( Kansainvälisyys )

Paljon vartijana Johnson & Johnsonilla

Teksti Sari Lapinleimu Kuvat Christian Beutler / Keystone / MVphotos
Marja Ijäs ei unelmoinut työurasta ulkomailla. Oma paikka löytyi kuitenkin Sveitsistä, jossa HR-johtajan tiimin vastuulla on yli 3 000 hengen kansainvälinen organisaatio.

Marja Ijäs muutti Sveitsiin miehen perässä vuonna 2008. Taakse jäi hyvä työpaikka, Helsingin kulttuuritarjonta, perhe ja ystävät – edessä siinsi työnhaku sekä ajatus leppoisista alppihiihtelyistä ja mutkattomasta asettumisesta uuteen maahan.

”Ulkomaille muutto ei ollut minulle erityinen unelma vaan yksi vaihtoehto muiden joukossa. Toisaalta ajatus ei ollut vieras: olin asunut vaihto-oppilas-, au pair – ja opiskeluaikoinani USA:ssa, Ranskassa ja Ruotsissa.”

Melko pian Sveitsiin muutettuaan Ijäs alkoi etsiä töitä. Projekti olisi voinut osoittautua hyvinkin haastavaksi ilman omia verkostoja; toisaalta osaavista hakijoista oli täystyöllisyyden maassa pulaa. Joka tapauksessa Ijäksellä oli onnea – ja kyky tarttua tilaisuuteen, kun sellainen osui kohdalle.

Inhimillisesti johdettu jättiläinen

”Törmäsin Johnson & Johnsoniin työnhaun alkuvaiheessa, ja kiinnostuin heti. Mietin usein, miten hyvin minulle kävi, kun pääsin tänne”, Ijäs toteaa.

Syitä tyytyväisyyteen ei tarvitse hakemalla hakea. Kunnioitettavat 130 vuotta täyttänyt yhdysvaltalaisjätti toimii 60 maassa liki 130 000 työntekijän voimin ja on yksi maailman arvostetuimmista ja markkina-arvoltaan suurimmista yrityksistä.

Kiitosta saa myös yhtiön johtamiskulttuuri.

”Vaikka yhtiö on valtava, sitä johdetaan hyvin arvopohjaisesti ja inhimillisesti. Johnson & Johnsonin credo (arvot) ohjaa vahvasti päätöksentekoa ja toimintaa, ja kaikessa tekemisessä korostuu vastuu asiakkaista, työntekijöistä, omistajista ja yhteiskunnasta.”

Johnson & Johnson toimii kolmella toimialalla. Ne ovat kuluttajatuotteet, lääketeollisuus sekä medikaaliset implantit ja niiden asentamiseen vaadittavat instrumentit. Yhtiön tuotemerkit, kuten Nicorette, Natusan, Pepcid ja Imodium, ovat vahvasti läsnä myös Suomen markkinoilla.

Iso vastuu, isot vapausasteet

Viisi ja puoli ensimmäistä vuotta Ijäs toimi henkilöstöjohtajana Sveitsin ranskankielisellä alueella. Hän vastasi medikaalisiin implantteihin keskittyneen 1 200 hengen organisaation henkilöstötoiminnosta.

Vuonna 2012 Johnson & Johnson teki historiansa suurimman yrityskaupan ostamalla Synthes-nimisen yhtiön. Kaupan yhteydessä aukesi paikka henkilöstöjohtajalle, jonka työn pääpaino oli muutoksen johtamisen hallinnassa ja kulttuurien yhdistämisessä.

Tällä hetkellä Ijäksen vastuulla on HR-tiimi, joka tukee yli 3 000 hengen organisaation, medikaalisten implanttien tuotantoketjun, liiketoimintaa Sveitsissä, Itävallassa ja Saksassa.

”Huomattava osa ajastani menee kehitys- ja muutoshankkeiden valmistelussa, toteuttamisessa ja seuraamisessa. Lisäksi toimenkuvaan kuuluu organisaatiosuunnittelua, osaamisen kehittämistä, eritasoisten johtoryhmien tukemista sekä HR-avainprosessien ohjeistamista ja kouluttamista. Haastattelen myös työnhakijoita tiettyihin avainpositioihin.”

Asioita on paljon, mutta niitä yhdistää henkilöstön, organisaation ja kulttuurin muutos ja kehittäminen.

”Työ vaatii organisointikykyä, olennaisen nopeaa hahmottamista sekä kykyä nauttia monimutkaisessa organisaatiossa luovimisesta ja lukuisien isojen asioiden hanskaamisesta. Toisaalta minulla on vapaus organisoida työni parhaaksi katsomallani tavalla.”

Pitkiä arkipäiviä, vapaita viikonloppuja

Työ ja ahkeruus ovat Sveitsissä erityisiä arvoja. Pienyrityksiä ja pk-vientiyrityksiä on paljon, ja jokainen sveitsiläinen tuntee jonkun yrittäjän.

”Täällä ymmärretään, mistä raha talouteen tulee. Yhtenä osoituksena tästä Sveitsin kansa äänesti kuuden viikon vuosilomaa vastaan. Käsitys siitä, mitä se aiheuttaisi yritystasolla, on aika selkeä.”

Standardityöaika on 40 tuntia, mutta sitä venytetään tarpeen mukaan. Näin tekee myös Ijäs.

”Menen töihin seitsemän ja kahdeksan välillä, enkä juuri koskaan lähde ennen iltakuutta – teen viikolla niin pitkiä päiviä kuin tarvitaan. Viikonloput pyrin pitämään vapaina.”

Pääosa työajasta kuluu Sveitsissä; matkapäiviä kertyy enintään yksi viikossa. Maanantaista torstaihin majapaikkana on pieni yksiö kauniissa Solothurnin barokkikaupungissa, kuuden minuutin kävelymatkan päässä työpaikalta. Torstai-iltoina Ijäs ajaa puolitoista tuntia varsinaiseen kotiinsa Lausanneen ja tekee perjantait etänä.

Kotikaupunkiaan Ijäs kehuu varauksetta – niin kuin tuntuvat tekevän kaikki muutkin siihen tutustuneet.

”Lausanne on eläväinen kaupunki. Siellä on kansainvälisiä yrityksiä ja kouluja, ja erilaisia kulttuuri- ja urheilutapahtumia järjestetään paljon. Välimatkat ovat lyhyitä, junayhteydet hyvät ja lentokenttä lähellä.”

Mökkeilyä ja matkustelua

Huomattava osa Ijäksen vapaa-ajasta kuluu vuonna 2011 ostetulla alppimajalla. Hankinta on ollut entiselle kaupunki-ihmiselle ja kulttuurin suurkuluttajalle merkittävä, elämänlaatua parantava muutos.

”Vietän mökillä paljon aikaa kesällä sekä käytännössä kaikki viikonloput joulusta maaliskuun loppuun. Saan usein vieraikseni ystäviä Suomesta saakka.”

Toinen mieluisa vapaa-ajanviettotapa on matkustelu: Sveitsistä pääsee helposti ja nopeasti eri puolille Eurooppaa. Suomessa Ijäs kertoo käyvänsä vaihtelevasti lukuun ottamatta vappua, jonka hän viettää aina Helsingissä.

”En kaipaa Suomeen paljoakaan. Välimatka on lyhyt, joten pääsen helposti esimerkiksi kummilasten juhliin. Ystävien arjessa voin olla läsnä somen avulla. Eniten ikävöin Helsingin rikasta kulttuuri- ja leffatarjontaa sekä tuoretta, hyvää kalaa, joka on täällä hyvin kallista.”

Asettuminen odotettua työläämpää

Ijäs kehuu Sveitsiä turvalliseksi, puhtaaksi ja kauniiksi maaksi, infrastruktuuria toimivaksi ja matkustamista helpoksi. Pisteitä satelee myös kansainvälisyydestä: neljännes maan asukkaista on ei-sveitsiläisiä.

Maahan asettuminen osoittautui kuitenkin odotettua työläämmäksi.

”Paikallisen ystäväpiirin luominen oli erityisen haastavaa ilman lapsia: ystävyyssuhteet syntyvät usein samanikäisten lasten, yhteisen lapsipuheenaiheen ja koulun myötä.”

Kärsivällisyyttä ja aikaa tarvittiin, vaikka apuna oli silloinen miesystävä.

”Sveitsiläiset ovat kohteliaita, mutta lämpenevät hitaasti uusille tuttavuuksille. Kun ihmisten luottamuksen sitten lopulta voittaa, ystävyys on todella vahva.”

Haasteita tarjoili myös ensimmäinen työvuosi uudella toimialalla, uudessa maassa, uudessa yrityksessä ja ison tiimin vetäjänä.

”Vuosi meni asioiden opettelussa ja pitkiä päiviä tehdessä. Kun viikonloppu vihdoin koitti, olin aina aivan poikki.”

Jotakin samaa, jotakin erilaista

Ijäksen mukaan sveitsiläisiä ja suomalaisia yhdistävät rehellisyys, luotettavuus ja rakkaus luontoon. Yhdistävä piirre on myös muiden yksityisyyden kunnioittaminen, mihin Sveitsissä suhtaudutaan suorastaan intohimoisesti.

”Täällä monet säännöt perustuvat siihen, että muita ei saa häiritä. Esimerkiksi metelöiminen ja ovien paukuttelu kerrostalossa ovat lähes anteeksiantamattomia virheitä.”

Suurimmat erot kumpuavat sveitsiläisten perinteisestä arvomaailmasta.

”Sveitsi on vanha, perhekeskeinen ja perinteitä kunnioittava maa, jonka päättävissä asemissa ovat pääsääntöisesti keski-ikäiset miehet. Esimerkiksi isyysvapaista ei täällä kansallisella tasolla edes puhuta. Suomi taas on nuori demokratia, joka tarttuu herkästi uudistuksiin.”

Sveitsissä on erittäin tavallista, että yksi perheestä, yleensä nainen, on kotona tai enintään osa-aikatöissä. Tähän olettamukseen perustuu koko infrastruktuuri, kuten kauppojen ja virastojen aukioloajat.

”Esimerkiksi kaupat menevät kiinni niin aikaisin, että ostoksille on vaikea ehtiä töiden jälkeen. Yksi esille tuleva syy on perheiden yhteisen ajan kunnioittaminen: myös kaupan kassojen tulisi ehtiä kotiin illalliselle.”

Pisteet kansanäänestykselle ja koulutukselle

Kansanäänestykset ovat olennainen osa Sveitsin päätöksentekoa. Ne tuntuvat myös toimivan.

”Äänestystulosta lähdetään työstämään, vaikka se ei miellyttäisi poliittista eliittiä. Sveitsissä ei napista äänestysten tuloksista, koska ihmisillä on tunne siitä, että he voivat vaikuttaa siihen, miten asiat ovat.”

Toinen Ijäksen suuresti arvostama piirre on koulutusjärjestelmä, jonka seurauksena nuorisotyöttömyyttä ei käytännöllisesti katsoen ole.

”Nuoret menevät vain harvoin koulusta suoraan yliopistoon. Kaksi kolmesta valitsee oppisopimuksen, joka on rakennettu todella toimivaksi”, hän toteaa.

”Oppisopimuskoulutuksen jälkeen voi mennä töihin ja hakeutua myöhemmin opiskelemaan ylempiin oppilaitoksiin. Lisäksi monet hankkivat työssä ollessaan masters-tason koulutuksen, jonka kustannuksiin työnantaja usein osallistuu.”

14.2.2017

Marjan vinkit Sveitsiin lähtijälle

  • Byrokratia on ollut EU-maiden kansalaisille toistaiseksi helppoa: jos on työpaikka, saa myös oleskeluluvan. Käytäntö on kuitenkin muuttumassa. Kansanäänestyksen 2014 tulos vaatii maahanmuuton rajoitusten kiristämistä.

  • Sveitsin palkkataso on korkea, mutta myös eläminen on kallista. Keskipalkka on 5 800 €/kk (tradingeconomics.com) ja tulovero yli puolet pienempi kuin Suomessa (veronmaksajat.fi).

  • Työviikko on 40 tuntia, mutta töitä paiskitaan tarpeen mukaan. Vuosiloma pitenee iän myötä ja vaihtelee neljästä kuuteen viikkoon.

  • Sveitsiläinen pääöksenteko on hidasta: päätöstä varten halutaan kaikki mahdollinen tieto, ja pienimmätkin asiat halutaan tehdä heti ensimmäisellä kerralla täydellisesti. Konflikteja vältellään, ja asiat pyritään ratkaisemaan neuvottelemalla.

  • Ruokatunnit ovat pyhiä; palaveriajan sopiminen tai edes soittaminen klo 12–13 välillä on todella epäkohteliasta.

  • Pakollinen ja melko arvokas sairausvakuutus on otettava ja maksettava itse. Vain harvat työnantajat osallistuvat vakuutuksen kustannuksiin.

  • Yhteiskunta ja palvelut on rakennettu sen varaan, että perheyksikössä on yksi henkilö, joka ei käy kokopäivätöissä.

  • Päivähoitopaikat ovat kalliita. Vain pieni osa lapsista on hoidossa viisi päivää viikossa. Osalla yrityksistä on omia lastentarhoja tai ne tukevat päivähoitoa rahallisesti.

  • Kouluissa ei tarjota ruokaa tai jos tarjotaan, se on hyvin hinnakasta. Käytännössä lapset tulevat päivällä kotiin syömään.

  • Kaupat ja virastot menevät kiinni niin aikaisin, että niihin on vaikea ehtiä työpäivän jälkeen. Kaikki paikat ovat kiinni sunnuntaisin.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
Kilpailukieltojen rajoittamisella potkua kansantalouteen

Momentouksen Pasi Natri keskittyy työssään ylimmän johdon suorahakuihin sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen. Natri kertoo kilpailukiellon hidastavan rekrytointiprosesseja, eikä siitä ole hyötyä työnantajalle eikä työntekijälle. Pahimmillaan kilpailukielto estää osaamisen liikkuvuutta ja heikentää työhyvinvointia.

Miten kilpailukiellot vaikuttavat rekrytointiprosesseissa? Estävätkö kilpailukiellot työvoiman kohdentumisen oikein?
Kilpailukiellot ovat harvoin rekrytoinnin esteenä – hidasteena kylläkin. Kilpailukiellot tuottavat kuitenkin ei-toivottavia vaikutuksia. Työntekijän joutuminen pakkolomalle, ehkä mukavalle sellaiselle, on aina kansantaloudellisesti haitallista. Työntekijästä luopuva työnantaja ei kilpailukiellosta juuri hyödy, liikesalaisuudet ovat salaisuuksia kilpailukiellosta riippumatta. Vastaanottava työnantaja taas ei saa tarvitsemaansa osaamista kuukausiin.

Tärkeää on muistaa, että yhdessä tilanteessa työntekijästä luopuva työnantaja on toisessa hetkessä vastaanottava. Näin kaikki siis menettävät, mutta erityisesti kansantalous, sillä kansakunnan osaamisvoimaravat eivät kohdistu optimaalisesti.

Meillä on yhteiskuntavastuun tunnuksena ”parempaa johtamista, parempi Suomi”. Varmasti johtaminen ja osaamisesta huolehtiminen paranisivat, jos kynnys vaihtaa työpaikkaa olisi nykyistä matalampi. Työhyvinvointi siis lisääntyisi kilpailukiellon lakkauttamisen myötä!

Kuinka usein työntekijät siirtyvät kilpailijoilta toisille?
Johtamista ja vaativaa asiantuntijatyötä tekevien joukossa siirrytään aika usein. Kilpailukielto koskee tällaisissa rekrytoinneissa jopa kolmasosaa. Vaikka kilpailukieltoa ei olisikaan, usein siirtyvä työntekijä siirtyy työvelvoittamattomalle ”lomalle” saman tien irtisanoutuessaan.

Millainen on tyypillinen työpaikan vaihto yritysten kilpailun näkökulmasta? Onko toimialoissa eroja?
Toimialoissa on paljon eroja. Suomi on pieni markkina, ja valitettavasti aitoa kilpailua meillä on liian vähän. Siellä, missä aitoa kilpailua on, kilpailukieltopohdinta on tietysti näkyvästi esillä. Sen sijaan aika paljon keskustelua herättänyt siirtyminen julkiselta yksityiselle on kilpailunäkökulmasta vähäistä. Jos ja kun eettisiä normeja noudatetaan, en näe tällaisissa siirtymisissä mitään pulmaa. Päinvastoin, olisi kannustettava osaamisen horisontaalista liikkuvuutta julkisen, politiikan, tutkimuksen, kolmannen sektorin ja yksityisen välillä.

Pasi Natri
Senior Partner, Momentous
Momentous on johdon valintaan sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen keskittyvä yritys.

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

13.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013