( Kansainvälisyys )

Varainhankinnan uusi aika

Teksti Leena Filpus
Kuvat Sami Kulju
  • Nopeasti kasvavia passiohedelmäköynnöksiä on koulittava useamman kerran viikossa, jotta sato pysyy runsaana, Carolyne Lagat kertoo mainostoimisto Zeelandin Juuso Enalalle. Lagatin puolen hehtaarin passiohedelmäpelto tuo elannon hänen perheelleen ja työllistää myös yhden naapurin.
  • Länsi-Kenialaisen Chepkunurin naisten kasvihuoneosuuskunnan Florence Limo (vas.), Dinah Ehebasa ja Beatrice Mayio kertovat Aalto-yliopiston Jyri Tawastille pienyrittäjän arjesta. 15 naisen osuuskunta kasvattaa tomaatteja ja suunnittelee laajentavansa toimintaa myös kanalaan.
  • "Keskeinen tapamme toimia on etsiä parhaita osaajia. Toimiva yksityinen sektori on taloudellisen kehityksen edellytys ja haluamme heidän osaamisensa myös kehitysyhteistyön käyttöön, Suomen World Visionin toiminnanjohtaja, ekonomi Tiina Saukko sanoo.
Voiko kehitysyhteistyötä ja tiukkaa bisneksentekoa yhdistää? Kyllä voi, näkee Aalto-yliopiston varainhankintajohtaja Jyri Tawast. Hän tekee yhteistyötä Suomen World Visionin kanssa.

Passiohedelmiä viljelevä Carolyne Lagat asuu Länsi-Kenian Meibekissä. Hän sai monen naapurinsa tapaan opastusta hedelmien viljelyyn Suomen World Visionin elinkeinojen parantamiseen tähtäävässä hankkeessa. Ensimmäinen sato epäonnistui täysin ja naapurit palasivat takaisin maissinviljelyyn. Lagat päätti yrittää uudelleen, sillä maissi antaa satoa vain kerran vuodessa. Se ei riitä nelihenkisen perheen elatukseen.

Uusi yritys on ollut menestys. Passiohedelmästä saa tilin joka viikko. Puolen hehtaarin pellon antimien ansiosta perheen lapset käyvät hyvää koulua ja mies on voinut jatkaa opintojaan yliopistossa. Lagat rakennuttaa perheelle taloa ja miettii, miten passiohedelmistä saisi jalostamalla enemmän tuottoa.

Kaikki tämä on köyhällä maaseudulla uskomaton edistysaskel. Vielä 10 vuotta sitten samalla alueella vain harva lapsi kävi koulua, puhdasta vettä oli lähinnä sadekaudella, eikä savimajaa paremmasta osattu edes unelmoida.

Aalto-yliopiston varainhankintajohtaja Jyri Tawast kuuli useita vastaavanlaisia tarinoita toukokuussa Keniassa. Hän näki, miten pieni apu on skaalautunut suureksi hyödyksi.

Tawast tutustui yhdessä ekonomijoukon kanssa Suomen World Visionin järjestämällä opintomatkalla esimerkiksi Nairobin innovaatiokeskus iHubin sosiaalisiin start-upeihin, slummin pienyrittäjiin ja tapasi tomaatti- ja passiohedelmäviljelijöitä Länsi-Keniassa. Matkan tavoitteena oli selvittää, löytyisikö Keniasta sellaisia varainhankintakohteita, jotka voisivat kiinnostaa suomalaisia.

Helsingin kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden maisteriksi valmistunut Tawast on yksi harvoja varainhankinnan ammattilaisia Suomessa. Hän vastasi Aalto-yliopiston säätiöpääomakeräyksestä, jossa kerättiin yli 200 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta yliopiston perustamisvaiheessa. Nyt kansainvälistä markkinointia pääaineenaan opiskellut Tawast auttaa vapaa-ajallaan Suomen World Visionia kehittämään varainhankintaansa.

Kummilapsijärjestön 9,6 miljoonan euron vuosituotoista yli puolet tulee tällä hetkellä yksityisiltä lahjoittajilta, pääosin kummilapsitoiminnasta. Loput tuotoista saadaan ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötukena.

Tawast ei mieti uutta kummikampanjaa eikä lipaskeräystä. ”Suurlahjoittajaohjelmassa yrityksille ja instituutioille avataan mahdollisuus lahjoittaa rahaa tiettyihin hankkeisiin. Hankkeen mitattavista tuloksista yritys saa yhteiskuntavastuuraportin. Suurlahjoittajaohjelman rinnalla yrityksille rakennetaan yhteistoimintamalleja, joissa suomalaisyritykset pääsevät kehittämään bisnestä yhdessä kenialaisten kanssa ja etabloitumaan paikallisille markkinoille.”

Liiketoimintaa kestävän kehityksen pelisäännöillä

Mutta voiko kehitysyhteistyötä ja tiukkaa bisneksentekoa yhdistää? Perinteisesti ajatellen ei, mutta maailma on muuttumassa. Bisnessenkeli- ja start-up-liiketoiminta voivat olla osana palettia, joka mahdollistaa hyväntekeväisyyden. Kehitysyhteistyö tarvitsee edelleen lahjoituksia, mutta sen rinnalla voidaan kehittää myös liiketoimintaa kestävän kehityksen pelisäännöin yhdessä kehitysyhteistyöjärjestön kanssa.

Usein varainhankinta ymmärretään vain rahalahjoitusten hankintana. Todellisuudessa varainhankinnan alle mahtuu myös esimerkiksi kumppaniohjelmia ja monenlaista yritysyhteistyötä. Niissä voidaan tarjota vastavuoroisesti palveluja ja kumppanuutta vastikkeellisesti tai vastikkeetta.

Varainhankinta on normaalien bisneslainalaisuuksien alaista ammattimaista työtä.

”On sitten kyseessä Itämeren pelastaminen, lastensairaalan rakentaminen, yliopisto, kulttuurihanke tai kehitysmaan lapset, tärkeintä on tarina, jonka voi ostaa. Tarinan lisäksi on oltava strategista ymmärrystä siitä, miksi toinen voisi olla tarinasta kiinnostunut. Käytännössä kyse on asiakkuuden hallinnasta, myynnistä ja markkinoinnista”, Tawast sanoo.

Yritysyhteistyö moottoriksi

Aalto-yliopiston tapauksessa mietittiin yksittäisten yhteistyökumppaniehdokkaiden tasolla näiden tarpeita. Yhdelle riitti osallistuminen yhteiskunnalliseen kehittämiseen, toiselle lahjoittamisen motiivina saattoi olla tuleva tutkimusyhteistyö, jonka tulokset näkyvät lopulta yrityksen taseessa.

Suomen World Visionin kohdalla varainhankinnan lainalaisuudet ovat samat. ”Perinteisin auttamisen motivaattori yrityksellä on yhteiskuntavastuu. Yritys kiillottaa mainettaan asiakkaidensa ja työn tekijöidensä silmissä auttamalla vähäosaisia. Käytännössä apu voi olla rahalahjoitus tai muun osaamisen antaminen, vaikka viljelijöiden koulutushankkeessa.” Koulutushankkeen pohjalle on hyvä lähteä rakentamaan yritysyhteistyötä.

Kehittyvissä maissa työpaikat on pitkälti luotava itse, sillä valmiita työpaikkoja ei ole. Yrittäjyyden vahvistaminen parantaakin köyhimpien elintasoa pysyvästi.

Parhaimmillaan kehitysyhteistyöohjelmien ja -hankkeiden lopputuloksena avuntarvitsijat ovat oppineet auttamaan itse itseään. On syntynyt pieniä yrityksiä tai yritystoiminnan ituja.

Näen, että Carolyne Lagatin kaltainen viljelijä ei ole yksinään suomalaisyritykselle mielenkiintoinen bisneskumppani. Mutta kun yhteenliittymässä on kymmenien viljelijöiden osuuskuntia, tilanne on toinen. Silloin voidaan puhua jo start-up-toiminnasta, joka rakentuu kehitysyhteistyön luomalle pohjalle. Tähän voidaan mahdollisesti saada esimerkiksi enkelirahaa”, Tawast sanoo ja lisää, että elintarviketeollisuuden lisäksi esimerkiksi cleantechiä hyödyntävälle yritysyhteistyölle on Keniassa tilausta.

Sijoittamisen painopiste on siirtymässä Afrikkaan

Suomen World Vision toimii itsenäisenä osana sadassa maassa toimivaa maailman suurinta kummilapsijärjestöä World Visionia. Sen toiminnan tärkeä tukijalka ovat kummit ja kuukausilahjoittajat, tavalliset suomalaiset yksityishenkilöt, jotka avustavat kummilastensa yhteisöjä.

”Satsaamme kummitoimintaan vahvasti myös jatkossa. Yksityistä varainhankintaa halutaan kuitenkin lisätä. Keskeinen tapamme toimia on etsiä parhaita osaajia. Toimiva yksityinen sektori on taloudellisen kehityksen edellytys ja haluamme heidän osaamisensa myös kehitysyhteistyön käyttöön, Suomen World Visionin toiminnanjohtaja, ekonomi Tiina Saukko sanoo.

Yritykselle osaamisen jakaminen on parhaimmillaan kannattavaa brändinrakennusta. Saukko uskoo, että lahjoittaminen vastuulliseen, kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan tulee syrjäyttämään yritysten keinotekoisen brändinrakennuksen. ”Yrityksen kannattaa oikeasti tehdä hyvää sen sijaan, että vain yrittää näyttää hyvältä. Filantropian vaikutukset yrityksen liiketoimintaan voivat olla yllättävän hienot. Tällä hetkellä yritys saa maksaa viestintä toimistolle miljoona euroa brändinrakentamisesta. Valitettavasti julkisuuskuvan rakentaminen tekemällä oikeasti hyviä asioita ja osallistumalla eri merkiksi kehitysyhteistyön tukemiseen pitää rahoittaa yrityksen voitosta, kun verovähennysoikeutta ei ole. Tähän toivon muutosta”, Saukko sanoo.

World Vision on rakentanut Aalto-yliopiston, Tekesin ja Finpron kanssa Weconomy Start -innovaatio-ohjelman. Se yhdistää liiketoiminnan ja kehitysyhteistyön tavoitteita ja kehittää Base of Pyramid -ajattelun mukaisesti köyhille alueille sopivia liiketoiminta- ja palveluideoita sekä liiketoimintamalleja, Saukko sanoo.

Kyse on myös Suomen menestyksestä globaalissa markkinataloudessa. Sijoittamisen painopiste on siirtymässä Afrikkaan. Esimerkiksi kiinalaiset ovat isoja toimijoita mantereella, rakentavat infrastuktuuria ja teollisuutta. Myös suomalaisten on mentävä sinne, mikäli mielivät pysyä kehityksen kelkassa.

”Suomalaisten resurssit ovat rajalliset, joten tarvitaan yhteistyötä. Kehitysyhteistyöjärjestöillä on kokemusta kohdemaistaan kymmenien vuosien takaa. Pitkissä, jopa 15 vuotta kestävissä hankkeissa paikalliset viranomaiset ja muut toimijat tulevat tutuiksi. Tätä osaamista kannattaa hyödyntää myös uudenlaisessa yhteistyössä.”

Yhteistyön perään puhuu myös syksyllä uudistuva Finpro. Sen kansainvälistymispalvelut auttavat suomalaisyrityksiä verkottumaan ja tunnistamaan liiketoimintamahdollisuuksia osana Team Finlandia.

Ammattimaistuva varainhankinta

Suomalaista varainhankintaa leimaa Jyri Tawastin mukaan arkipäivän bisnesosaamisen puute. Ekonomin tutkinnosta on työssä iso hyöty.

”Uskon, että varainhankinta muuttuu tulevaisuudessa entistä ammattimaisemmaksi. Se vaatii nykyistä enemmän osaamista ja resursseja.”

Mallia otetaan Yhdysvalloista, jossa varainhankinnan prosessit on hiottu kuntoon. Yhteiskunnalta ei odoteta samanlaista tukea kuin meillä.

Toisaalta Yhdysvalloissa myös verotus tukee varainhankintaa. Lahjoitukset ovat verovähennyskelpoisia.

Meillä ei olla vielä niin pitkällä.

”Varainhankinta on luvanvaraista. Rahaa saa kerätä vain yleishyödylliseen toimintaan. Yritysten osalta tilanne on monimutkainen, sillä lahjoitukset otetaan omistajien kukkarosta. Varainhankinnan säätelyssä, kulttuurissa ja yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistyössä on vielä paljon kehittämistä. Esimerkiksi lahjoitusten verovähennysoikeus auttaisi kehittämään varainhankinnan uusia muotoja”, Jyri Tawast sanoo.

17.9.2014

Suomen World Vision ¶

Vuonna 1983 perustettu kristillishumanitäärinen kehitysyhteistyöjärjestö ja itsenäinen osa maailman suurinta kummilapsijärjestöä World Visionia.

Parantaa lasten elinoloja ja edistää oikeudenmukaisuutta. Kuukausilahjoittajien, kummien ja yritysyhteistyökumppaneiden avulla köyhät yhteisöt saavat työkaluja paremman tulevaisuuden rakentamiseen. Lasten terveys paranee, perheiden toimeentulo kohentuu ja yrittäjyys lisääntyy.

Hankkeita Keniassa, Ugandassa, Kolumbiassa, Perussa, Intiassa ja Sri Lankassa.

Kehittänyt Weconomy Start -innovaatio-ohjelman yhdessä Tekesin, Finpron ja Aalto-yliopiston kanssa.

Suomen World Visionin kokonaistuotot vuonna 2013 ¶

9,6 miljoonaa euroa

1 % muuta julkista tukea

48 % ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötukea

51 % yksityisten lahjoittajien osuus

Ekonomit Afrikassa

Mieleenpainuvinta oli keskustelu lisäarvon tuotosta savimajassa lähes tiettömien teiden takana.

Monen silmiin on piirtynyt kuva pallovatsaisesta lapsesta, joka ei jaksa huitoa kärpäsiä pois suurista silmistään. Afrikka on tätä, mutta myös jotain aivan muuta.

”Huomasimme hyvin nopeasti, että käsityksemme Afrikasta oli yksipuolinen ja kuva vääristynyt. Maanviljelijöiden osuuskuntien lisäksi tapasimme esimerkiksi Nairobin innovaatiokeskus iHubissa taitavia mobiilisovellusten kehittäjiä. Yhteistä heille kaikille oli tekemisen ja eteenpäin menemisen nälkä. Se oli silmiinpistävää.

Vastaavaa draivia ei Suomesta enää hevin löydy. Ehkä meidän asiamme ovat liian hyvin”, Jyri Tawast tiivistää toukokuiselle Kenian matkalle osallistuneiden ekonomien ajatuksia.

Suomen World Visionin opintomatkalle osallistuivat Tiina Saukon johdolla myös mainostoimisto Zeelandin Juuso Enala, sarjayrittäjä ja kiinteistösijoittaja Heikki Karu sekä Finpron kehitysjohtaja Jusa Susia.

Kenia on yksi Itä-Afrikan talouden vetureista. Sen talous on kasvanut viime vuodet viiden prosentin vauhtia. Varakkaiden osuus on kasvussa, mutta eri arvoisuus on silmiinpistävää. Yli 40-miljoonaisesta kansasta noin 40 pro senttia elää köyhyysrajan alapuolella, alle Yhdysvaltain dollarilla päivässä. Alle 25-vuotiaita kansasta on yli puolet, työttömistä yli 60 prosenttia. Yrittäjyyden tukeminen kehitysyhteistyön muotona on myös yritys säilyttää yhteiskuntarauha. Kun nuorilla on työtä joka tuo toimeentulon, rikollisuus ja ääriliikkeet eivät välttämättä houkuttele. Epätoivon ja näköalattoman tulevaisuuden vaikutukset näkyvät pahimmillaan Euroopassa asti.

”Keniassa ei kuitenkaan istuta apaattisina puun alla odottamassa, että joku tuo apua. Ihmiset ovat aktiivisia. Savimajassa pohdittiin lisäarvon tuottoa aivan samoin kuin missä tahansa muuallakin. Nairobin slummissa tapaamamme yrittäjät olivat hyvin innovatiivisia kehittäessään toimeentuloaan.”

Koskettavia olivat myös yhteisöllisyys ja oman osaamisen jakaminen.

”Siellä ymmärretään, että yhdessä tekemällä saadaan enemmän aikaan kuin yksin”, Jyri Tawast sanoo.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Nätverkandet – det gyllene ordet

Hur ofta hör vi inte att vi ska nätverka? Ju större nätverk, desto bättre! Nu har jag suttit ett och ett halvt år i vår ämnensförenings styrelse. Jag har deltagit på tiotals olika evenemang, från skolningar till sitzar och årsfester. Jag har skakat hand och lärt känna flera nya människor. Vissa bekanta har till och med blivit mina goda vänner.

Det allra bästa med att lära känna nya människor är nog att se skillnaderna i olika kretsar. Hur mycket kan egentligen s­­­itzar eller årsfester skilja sig från varandra, beroende på är du i Kuopio eller Helsingfors? Jag har lärt mig så mycket nytt tack vare mina nya kontakter. Mina kolleger i KPV har gett mig tips hur de kommunicerar­­­­­­ i sin styrelse eller hur de hittar tid för styrelsekvällar. Jag har hittat inspiration till nya evenemang och lärt mig av misstag som andra gjort.

Ett socialt nätverk är underbart! Jag hittar nya jobb via mina kontakters LinkedIn profiler, jag kan fråga om någon vill erbjuda sin soffa till mig för en natt i Tammerfors när jag ska besöka festival, eller så kan jag diskutera om allmänna händelser som påverkar mitt – och deras – liv. Till exempel skrev vi i KPV ett ställningstagande om handelshögskolornas inträdesprov. Vi alla föreningar delade den på våra hemsidor och Facebook, och nådde en enorm mängd med människor. Vi har spritt våra tankar och information till våra nätverk. Tänk så många människor läst något som 14 stycken personer skrivit ner!

Nätverk kan också vara skrämmande. Bränner du en bro med en person som har ett gott och brett nätverk, kan det hända att du skjuter dej själv i foten. Word-of-mouth är ett väldigt effektivt marknadsföringssätt, som fungerar likaväl om människor som om produkter eller tjänster. Dessutom tycks negativa åsikter sprida sig ännu lättare än de positiva.

Därför gäller det att skaffa sig ett bra socialt nätverk, med människor du kan lita på och som du har bra förhållanden med. Sociala nätverk kan faktiskt rädda dig och hjälpa dig vidare – men du måste också ge något tillbaka!

Meri Lindström
Styrelseordförande
Merkantila Klubben

16.05.2017
Tulevaisuuden palvelujohtaminen ja asiakaselämys – onko ihmiskontakti luksusta?

Suomi on muuttumassa insinööritaloudesta palveluelämystaloudeksi. Asiakkaan rooli palveluprosessin aktiivisena kuluttajana vaatii yritysten henkilöstöltä muutosta koko palveluajattelussa.

Suomesta löytyy erinomaisia tuotteita ja palveluja, jotka vain odottavat kaupallistamista huipputuotteiksi. Ja nimenomaan huipputuotteiksi, luksukseksi, sillä juuri näille löytyy nykyisin paljon kuluttajia.

Miksi kannattaa myydä luksusta? Liian monet yritykset vierastavat koko sanaa. Jos yrityksiltä kuitenkin kysytään, haluavatko he myydä keskinkertaista palvelua tai harmaita, näkymättömiä tuotteita, vastaus on yleensä kielteinen. Mieluummin myydään jotain parempaa.

Erinomaisuuden pelko

Vaativat asiakkaat niin Suomessa kuin maailmallakin etsivät parasta palvelua tai tuotetta. Meillä on jo liian pitkään kytenyt erinomaisuuden pelko yhdistyneenä myynnin ja markkinoinnin aliarvostamiseen. Olemme tyytyneet kilpailemaan vain hinnalla. Globaalissa kilpailussa Suomen valttina kuitenkin on, että uskallamme hintakilpailun sijaan kilpailla korkealaatuisella osaamisella ja laadukkaalla palvelulla. Samalla nostamme tuotteen tai palvelun jalostusarvoa – sekä lopputuloksena saamme myös parempaa hintaa!

Me kaksi puhumme palvelubaletista, koska palvelua kuten huippuunsa viritettyä balettiesitystä voi treenata. Pitää vain oppia tunnistamaan kriittiset osa-alueet, joita kehittämällä jokainen yritys kykenee tavoittelemaan toimialansa huippua.

Kohti täydellistä palveluelämystä

Palvelukokemus muodostuu enemmän asenteesta kuin objektiivisista laatutekijöistä. Yrityksen palveluosaamista voidaan trimmata palvelujohtamista kehittämällä. Luomalla asiakkaille erinomainen kokonaiskokemus edistetään tuotteiden tai palveluiden muista erottuvaa houkuttavuutta.

Menestyvien yritysten palvelustrategioita yhdistää halu korkeaan laatuun ja huippusuoritukseen. Näiden yritysten ytimessä on myös halu palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin – luksuspalveluasenteella! Täydellinen palveluelämys syntyy pienten yksityiskohtien ja hienovaraisten nyanssien johtamisella. Yrityksen asiakaspolun jokainen yksityiskohta on mietitty ja loppuun asti hiottu.

Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työprosesseja ja ihmisen rooli organisaatioissa muuttuu. Esimiehen rooli palvelujohtamisessa on edistää palvelun tason kehittämistä ja sen laadun ylläpitämistä. Yrityksen palvelustrategia toteutetaan uudenlaisella johtamisella, jossa asiakaslupaus lunastetaan ja jopa ylitetään päivittäin.

Kaupallistaminen on ekonomien työtä myös tulevaisuudessa. Meillä on ratkaiseva rooli siinä, miten asiakaskokemuksen johtaminen viedään yrityksissä käytäntöön.  Automatisaatio ja digitalisaatio mahdollistavat monien työvaiheiden helpottumisen, mutta ihmiskontaktilla on tulevaisuudessakin arvonsa. Oppivat robotit haastavat jo nyt jossain palvelutehtävissä ihmisen; esimerkiksi ikuisesti hymyilevä robotti hotellin vastaanotossa ei tee virheitä. Mutta ihminen voittaa robotin empaattisuudessa ja kyvyssä aistimaan hienovaraiset nyanssit – ainakin vielä toistaiseksi.

Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta

Palmgren (KM, eMBA) ja Väkiparta (KTM) ovat kouluttajia. He ovat Suomen ensimmäisen luksusklusteriohjelman perustajia, Haaga-Helian luksuskouluttajia sekä Greetings From Luxury Finland Start Up -yrityksen osakkaita. Molemmat ovat pitkän linjan yritysvalmennuksen ja yrittäjyyden osaajia. ”Me uskomme, että luksustuotteet ja – palvelut tulevat olemaan Suomen kansantalouden pelastava pala. Me myös uskomme suomalaisiin ekonomeihin kaupallistajina, joiden avulla pystymme nostamaan suomalaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusastetta ja – arvoa. Autamme suomalaisia yrityksiä löytämään oman luksuksensa.”

04.05.2017
Punkkariyrittäjä seuraa intohimoaan ja murtaa muureja

Tein reilu kaksi vuotta sitten syksyllä rohkean ratkaisun, hyppäsin intohimoni vietäväksi ja perustin oman yrityksen. Minulle oli selvää, että jos lähden yrittäjäksi, teen sen täysillä, eli irtisanoudun työstäni ja laitan kaiken osaamiseni ja kaikki resurssini peliin.

Miksi yrittäjäksi

Tulen yrittäjäsuvusta. Olen kuullut tiettyjen ominaisuuksien periytyvän jo äidinmaidossa; yrittäjyys on varmasti se, mikä minulle on periytynyt.

Yrittäjäksi ryhtyminen kyti mielessäni jo vuosia ennen oman yrityksen lopullista perustamista. Mielessäni oli useita hyviä ideoita, mutta jostain syystä olin valmis vasta pidemmän pohdiskelun jälkeen. Oikealla hetkellä kaikki loksahti kohdalleen ja sain perustaa yrityksen, jossa pystyin yhdistämään kokemukseni business-maailmasta ja liikunta-alalta. Idea tästä konseptista tuntui äärettömän hyvältä alusta alkaen ja vuosien saatossa olen oppinut vahvasti luottamaan omaan intuitiooni

Mikä punkkariyrittäjä

En ole koskaan pitänyt rajoituksista, en missään määrin. Tämä söi välillä motivaatiotani ollessani palkkatyössä, mutta on mielestäni etu yrittäjänä. Asioita saa tehdä uudella tavalla, omalla tyylillä ja kasvamisen & menestymisen näkökulmasta se on jopa elinehto. Olen myös aina ollut hieman kapinallinen ja tehnyt asioita omalla tavallani, valtavirrasta poiketen.

Punkkariyrittäjä-termin nappasin BrewDog-panimon perustajan James Wattin Business for Punks –kirjasta. BrewDoginkin tarina on kulkenut jossain muualla kuin kultaisella keskitiellä ja he ovat rohkeasti kyseenalaistaneet vanhan ja luoneet uutta.

Punkkariyrittäjä siis kyseenalaistaa. Jos jotain asiaa ei ole tehty aiemmin, hän tekee sen. Punkkarius on ennen kaikkea asenne. Yrittäjyydessä näen sen murtavan muureja ja muuttavan koko yrittäjyyttä, jonka mielestäni on muututtava globalisoituvan ja digitalisoituvan maailman mukana.  Punkkariyrittäjät tekevät asiat oman halunsa, uskonsa ja intohimonsa mukaan.

Kaikki peliin

Mikään ei motivoi niin tehokkaasti kuin pakko. Kun löysin itselleni toimitilan ideaalipaikalta, sain vastuulleni myös sen korkeat kulut. Nolla asiakasta ja isot laskut olivat paras motivaattori ryhtyä tekemään myyntiä. Pakkotilanteessa oli osattava johtaa itseään ja ajankäyttöään tehokkaasti. Mahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja uusia kanavia oli jatkuvasti mietittävä. Oli myös kasvatettava nahkaa, kun väistämättä kaikki yritykset eivät menneet maaliin.

Yrittäjän vapaus

Vapaus tuo mukanaan myös vastuun. Tämä yllätti minut, kuten varmaan monen muunkin uuden yrittäjän. Lisäksi päätöksiä, suuria päätöksiä, täytyy pystyä tekemään nopeasti.

Kuitenkin se, että luon omat rajani itse ja päätän omista mahdollisuuksistani itse ja jokapäiväisellä tasolla päätän, miten teen työtä antaa itselleni niin voimakkaan vapauden tunteen, että se voittaa ja tasapainottaa pelkoja, joita yrittäjyyteen liittyy. Toki myös se, että saa tehdä työtä ja viettää elämäänsä tärkeäksi kokemiensa asioiden parissa, saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Uskalla pyytää apua

Yrittäjänä aloittaminen ei siinä mielessä ollut vaikeaa, että yksinyrittäjänkään ei tarvitse olla kokonaan yksin. Suomessa on upeita tahoja, jotka tarjoavat apua.

Yrittäjäksi lähtiessäni päätin hankkia mentorin ja sainkin ensimmäisen Ekonomien kautta. Toinen mentorini oli omista verkostoistani ja samoin tämän hetken mentorini. Kaikilta kolmelta olen saanut upeaa sparrausta, oppia ja perspektiiviä, olen äärettömän kiitollinen jokaiselle!

Eri paikkakunnilla toimivat uusyrityskeskukset ja esim. Helsingissä Yrityslinna ja Newco Helsinki tarjoavat maksuttomia palveluita yrittäjille. Olen itse alusta asti käyttänyt myös ura- ja life coachia, näen sen eräänlaisena sparraus-/esimiestyönä, mahdollisuutena, joka auttaa minua.

Tätä tekstiä kirjoittaessani palasin takaisin aikaan reilu kaksi vuotta sitten, kun olin ollut yrittäjänä muutaman kuukauden. Silloin määrittelin blogissani mm. yrittäjyyden kauhun tasapainoa, joissa uusiin tilanteisiin joutui joka hetki ja jokainen päivä oli täynnä mitä erilaisimpia päätöksiä.

Oman yritykseni kasvu on ollut niin nopeaa, että rutiinityötä ei juurikaan ole. Siksi voin täysin edelleen allekirjoittaa parin vuoden takaiset tunnelmani. Kaikkein paras anti tähän mennessä on ollut oman itseni kasvu ja kehittyminen.

Tarinani jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa blogissa kerron yrittäjän arjesta ja myöhemmin vielä yrittäjyyteni aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Onnea kaikissa niissä asioissa, mihin päätät ryhtyä!

Riina Laaksonen
Yrittäjä, Hyvinvointistudio Lupaus
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan urataustani on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan.

28.04.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013