( Työelämä )

Vihattu, rakastettu myynti

Teksti Sari Lapinleimu
Kuvat Vesa Tyni, Harri Joensuu, Roope Permanto | Kuvitus Nora Kolari
  • Myyjiä tulee palkita myös teoista, siitä, että he ylipäätään soittavat, ei ainoastaan tuloksesta", sanoo Kissconsultingin toimitusjohtaja Maarika Maury.
  • "Suurin onnistumisen este on suomalaisten turha arkuus", uskoo Kristiina Palmgren.
  • "Markkinointihenkisyydessä on kyse siitä, ymmärtääkö ihminen, että hänen tehtävänsä yhteiskunnassa on saada vaihdantaa aikaan", sanoo Petri Parviainen.
  • "Kaupan alalla ei ole koskaan aikaisemmin ollut näin erilaisia kuluttajaryhmiä", toteaa Hannu Saarijärvi.
Myynti on menestyksen edellytys: ilman sitä briljanteinkaan tuote ei käy kaupaksi. Mikä myymisessä on niin vaikeaa? Mitä siltä vaaditaan haastavassa taloudellisessa tilanteessa? Ja miksi myymistä pelätään ja jopa inhotaan niin ankarasti?

Helsingin yliopiston strategisen markkinoinnin professori Petri Parvisella on selitys myyntityön aiheuttamiin ristiriitaisiin tunteisiin: ihmiset eivät yksinkertaisesti ymmärrä, mistä myymisessä on kyse.

”Myymisen näkyviä muotoja ovat puhelin- ja myymälämyynti, vaikka suurin osa työstä on jotakin aivan muuta. Taloustieteellinen valveutuneisuutemme ei sekään ole kovin korkealla tasolla: emme ymmärrä, miten merkittävä rooli isoja kauppoja tekevillä myyjillä on esimerkiksi viennin kasvulle ja kansantalouden nousulle”.

Työn merkityksellisyys ei ole hukassa vain asiakkailta; väheksyntään syyllistyvät myös myyntityötä tekevät. Yksi erottava tekijä hyvän ja vähemmän hyvän myyjän välillä onkin Parvisen mukaan markkinointihenkisyys.

”Markkinointihenkisyys tarkoittaa syvimmillään sitä, ymmärtääkö ja hyväksyykö ihminen, että hänen hieno tehtävänsä yhteiskunnassa on saada vaihdantaa aikaan. Tajuaako hän, että kyse on paljon enemmästä kuin työstä, jossa tehtävänä on myydä?”

Jatkuvuutta hyvällä johtamisella

Vaikka osaavien ja innostuneiden yksilöiden merkitys on suuri, jatkuvuus turvataan Parvisen mukaan hyvällä johtamisella.

Myynnin johtamisen tekee haastavaksi tehtävän moniulotteisuus.

”Yhtäältä on osattava johtaa pehmeitä asioita, kuten kulttuurisia ja psykologisia tekijöitä. Toisaalta on hallittava tuotantotaloudellinen puoli, kuten prosessit, toiminnan systemaattinen seuranta ja palkitseminen.”

Suomalaisyritysten myynnin johtaminen ei saa Parviselta erityisen hyvää arvosanaa: parannettavaa on hänen mukaansa niin tuotantotalouden osaamisessa kuin myyntihenkisyydessäkin.

”Äkkiseltään luulisi, että olemme vahvoilla nimenomaan tuotantotaloudessa. Käytännössä pääsemme lähimmäs kansainvälisiä standardeja yksilöiden suorituskyvyssä”.

Parvinen nostaa esiin kaksi esimerkkiä:

”Nokia Networks on tehnyt tuotantotalouden näkökulmasta uskomatonta työtä: se on noussut evoluutiossa ylemmälle oksalle, vaikka kustannuskehitys on ollut kaikkea muuta kuin suotuisaa. Isä ja poika Meyer ovat hekin tehneet jotakin oikein, kun Turun telakan tilauskirjat täyttyvät taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Myyntityön merkitys on todella suuri, koska telakka ei ole halvin vaihtoehto.”

Haasteena peruskasvuhaluttomuus

Suomen suurimpia vahvuuksia kansainvälisillä markkinoilla on hyvä maine. Meitä pidetään rehellisinä ja luotettavina. Lisäksi olemme sopivan hajuttomia ja mauttomia; kenelläkään ei ole mitään meitä vastaan.

”Mitalin toisella puolella on peruskasvuhaluttomuus: emme osaa himoita lisänollia pankkitilisaldomme perään. Mielessä pyörivät herkästi ’kaikki menee kuitenkin veroihin’ – ja ’mitä minä siitä kostun’ -tyyppiset ajatukset”, Parvinen toteaa.

Menestyksen himoitsemista jarruttavat muun muassa kateus ja paheksunta sekä suomalaisessa yhteiskunnassa tiukasti istuva yksilötason tasapäistäminen. Erinomaisen suorituksen kaipuuta on vain vähän.

”Valtaosa porukasta tyytyy keskinkertaiseen, vaikka rahkeita riittäisi paljon enempään. Maantieteellisen sijaintimme ja pienen kielialueemme ansiosta ihan ok -suorituksellakin pärjää: emme ole kovimman globaalin kilpailun armoilla.”

Vuosikymmenen trendi: e-selling

Parvisen tutkimuskohteena on vuodesta 2009 saakka ollut e-selling: digitaalisesti avustettu, paikkariippumaton myyntityö. Nyt teknologiat alkavat olla kypsiä ilmiön suurelle tulemiselle.

”E-selling eroaa verkkokaupasta siten, että se vaatii myös ihmisvuorovaikutusta. Henkilökohtaisen myyntityön kannalta muutos on yhtä merkittävä kuin verkkokauppa on ollut kaupan alalla.”

E-sellingin myötä esimerkiksi asuntokauppaa suunnitteleva voi kokea kohteen virtuaalisesti vaikka toiselta puolelta maailmaa, myös asunnosta, jota ei ole vielä rakennettu. Sama paikkariippumattomuus tulee varmasti vaikuttamaan myös muiden alojen kaupankäyntiin.

Uusi teknologia on Parvisen mukaan suomalaisille todella merkittävä mahdollisuus.

”Asumme ja toimimme ’saarella’ ja olemme todella hyviä tietokoneiden kanssa. Myös Internet of Things -osaamisemme on todella hyvää. Potentiaaliakin riittää: ulkomaankauppa helpottuu, samoin kuluttajan elämä tässä harvaanasutussa, pitkien välimatkojen maassa.”

Asiakasarvo myynnin johtotähtenä

Tampereen yliopiston palvelujen ja kaupan professori Hannu Saarijärvi pohtii kuluttajamyyntiä asiakasarvon näkökulmasta. Asiakasarvolla hän tarkoittaa asiakkaan kokemien hyötyjen ja uhrausten erotusta.

”Esimerkiksi ruokakaupassa asiointiin liittyy uhrauksia, kuten aika, vaiva ja stressi. Toisaalta se tarjoaa hyötyjä: tuotteita, vaivatonta asiointia ja hyvinvointia. Asiakasarvoa voidaan luoda joko tuottamalla enemmän hyötyjä tai vähentämällä uhrauksia.”

Asiakasarvo määrittyy subjektiivisesti asiakkaan, ajan, paikan ja tilanteen mukaan.

”Toiset minimoivat ostamiseen menevää aikaa, toisille se on sosiaalinen ajanviettotapa. Joku kokee kaupan laajan valikoiman hyödyllisenä valinnanvapautena, toinen asiointia vaikeuttavana uhrauksena.”

Menestyvä yritys ymmärtää ja ottaa huomioon asiakaskunnan heterogeenisuuden.

”Kaupan alalla ei ole koskaan aikaisemmin ollut näin erilaisia kuluttajaryhmiä. Heidän tarpeitaan määrittävät heille ominaiset sukupolvikokemukset, ostamisen käytännöt ja henkilökohtaiset preferenssit. Yrityksessä onkin oltava kirkas ja jaettu näkemys siitä, millaista asiakasarvoa ollaan luomassa ja miten. Asiakasarvo pitäisi nostaa yhdeksi myyjien ja toimitusjohtajien keskeisistä tavoitteista.”

Asiakasarvoa asiakasymmärryksellä

Avain asiakasarvon luomiselle on asiakasymmärrys: näkemys siitä, millaisilla ratkaisuilla yritys voi tehokkaimmin lisätä asiakkaan kokemia hyötyjä tai vähentää hänen tekemiään uhrauksia.

”Tätä ymmärrystä ei saavuteta pelkästään lukemalla asiakaspalautteita tai kysymällä, mitä ihmiset haluavat. Esimerkiksi digitalisaatio luo sellaisia mahdollisuuksia, joita asiakkaat eivät itsekään vielä tunnista.”

Saarijärvi korostaa, että asiakaslähtöisyys ei tarkoita asiakasarvon luomista hinnalla millä hyvänsä. Kyse on yrityksen osaamisen siirtämisestä asiakkaan hyödyksi tehokkaasti ja tuottavasti. Voittajia ovat ne, jotka ratkaisevat tämän yhtälön parhaiten.

”Vinkki asiasta kiinnostuneille: Timo Rintamäki väitteli huhtikuussa Tampereen yliopistossa aiheenaan asiakasarvo vähittäiskaupassa.”

Saarijärven esimerkki löytyy läheltä:

”Tampereen Hämeenpuistossa sijaitsevalla koruateljee Nagualilla on ylivertainen kyky muuttaa pienikin asiakkaan ilmaisema ajatuksen, kokemuksen tai tunteen häivähdys ainutlaatuiseksi koruksi, jolla on asiakkaan maailmaan kytkeytyvä vahva ja väkevä tarina. Asiakas lähestulkoon kokee olleensa itse pakotusvasara ja viila kädessä. Tämä on vaikuttava yhdistelmä asiakasymmärrystä, myyntiosaamista ja ammattitaitoa”.

Menestyksekkään myynnin kulmakivet

Liikkeenjohdon konsultointiin ja yritysvalmennuksiin erikoistuneen Kissconsultingin toimitusjohtaja Maarika Maury ja yksi Suomalainen myynti on syvältä, vai onko? -kirjan kirjoittajista on sparrannut satoja yritysten johtoryhmiä sekä tuhansia myynnin ammattilaisia tai sellaisiksi aikovia. Vuosien kuluessa ovat kirkastuneet niin menestyksekkään myynnin kulmakivet kuin hyvän myyjän ominaisuudet.

Myyjän tärkeimpänä ominaisuutena Maury pitää aktiivisuutta.

”Huikea substanssi ja loistavat puhelahjat eivät auta, jos et ota puhelinta käteen ja soita! Vähemmän sulavasanainenkin saa kauppaa olemalla ahkera.”

Myyntisoittoja kartellaan ja pelätään monista eri syistä. Yksi niistä on myymiseen liittyvät ikävät mielikuvat.

”Myyminen herättää helposti mielikuvan yliaktiivisesta torikauppiaasta, pitkien monologien puhelinmyyjästä ja ylipäätään tyrkyttämisestä.”

Toinen syy on pelko ja sen takana kummittelevat riittämättömät valmiudet: asiakasymmärryksen, myyntikoulutuksen tai asianmukaisten työkalujen puute. Lisäksi asiakkaalle soittaminen, alun takeltelun sietäminen ja kielteiset vastaukset vaativat paksua nahkaa ja sinnikkyyttä.

”Myyntityön oppii ja siitä oppii pitämään vain tekemällä. On pakko ylittää alun tönkköpuhelut, jotta voi soittaa sata siedettävää puhelua. Vasta niiden jälkeen homma alkaa tosissaan sujua.”

Systemaattisuus uudelle tasolle

Maury harmittelee myyntityölle tyypillistä systemaattisuuden puutetta. Lupaavastikin alkanut prosessi jää helposti kesken.

”Vaikka käytössä olisi asiakkuudenhallintajärjestelmä, yhteydenottoja ei välttämättä kirjata eikä tehtyjä lupauksia pidetä. Jos asiakas osoittaa pientäkin kiinnostusta, vaikka ei osta heti, järjestelmään pitää kirjata, koska hänelle soitetaan uudelleen ja myös tehdä niin. Tarjouksen lähettämistäkin pitää aina seurata puhelinsoitto.”

Myös kaupan päättäminen liittyy systemaattisuuteen, eikä tahdo sujua meiltä suomalaisilta luonnostaan.

”Klousaaminen on meille vaikeaa, koska sitä ei täällä tehdä eikä nähdä samaan tapaan kuin vaikka Amerikassa, jossa kaupan päättämisestä kuullaan arjessa päivittäin. Me puhumme, presentoimme ja kehotamme asiakasta harkitsemaan vielä silloinkin, kun hän olisi jo valmis ostamaan.”

Aitoa kiinnostusta, jatkuvaa oppimista

Hyvä myyjä on läsnä ja aidosti kiinnostunut asiakkaasta. Hän haluaa palvella ja auttaa – ja myydä vain sellaista, jota asiakas oikeasti tarvitsee.

”Taitava myyjä on kokonaisvaltaisesti läsnä. Hän ei mieti, mitä sanoo tai miltä kuulostaa vaan keskittyy siihen, mitä asiakas haluaa ja tarvitsee. Lisäksi hän haluaa kehittyä eli tulla koko ajan paremmaksi työssään.”

Hyvää myyjää myös kaivataan:

”Eräs lehtimyyjä soitti anopille ennen joulua 20 vuoden ajan. Hän piti kirjaa kaikesta, muisti lapsenlapset ja kysyi oikeat kysymykset. Hänen soittoaan odotettiin ja siitä puhuttiin. Yhtenä jouluna tämä myyjä ei soittanutkaan. Anoppi soitti lehtitaloon ja kysyi, onko naiselle sattunut jotakin. Kävi ilmi, että hän oli jäänyt eläkkeelle. Järjettömintä oli, että kukaan ei ollut pyytänyt häneltä 20 vuotta pidettyä muistivihkoa ja ottanut hänen asiakkaitaan haltuun.”

Aitoon palveluhaluun liittyy myös reklamaatioiden hoitaminen – jälleen yksi alue, jossa suomalaisilla on oppimista.

”Eräs it-vastaava oli ostanut tuhansilla euroilla tuotteita aina samasta firmasta. Kerran hänelle ja yritykselle tuli kina 67 eurosta. Yritys ei antanut tuumaakaan periksi, joten asiakas joutui maksamaan kyseisen summan. Hän maksoi, mutta teki ostoksensa sen jälkeen muualla.”

Perusasiat eivät muutu

”Yritys- ja kuluttajamyynnissä pätevät samat lainalaisuudet: molemmissa kommunikoidaan ihmisen kanssa. Taloudellinen tilannekaan ei vaikuta ratkaisevasti työn sisältöön. Huonoina aikoina myyntiä on vain tehtävä vielä ahkerammin”, Maury toteaa.

Myyntiä siis pitää tehdä, vaikka kauppaa ei tulisikaan.

”Jos muut eivät ole aktiivisia ja sinä olet, erotut ja saat asiakkaat ennen pitkää.”

Menestystä tukevat myös ostamisen helppous tilauksesta toimitukseen, selkeä tuotteistus, erottuva viestintä sekä tarinoiden hyödyntäminen.

”Tunteen herättäminen on myynnin onnistumisen kannalta ihan a ja o. Luulemme, että meidän pitää viljellä faktoja, vaikka päätöksiä tehdään tunteella.”

Maury jatkaa esimerkillä:

”Putkifirman lupaus oli tehdä työ kerralla kuntoon. Lupaukseen liittyi tarina. Kun firma oli pieni, omistaja ajoi asiakkaiden luokse pyörällä. Matkat olivat sen verran pitkiä, että ylimääräiset ajelut eivät innostaneet. Jotta työtä ei tarvinnut käydä jälkeenpäin korjailemassa, omistaja teki aina kerralla priimaa. Samaa tapaa noudatetaan tarinan mukaan edelleen.”

14.2.2017

Palveluosaamisella luksusmarkkinoille

”Luksustuotteiden ja -palvelujen markkinoiden vuosiliikevaihto liikkuu sadoissa miljardeissa euroissa. Suomalaisyritykset eivät ole tätä potentiaalia juurikaan hyödyntäneet.” Näin toteavat konsulttiyhtiö Greetings from Luxury Finlandin luksusosaajat Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta.

Luksuksella voidaan tarkoittaa lähes mitä tahansa aineellista tai aineetonta hyödykettä, jota asiakas arvostaa niin paljon, että on valmis maksamaan siitä huomattavan hinnan.

”Perinteistä luksusta edustavat Euroopan historiasta ja kuninkaallisten elämästä nousevat kellot, korut, linnat, autot ja muut ylellistä elämäntapaa ilmentävät asiat. Uusi luksus pitää sisällään luksuselämyksen, joka on mahdollista tuottaa myös Suomessa erinomaisella palveluosaamisella.”

Tähän tapaan:

”Classic Pizza Restaurant/Hangon Makaronitehdas tekee pitsaa korkealaatuisista raaka-aineista ja yllättävillä resepteillä. Se on luonut arjen luksusta, johon monilla kuluttajilla on varaa. Ravintola on yhdistänyt samppanjan ja pitsat. Samppanjalistalta löytyy Forbesin maailman parhaaksi listaama Legras, ja pitsareseptejä ovat laatineet Michelin-kokit Jouni Törmänen ja Dani Garcia.”

Palmgren ja Väkiparta pitävät palveluosaamista erittäin merkittävänä ja ajankohtaisena ilmiönä.

”Suomessa ollaan siirtymässä insinööritaloudesta asiakaspalvelutalouteen. Monet perinteiset insinööriyrityksetkin kasvattavat palveluliiketoimintaansa perinteisen tekniikan myymisen sijaan.”

Hyvän palvelun sijaan tavoitellaan kokonaisvaltaista palveluelämystä.

”Palveluelämys muodostuu loistavasta palvelusta, räätälöinnistä ja mukautumisesta asiakkaan toiveisiin. Se synnyttää positiivisia tunteita ja vau-kokemuksia, jotka jäävät mieleen ja rakentavat kannattavaa asiakassuhdetta.”

”Suomi on lähtökohtaisesti täynnä luksusta”, Palmgren ja Väkiparta väittävät.

”Traditionaalista luksusta edustavat muutamat korkeatasoiset koru-, turkis- ja veneliikkeet. Vahvimmillamme olemme olleet teknologiateollisuuden luksuksessa. Nyt huomio on kiinnitettävä palvelumyyntiin sekä kulutustavaraliiketoiminnan kaupallistamiseen.”

Kaksikon mukaan jokaisen yrityksen on mahdollista kehittää osaamistaan kohti luksustasoa. Mitä paremmin yritys tuntee omat tuotteensa, asiakkaansa ja henkilöstönsä, sitä suuremmat mahdollisuudet taso on saavuttaa.

”Suurin onnistumisen este on suomalaisten turha arkuus uudessa segmentissä. Nyt tarvitaan tuoreita myynnillisiä tulokulmia ja rohkeutta toteuttaa ne.”

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Nätverkandet – det gyllene ordet

Hur ofta hör vi inte att vi ska nätverka? Ju större nätverk, desto bättre! Nu har jag suttit ett och ett halvt år i vår ämnensförenings styrelse. Jag har deltagit på tiotals olika evenemang, från skolningar till sitzar och årsfester. Jag har skakat hand och lärt känna flera nya människor. Vissa bekanta har till och med blivit mina goda vänner.

Det allra bästa med att lära känna nya människor är nog att se skillnaderna i olika kretsar. Hur mycket kan egentligen s­­­itzar eller årsfester skilja sig från varandra, beroende på är du i Kuopio eller Helsingfors? Jag har lärt mig så mycket nytt tack vare mina nya kontakter. Mina kolleger i KPV har gett mig tips hur de kommunicerar­­­­­­ i sin styrelse eller hur de hittar tid för styrelsekvällar. Jag har hittat inspiration till nya evenemang och lärt mig av misstag som andra gjort.

Ett socialt nätverk är underbart! Jag hittar nya jobb via mina kontakters LinkedIn profiler, jag kan fråga om någon vill erbjuda sin soffa till mig för en natt i Tammerfors när jag ska besöka festival, eller så kan jag diskutera om allmänna händelser som påverkar mitt – och deras – liv. Till exempel skrev vi i KPV ett ställningstagande om handelshögskolornas inträdesprov. Vi alla föreningar delade den på våra hemsidor och Facebook, och nådde en enorm mängd med människor. Vi har spritt våra tankar och information till våra nätverk. Tänk så många människor läst något som 14 stycken personer skrivit ner!

Nätverk kan också vara skrämmande. Bränner du en bro med en person som har ett gott och brett nätverk, kan det hända att du skjuter dej själv i foten. Word-of-mouth är ett väldigt effektivt marknadsföringssätt, som fungerar likaväl om människor som om produkter eller tjänster. Dessutom tycks negativa åsikter sprida sig ännu lättare än de positiva.

Därför gäller det att skaffa sig ett bra socialt nätverk, med människor du kan lita på och som du har bra förhållanden med. Sociala nätverk kan faktiskt rädda dig och hjälpa dig vidare – men du måste också ge något tillbaka!

Meri Lindström
Styrelseordförande
Merkantila Klubben

16.05.2017
Tulevaisuuden palvelujohtaminen ja asiakaselämys – onko ihmiskontakti luksusta?

Suomi on muuttumassa insinööritaloudesta palveluelämystaloudeksi. Asiakkaan rooli palveluprosessin aktiivisena kuluttajana vaatii yritysten henkilöstöltä muutosta koko palveluajattelussa.

Suomesta löytyy erinomaisia tuotteita ja palveluja, jotka vain odottavat kaupallistamista huipputuotteiksi. Ja nimenomaan huipputuotteiksi, luksukseksi, sillä juuri näille löytyy nykyisin paljon kuluttajia.

Miksi kannattaa myydä luksusta? Liian monet yritykset vierastavat koko sanaa. Jos yrityksiltä kuitenkin kysytään, haluavatko he myydä keskinkertaista palvelua tai harmaita, näkymättömiä tuotteita, vastaus on yleensä kielteinen. Mieluummin myydään jotain parempaa.

Erinomaisuuden pelko

Vaativat asiakkaat niin Suomessa kuin maailmallakin etsivät parasta palvelua tai tuotetta. Meillä on jo liian pitkään kytenyt erinomaisuuden pelko yhdistyneenä myynnin ja markkinoinnin aliarvostamiseen. Olemme tyytyneet kilpailemaan vain hinnalla. Globaalissa kilpailussa Suomen valttina kuitenkin on, että uskallamme hintakilpailun sijaan kilpailla korkealaatuisella osaamisella ja laadukkaalla palvelulla. Samalla nostamme tuotteen tai palvelun jalostusarvoa – sekä lopputuloksena saamme myös parempaa hintaa!

Me kaksi puhumme palvelubaletista, koska palvelua kuten huippuunsa viritettyä balettiesitystä voi treenata. Pitää vain oppia tunnistamaan kriittiset osa-alueet, joita kehittämällä jokainen yritys kykenee tavoittelemaan toimialansa huippua.

Kohti täydellistä palveluelämystä

Palvelukokemus muodostuu enemmän asenteesta kuin objektiivisista laatutekijöistä. Yrityksen palveluosaamista voidaan trimmata palvelujohtamista kehittämällä. Luomalla asiakkaille erinomainen kokonaiskokemus edistetään tuotteiden tai palveluiden muista erottuvaa houkuttavuutta.

Menestyvien yritysten palvelustrategioita yhdistää halu korkeaan laatuun ja huippusuoritukseen. Näiden yritysten ytimessä on myös halu palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin – luksuspalveluasenteella! Täydellinen palveluelämys syntyy pienten yksityiskohtien ja hienovaraisten nyanssien johtamisella. Yrityksen asiakaspolun jokainen yksityiskohta on mietitty ja loppuun asti hiottu.

Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työprosesseja ja ihmisen rooli organisaatioissa muuttuu. Esimiehen rooli palvelujohtamisessa on edistää palvelun tason kehittämistä ja sen laadun ylläpitämistä. Yrityksen palvelustrategia toteutetaan uudenlaisella johtamisella, jossa asiakaslupaus lunastetaan ja jopa ylitetään päivittäin.

Kaupallistaminen on ekonomien työtä myös tulevaisuudessa. Meillä on ratkaiseva rooli siinä, miten asiakaskokemuksen johtaminen viedään yrityksissä käytäntöön.  Automatisaatio ja digitalisaatio mahdollistavat monien työvaiheiden helpottumisen, mutta ihmiskontaktilla on tulevaisuudessakin arvonsa. Oppivat robotit haastavat jo nyt jossain palvelutehtävissä ihmisen; esimerkiksi ikuisesti hymyilevä robotti hotellin vastaanotossa ei tee virheitä. Mutta ihminen voittaa robotin empaattisuudessa ja kyvyssä aistimaan hienovaraiset nyanssit – ainakin vielä toistaiseksi.

Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta

Palmgren (KM, eMBA) ja Väkiparta (KTM) ovat kouluttajia. He ovat Suomen ensimmäisen luksusklusteriohjelman perustajia, Haaga-Helian luksuskouluttajia sekä Greetings From Luxury Finland Start Up -yrityksen osakkaita. Molemmat ovat pitkän linjan yritysvalmennuksen ja yrittäjyyden osaajia. ”Me uskomme, että luksustuotteet ja – palvelut tulevat olemaan Suomen kansantalouden pelastava pala. Me myös uskomme suomalaisiin ekonomeihin kaupallistajina, joiden avulla pystymme nostamaan suomalaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusastetta ja – arvoa. Autamme suomalaisia yrityksiä löytämään oman luksuksensa.”

04.05.2017
Punkkariyrittäjä seuraa intohimoaan ja murtaa muureja

Tein reilu kaksi vuotta sitten syksyllä rohkean ratkaisun, hyppäsin intohimoni vietäväksi ja perustin oman yrityksen. Minulle oli selvää, että jos lähden yrittäjäksi, teen sen täysillä, eli irtisanoudun työstäni ja laitan kaiken osaamiseni ja kaikki resurssini peliin.

Miksi yrittäjäksi

Tulen yrittäjäsuvusta. Olen kuullut tiettyjen ominaisuuksien periytyvän jo äidinmaidossa; yrittäjyys on varmasti se, mikä minulle on periytynyt.

Yrittäjäksi ryhtyminen kyti mielessäni jo vuosia ennen oman yrityksen lopullista perustamista. Mielessäni oli useita hyviä ideoita, mutta jostain syystä olin valmis vasta pidemmän pohdiskelun jälkeen. Oikealla hetkellä kaikki loksahti kohdalleen ja sain perustaa yrityksen, jossa pystyin yhdistämään kokemukseni business-maailmasta ja liikunta-alalta. Idea tästä konseptista tuntui äärettömän hyvältä alusta alkaen ja vuosien saatossa olen oppinut vahvasti luottamaan omaan intuitiooni

Mikä punkkariyrittäjä

En ole koskaan pitänyt rajoituksista, en missään määrin. Tämä söi välillä motivaatiotani ollessani palkkatyössä, mutta on mielestäni etu yrittäjänä. Asioita saa tehdä uudella tavalla, omalla tyylillä ja kasvamisen & menestymisen näkökulmasta se on jopa elinehto. Olen myös aina ollut hieman kapinallinen ja tehnyt asioita omalla tavallani, valtavirrasta poiketen.

Punkkariyrittäjä-termin nappasin BrewDog-panimon perustajan James Wattin Business for Punks –kirjasta. BrewDoginkin tarina on kulkenut jossain muualla kuin kultaisella keskitiellä ja he ovat rohkeasti kyseenalaistaneet vanhan ja luoneet uutta.

Punkkariyrittäjä siis kyseenalaistaa. Jos jotain asiaa ei ole tehty aiemmin, hän tekee sen. Punkkarius on ennen kaikkea asenne. Yrittäjyydessä näen sen murtavan muureja ja muuttavan koko yrittäjyyttä, jonka mielestäni on muututtava globalisoituvan ja digitalisoituvan maailman mukana.  Punkkariyrittäjät tekevät asiat oman halunsa, uskonsa ja intohimonsa mukaan.

Kaikki peliin

Mikään ei motivoi niin tehokkaasti kuin pakko. Kun löysin itselleni toimitilan ideaalipaikalta, sain vastuulleni myös sen korkeat kulut. Nolla asiakasta ja isot laskut olivat paras motivaattori ryhtyä tekemään myyntiä. Pakkotilanteessa oli osattava johtaa itseään ja ajankäyttöään tehokkaasti. Mahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja uusia kanavia oli jatkuvasti mietittävä. Oli myös kasvatettava nahkaa, kun väistämättä kaikki yritykset eivät menneet maaliin.

Yrittäjän vapaus

Vapaus tuo mukanaan myös vastuun. Tämä yllätti minut, kuten varmaan monen muunkin uuden yrittäjän. Lisäksi päätöksiä, suuria päätöksiä, täytyy pystyä tekemään nopeasti.

Kuitenkin se, että luon omat rajani itse ja päätän omista mahdollisuuksistani itse ja jokapäiväisellä tasolla päätän, miten teen työtä antaa itselleni niin voimakkaan vapauden tunteen, että se voittaa ja tasapainottaa pelkoja, joita yrittäjyyteen liittyy. Toki myös se, että saa tehdä työtä ja viettää elämäänsä tärkeäksi kokemiensa asioiden parissa, saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Uskalla pyytää apua

Yrittäjänä aloittaminen ei siinä mielessä ollut vaikeaa, että yksinyrittäjänkään ei tarvitse olla kokonaan yksin. Suomessa on upeita tahoja, jotka tarjoavat apua.

Yrittäjäksi lähtiessäni päätin hankkia mentorin ja sainkin ensimmäisen Ekonomien kautta. Toinen mentorini oli omista verkostoistani ja samoin tämän hetken mentorini. Kaikilta kolmelta olen saanut upeaa sparrausta, oppia ja perspektiiviä, olen äärettömän kiitollinen jokaiselle!

Eri paikkakunnilla toimivat uusyrityskeskukset ja esim. Helsingissä Yrityslinna ja Newco Helsinki tarjoavat maksuttomia palveluita yrittäjille. Olen itse alusta asti käyttänyt myös ura- ja life coachia, näen sen eräänlaisena sparraus-/esimiestyönä, mahdollisuutena, joka auttaa minua.

Tätä tekstiä kirjoittaessani palasin takaisin aikaan reilu kaksi vuotta sitten, kun olin ollut yrittäjänä muutaman kuukauden. Silloin määrittelin blogissani mm. yrittäjyyden kauhun tasapainoa, joissa uusiin tilanteisiin joutui joka hetki ja jokainen päivä oli täynnä mitä erilaisimpia päätöksiä.

Oman yritykseni kasvu on ollut niin nopeaa, että rutiinityötä ei juurikaan ole. Siksi voin täysin edelleen allekirjoittaa parin vuoden takaiset tunnelmani. Kaikkein paras anti tähän mennessä on ollut oman itseni kasvu ja kehittyminen.

Tarinani jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa blogissa kerron yrittäjän arjesta ja myöhemmin vielä yrittäjyyteni aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Onnea kaikissa niissä asioissa, mihin päätät ryhtyä!

Riina Laaksonen
Yrittäjä, Hyvinvointistudio Lupaus
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan urataustani on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan.

28.04.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013