( Työelämä )

Verkostot auttavat työllistymisessä

Teksti Tarja Västilä
Kuvitus Nora Kolari
Suhdannekurimus on iskenyt myös tuhansiin ekonomeihin. Työttömän työnhaku on entistä haastavampaa, mutta usein sinnikkyys palkitaan. Oma aktiivisuus on avainasemassa.

Työmarkkina-asiamies Tuomas Viskari Suomen Ekonomeista on perehtynyt korkeasti koulutettujen työttömyyteen ja työllistymiseen. Aiheesta syntyy aikanaan väitöskirja. Sitä ennen Suomen Ekonomit tilasi Viskarilta selvityksen kauppatieteilijöiden työttömyydestä.

”Työttömien ekonomien määrä on kasvanut viitisen vuotta. Vuodesta 2014 vuoteen 2015 kasvua oli 17 prosenttia. Nyt työttömyyden kasvuvauhti näyttäisi hidastuneen, vaikkakin pitkäaikaistyöttömiä on entistä enemmän.”

Ekonomien työttömyys on muiden akateemisten keskiarvoa hieman alhaisempi. Ylemmän kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneita työttömiä arvellaan olevan noin 2 700.

Kahden hatun työtön mies

Peter Sjöblom opiskeli aikoinaan ensin insinööriksi, sitten ekonomiksi. Töitäkin löytyi: mies myi ja osti kemikaaliraaka-aineita teollisuudelle liki 20 vuotta. Kun hän halusi kehittyä urallaan ja vaihtoi työpaikkaa, tulikin tenkkapoo.

”Menin tutulle hommiin ja jo muutaman kuukauden jälkeen jäin työttömäksi. Siitä alkoi pitkä rupeama työnhaussa: harjoittelin hakemuksien tekoa kaksi vuotta, ruotsinkieliselle se oli vaikeaa.”

Sjöblom haki auki olevia paikkoja aktiivisesti ilmoitusten, te-toimiston ja Monsterin kautta. Muutama headhunterkin kiinnostui.

”Ajattelin, että tällainen kaveri, jolla on kaksi tutkintohattua päässä ja joka hallitsee sekä myynnin että ostamisen, tuo työnantajille lisäarvoa. Ei se niin mennyt. Lukuisista hakemuksista on vaikea erottautua. Pari kolme kertaa pääsin finaaliin asti, mutta työpaikka jäi saamatta. Usko oli monesti kovilla.”

Pakollinen sapatti

Kun Salla Javanainen jäi työttömäksi viime keväänä, hän ajatteli pitävänsä kunnon loman ja lataavansa akkuja. Sapattivapaa oli ollut haaveissa jo pitkään.

”Lisäksi olin halunnut päästä työelämässä eteenpäin. Uravalmennuksessa omat tavoitteeni ja arvot olivat kirkastuneet, ja näin uuden alun mahdollisuutena. Pystyin kouluttautumaan certified business coachiksi, sain tuoreita ajatuksia ja osaamiseni uudelle tasolle.”

Kun työttömyys alkoi kesällä, Javanainen oli valmis hakemaan töitä syksyllä.

”Valmistauduin siihen kuin suunnittelisin projektia. Uravalmentaja ja verkosto auttoivat tuunaamaan CV:n ja LinkedInin, ystävät kommentoivat hakemuksiani. Informoin myös verkostoni.”

Javanainen teki muutaman täsmähaun ja pääsi haastatteluihin. Headhunterkin ehti pirauttaa. Javanainen haki vain paikkoja, joihin oikeasti halusi.

”Toiseksi jääminen ei tyydytä, kun on koko sydänverensä vuodattanut hakemukseen. Ehdin miettiä, missä vaiheessa paniikki alkaa. Luotin kuitenkin itseeni, kun ympärillä oli pöhinää.”

Kouluttautuminen tärkeää

”Naisten työttömyysjaksot olivat miesten työttömyysjaksoja lyhyempiä. Ero pienenee, kun tarkastellaan niitä, jotka olivat kouluttautuneet työttömyysaikana. Niinpä kouluttautuminen näyttäisi vaikuttavan työttömyyden kestoon”, toteaa Viskari.

Työttömät turvautuivat myös eri palveluihin.

”Työttömät kokivat hyödyllisimmiksi omaehtoisen kouluttautumisen ja verkostoitumisen. Seuraavina olivat kaupalliset ja ammattijärjestöjen palvelut ja viimeisimpänä te-toimiston ja kuntien palvelut. Viranomaispalvelut saivat heikoimman arvosanan hyödyllisyydestä”, kertoo Viskari.

Myös Ekonomien uravalmentaja Nina Juhava korostaa, että omaa osaamista on hyvä pitää yllä työttömyyden aikana ja kouluttautua lisää. Jos työttömyys pitkittyy, työnhakija pystyy osoittamaan työmotivaationsa monipuolisella aktiivisuudellaan.

Viskarin selvitykseen vastasi toista tuhatta ekonomia. Hiukan yli puolet heistä oli kouluttautunut tai käyttänyt erilaisia palveluita hyväkseen.

Verkot kuntoon ja vesille

Juhavan havaintojen mukaan yli puolet työttömistä työllistyy verkostojen avulla.

”Perinteinen malli ei enää toimi: julkisessa haussa olevien työpaikkojen kautta suhteellisen harva saa töitä. Mitä enemmän on ikää, sitä tärkeämpää on verkostoituminen. Myös omat yhteydenotot kohdeyrityksiin tuottavat usein parempaa tulosta. Lisäksi LinkedIn ja some ovat merkittäviä kanavia.”

Sosiaalisessa mediassa pitkään aktiivisesti toiminut Javanainen on samaa mieltä.

”Otin LinkedInin kaveriksi, sain sieltä tietoa työpaikoista. Lisäksi Twitter ja Facebook olivat ja ovat hallussa. Some on minulle luonnollinen tapa toimia, sen eteen ei tarvitse edes ponnistella.”

Sjöblomkin hioi LinkedIn-profiiliaan ja huomasi samalla, että kanavasta löytyy varsinaisten työpaikkailmoitusten lisäksi myös potentiaalisia kohteita.

”Yritys saattaa kysellä, onko kiinnostuneita, jos paikka aukeaa. Se on signaali, johon kannattaa tarttua ja olla itse aktiivinen yritykseen päin.”

Juhavan mukaan ihminen luo helposti itse esteitä työnhaussaan, jos asenne ei ole kohdallaan.

”Ratkaisukeskeisellä asenteella pääsee pitkälle. Kun koko ajan on aktiivinen ja seuraa omaa edistymistään sekä työnhaun kanavia, sinnikkyys usein palkitaan.”

Piilotyöpaikkoihin kiinni

Sjöblomin LinkedIn-taktiikka toimi. Hän huomasi tukkuritoimintaa harjoittavan ruotsalaisyrityksen etsivän kemikaalijakeluun sopivaa ihmistä. Kun profiili oli valmis, hän lähetti CV:n eteenpäin.

”Toimitusjohtaja otti yhteyttä ja sovimme tapaamisen. Hän sanoi oppineensa Kiinassa työskennellessään, että itsensä ja osaamisensa kehuminen on opeteltavissa. Tietotaitoani ei kyseenalaistettu. Hän halusi tietää omat arvoni ja sen, miten loksahtaisin palapeliin, tiimityöhön. En kokenut sitä edes työhaastatteluna, me vain keskustelimme.”

Puolitoista viikkoa keskustelusta potentiaalisesta pomosta tuli Sjöblomin työnantaja. Javanaisella työnhakuprosessi sujui rivakammin: piilotyöpaikka löytyi muutamassa kuukaudessa.

”Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää: exästä tuli nyksä. Entinen pomoni oli lähtenyt työpaikastani jo ennen viime kevättä. Tilanteeni oli tiedossa, ja kun tarvetta tuli taloushallinnossa sisäisen laskennan controllerille, hän otti yhteyttä. Aloitin työt marraskuussa.”

Syksyllä Javanainen ehti osallistua te-toimiston rekrytapahtumaan, jossa kerrottiin peräti 80 prosentin työpaikoista olevan piilotyöpaikkoja.

”Jos omalla kohdallani niiden paikkojen metsästys olisi kestänyt pidempään, olisin alkanut ottaa aktiivisesti yhteyttä suoraan yrityksiin.”

Sjöblom kertoo turvautuneensa suoriin kontakteihin työttömyytensä loppuvaiheessa.

”Seisoin sushijonossa yhden toimitusjohtajan kanssa. Tunsin hänen äitinsä, joten otin hihasta kiinni. Töitä ei ollut tarjota, mutta hän kutsui kuuntelemaan firmassa järjestettäviä aamuluentoja. Siellä tuntui kuin olisin päässyt yhteiskuntaan takaisin: sain ajatukset muualle ja uusia ideoita.”

Jakaantuneet työmarkkinat

Viskarin mukaan korkeakoulutettujen työttömyys on verrattain uusi ilmiö.

”On ymmärrettävää, ettei korkeakoulutettujen työllistymistä koskevaa asiantuntemusta ole te-toimistoon kertynyt. Tämä näkyy siinä, ettei työnvälityspalvelusta koeta olevan paljon hyötyä.”

Tarvetta olisi niin asiantuntemuksen kokoamiseen kuin räätälöintiin.

”Räätälöinti olisi järkevää mille tahansa ryhmälle. Yhteen kokoon muokatut palvelut eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla.”

Javanainen osallistui te-toimistossa työttömille työnhakijoille järjestettyyn pakolliseen infoon.

”One size fits all: paikalla oli nuoria, vanhoja ja eri alojen ihmisiä. Kun olin myöhemmin haastattelussa te-toimistossa, sen nettipalvelussa ei löytynyt business controllerille sopivaa ammattinimikettä.”

Kun Javanainen ilmoitti te-toimistoon työllistyneensä, hän sai viikkojen päästä ilmoituksen työvoimakoulutuksesta. Finance business partnerille ja controllerille lisäoppi ei ihan osunut nappiin.

”Oppisopimuksella olisin saanut kouluttautua autoliikkeen huoltoneuvojaksi.”

Sjöblomin te-toimistokokemukset ovat myönteisempiä – lähinnä oman sisukkuuden ansiosta.

”Kun ilmoittauduin te-toimistoon, lupauksesta huolimatta kukaan ei ollut yhteydessä. Tuntui turhauttavalta odottaa, joten menin itse paikan päälle. Olin aktiivinen ja osallistuin kahteen rekryohjelmaan, joiden kautta pääsin pariin työhaastatteluun. Ei napannut, mutta oli kuitenkin tärkeää nähdä, että on edes mahdollisuus saada töitä.”

Suhdanne syynä

Viskari näkee työttömyyden kasvun perisyynä taloudellisen tilanteen. Suhdanneherkkyys heijastuu etenkin yksityissektorilla työskenteleviin ekonomeihin. Juhava toteaakin Suomen olevan organisaatiomuutosten luvattu maa: meillä organisaatioita myllätään eniten EU:ssa.

”Rakenteellisista tekijöistä tehostamistoimet kohdistuvat korkeakoulutetuille tyypillisimpiin toimihenkilötehtäviin, kun duunarit on jo ehditty tehostaa”, toteaa Viskari.

Mekaaniset tehtävät esimerkiksi rahoitusalalla ovat vähentyneet, mutta kaiken kaikkiaan keskiluokan perinteisen työn kysyntä on laskusuunnassa. Työvoiman kysyntää on eniten ääripäissä: sekä korkean että matalan tuottavuuden tehtävissä.

Mistä töitä?

Työttömyyden päättyessä uusi työ on useimmiten samankaltainen kuin ennen työttömyyttä.

”Kun työ löytyy, se on yleensä kokoaikainen ja toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella toisen palveluksessa. Toiseksi yleisin on määräaikainen sopimus. Kolmasosalla työttömistä on halukkuutta yrittäjyyteen, mutta vain kolme prosenttia sen toteuttaa. Määrä on jonkin verran pienempi kuin yrittäjien määrä ekonomien jäsenistössä”, kertoo Viskari.

Demografiset tekijät vaikuttavat siihen, onko työnsaannissa esteitä vai työllistyykö rivakammin. Vaikka kouluttautumisella on yhteys nopeampaan työllistymiseen, ikä tuo mukanaan hidasteita: työiän yläpäässä, yli 50-vuotiaana on vaikeampaa työllistyä kuin nuorempana.

”Uudellamaalla työttömyysjaksot ovat pidempiä. Hypoteesina voisi olla se, että vaikka muualla tarjonta on suppea, työtä otetaan herkästi vastaan. Työmarkkinoiden laatu on erilainen Uudellamaalla, jossa siirrytään useammin aiempaa työtä vaativampiin tehtäviin kuin muualla Suomessa.”

 

 

14.2.2017

Kädenojennus työttömille

Suomen Ekonomit haluaa entistä paremmin tukea työttömiä jäseniään. Siksi työttömien ekonomijäsenten maksu poistuu Suomen Ekonomien osalta. Jäsenmaksu koostuu kolmesta osasta:

1) Suomen Ekonomien ja

2) ekonomiyhdistyksen jäsenmaksusta sekä mahdollisesta

3) työttömyyskassamaksusta.

Työttömän jäsenen maksettavaksi jää siten vain ekonomiyhdistyksen vuosimaksu (vaihtelee yhdistyksestä riippuen 0–40 euroa) sekä mahdollinen IAET-työttömyyskassamaksu.

Boostausta työnhakuun

Uudenmaan korkeakoulutetut työttömät, työttömyysuhan alaiset ja lomautetut saavat apua Työnhakuveturista. Sen taustalla on Suomen Ekonomien lisäksi kahdeksan muuta ammattiliittoa. Vastaavia ekonomien työllistymistä edistäviä palveluja tarjoavat Uratehdas Pirkanmaalla, Uranoste Oulussa ja tuoreimpana aktiivisena toimijana Urapurje Turussa.

”Toiminta sisältää luentoja ja webinaareja, jotka tähtäävät työnhakutaitojen parantamiseen. Työnhakuboosterin pienryhmissä voi verkostoitua, saada vertaistukea ja ylläpitää aktiivisuutta. Englanninkielinen CareerBoost-pienryhmätoiminta palvelee kansainvälisiä osaajia”, kertoo Työnhakuveturin asiantuntija, uravalmentaja Nina Juhava.

”Työhakuveturin tapahtumista oli hyötyä lyhyen työttömyysjaksoni aikana: sain hyviä täsmäneuvoja työnhakuun. Ilmapiirikin on kannustava”, kiittelee Salla Javanainen.

Pitkään työttömänä ollut Peter Sjöblom löysi viime keväänä Työnhakuboosterin ja ymmärsi piilotyöpaikkojen tarjoaman mahdollisuuden.

”Sitä kautta pari ihmistä pääsi työhaastatteluun muiden jäsenten kontaktien avulla. Pienryhmissä työttömät voivat purkaa tuntojaan fiksusti. Ryhmä auttaa ja tukee, ja itse pääsee välillä pois kotoa tekemään asioita yhdessä muiden ihmisten kanssa.”

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

03.07.2017
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013