( Edunvalvonta )

Vuoden bisneskirja kiteyttää: Johtajan tärkein tehtävä on mahdollistaa oppiminen

Teksti: Kirsi Riipinen
Kuva: Suomen Ekonomit
Miten menestyä tulevaisuudessa? Siihen vastaa Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinnon voittajateos, Sari Torkkolan Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Tunnustuspalkinnon kilpailussa sai Frank Martelan ja Karoliina Jarenkon teos Draivi – voiko sisäistä motivaatiota johtaa. Palkintona Ekonomit jakoivat yhteensä 30 000 euroa.

Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinnon saajat julkistettiin Ekonomien tilaisuudessa, jonka teema oli Johtamisen X-Factor – Miten menestyä tulevaisuudessa. Kirjallisuuspalkinnon nappasi kirja, jota palkintoraati piti uudenlaisena johtamisen kirjana. Sari Torkkola tarjoaa Lean asiantuntijatyön johtamisessa -teoksessa konkreettisia keinoja siihen, miten ihmisissä synnytetään halu uuden oppimiseen.

Torkkola on voitosta hyvin otettu. Hän on myös kiitollinen yleisöltä saamastaan palautteesta.

”Huomasin pian julkaisun jälkeen, että kirjan aihe todellakin kiinnostaa. Kun kirjoja oli myyty pari viikkoa kirjakaupoissa, aloin saada kutsuja puhumaan teemastani.”

Kutsuja on sittemmin tullut paljon, ja Torkkolasta on samalla tullut suosittu puhuja. Ei ihme, sillä voittajateoksessa on runsaasti ajankohtaista oppia suomalaiselle talouselämälle. Sen keskeisiä teemoja on muistuttaa, kuinka johtajan tärkein tehtävä on mahdollistaa oppiminen.

Palkintoraati jakoi tällä kertaa kirjapalkinnon kahtia. Torkkola sai 30 000 euron potista 24 000, Frank Martela ja Karoliina Jarenko teoksestaan Draivi – voiko sisäistä motivaatiota johtaa? tunnustuspalkintona 6 000 euroa.

Palkintoraadin puheenjohtaja Merja Fischer luonnehtii palkittuja teoksia sisällöltään ja opeiltaan juuri sellaisiksi, joita suomalainen talouselämä tällä hetkellä tarvitsee.

”Draivin opit yhdistettynä Lean-kirjan menetelmiin luovat pohjan toiminnalle, joka pulppuaa energiaa ja synnyttää sekä yksilöille että organisaatioille merkitystä myönteisen kokemuksen ja yhdessä oppimisen kautta. Yhteisen osaamisen kulttuurin myötä syntyy hyvinvointia, kannattavampia yrityksiä, parempia asiakaskokemuksia ja kansallista kilpailukykyä”, Fischer toteaa.

Voitko olla tyytyväinen yrityksesi menestykseen?

Ennen voittajan julkistamista kuultiin puheenvuoroja, jotka herättivät keskustelua ja tarjosivat runsaasti pohdittavaa.

Matti Alahuhdan teos Johtajuus – kirkas suunta ja ihmisen voima voitti kirjallisuuspalkinnon yleisöäänestyksen. Alahuhta kysyi tilaisuudessa puheenvuoronsa alussa, milloin voidaan olla tyytyväisiä yrityksen kehitykseen. Koneen pitkäaikainen toimitusjohtaja ja nykyinen kehitysyhtiö DevCo Partnersin hallituksen puheenjohtaja oli rakentanut ratkaisuista selkeitä listoja.

”Jos asiakastyytyväisyys ja liikevaihtolukemat ovat hyvät, niistä voi olla tyytyväinen. Se ei kuitenkaan riitä. Tavoitteena on myös asiakastyytyväisyyden jatkuva parantaminen, henkilöstön hyvinvointi, kilpailijoita ja markkinoita nopeampi kasvu, vahva panostus kestävään kehitykseen ja yrityksen etenemiseen. Jos nämä kaikki ovat kunnossa, voimme olettaa, että yritys on vuoden lopussa vahvempi kuin vuoden alussa.”

Listan jokainen kohta on tärkeä, mutta kaikkein keskeisimmiksi Alahuhta nimeää asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyyden.

Samoin jos yrityksen missio tai strategia kokonaisuudessaan tuntuu monimutkaiselta, sitä Alahuhdan mielestä ei ole työstetty riittävästi.

”Kun asiat saadaan esitettyä yksinkertaisesti, niistä on helppo kommunikoida ja ne saa paremmin liikkeelle.”

Merkityksellisyys innostaa

Kuinka Alahuhta sitten innostaa ihmiset mukaan? Hän korostaa innostavan ja kirkkaan vision tärkeyttä.

”Koneella määrittelimme visioksi tarjota parhaat ratkaisut ja käyttäjäkokemukset. Oli tärkeätä saada ihmiset ymmärtämään, mitä visio tarkoittaa jokapäiväisessä toiminnassa asiakkaiden ja omien käyttäjien näkökulmasta.”

Kun visio on selvillä, henkilöstö alkaa kertoa yhä uusia parannusajatuksia ja löytää innovaatioita. On tärkeää, että ihmiset pääsevät kokemaan samalla työnsä merkityksellisyyden.

Yrityksissä on syytä pohtia, kuinka henkilöstölle viestitään pienistäkin edistysaskelista. Samalla kun kerrotaan uusista asioista ja kehitysohjelmista, selvitetään, miten ne vaikuttavat itse kunkin työhön.

”Kun uuteen kehitysvaiheeseen lähdetään, on jo etukäteen syytä varmistaa, että jossakin sen osassa on mahdollista saada nopeita tuloksia. Ihmisille on saatava tunne siitä, että menemme eteenpäin.”

Ei ole heikkoutta kertoa, että ei jaksa

Modernin työn mielivaltaisesta mielettömyydestä puhui tilaisuudessa Petri Suhonen, Vincitin asiakkuusjohtaja.

Suhonen julkaisi lokakuussa blogikirjoituksen, jossa hän kertoi uupumuksestaan ja masennuksestaan: kuinka lähimuisti pätki, töitä jäi tekemättä ja lupauksia lunastamatta.

Siitä tuli Vincitin sivujen ylivoimaisesti suosituin kirjoitus ennätysajassa.

”Kun Suomessa sanoo, että mulla menee huonommin kuin teillä muilla, kaikki tykkää. Moni kertoi saaneensa blogistani lohtua ja oivalluksia. Minulle myös lähetettiin kirjoja, joiden saatesanoissa toivottiin niiden auttavan minua.”

Uupuminen ja diagnosoitu keskivaikea masennus opettivat vanhan totuuden: Puhu ongelmistasi. Ei ole heikkoutta kertoa olevansa väsynyt tai että ei jaksa.

”Meillä työpaikalla yleistä on veljellinen vittuilukulttuuri. Se toimii, kun on voimia ottaa sitä vastaan ja kun tietää, mitä oikeasti ollaan tekemässä. Mutta kun on väsynyt, vittuilukulttuuri on maailman vaarallisin elementti. Väsynyt tarvitsee aitoa välittämistä ja uupunut hoivaa.”

Yksi isoja oppeja olikin, että jokainen, myös organisaation huipulla, tarvitsee tukiverkkoa. Kukaan ei jaksa yksin. Ja että jokaisella on rajansa.

Johtajan osaamisen oltava kunnossa

Merja Fischer, johtamistieteiden tohtori ja Ekonomien kirjapalkintolautakunnan jäsen, muistutti omassa puheenvuorossaan, kuinka johtajan paras henkivakuutus on pitää osaamisestaan huolta.

”Mutta onko osaamisella mitään merkitystä, jos oma jaksaminen ei ole kunnossa?”

Hän viittasi myös Alahuhdan kuuluttamaan merkityksellisyyden tärkeyteen.

”Merkityksellisyys voi syntyä myös siitä, että auttaa muita löytämään merkityksellisyyden.”

14.2.2017

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Aktiivisuutta, rohkeutta ja kohtauttamista!

Istun seminaarisalissa ja kuuntelen arvioita tulevaisuuden työnteon tavoista. Vauhdista teema vaihtuu toimialasektorin asiantuntijan tilastokuviin työntekijöiden saamisen vaikeudesta, kohtaanto-ongelmasta hän puhuu. Vieressäni istuu kokenut taloushallinnon ammattilainen, joka juuri väliajalla pohdiskeli omaa työtilannettaan.

Tämä Saksassa kannuksensa hankkinut, rohkeita päätöksiä urallaan tehnyt liiketoimintaosaaja saa usein ”olet liian kokenut ja pätevä” -vastauksia yhteydenottoihinsa. Ajatuksissani kuulen myöskin viime viikkoisen jäsentapaamisen yhden puheenvuoron, jossa uratarinaan sisältyi muutama käännekohtiin liittyvä konkreettinen tekeminen: ”ja sitten menin sinne paikan päälle ja kerroin että olen käytettävissä”.

Täällä pääosin pienistä yrityksistä koostuvan toimialan edustaja kuvaa tilanteita, joissa pienillä yrityksillä tuntuu olevan hakusessa se, mikä saattaisi heidät eteenpäin ja ennen kaikkea loputon aikapula osaajien etsintään. Osaajien on siis syytä olla aktiivisia etsijöitä.

Kuulemme usein väittämän, että uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille. Yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien lukumäärä on ollut selvässä kasvussa. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on runsas kymmenen prosenttia, tämän lisäksi kaksi viidestä suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Monessa keskustelussa on tullut esille, että kasvuyritysten on siis haasteellista määrittää tai hahmottaa, millaista osaamista he erityisesti tarvitsevat kasvunsa varmistamiseksi. Vastaavasti meillä asiantuntijoilla on joskus liiankin lakoninen tapa esittää oman osaamisemme ydin, niin paljon kuin oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta on puhuttukin. Oman ainutkertaisuuden kiteyttämiseen kannattaa käyttää aikaa.

Ekonomit etsimässä Kasvun Osaajia

Vuosittain järjestettävässä Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa, Kasvu Openissa, osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma on niin startupeille kuin jo toimiville yrityksille.

Suomen Ekonomit on mukana Kasvu Openissa, etsimässä näitä Kasvun Osaajia suomalaisten pk-yritysten kasvun mahdollistajiksi. Monella ekonomilla on pk-yritysten kipeästi tarvitsemaa osaamista; tässä hankkeessa pk-yritysten tarpeiden ja ekonomien osaamisen kohtaamista tuetaan uusilla tavoilla. Ilmoittaudu mukaan!

Tiedämme että ekonomien työtehtäviä ei avoimilla työpaikkailmoituksilla kuulutella haettavaksi. Pääset mukaan kartoittamaan kasvuyritysten osaamistoiveita ja kysymyksiä lähtemällä mukaan uteliaalla mielellä. Suomen Ekonomit on mukana kasvuyritysten ja osaajien kohtaamispäivässä Tampereella 10.5. 2017. Tule mukaan.

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit

#ytimessäosaaminen

22.03.2017
On aika selättää työajanseurannan haasteet

Työaikakeskustelussa korostuu usein, ettei työtunneilla ole merkitystä, tulokset ratkaisevat. Me Suomen Ekonomeissa olemme samaa mieltä. Työn tekemisen kannalta työaikaa tärkeämpiä mittareita asiantuntijatyössä ovat tulokset ja aikaansaaminen.

Työaikalaki kuitenkin velvoittaa seuraamaan työaikaa. Aikaa mitataan, jotta työpäivät pysyisivät tolkun pituisina, työntekijät työkykyisinä ja pitkistä päivistä saisi ansaitsemansa korvauksen. Laki perustuu vahvasti työsuojeluun.

Kuitenkin Suomen Ekonomien jäsenistä alle 40 prosentin työaikaa seurataan. Työaikalain mukaisia ylityökorvauksia saa vain noin 10 prosenttia, vaikka yli 80 prosenttia jäsenistä tekee ylitöitä.

Asiantuntija johtaa työskentelyään

Se, että lakia ei noudateta, ei ole syy luopua kellosta. Tunteja tulee laskea edelleen, mutta voisiko seurannan fokusta muuttaa, sillä myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet?

Suurin osa asiantuntijatyöstä ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Työtä tehdään monipaikkaisesti, mobiilisti ja liikkuvasti. Työpäivä ei välttämättä muodostu yhdestä yhtenäisestä ajanjaksosta, vaan se voi sisältää useita eripituisia rupeamia.

Asiantuntija tekee työtään itsenäisesti ja tietää itse parhaiten, milloin on joustettava vapaa-ajasta ja milloin työllä on mahdollisuus joustaa. Mitäpä jos työhön käytettyä aikaa seuraisikin asiantuntija itse, eikä työnantaja?

Tällöin selätettäisiin monen asiantuntijan kohtaama ongelma siitä, ettei kaikkea tehtyä työtä tunnisteta työksi. Työaikalaki ei esimerkiksi tunne työmatkalla, vaikkapa junassa, tehtyä työtä. Lisäksi työhön käytetty aika esimerkiksi etätöissä, kotona lasten nukkumaanmenon jälkeen tai lentokentällä boardingia odotellessa tulisi kirjatuksi tehtyjen tuntien mukaan.

Palautuminen keskiöön

Seurantaa tarvitaan edelleen myös työsuojelun takia. Mutta entä jos työnantajan velvollisuus olisikin työajan sijaan seurata kuormittumista ja palautumista? Sen sijaan, että mietitään työtuntien enimmäismääriä, kiinnitettäisiinkin huomio lepoaikoihin ja palautumiseen. Tuntien lisäksi pitäisi pohtia muitakin mittareita, joilla kuormittumista ja palautumista voitaisiin arvioida.

Johtamisella ja esimiestyöllä on valtava merkitys tässä kokonaisuudessa. Esimiehen pitäisi pystyä asettamaan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja osata arvioida niiden toteutumista. Työpaikoilla on myös mitoitettava toimenkuvat oikean kokoisiksi, jotta töistä on mahdollista selviytyä järkevässä ajassa.

Seurantaa siis tarvitaan, ja oikein kohdennettuna se tuo joustavuutta, vapautta ja työhyvinvointia. Mutta vapaus tuo myös vastuuta: asiantuntijalla itselläänkin on velvollisuus huolehtia jaksamisestaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Juuri siksi asiantuntijan on seurattava omaa työaikaansa.

Työnantajalla on kuitenkin pitkän aikavälin vastuu asiantuntijan työmäärästä ja jaksamisesta, ja aina viime käden vastuu työntekijän työhyvinvoinnista.

Riikka Mykkänen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Työ aikaan -kampanja on käynnissä. Sen tarkoituksena on uutta työaikalakia valmisteltaessa kiinnittää huomiota ylempien toimihenkilöiden työaikaan, työajan seurantaan ja sen työsuojelulliseen näkökulmaan. Kampanja avaa keskustelua siitä, että myös asiantuntijatyötä tekevät tarvitsevat työaikalain. Lue lisää: tyoaikaan.fi

17.03.2017
Esimies-hackathon – voittajatiimin tarina

Moi, olemme Team CBL! Osallistuimme Suomen Ekonomien historian ensimmäiseen Esimies Hackathoniin ja saako hehkuttaa jo näin alkuun – myös voitimme sen!

Takana oli kaikilla tiivis työviikko. Hieman mietitytti, jaksaisiko vielä lauantain tehdä töitä aamukymmenestä iltakahdeksaan, etenkin kun ei tarkkaan edes tiennyt mihin on lähtenyt mukaan. Hackathonkaan käsitteenä ei ollut meille entuudestaan kovin tuttu. Väsymys vaihtui innostukseen kuitenkin jo heti ovella lämpimän ja kotoisan vastaanoton myötä. Myös aamusmoothiet ja muut ihanat tarjottavat sekä upeat puitteet päivälle antoivat kunnon buusterin heti alkuun.

Meitä hackathonilaisia yhdisti innostus kehittää esimiestyötä. Meidät oli valittu niin, että kaikki olivat toisilleen uusia tuttavuuksia. Osallistujia oli eri puolilta Suomea opiskelijoista erittäin kokeneisiin johtajiin asti. Meidänkin tiimimme jäsenet ovat Helsingistä, Tampereelta ja Kouvolasta. Osallistujajoukon moninainen tausta ja kokemus antoivatkin monipuolista näkemystä asioihin. Välipala- ja ruokatauot menivät vilauksessa tutustuessa huikeaan porukkaan.

Päivän aikana meitä oli luotsaamassa asiantuntevaa joukkoa niin Suomen Ekonomeista kuin kumppanuusyrityksistäkin. Fasilitaattoreina toimivat Tuuli Aalto-Nyyssönen Ambientialta, toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen Humapilta ja kehitysjohtaja Anja Uljas Suomen Ekonomeilta. Saimmekin heiltä paljon näkemystä tulevaisuuden johtamishaasteista. Erityisesti mieleemme jäi Terhikin kiteytys: 95% työn sujuvuudesta ja yrityksen menestyksestä liittyy työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen ja vain 5% tekniseen osaamiseen! Aika huima suhdeluku, vai mitä?

Päivä oli hyvin tiivis aamusta iltaan. Innostuimme tehtävästämme niin, että käytimme annetun ajan viimeistä minuuttia myöten. Seuraaville hackathonilaisille siis vinkki, rohkeasti vain idea työn alle. Päivän aikana se sitten jalostuu kyllä paremmaksi.

Päivä huipentui kunkin tiimin päivän puurtamisen ja tulosten esittelyyn: viiden minuutin pitchaukseen jossa tuli vakuuttaa arvovaltainen tuomaristo (Jaakko Kankaanpää Ambientialta, Juuso Hämäläinen F-Securelta ja Nina Enberg Suomen Ekonomeista) omasta ideastaan. Siinäpä sitten olikin pusertamista, kun olimme koko päivän kehitelleet oman tiimin ideaa ja se oli meille jo täysin tuttu: miten saada oma idea näkyväksi ja ymmärrettäväksi muille ja kerrottua ne pääkohdat viidessä minuutissa! Jännityksellä odotimme tuomariston tuloksia. Saimme hyvää palautetta ja myös kehitysajatuksia työtämme kohtaan.

Olemme hyvin kiitollisia saamastamme kokemuksesta, uusista kontakteista ja kaikesta järjestelystä. Suosittelemme hackathonia lämpimästi kaikille esimiestyöstä innostuneille!

Virpi Hernesaho, Janina Lampinen ja Marju Moisalo

24.02.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013