( Kansainvälisyys )

Paljon vartijana Johnson & Johnsonilla

Teksti Sari Lapinleimu Kuvat Christian Beutler / Keystone / MVphotos
Marja Ijäs ei unelmoinut työurasta ulkomailla. Oma paikka löytyi kuitenkin Sveitsistä, jossa HR-johtajan tiimin vastuulla on yli 3 000 hengen kansainvälinen organisaatio.

Marja Ijäs muutti Sveitsiin miehen perässä vuonna 2008. Taakse jäi hyvä työpaikka, Helsingin kulttuuritarjonta, perhe ja ystävät – edessä siinsi työnhaku sekä ajatus leppoisista alppihiihtelyistä ja mutkattomasta asettumisesta uuteen maahan.

”Ulkomaille muutto ei ollut minulle erityinen unelma vaan yksi vaihtoehto muiden joukossa. Toisaalta ajatus ei ollut vieras: olin asunut vaihto-oppilas-, au pair – ja opiskeluaikoinani USA:ssa, Ranskassa ja Ruotsissa.”

Melko pian Sveitsiin muutettuaan Ijäs alkoi etsiä töitä. Projekti olisi voinut osoittautua hyvinkin haastavaksi ilman omia verkostoja; toisaalta osaavista hakijoista oli täystyöllisyyden maassa pulaa. Joka tapauksessa Ijäksellä oli onnea – ja kyky tarttua tilaisuuteen, kun sellainen osui kohdalle.

Inhimillisesti johdettu jättiläinen

”Törmäsin Johnson & Johnsoniin työnhaun alkuvaiheessa, ja kiinnostuin heti. Mietin usein, miten hyvin minulle kävi, kun pääsin tänne”, Ijäs toteaa.

Syitä tyytyväisyyteen ei tarvitse hakemalla hakea. Kunnioitettavat 130 vuotta täyttänyt yhdysvaltalaisjätti toimii 60 maassa liki 130 000 työntekijän voimin ja on yksi maailman arvostetuimmista ja markkina-arvoltaan suurimmista yrityksistä.

Kiitosta saa myös yhtiön johtamiskulttuuri.

”Vaikka yhtiö on valtava, sitä johdetaan hyvin arvopohjaisesti ja inhimillisesti. Johnson & Johnsonin credo (arvot) ohjaa vahvasti päätöksentekoa ja toimintaa, ja kaikessa tekemisessä korostuu vastuu asiakkaista, työntekijöistä, omistajista ja yhteiskunnasta.”

Johnson & Johnson toimii kolmella toimialalla. Ne ovat kuluttajatuotteet, lääketeollisuus sekä medikaaliset implantit ja niiden asentamiseen vaadittavat instrumentit. Yhtiön tuotemerkit, kuten Nicorette, Natusan, Pepcid ja Imodium, ovat vahvasti läsnä myös Suomen markkinoilla.

Iso vastuu, isot vapausasteet

Viisi ja puoli ensimmäistä vuotta Ijäs toimi henkilöstöjohtajana Sveitsin ranskankielisellä alueella. Hän vastasi medikaalisiin implantteihin keskittyneen 1 200 hengen organisaation henkilöstötoiminnosta.

Vuonna 2012 Johnson & Johnson teki historiansa suurimman yrityskaupan ostamalla Synthes-nimisen yhtiön. Kaupan yhteydessä aukesi paikka henkilöstöjohtajalle, jonka työn pääpaino oli muutoksen johtamisen hallinnassa ja kulttuurien yhdistämisessä.

Tällä hetkellä Ijäksen vastuulla on HR-tiimi, joka tukee yli 3 000 hengen organisaation, medikaalisten implanttien tuotantoketjun, liiketoimintaa Sveitsissä, Itävallassa ja Saksassa.

”Huomattava osa ajastani menee kehitys- ja muutoshankkeiden valmistelussa, toteuttamisessa ja seuraamisessa. Lisäksi toimenkuvaan kuuluu organisaatiosuunnittelua, osaamisen kehittämistä, eritasoisten johtoryhmien tukemista sekä HR-avainprosessien ohjeistamista ja kouluttamista. Haastattelen myös työnhakijoita tiettyihin avainpositioihin.”

Asioita on paljon, mutta niitä yhdistää henkilöstön, organisaation ja kulttuurin muutos ja kehittäminen.

”Työ vaatii organisointikykyä, olennaisen nopeaa hahmottamista sekä kykyä nauttia monimutkaisessa organisaatiossa luovimisesta ja lukuisien isojen asioiden hanskaamisesta. Toisaalta minulla on vapaus organisoida työni parhaaksi katsomallani tavalla.”

Pitkiä arkipäiviä, vapaita viikonloppuja

Työ ja ahkeruus ovat Sveitsissä erityisiä arvoja. Pienyrityksiä ja pk-vientiyrityksiä on paljon, ja jokainen sveitsiläinen tuntee jonkun yrittäjän.

”Täällä ymmärretään, mistä raha talouteen tulee. Yhtenä osoituksena tästä Sveitsin kansa äänesti kuuden viikon vuosilomaa vastaan. Käsitys siitä, mitä se aiheuttaisi yritystasolla, on aika selkeä.”

Standardityöaika on 40 tuntia, mutta sitä venytetään tarpeen mukaan. Näin tekee myös Ijäs.

”Menen töihin seitsemän ja kahdeksan välillä, enkä juuri koskaan lähde ennen iltakuutta – teen viikolla niin pitkiä päiviä kuin tarvitaan. Viikonloput pyrin pitämään vapaina.”

Pääosa työajasta kuluu Sveitsissä; matkapäiviä kertyy enintään yksi viikossa. Maanantaista torstaihin majapaikkana on pieni yksiö kauniissa Solothurnin barokkikaupungissa, kuuden minuutin kävelymatkan päässä työpaikalta. Torstai-iltoina Ijäs ajaa puolitoista tuntia varsinaiseen kotiinsa Lausanneen ja tekee perjantait etänä.

Kotikaupunkiaan Ijäs kehuu varauksetta – niin kuin tuntuvat tekevän kaikki muutkin siihen tutustuneet.

”Lausanne on eläväinen kaupunki. Siellä on kansainvälisiä yrityksiä ja kouluja, ja erilaisia kulttuuri- ja urheilutapahtumia järjestetään paljon. Välimatkat ovat lyhyitä, junayhteydet hyvät ja lentokenttä lähellä.”

Mökkeilyä ja matkustelua

Huomattava osa Ijäksen vapaa-ajasta kuluu vuonna 2011 ostetulla alppimajalla. Hankinta on ollut entiselle kaupunki-ihmiselle ja kulttuurin suurkuluttajalle merkittävä, elämänlaatua parantava muutos.

”Vietän mökillä paljon aikaa kesällä sekä käytännössä kaikki viikonloput joulusta maaliskuun loppuun. Saan usein vieraikseni ystäviä Suomesta saakka.”

Toinen mieluisa vapaa-ajanviettotapa on matkustelu: Sveitsistä pääsee helposti ja nopeasti eri puolille Eurooppaa. Suomessa Ijäs kertoo käyvänsä vaihtelevasti lukuun ottamatta vappua, jonka hän viettää aina Helsingissä.

”En kaipaa Suomeen paljoakaan. Välimatka on lyhyt, joten pääsen helposti esimerkiksi kummilasten juhliin. Ystävien arjessa voin olla läsnä somen avulla. Eniten ikävöin Helsingin rikasta kulttuuri- ja leffatarjontaa sekä tuoretta, hyvää kalaa, joka on täällä hyvin kallista.”

Asettuminen odotettua työläämpää

Ijäs kehuu Sveitsiä turvalliseksi, puhtaaksi ja kauniiksi maaksi, infrastruktuuria toimivaksi ja matkustamista helpoksi. Pisteitä satelee myös kansainvälisyydestä: neljännes maan asukkaista on ei-sveitsiläisiä.

Maahan asettuminen osoittautui kuitenkin odotettua työläämmäksi.

”Paikallisen ystäväpiirin luominen oli erityisen haastavaa ilman lapsia: ystävyyssuhteet syntyvät usein samanikäisten lasten, yhteisen lapsipuheenaiheen ja koulun myötä.”

Kärsivällisyyttä ja aikaa tarvittiin, vaikka apuna oli silloinen miesystävä.

”Sveitsiläiset ovat kohteliaita, mutta lämpenevät hitaasti uusille tuttavuuksille. Kun ihmisten luottamuksen sitten lopulta voittaa, ystävyys on todella vahva.”

Haasteita tarjoili myös ensimmäinen työvuosi uudella toimialalla, uudessa maassa, uudessa yrityksessä ja ison tiimin vetäjänä.

”Vuosi meni asioiden opettelussa ja pitkiä päiviä tehdessä. Kun viikonloppu vihdoin koitti, olin aina aivan poikki.”

Jotakin samaa, jotakin erilaista

Ijäksen mukaan sveitsiläisiä ja suomalaisia yhdistävät rehellisyys, luotettavuus ja rakkaus luontoon. Yhdistävä piirre on myös muiden yksityisyyden kunnioittaminen, mihin Sveitsissä suhtaudutaan suorastaan intohimoisesti.

”Täällä monet säännöt perustuvat siihen, että muita ei saa häiritä. Esimerkiksi metelöiminen ja ovien paukuttelu kerrostalossa ovat lähes anteeksiantamattomia virheitä.”

Suurimmat erot kumpuavat sveitsiläisten perinteisestä arvomaailmasta.

”Sveitsi on vanha, perhekeskeinen ja perinteitä kunnioittava maa, jonka päättävissä asemissa ovat pääsääntöisesti keski-ikäiset miehet. Esimerkiksi isyysvapaista ei täällä kansallisella tasolla edes puhuta. Suomi taas on nuori demokratia, joka tarttuu herkästi uudistuksiin.”

Sveitsissä on erittäin tavallista, että yksi perheestä, yleensä nainen, on kotona tai enintään osa-aikatöissä. Tähän olettamukseen perustuu koko infrastruktuuri, kuten kauppojen ja virastojen aukioloajat.

”Esimerkiksi kaupat menevät kiinni niin aikaisin, että ostoksille on vaikea ehtiä töiden jälkeen. Yksi esille tuleva syy on perheiden yhteisen ajan kunnioittaminen: myös kaupan kassojen tulisi ehtiä kotiin illalliselle.”

Pisteet kansanäänestykselle ja koulutukselle

Kansanäänestykset ovat olennainen osa Sveitsin päätöksentekoa. Ne tuntuvat myös toimivan.

”Äänestystulosta lähdetään työstämään, vaikka se ei miellyttäisi poliittista eliittiä. Sveitsissä ei napista äänestysten tuloksista, koska ihmisillä on tunne siitä, että he voivat vaikuttaa siihen, miten asiat ovat.”

Toinen Ijäksen suuresti arvostama piirre on koulutusjärjestelmä, jonka seurauksena nuorisotyöttömyyttä ei käytännöllisesti katsoen ole.

”Nuoret menevät vain harvoin koulusta suoraan yliopistoon. Kaksi kolmesta valitsee oppisopimuksen, joka on rakennettu todella toimivaksi”, hän toteaa.

”Oppisopimuskoulutuksen jälkeen voi mennä töihin ja hakeutua myöhemmin opiskelemaan ylempiin oppilaitoksiin. Lisäksi monet hankkivat työssä ollessaan masters-tason koulutuksen, jonka kustannuksiin työnantaja usein osallistuu.”

14.2.2017

Marjan vinkit Sveitsiin lähtijälle

  • Byrokratia on ollut EU-maiden kansalaisille toistaiseksi helppoa: jos on työpaikka, saa myös oleskeluluvan. Käytäntö on kuitenkin muuttumassa. Kansanäänestyksen 2014 tulos vaatii maahanmuuton rajoitusten kiristämistä.

  • Sveitsin palkkataso on korkea, mutta myös eläminen on kallista. Keskipalkka on 5 800 €/kk (tradingeconomics.com) ja tulovero yli puolet pienempi kuin Suomessa (veronmaksajat.fi).

  • Työviikko on 40 tuntia, mutta töitä paiskitaan tarpeen mukaan. Vuosiloma pitenee iän myötä ja vaihtelee neljästä kuuteen viikkoon.

  • Sveitsiläinen pääöksenteko on hidasta: päätöstä varten halutaan kaikki mahdollinen tieto, ja pienimmätkin asiat halutaan tehdä heti ensimmäisellä kerralla täydellisesti. Konflikteja vältellään, ja asiat pyritään ratkaisemaan neuvottelemalla.

  • Ruokatunnit ovat pyhiä; palaveriajan sopiminen tai edes soittaminen klo 12–13 välillä on todella epäkohteliasta.

  • Pakollinen ja melko arvokas sairausvakuutus on otettava ja maksettava itse. Vain harvat työnantajat osallistuvat vakuutuksen kustannuksiin.

  • Yhteiskunta ja palvelut on rakennettu sen varaan, että perheyksikössä on yksi henkilö, joka ei käy kokopäivätöissä.

  • Päivähoitopaikat ovat kalliita. Vain pieni osa lapsista on hoidossa viisi päivää viikossa. Osalla yrityksistä on omia lastentarhoja tai ne tukevat päivähoitoa rahallisesti.

  • Kouluissa ei tarjota ruokaa tai jos tarjotaan, se on hyvin hinnakasta. Käytännössä lapset tulevat päivällä kotiin syömään.

  • Kaupat ja virastot menevät kiinni niin aikaisin, että niihin on vaikea ehtiä työpäivän jälkeen. Kaikki paikat ovat kiinni sunnuntaisin.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Etsimme vaikuttajia tulevaisuuden Suomen Ekonomeihin

Työmarkkinat kokevat suuria muutoksia Suomessa, uudenlaiset työn muodot sekä lakimuutokset sekoittavat niin eduskuntaa kuin ammattijärjestöjä. Ammattijärjestöjen toiminta kokee paljon arvostelua, mutta ovatko ne pelkästään lakkouhkailua ja työmarkkinoiden jäykistämistä?

Ei, vaikka vaikutelma on monelle sitä. On tärkeä muistaa, että meillä Suomessa on useita järjestöjä, jotka keskittyvät tulevaisuuteen.

Miten toimii työmarkkinajärjestö, joka haluaa tulevaisuudessa keskittyä myös työn muutokseen tuoden samalla turvaa, järkevällä tavalla? Me Suomen Ekonomeissa tuomme järkeviä aloituksia työmarkkinoihin ja tuemme kauppatieteellistä koulutusta, jotta tutkintomme pysyy arvostettuna, mutta myös uudistuu.

Haluaisitko sinä tuoda omaa asiantuntemustasi sekä ajatuksiasi tulevaisuuden Suomen Ekonomeihin?

Suomen Ekonomien hallitus ohjaa järjestön toimintaa strategisella tasolla. Järjestömme on laaja ja siihen tarvitaan näkemystä ja asiantuntemusta sekä myös rohkeutta uudistua. Nyt Suomen Ekonomit hakee uutta hallitusta, johon tarvitaan niin varttuneempaa kokemusta työmarkkinoista kuin myös nuoria ekonomeja sekä opiskelijoita, joille työ ja tutkinto näyttävät hyvin erilaisilta.

Suomen Ekonomien hallituksessa olet

Tulevaisuuden hallitustyöskentelijä
Hallitustyöskentely vaatii kykyä tarkastella liiton toimintaa kokonaisuutena yhdistäen monta eri elementtiä. Hallituksessa työskentely kehittää sinua ammatillisesti edistäen vahvuuksiasi strategian ohjaamisesta työelämän kysymyksiin.

Vaikuttaja
Pääset vaikuttamaan hallituksessa kuumimpiin asiakysymyksiin, jotka vaihtelevat koulutus- sekä työmarkkinapolitiikasta brändi- ja jäsenkysymyksiin. Vaikuttaminen laajaan kokonaisuuteen sekä yhteisiin asioihin tekee hallitustyöskentelystä mielenkiintoista ja merkityksellistä.

Verkostoituja
Hallitustyöskentely avaa sinulle useita ovia, pääset tapaamaan mielenkiintoisia henkilöitä ja organisaatioita. Hienoimpia kokemuksia on nähdä omien hallitustovereiden asiantuntijuus ja oppia heiltä.

Tule vaikuttamaan ja kertomaan oma visiosi Suomen Ekonomien hallitukseen!

Miia Paavola
Hallituksen 3. varapuheenjohtaja
Suomen Ekonomit

Suomen Ekonomit etsii uutta hallitusta seuraavalle kolmivuotiskaudelle 2018-2020, hakuaika on käynnissä 3.9. asti. Lue lisää ja hae: ekonomit.fi/hallitukseen.

18.08.2017
Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

03.07.2017
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013