( Kansainvälisyys )

Paljon vartijana Johnson & Johnsonilla

Teksti Sari Lapinleimu Kuvat Christian Beutler / Keystone / MVphotos
Marja Ijäs ei unelmoinut työurasta ulkomailla. Oma paikka löytyi kuitenkin Sveitsistä, jossa HR-johtajan tiimin vastuulla on yli 3 000 hengen kansainvälinen organisaatio.

Marja Ijäs muutti Sveitsiin miehen perässä vuonna 2008. Taakse jäi hyvä työpaikka, Helsingin kulttuuritarjonta, perhe ja ystävät – edessä siinsi työnhaku sekä ajatus leppoisista alppihiihtelyistä ja mutkattomasta asettumisesta uuteen maahan.

”Ulkomaille muutto ei ollut minulle erityinen unelma vaan yksi vaihtoehto muiden joukossa. Toisaalta ajatus ei ollut vieras: olin asunut vaihto-oppilas-, au pair – ja opiskeluaikoinani USA:ssa, Ranskassa ja Ruotsissa.”

Melko pian Sveitsiin muutettuaan Ijäs alkoi etsiä töitä. Projekti olisi voinut osoittautua hyvinkin haastavaksi ilman omia verkostoja; toisaalta osaavista hakijoista oli täystyöllisyyden maassa pulaa. Joka tapauksessa Ijäksellä oli onnea – ja kyky tarttua tilaisuuteen, kun sellainen osui kohdalle.

Inhimillisesti johdettu jättiläinen

”Törmäsin Johnson & Johnsoniin työnhaun alkuvaiheessa, ja kiinnostuin heti. Mietin usein, miten hyvin minulle kävi, kun pääsin tänne”, Ijäs toteaa.

Syitä tyytyväisyyteen ei tarvitse hakemalla hakea. Kunnioitettavat 130 vuotta täyttänyt yhdysvaltalaisjätti toimii 60 maassa liki 130 000 työntekijän voimin ja on yksi maailman arvostetuimmista ja markkina-arvoltaan suurimmista yrityksistä.

Kiitosta saa myös yhtiön johtamiskulttuuri.

”Vaikka yhtiö on valtava, sitä johdetaan hyvin arvopohjaisesti ja inhimillisesti. Johnson & Johnsonin credo (arvot) ohjaa vahvasti päätöksentekoa ja toimintaa, ja kaikessa tekemisessä korostuu vastuu asiakkaista, työntekijöistä, omistajista ja yhteiskunnasta.”

Johnson & Johnson toimii kolmella toimialalla. Ne ovat kuluttajatuotteet, lääketeollisuus sekä medikaaliset implantit ja niiden asentamiseen vaadittavat instrumentit. Yhtiön tuotemerkit, kuten Nicorette, Natusan, Pepcid ja Imodium, ovat vahvasti läsnä myös Suomen markkinoilla.

Iso vastuu, isot vapausasteet

Viisi ja puoli ensimmäistä vuotta Ijäs toimi henkilöstöjohtajana Sveitsin ranskankielisellä alueella. Hän vastasi medikaalisiin implantteihin keskittyneen 1 200 hengen organisaation henkilöstötoiminnosta.

Vuonna 2012 Johnson & Johnson teki historiansa suurimman yrityskaupan ostamalla Synthes-nimisen yhtiön. Kaupan yhteydessä aukesi paikka henkilöstöjohtajalle, jonka työn pääpaino oli muutoksen johtamisen hallinnassa ja kulttuurien yhdistämisessä.

Tällä hetkellä Ijäksen vastuulla on HR-tiimi, joka tukee yli 3 000 hengen organisaation, medikaalisten implanttien tuotantoketjun, liiketoimintaa Sveitsissä, Itävallassa ja Saksassa.

”Huomattava osa ajastani menee kehitys- ja muutoshankkeiden valmistelussa, toteuttamisessa ja seuraamisessa. Lisäksi toimenkuvaan kuuluu organisaatiosuunnittelua, osaamisen kehittämistä, eritasoisten johtoryhmien tukemista sekä HR-avainprosessien ohjeistamista ja kouluttamista. Haastattelen myös työnhakijoita tiettyihin avainpositioihin.”

Asioita on paljon, mutta niitä yhdistää henkilöstön, organisaation ja kulttuurin muutos ja kehittäminen.

”Työ vaatii organisointikykyä, olennaisen nopeaa hahmottamista sekä kykyä nauttia monimutkaisessa organisaatiossa luovimisesta ja lukuisien isojen asioiden hanskaamisesta. Toisaalta minulla on vapaus organisoida työni parhaaksi katsomallani tavalla.”

Pitkiä arkipäiviä, vapaita viikonloppuja

Työ ja ahkeruus ovat Sveitsissä erityisiä arvoja. Pienyrityksiä ja pk-vientiyrityksiä on paljon, ja jokainen sveitsiläinen tuntee jonkun yrittäjän.

”Täällä ymmärretään, mistä raha talouteen tulee. Yhtenä osoituksena tästä Sveitsin kansa äänesti kuuden viikon vuosilomaa vastaan. Käsitys siitä, mitä se aiheuttaisi yritystasolla, on aika selkeä.”

Standardityöaika on 40 tuntia, mutta sitä venytetään tarpeen mukaan. Näin tekee myös Ijäs.

”Menen töihin seitsemän ja kahdeksan välillä, enkä juuri koskaan lähde ennen iltakuutta – teen viikolla niin pitkiä päiviä kuin tarvitaan. Viikonloput pyrin pitämään vapaina.”

Pääosa työajasta kuluu Sveitsissä; matkapäiviä kertyy enintään yksi viikossa. Maanantaista torstaihin majapaikkana on pieni yksiö kauniissa Solothurnin barokkikaupungissa, kuuden minuutin kävelymatkan päässä työpaikalta. Torstai-iltoina Ijäs ajaa puolitoista tuntia varsinaiseen kotiinsa Lausanneen ja tekee perjantait etänä.

Kotikaupunkiaan Ijäs kehuu varauksetta – niin kuin tuntuvat tekevän kaikki muutkin siihen tutustuneet.

”Lausanne on eläväinen kaupunki. Siellä on kansainvälisiä yrityksiä ja kouluja, ja erilaisia kulttuuri- ja urheilutapahtumia järjestetään paljon. Välimatkat ovat lyhyitä, junayhteydet hyvät ja lentokenttä lähellä.”

Mökkeilyä ja matkustelua

Huomattava osa Ijäksen vapaa-ajasta kuluu vuonna 2011 ostetulla alppimajalla. Hankinta on ollut entiselle kaupunki-ihmiselle ja kulttuurin suurkuluttajalle merkittävä, elämänlaatua parantava muutos.

”Vietän mökillä paljon aikaa kesällä sekä käytännössä kaikki viikonloput joulusta maaliskuun loppuun. Saan usein vieraikseni ystäviä Suomesta saakka.”

Toinen mieluisa vapaa-ajanviettotapa on matkustelu: Sveitsistä pääsee helposti ja nopeasti eri puolille Eurooppaa. Suomessa Ijäs kertoo käyvänsä vaihtelevasti lukuun ottamatta vappua, jonka hän viettää aina Helsingissä.

”En kaipaa Suomeen paljoakaan. Välimatka on lyhyt, joten pääsen helposti esimerkiksi kummilasten juhliin. Ystävien arjessa voin olla läsnä somen avulla. Eniten ikävöin Helsingin rikasta kulttuuri- ja leffatarjontaa sekä tuoretta, hyvää kalaa, joka on täällä hyvin kallista.”

Asettuminen odotettua työläämpää

Ijäs kehuu Sveitsiä turvalliseksi, puhtaaksi ja kauniiksi maaksi, infrastruktuuria toimivaksi ja matkustamista helpoksi. Pisteitä satelee myös kansainvälisyydestä: neljännes maan asukkaista on ei-sveitsiläisiä.

Maahan asettuminen osoittautui kuitenkin odotettua työläämmäksi.

”Paikallisen ystäväpiirin luominen oli erityisen haastavaa ilman lapsia: ystävyyssuhteet syntyvät usein samanikäisten lasten, yhteisen lapsipuheenaiheen ja koulun myötä.”

Kärsivällisyyttä ja aikaa tarvittiin, vaikka apuna oli silloinen miesystävä.

”Sveitsiläiset ovat kohteliaita, mutta lämpenevät hitaasti uusille tuttavuuksille. Kun ihmisten luottamuksen sitten lopulta voittaa, ystävyys on todella vahva.”

Haasteita tarjoili myös ensimmäinen työvuosi uudella toimialalla, uudessa maassa, uudessa yrityksessä ja ison tiimin vetäjänä.

”Vuosi meni asioiden opettelussa ja pitkiä päiviä tehdessä. Kun viikonloppu vihdoin koitti, olin aina aivan poikki.”

Jotakin samaa, jotakin erilaista

Ijäksen mukaan sveitsiläisiä ja suomalaisia yhdistävät rehellisyys, luotettavuus ja rakkaus luontoon. Yhdistävä piirre on myös muiden yksityisyyden kunnioittaminen, mihin Sveitsissä suhtaudutaan suorastaan intohimoisesti.

”Täällä monet säännöt perustuvat siihen, että muita ei saa häiritä. Esimerkiksi metelöiminen ja ovien paukuttelu kerrostalossa ovat lähes anteeksiantamattomia virheitä.”

Suurimmat erot kumpuavat sveitsiläisten perinteisestä arvomaailmasta.

”Sveitsi on vanha, perhekeskeinen ja perinteitä kunnioittava maa, jonka päättävissä asemissa ovat pääsääntöisesti keski-ikäiset miehet. Esimerkiksi isyysvapaista ei täällä kansallisella tasolla edes puhuta. Suomi taas on nuori demokratia, joka tarttuu herkästi uudistuksiin.”

Sveitsissä on erittäin tavallista, että yksi perheestä, yleensä nainen, on kotona tai enintään osa-aikatöissä. Tähän olettamukseen perustuu koko infrastruktuuri, kuten kauppojen ja virastojen aukioloajat.

”Esimerkiksi kaupat menevät kiinni niin aikaisin, että ostoksille on vaikea ehtiä töiden jälkeen. Yksi esille tuleva syy on perheiden yhteisen ajan kunnioittaminen: myös kaupan kassojen tulisi ehtiä kotiin illalliselle.”

Pisteet kansanäänestykselle ja koulutukselle

Kansanäänestykset ovat olennainen osa Sveitsin päätöksentekoa. Ne tuntuvat myös toimivan.

”Äänestystulosta lähdetään työstämään, vaikka se ei miellyttäisi poliittista eliittiä. Sveitsissä ei napista äänestysten tuloksista, koska ihmisillä on tunne siitä, että he voivat vaikuttaa siihen, miten asiat ovat.”

Toinen Ijäksen suuresti arvostama piirre on koulutusjärjestelmä, jonka seurauksena nuorisotyöttömyyttä ei käytännöllisesti katsoen ole.

”Nuoret menevät vain harvoin koulusta suoraan yliopistoon. Kaksi kolmesta valitsee oppisopimuksen, joka on rakennettu todella toimivaksi”, hän toteaa.

”Oppisopimuskoulutuksen jälkeen voi mennä töihin ja hakeutua myöhemmin opiskelemaan ylempiin oppilaitoksiin. Lisäksi monet hankkivat työssä ollessaan masters-tason koulutuksen, jonka kustannuksiin työnantaja usein osallistuu.”

14.2.2017

Marjan vinkit Sveitsiin lähtijälle

  • Byrokratia on ollut EU-maiden kansalaisille toistaiseksi helppoa: jos on työpaikka, saa myös oleskeluluvan. Käytäntö on kuitenkin muuttumassa. Kansanäänestyksen 2014 tulos vaatii maahanmuuton rajoitusten kiristämistä.

  • Sveitsin palkkataso on korkea, mutta myös eläminen on kallista. Keskipalkka on 5 800 €/kk (tradingeconomics.com) ja tulovero yli puolet pienempi kuin Suomessa (veronmaksajat.fi).

  • Työviikko on 40 tuntia, mutta töitä paiskitaan tarpeen mukaan. Vuosiloma pitenee iän myötä ja vaihtelee neljästä kuuteen viikkoon.

  • Sveitsiläinen pääöksenteko on hidasta: päätöstä varten halutaan kaikki mahdollinen tieto, ja pienimmätkin asiat halutaan tehdä heti ensimmäisellä kerralla täydellisesti. Konflikteja vältellään, ja asiat pyritään ratkaisemaan neuvottelemalla.

  • Ruokatunnit ovat pyhiä; palaveriajan sopiminen tai edes soittaminen klo 12–13 välillä on todella epäkohteliasta.

  • Pakollinen ja melko arvokas sairausvakuutus on otettava ja maksettava itse. Vain harvat työnantajat osallistuvat vakuutuksen kustannuksiin.

  • Yhteiskunta ja palvelut on rakennettu sen varaan, että perheyksikössä on yksi henkilö, joka ei käy kokopäivätöissä.

  • Päivähoitopaikat ovat kalliita. Vain pieni osa lapsista on hoidossa viisi päivää viikossa. Osalla yrityksistä on omia lastentarhoja tai ne tukevat päivähoitoa rahallisesti.

  • Kouluissa ei tarjota ruokaa tai jos tarjotaan, se on hyvin hinnakasta. Käytännössä lapset tulevat päivällä kotiin syömään.

  • Kaupat ja virastot menevät kiinni niin aikaisin, että niihin on vaikea ehtiä työpäivän jälkeen. Kaikki paikat ovat kiinni sunnuntaisin.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Aktiivisuutta, rohkeutta ja kohtauttamista!

Istun seminaarisalissa ja kuuntelen arvioita tulevaisuuden työnteon tavoista. Vauhdista teema vaihtuu toimialasektorin asiantuntijan tilastokuviin työntekijöiden saamisen vaikeudesta, kohtaanto-ongelmasta hän puhuu. Vieressäni istuu kokenut taloushallinnon ammattilainen, joka juuri väliajalla pohdiskeli omaa työtilannettaan.

Tämä Saksassa kannuksensa hankkinut, rohkeita päätöksiä urallaan tehnyt liiketoimintaosaaja saa usein ”olet liian kokenut ja pätevä” -vastauksia yhteydenottoihinsa. Ajatuksissani kuulen myöskin viime viikkoisen jäsentapaamisen yhden puheenvuoron, jossa uratarinaan sisältyi muutama käännekohtiin liittyvä konkreettinen tekeminen: ”ja sitten menin sinne paikan päälle ja kerroin että olen käytettävissä”.

Täällä pääosin pienistä yrityksistä koostuvan toimialan edustaja kuvaa tilanteita, joissa pienillä yrityksillä tuntuu olevan hakusessa se, mikä saattaisi heidät eteenpäin ja ennen kaikkea loputon aikapula osaajien etsintään. Osaajien on siis syytä olla aktiivisia etsijöitä.

Kuulemme usein väittämän, että uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille. Yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien lukumäärä on ollut selvässä kasvussa. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on runsas kymmenen prosenttia, tämän lisäksi kaksi viidestä suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Monessa keskustelussa on tullut esille, että kasvuyritysten on siis haasteellista määrittää tai hahmottaa, millaista osaamista he erityisesti tarvitsevat kasvunsa varmistamiseksi. Vastaavasti meillä asiantuntijoilla on joskus liiankin lakoninen tapa esittää oman osaamisemme ydin, niin paljon kuin oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta on puhuttukin. Oman ainutkertaisuuden kiteyttämiseen kannattaa käyttää aikaa.

Ekonomit etsimässä Kasvun Osaajia

Vuosittain järjestettävässä Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa, Kasvu Openissa, osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma on niin startupeille kuin jo toimiville yrityksille.

Suomen Ekonomit on mukana Kasvu Openissa, etsimässä näitä Kasvun Osaajia suomalaisten pk-yritysten kasvun mahdollistajiksi. Monella ekonomilla on pk-yritysten kipeästi tarvitsemaa osaamista; tässä hankkeessa pk-yritysten tarpeiden ja ekonomien osaamisen kohtaamista tuetaan uusilla tavoilla. Ilmoittaudu mukaan!

Tiedämme että ekonomien työtehtäviä ei avoimilla työpaikkailmoituksilla kuulutella haettavaksi. Pääset mukaan kartoittamaan kasvuyritysten osaamistoiveita ja kysymyksiä lähtemällä mukaan uteliaalla mielellä. Suomen Ekonomit on mukana kasvuyritysten ja osaajien kohtaamispäivässä Tampereella 10.5. 2017. Tule mukaan.

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit

#ytimessäosaaminen

22.03.2017
On aika selättää työajanseurannan haasteet

Työaikakeskustelussa korostuu usein, ettei työtunneilla ole merkitystä, tulokset ratkaisevat. Me Suomen Ekonomeissa olemme samaa mieltä. Työn tekemisen kannalta työaikaa tärkeämpiä mittareita asiantuntijatyössä ovat tulokset ja aikaansaaminen.

Työaikalaki kuitenkin velvoittaa seuraamaan työaikaa. Aikaa mitataan, jotta työpäivät pysyisivät tolkun pituisina, työntekijät työkykyisinä ja pitkistä päivistä saisi ansaitsemansa korvauksen. Laki perustuu vahvasti työsuojeluun.

Kuitenkin Suomen Ekonomien jäsenistä alle 40 prosentin työaikaa seurataan. Työaikalain mukaisia ylityökorvauksia saa vain noin 10 prosenttia, vaikka yli 80 prosenttia jäsenistä tekee ylitöitä.

Asiantuntija johtaa työskentelyään

Se, että lakia ei noudateta, ei ole syy luopua kellosta. Tunteja tulee laskea edelleen, mutta voisiko seurannan fokusta muuttaa, sillä myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet?

Suurin osa asiantuntijatyöstä ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Työtä tehdään monipaikkaisesti, mobiilisti ja liikkuvasti. Työpäivä ei välttämättä muodostu yhdestä yhtenäisestä ajanjaksosta, vaan se voi sisältää useita eripituisia rupeamia.

Asiantuntija tekee työtään itsenäisesti ja tietää itse parhaiten, milloin on joustettava vapaa-ajasta ja milloin työllä on mahdollisuus joustaa. Mitäpä jos työhön käytettyä aikaa seuraisikin asiantuntija itse, eikä työnantaja?

Tällöin selätettäisiin monen asiantuntijan kohtaama ongelma siitä, ettei kaikkea tehtyä työtä tunnisteta työksi. Työaikalaki ei esimerkiksi tunne työmatkalla, vaikkapa junassa, tehtyä työtä. Lisäksi työhön käytetty aika esimerkiksi etätöissä, kotona lasten nukkumaanmenon jälkeen tai lentokentällä boardingia odotellessa tulisi kirjatuksi tehtyjen tuntien mukaan.

Palautuminen keskiöön

Seurantaa tarvitaan edelleen myös työsuojelun takia. Mutta entä jos työnantajan velvollisuus olisikin työajan sijaan seurata kuormittumista ja palautumista? Sen sijaan, että mietitään työtuntien enimmäismääriä, kiinnitettäisiinkin huomio lepoaikoihin ja palautumiseen. Tuntien lisäksi pitäisi pohtia muitakin mittareita, joilla kuormittumista ja palautumista voitaisiin arvioida.

Johtamisella ja esimiestyöllä on valtava merkitys tässä kokonaisuudessa. Esimiehen pitäisi pystyä asettamaan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja osata arvioida niiden toteutumista. Työpaikoilla on myös mitoitettava toimenkuvat oikean kokoisiksi, jotta töistä on mahdollista selviytyä järkevässä ajassa.

Seurantaa siis tarvitaan, ja oikein kohdennettuna se tuo joustavuutta, vapautta ja työhyvinvointia. Mutta vapaus tuo myös vastuuta: asiantuntijalla itselläänkin on velvollisuus huolehtia jaksamisestaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Juuri siksi asiantuntijan on seurattava omaa työaikaansa.

Työnantajalla on kuitenkin pitkän aikavälin vastuu asiantuntijan työmäärästä ja jaksamisesta, ja aina viime käden vastuu työntekijän työhyvinvoinnista.

Riikka Mykkänen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Työ aikaan -kampanja on käynnissä. Sen tarkoituksena on uutta työaikalakia valmisteltaessa kiinnittää huomiota ylempien toimihenkilöiden työaikaan, työajan seurantaan ja sen työsuojelulliseen näkökulmaan. Kampanja avaa keskustelua siitä, että myös asiantuntijatyötä tekevät tarvitsevat työaikalain. Lue lisää: tyoaikaan.fi

17.03.2017
Esimies-hackathon – voittajatiimin tarina

Moi, olemme Team CBL! Osallistuimme Suomen Ekonomien historian ensimmäiseen Esimies Hackathoniin ja saako hehkuttaa jo näin alkuun – myös voitimme sen!

Takana oli kaikilla tiivis työviikko. Hieman mietitytti, jaksaisiko vielä lauantain tehdä töitä aamukymmenestä iltakahdeksaan, etenkin kun ei tarkkaan edes tiennyt mihin on lähtenyt mukaan. Hackathonkaan käsitteenä ei ollut meille entuudestaan kovin tuttu. Väsymys vaihtui innostukseen kuitenkin jo heti ovella lämpimän ja kotoisan vastaanoton myötä. Myös aamusmoothiet ja muut ihanat tarjottavat sekä upeat puitteet päivälle antoivat kunnon buusterin heti alkuun.

Meitä hackathonilaisia yhdisti innostus kehittää esimiestyötä. Meidät oli valittu niin, että kaikki olivat toisilleen uusia tuttavuuksia. Osallistujia oli eri puolilta Suomea opiskelijoista erittäin kokeneisiin johtajiin asti. Meidänkin tiimimme jäsenet ovat Helsingistä, Tampereelta ja Kouvolasta. Osallistujajoukon moninainen tausta ja kokemus antoivatkin monipuolista näkemystä asioihin. Välipala- ja ruokatauot menivät vilauksessa tutustuessa huikeaan porukkaan.

Päivän aikana meitä oli luotsaamassa asiantuntevaa joukkoa niin Suomen Ekonomeista kuin kumppanuusyrityksistäkin. Fasilitaattoreina toimivat Tuuli Aalto-Nyyssönen Ambientialta, toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen Humapilta ja kehitysjohtaja Anja Uljas Suomen Ekonomeilta. Saimmekin heiltä paljon näkemystä tulevaisuuden johtamishaasteista. Erityisesti mieleemme jäi Terhikin kiteytys: 95% työn sujuvuudesta ja yrityksen menestyksestä liittyy työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen ja vain 5% tekniseen osaamiseen! Aika huima suhdeluku, vai mitä?

Päivä oli hyvin tiivis aamusta iltaan. Innostuimme tehtävästämme niin, että käytimme annetun ajan viimeistä minuuttia myöten. Seuraaville hackathonilaisille siis vinkki, rohkeasti vain idea työn alle. Päivän aikana se sitten jalostuu kyllä paremmaksi.

Päivä huipentui kunkin tiimin päivän puurtamisen ja tulosten esittelyyn: viiden minuutin pitchaukseen jossa tuli vakuuttaa arvovaltainen tuomaristo (Jaakko Kankaanpää Ambientialta, Juuso Hämäläinen F-Securelta ja Nina Enberg Suomen Ekonomeista) omasta ideastaan. Siinäpä sitten olikin pusertamista, kun olimme koko päivän kehitelleet oman tiimin ideaa ja se oli meille jo täysin tuttu: miten saada oma idea näkyväksi ja ymmärrettäväksi muille ja kerrottua ne pääkohdat viidessä minuutissa! Jännityksellä odotimme tuomariston tuloksia. Saimme hyvää palautetta ja myös kehitysajatuksia työtämme kohtaan.

Olemme hyvin kiitollisia saamastamme kokemuksesta, uusista kontakteista ja kaikesta järjestelystä. Suosittelemme hackathonia lämpimästi kaikille esimiestyöstä innostuneille!

Virpi Hernesaho, Janina Lampinen ja Marju Moisalo

24.02.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013