( Edunvalvonta )

Vuoden bisneskirja kiteyttää: Johtajan tärkein tehtävä on mahdollistaa oppiminen

Teksti: Kirsi Riipinen
Kuva: Suomen Ekonomit
Miten menestyä tulevaisuudessa? Siihen vastaa Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinnon voittajateos, Sari Torkkolan Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Tunnustuspalkinnon kilpailussa sai Frank Martelan ja Karoliina Jarenkon teos Draivi – voiko sisäistä motivaatiota johtaa. Palkintona Ekonomit jakoivat yhteensä 30 000 euroa.

Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinnon saajat julkistettiin Ekonomien tilaisuudessa, jonka teema oli Johtamisen X-Factor – Miten menestyä tulevaisuudessa. Kirjallisuuspalkinnon nappasi kirja, jota palkintoraati piti uudenlaisena johtamisen kirjana. Sari Torkkola tarjoaa Lean asiantuntijatyön johtamisessa -teoksessa konkreettisia keinoja siihen, miten ihmisissä synnytetään halu uuden oppimiseen.

Torkkola on voitosta hyvin otettu. Hän on myös kiitollinen yleisöltä saamastaan palautteesta.

”Huomasin pian julkaisun jälkeen, että kirjan aihe todellakin kiinnostaa. Kun kirjoja oli myyty pari viikkoa kirjakaupoissa, aloin saada kutsuja puhumaan teemastani.”

Kutsuja on sittemmin tullut paljon, ja Torkkolasta on samalla tullut suosittu puhuja. Ei ihme, sillä voittajateoksessa on runsaasti ajankohtaista oppia suomalaiselle talouselämälle. Sen keskeisiä teemoja on muistuttaa, kuinka johtajan tärkein tehtävä on mahdollistaa oppiminen.

Palkintoraati jakoi tällä kertaa kirjapalkinnon kahtia. Torkkola sai 30 000 euron potista 24 000, Frank Martela ja Karoliina Jarenko teoksestaan Draivi – voiko sisäistä motivaatiota johtaa? tunnustuspalkintona 6 000 euroa.

Palkintoraadin puheenjohtaja Merja Fischer luonnehtii palkittuja teoksia sisällöltään ja opeiltaan juuri sellaisiksi, joita suomalainen talouselämä tällä hetkellä tarvitsee.

”Draivin opit yhdistettynä Lean-kirjan menetelmiin luovat pohjan toiminnalle, joka pulppuaa energiaa ja synnyttää sekä yksilöille että organisaatioille merkitystä myönteisen kokemuksen ja yhdessä oppimisen kautta. Yhteisen osaamisen kulttuurin myötä syntyy hyvinvointia, kannattavampia yrityksiä, parempia asiakaskokemuksia ja kansallista kilpailukykyä”, Fischer toteaa.

Voitko olla tyytyväinen yrityksesi menestykseen?

Ennen voittajan julkistamista kuultiin puheenvuoroja, jotka herättivät keskustelua ja tarjosivat runsaasti pohdittavaa.

Matti Alahuhdan teos Johtajuus – kirkas suunta ja ihmisen voima voitti kirjallisuuspalkinnon yleisöäänestyksen. Alahuhta kysyi tilaisuudessa puheenvuoronsa alussa, milloin voidaan olla tyytyväisiä yrityksen kehitykseen. Koneen pitkäaikainen toimitusjohtaja ja nykyinen kehitysyhtiö DevCo Partnersin hallituksen puheenjohtaja oli rakentanut ratkaisuista selkeitä listoja.

”Jos asiakastyytyväisyys ja liikevaihtolukemat ovat hyvät, niistä voi olla tyytyväinen. Se ei kuitenkaan riitä. Tavoitteena on myös asiakastyytyväisyyden jatkuva parantaminen, henkilöstön hyvinvointi, kilpailijoita ja markkinoita nopeampi kasvu, vahva panostus kestävään kehitykseen ja yrityksen etenemiseen. Jos nämä kaikki ovat kunnossa, voimme olettaa, että yritys on vuoden lopussa vahvempi kuin vuoden alussa.”

Listan jokainen kohta on tärkeä, mutta kaikkein keskeisimmiksi Alahuhta nimeää asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyyden.

Samoin jos yrityksen missio tai strategia kokonaisuudessaan tuntuu monimutkaiselta, sitä Alahuhdan mielestä ei ole työstetty riittävästi.

”Kun asiat saadaan esitettyä yksinkertaisesti, niistä on helppo kommunikoida ja ne saa paremmin liikkeelle.”

Merkityksellisyys innostaa

Kuinka Alahuhta sitten innostaa ihmiset mukaan? Hän korostaa innostavan ja kirkkaan vision tärkeyttä.

”Koneella määrittelimme visioksi tarjota parhaat ratkaisut ja käyttäjäkokemukset. Oli tärkeätä saada ihmiset ymmärtämään, mitä visio tarkoittaa jokapäiväisessä toiminnassa asiakkaiden ja omien käyttäjien näkökulmasta.”

Kun visio on selvillä, henkilöstö alkaa kertoa yhä uusia parannusajatuksia ja löytää innovaatioita. On tärkeää, että ihmiset pääsevät kokemaan samalla työnsä merkityksellisyyden.

Yrityksissä on syytä pohtia, kuinka henkilöstölle viestitään pienistäkin edistysaskelista. Samalla kun kerrotaan uusista asioista ja kehitysohjelmista, selvitetään, miten ne vaikuttavat itse kunkin työhön.

”Kun uuteen kehitysvaiheeseen lähdetään, on jo etukäteen syytä varmistaa, että jossakin sen osassa on mahdollista saada nopeita tuloksia. Ihmisille on saatava tunne siitä, että menemme eteenpäin.”

Ei ole heikkoutta kertoa, että ei jaksa

Modernin työn mielivaltaisesta mielettömyydestä puhui tilaisuudessa Petri Suhonen, Vincitin asiakkuusjohtaja.

Suhonen julkaisi lokakuussa blogikirjoituksen, jossa hän kertoi uupumuksestaan ja masennuksestaan: kuinka lähimuisti pätki, töitä jäi tekemättä ja lupauksia lunastamatta.

Siitä tuli Vincitin sivujen ylivoimaisesti suosituin kirjoitus ennätysajassa.

”Kun Suomessa sanoo, että mulla menee huonommin kuin teillä muilla, kaikki tykkää. Moni kertoi saaneensa blogistani lohtua ja oivalluksia. Minulle myös lähetettiin kirjoja, joiden saatesanoissa toivottiin niiden auttavan minua.”

Uupuminen ja diagnosoitu keskivaikea masennus opettivat vanhan totuuden: Puhu ongelmistasi. Ei ole heikkoutta kertoa olevansa väsynyt tai että ei jaksa.

”Meillä työpaikalla yleistä on veljellinen vittuilukulttuuri. Se toimii, kun on voimia ottaa sitä vastaan ja kun tietää, mitä oikeasti ollaan tekemässä. Mutta kun on väsynyt, vittuilukulttuuri on maailman vaarallisin elementti. Väsynyt tarvitsee aitoa välittämistä ja uupunut hoivaa.”

Yksi isoja oppeja olikin, että jokainen, myös organisaation huipulla, tarvitsee tukiverkkoa. Kukaan ei jaksa yksin. Ja että jokaisella on rajansa.

Johtajan osaamisen oltava kunnossa

Merja Fischer, johtamistieteiden tohtori ja Ekonomien kirjapalkintolautakunnan jäsen, muistutti omassa puheenvuorossaan, kuinka johtajan paras henkivakuutus on pitää osaamisestaan huolta.

”Mutta onko osaamisella mitään merkitystä, jos oma jaksaminen ei ole kunnossa?”

Hän viittasi myös Alahuhdan kuuluttamaan merkityksellisyyden tärkeyteen.

”Merkityksellisyys voi syntyä myös siitä, että auttaa muita löytämään merkityksellisyyden.”

14.2.2017

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
Kilpailukieltojen rajoittamisella potkua kansantalouteen

Momentouksen Pasi Natri keskittyy työssään ylimmän johdon suorahakuihin sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen. Natri kertoo kilpailukiellon hidastavan rekrytointiprosesseja, eikä siitä ole hyötyä työnantajalle eikä työntekijälle. Pahimmillaan kilpailukielto estää osaamisen liikkuvuutta ja heikentää työhyvinvointia.

Miten kilpailukiellot vaikuttavat rekrytointiprosesseissa? Estävätkö kilpailukiellot työvoiman kohdentumisen oikein?
Kilpailukiellot ovat harvoin rekrytoinnin esteenä – hidasteena kylläkin. Kilpailukiellot tuottavat kuitenkin ei-toivottavia vaikutuksia. Työntekijän joutuminen pakkolomalle, ehkä mukavalle sellaiselle, on aina kansantaloudellisesti haitallista. Työntekijästä luopuva työnantaja ei kilpailukiellosta juuri hyödy, liikesalaisuudet ovat salaisuuksia kilpailukiellosta riippumatta. Vastaanottava työnantaja taas ei saa tarvitsemaansa osaamista kuukausiin.

Tärkeää on muistaa, että yhdessä tilanteessa työntekijästä luopuva työnantaja on toisessa hetkessä vastaanottava. Näin kaikki siis menettävät, mutta erityisesti kansantalous, sillä kansakunnan osaamisvoimaravat eivät kohdistu optimaalisesti.

Meillä on yhteiskuntavastuun tunnuksena ”parempaa johtamista, parempi Suomi”. Varmasti johtaminen ja osaamisesta huolehtiminen paranisivat, jos kynnys vaihtaa työpaikkaa olisi nykyistä matalampi. Työhyvinvointi siis lisääntyisi kilpailukiellon lakkauttamisen myötä!

Kuinka usein työntekijät siirtyvät kilpailijoilta toisille?
Johtamista ja vaativaa asiantuntijatyötä tekevien joukossa siirrytään aika usein. Kilpailukielto koskee tällaisissa rekrytoinneissa jopa kolmasosaa. Vaikka kilpailukieltoa ei olisikaan, usein siirtyvä työntekijä siirtyy työvelvoittamattomalle ”lomalle” saman tien irtisanoutuessaan.

Millainen on tyypillinen työpaikan vaihto yritysten kilpailun näkökulmasta? Onko toimialoissa eroja?
Toimialoissa on paljon eroja. Suomi on pieni markkina, ja valitettavasti aitoa kilpailua meillä on liian vähän. Siellä, missä aitoa kilpailua on, kilpailukieltopohdinta on tietysti näkyvästi esillä. Sen sijaan aika paljon keskustelua herättänyt siirtyminen julkiselta yksityiselle on kilpailunäkökulmasta vähäistä. Jos ja kun eettisiä normeja noudatetaan, en näe tällaisissa siirtymisissä mitään pulmaa. Päinvastoin, olisi kannustettava osaamisen horisontaalista liikkuvuutta julkisen, politiikan, tutkimuksen, kolmannen sektorin ja yksityisen välillä.

Pasi Natri
Senior Partner, Momentous
Momentous on johdon valintaan sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen keskittyvä yritys.

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

13.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013