelastava pala. Me myös uskomme suomalaisiin ekonomeihin kaupallistajina, joiden avulla pystymme nostamaan suomalaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusastetta ja – arvoa. Autamme suomalaisia yrityksiä löytämään oman luksuksensa.”

04.05.2017
Punkkariyrittäjä seuraa intohimoaan ja murtaa muureja

Tein reilu kaksi vuotta sitten syksyllä rohkean ratkaisun, hyppäsin intohimoni vietäväksi ja perustin oman yrityksen. Minulle oli selvää, että jos lähden yrittäjäksi, teen sen täysillä, eli irtisanoudun työstäni ja laitan kaiken osaamiseni ja kaikki resurssini peliin.

Miksi yrittäjäksi

Tulen yrittäjäsuvusta. Olen kuullut tiettyjen ominaisuuksien periytyvän jo äidinmaidossa; yrittäjyys on varmasti se, mikä minulle on periytynyt.

Yrittäjäksi ryhtyminen kyti mielessäni jo vuosia ennen oman yrityksen lopullista perustamista. Mielessäni oli useita hyviä ideoita, mutta jostain syystä olin valmis vasta pidemmän pohdiskelun jälkeen. Oikealla hetkellä kaikki loksahti kohdalleen ja sain perustaa yrityksen, jossa pystyin yhdistämään kokemukseni business-maailmasta ja liikunta-alalta. Idea tästä konseptista tuntui äärettömän hyvältä alusta alkaen ja vuosien saatossa olen oppinut vahvasti luottamaan omaan intuitiooni

Mikä punkkariyrittäjä

En ole koskaan pitänyt rajoituksista, en missään määrin. Tämä söi välillä motivaatiotani ollessani palkkatyössä, mutta on mielestäni etu yrittäjänä. Asioita saa tehdä uudella tavalla, omalla tyylillä ja kasvamisen & menestymisen näkökulmasta se on jopa elinehto. Olen myös aina ollut hieman kapinallinen ja tehnyt asioita omalla tavallani, valtavirrasta poiketen.

Punkkariyrittäjä-termin nappasin BrewDog-panimon perustajan James Wattin Business for Punks –kirjasta. BrewDoginkin tarina on kulkenut jossain muualla kuin kultaisella keskitiellä ja he ovat rohkeasti kyseenalaistaneet vanhan ja luoneet uutta.

Punkkariyrittäjä siis kyseenalaistaa. Jos jotain asiaa ei ole tehty aiemmin, hän tekee sen. Punkkarius on ennen kaikkea asenne. Yrittäjyydessä näen sen murtavan muureja ja muuttavan koko yrittäjyyttä, jonka mielestäni on muututtava globalisoituvan ja digitalisoituvan maailman mukana.  Punkkariyrittäjät tekevät asiat oman halunsa, uskonsa ja intohimonsa mukaan.

Kaikki peliin

Mikään ei motivoi niin tehokkaasti kuin pakko. Kun löysin itselleni toimitilan ideaalipaikalta, sain vastuulleni myös sen korkeat kulut. Nolla asiakasta ja isot laskut olivat paras motivaattori ryhtyä tekemään myyntiä. Pakkotilanteessa oli osattava johtaa itseään ja ajankäyttöään tehokkaasti. Mahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja uusia kanavia oli jatkuvasti mietittävä. Oli myös kasvatettava nahkaa, kun väistämättä kaikki yritykset eivät menneet maaliin.

Yrittäjän vapaus

Vapaus tuo mukanaan myös vastuun. Tämä yllätti minut, kuten varmaan monen muunkin uuden yrittäjän. Lisäksi päätöksiä, suuria päätöksiä, täytyy pystyä tekemään nopeasti.

Kuitenkin se, että luon omat rajani itse ja päätän omista mahdollisuuksistani itse ja jokapäiväisellä tasolla päätän, miten teen työtä antaa itselleni niin voimakkaan vapauden tunteen, että se voittaa ja tasapainottaa pelkoja, joita yrittäjyyteen liittyy. Toki myös se, että saa tehdä työtä ja viettää elämäänsä tärkeäksi kokemiensa asioiden parissa, saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Uskalla pyytää apua

Yrittäjänä aloittaminen ei siinä mielessä ollut vaikeaa, että yksinyrittäjänkään ei tarvitse olla kokonaan yksin. Suomessa on upeita tahoja, jotka tarjoavat apua.

Yrittäjäksi lähtiessäni päätin hankkia mentorin ja sainkin ensimmäisen Ekonomien kautta. Toinen mentorini oli omista verkostoistani ja samoin tämän hetken mentorini. Kaikilta kolmelta olen saanut upeaa sparrausta, oppia ja perspektiiviä, olen äärettömän kiitollinen jokaiselle!

Eri paikkakunnilla toimivat uusyrityskeskukset ja esim. Helsingissä Yrityslinna ja Newco Helsinki tarjoavat maksuttomia palveluita yrittäjille. Olen itse alusta asti käyttänyt myös ura- ja life coachia, näen sen eräänlaisena sparraus-/esimiestyönä, mahdollisuutena, joka auttaa minua.

Tätä tekstiä kirjoittaessani palasin takaisin aikaan reilu kaksi vuotta sitten, kun olin ollut yrittäjänä muutaman kuukauden. Silloin määrittelin blogissani mm. yrittäjyyden kauhun tasapainoa, joissa uusiin tilanteisiin joutui joka hetki ja jokainen päivä oli täynnä mitä erilaisimpia päätöksiä.

Oman yritykseni kasvu on ollut niin nopeaa, että rutiinityötä ei juurikaan ole. Siksi voin täysin edelleen allekirjoittaa parin vuoden takaiset tunnelmani. Kaikkein paras anti tähän mennessä on ollut oman itseni kasvu ja kehittyminen.

Tarinani jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa blogissa kerron yrittäjän arjesta ja myöhemmin vielä yrittäjyyteni aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Onnea kaikissa niissä asioissa, mihin päätät ryhtyä!

Riina Laaksonen
Yrittäjä, Hyvinvointistudio Lupaus
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan urataustani on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan.

28.04.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013