( Yhteiskunta )

Yhteiskunnallinen yritys tekee hyvää ja rahaa

Teksti Jukka Nortio
Kuvat Aleksi Poutanen, kuvitus Antti Nikunen
  • "Yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä on kyse vaihtoehtoisesta ajattelutavasta, jolla on vahva eettinen perusta. Liiketoiminnan keinoja käytetään eettisten periaatteiden toteuttamiseksi", kuvaa Aalto-yliopistossa vaihtoehtoisista yritysmuodoista väitöskirjaa valmisteleva tutkija Eeva Houtbeckers.
  • ”Olemassaolomme tarkoitus on saada ihmiset ulos liikkumaan”, sanoo Lappsetin toimitusjohtaja Tero Ylinenpää.
  • ”Ylpeys työstämme, tuotteistamme ja taustastamme on vahvuutemme, ja niillä pärjäämme”, sanoo Sokevan toimitusjohtaja Markku Kärppä.
Vastuullisuus, eettisyys, avoimuus ja rehellisyys. Arvopohjaiset periaatteet ovat tulleet liike-elämään jäädäkseen. Yhteiskunnalliset yritykset sitoutuvat niihin ja tekevät myös hyvää bisnestä.

Voiko yritys toimia samalla voittoa maksimoiden ja eettisesti kestävällä tavalla? Yksiselitteistä vastausta ei ole, mutta yhteiskunnallisen yrityksen käsite avaa uuden näkökulman hyvän ja rahan tekemisen jännitteeseen.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys määritellään toiminnaksi, jolla yhteiskunnallista hyvää edistetään liiketoiminnan keinoin.

”Yhteiskunnallinen yrittäjyys on muotisana, jonka määritelmä voidaan tulkita monella tavalla. Esimerkiksi yhteiskunnallinen hyvä on moniselitteinen ja poliittinenkin kysymys”, Aalto-yliopistossa vaihtoehtoisista yritysmuodoista väitöskirjaa valmisteleva tutkija Eeva Houtbeckers huomauttaa ja jatkaa: ”Omissa tutkimuksissani olen lähtenyt liikkeelle yrityksen toiminnasta eli kuka tekee ja mitä tekee.”

Ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin

Yhteiskunnallisen yrityksen kriteerit määritellään Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallisen yrityksen merkin myöntämisperusteissa. Niiden mukaan yrityksen ensisijainen tavoite on kehittää ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin ja käyttää suurin osa voitoistaan näiden tavoitteiden edistämiseen.

Yrityksen toiminta on avointa ja läpinäkyvää, mikä tarkoittaa raportointia yrityksen koko toiminnasta, kattaen alihankintaverkostot, ympäristövaikutukset, myyntikanavat, palkkausperusteet sekä henkilöstön aseman yrityksessä. Kriteereissä painotetaan myös omistajien sitoutumista ja käytännön toimintaa yrityksen päämäärien hyväksi.

”Tärkeää on myös huomioida, kuinka yrityksessä on osallistettu työntekijät ja asiakkaat yrityksen toimintaan ja päämäärien hyväksi”, Houtbeckers lisää.

Yhteiskunnalliseksi yritykseksi voi profiloitua myös muuta kautta. Esimerkiksi työ kriittisten luonnonvarojen käytön vähentämiseksi, paikallisyhteisön elinolojen kehittäminen tai vajaakuntoisten työllistäminen ovat toimintatapoja, joiden liittäminen osaksi liiketoimintaa tekevät yrityksestä yhteiskunnallisen.

Lappsetin toimitusjohtaja Tero Ylinenpää: ”Olemassaolomme tarkoitus on saada ihmiset ulos liikkumaan.”

Yhteistä erilaisille kriteereille on se, että liiketoiminta perustuu arvoille ja tavoitteille, jotka eivät lähde puhtaista liiketoiminnan tavoitteista vaan liittyvät yhteiskunnallisten tai globaalien ongelmien ratkaisuun.

”Yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä on kyse vaihtoehtoisesta ajattelutavasta, jolla on vahva eettinen perusta. Liiketoiminnan keinoja käytetään eettisten periaatteiden toteuttamiseksi. Oleellista on nähdä, miten arvoperusta vaikuttaa arjen liiketoimintaan: millaisia sopimuksia solmitaan, millaisia tuotteita tehdään ja kenen kanssa toimitaan”, Houtbeckers sanoo.

Rovaniemeltä alkunsa saaneen liikuntapaikkavalmistaja Lappsetin lähtökohta on yhteiskunnallisen ongelman ratkaiseminen.

”Olemassaolomme tarkoitus on saada ihmiskunta ulos liikkumaan. Teemme yhteistyötä julkisen sektorin, rakennusliikkeiden ja muiden yhteistyökumppaneidemme kanssa saadaksemme kaikenikäiset ihmiset liikkeelle”, Lappsetin toimitusjohtaja Tero Ylinenpää sanoo.

Lappsetin Ylinenpää korostaa liikunnan merkitystä kansantaloudelle ja koko yhteiskunnan toiminnalle.

”Tiedämme, että yhdeksään kansantautiimme kymmenestä liikunta on paras hoitomuoto. Säästämme valtavasti sosiaali- ja terveysmenoissa, kun panostamme tautien ennaltaehkäisyyn.”

Aktiiviset ihmiset pysyvät terveinä ja työkykyisinä ja aiheuttavat näin vähemmän kustannuksia yhteiskunnalle.

”Toimintamme lähtökohta on liikuntaan ja terveyteen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Jos se johtaa hyvään bisnekseen ja viivan alle jää jotakin, se on hyvä asia.”

Sokevan toimitusjohtaja Markku Kärppä: ”Koko voittomme ohjautuu osinkoina omistajamme kautta näkövammaisten hyväksi.”

Näkövammaisten keskusliiton omistamat Sokeva Käsityö ja Sokeva toimivat yhteistyössä niin, että edellinen vastaa näkövammaisten valmistamista tuotteista ja jälkimmäinen niiden myynnistä ja markkinoinnista.

”Myymällä näkövammaisten tekemiä tuotteita työllistämme heitä välillisesti. Toisaalta koko voittomme ohjautuu osinkoina omistajamme kautta näkövammaisten hyväksi”, Sokevan toimitusjohtaja Markku Kärppä sanoo.

Sokeva Käsityön rooli on välittää raaka-aineita noin 300 näkövammaiselle käsityöntekijälle. Sokeva Oy ostaa Sokeva Käsityöltä valmiit harjat ja luudat ja välittää ne myyntiverkoston kautta kuluttajille. Sokevalla on lisäksi teollista sivellintuotantoa ja tuotemaahantuontia.

Sokeva Oy:lle myönnettiin Yhteiskunnallisen yrityksen merkki lokakuussa 2012. Perusteena oli onnistunut yhteiskunnallisen tehtävän ja teollisen yritystoiminnan yhdistäminen. Toimitusjohtaja Kärppä näkee yhteiskunnallisten yritysten merkityksen kasvavan, koska valtion rooli heikkenee monilla yhteiskunnan aloilla. Hän peräänkuuluttaakin yksityisten yritysten roolia vastuunkantajina.

Yhteiskunnallisen yrityksen perustana on hyvä liiketoiminta

”Yhteiskunnallisten yritysten pitää hyvän tekemisen ohella muistaa jatkuvasti hyvä liiketoiminta. Vain näin voidaan kerätä jaettavia varoja”, Kärppä sanoo.

Työnjako Sokevan ja Sokeva Käsityön välillä tehtiin vuosituhannen vaihteessa. Sokeva Käsityö on yhdistys, jonka tehtävä on näkövammaisten työllistäminen. Sokeva on voittoa tuottava osakeyhtiö.

”Omistajamme luottavat meihin ja ovat antaneet työrauhan keskittyä voitollisen liiketoiminnan tekemiseen. Tämä järjestely takaa heille parhaan tuloksen.”

Kun teollinen yhteiskunnallinen yritys kilpailee vapailla markkinoilla, sen tuotteiden ja hinnoittelun pitää olla kunnossa. Kotimaisuudesta on Sokevalle toki hyötyä, mutta näkövammaisuudella ei ratsasteta.

”Näkövammaiset tekevät laatua, ja se ratkaisee markkinoilla”, Kärppä korostaa.

Yhteiskunnallinen yritys luo uutta ajattelua ja uusia toimintatapoja

Yhteiskunnallisia yrityksiä syntyy lähes kaikille aloille ohjelmistosuunnittelusta vähittäiskauppaan. Niitä yhdistää pyrkimys positiiviseen yhteiskunnalliseen muutokseen, eikä aina vain Suomessa. Joillakin yrityksillä on esimerkiksi valmistusta kehitysmaissa, jolloin Suomessa myytyjen tuotteiden tuotot ohjataan paikallisten yhteisöjen olojen parantamiseen. Positiivisen muutoksen lisäksi yritysten toimintaa määrittelee uudenlainen näkemys tekemisestä omalla toimialallaan. Uusi toimintatapa ei aina sovi toimialan vallitseviin normeihin. Toimintaympäristö saattaa asettaa rajoitteita ja asettua vastahankaan.

”Yhteiskunnallisten yritysten toimintatavat kyseenalaistavat toimialojen vallitsevat käytännöt ja siksi aiheuttavat jopa vastustusta. Herättää varmasti konflikteja, jos suomalaiselle tekstiilialan toimijalle esittää, että tapa uusia mallisto joka kausi on kestämätön. Tilannetta avaa, kun yritys kertoo, mille periaatteille toiminta perustuu”, Houtbeckers sanoo.

Keskeinen asia yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä on ruohonjuuritason toiminta ja uusien toimintatapojen syntyminen, usein pienissä yrityksissä. Houtbeckersin mukaan tämä on erottava tekijä yritysvastuuseen, joka on pääasiassa suurten organisaatioiden omakseen ottama asia.

”Yhteiskunnalliseen yritystoimintaan ei vaadita isoa organisaatiota. Pieni yritys tai yksittäinen ihminen voi toimia yhteiskunnallisen yrityksen tavoin, kun edistää yhteiskunnallista hyvää omien arvojen ja eettisten periaatteiden mukaan”, Houtbeckers sanoo.

Liikuntaratkaisuja jokaiselle sukupolvelle

Lappsetin laajentuminen lasten leikkipaikkojen rakentamisesta ihmisten liikunnan aktivointiin on kirkastanut yrityksen toiminta-ajatuksen yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun.

Vuonna 1970 perustetun yrityksen ensimmäinen missio oli asuinympäristön viihtyvyyden parantaminen ja sittemmin elinympäristön viihtyisyys. Leikkipaikkojen rakentamisesta on otettu monta askelta kokonaisvaltaiseen ongelmanratkaisuun, jossa mietitään monelta kantilta ihmisten aktivointia liikkumaan. Tuotekehityksessä työskentelee rakennesuunnittelijoiden lisäksi muun muassa muotoilijoita, teknologia-asiantuntijoita sekä liikunta- ja kasvatustieteilijöitä.

”1990-luvulla näimme liikunnan merkityksen nousevan tärkeäksi yhteiskunnalliseksi haasteeksi ja halusimme vastata siihen. Vuosituhannen vaihteessa aloitimme laajan poikkitieteellisen tutkimuksen vanhusliikunnan edistämiseksi. Selvitimme muun muassa ikäihmisten motoristen taitojen ylläpitämistä ja kuinka senioreiden ja esikoululaisten yhteistoiminta edistää molempien ryhmien liikunnallisuutta”, Ylinenpää sanoo.

Erityisen lämpimästi Lappsetin monen sukupolven liikuntaratkaisut on otettu vastaan Espanjassa. Liikuntapaikoilla tarjotaan välineiden lisäksi fysioterapeuttien ohjaamia liikuntatunteja, opastusta oman hyvinvoinnin ylläpitämiseksi sekä vertaisohjaajien koulutusta.

”Kysymys on ensisijaisesti ikäihmisten toimintakyvyn ylläpidosta, jotta he selviävät mahdollisimman pitkään arkisista askareistaan itsenäisesti”, Ylinenpää kertoo.

Yrityksen voitot hyvään tarkoitukseen

Sokevalle profiloituminen yhteiskunnalliseksi yritykseksi oli luonteva asia.

”Kun kuulimme Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallisen yrityksen merkistä, ajattelimme, että tämähän on juuri sitä, mitä me olemme”, Kärppä kertoo.

Sisäisesti yhteiskunnallisena yrityksenä toimiminen tarkoittaa, että jokainen työntekijä ymmärtää yrityksen toiminnan takana olevat omistajien motiivit ja yrityksen toimintaa ohjaavat arvot.

”Työntekijämme tietävät, mihin tuottomme menee. Se helpottaa monissa tilanteissa työn tekemistä. Ylpeys työstämme, tuotteistamme ja taustastamme on vahvuutemme, ja niillä pärjäämme eteenpäin. Merkittävää on myös se, ettei työhön liity kateutta, kun työstä syntyvät voitot menevät hyvään tarkoitukseen eikä kasvottomille ahneille omistajille.”

Mitä toimitusjohtaja Kärpälle merkitsee, että hän johtaa yhteiskunnallista yritystä?

”Se on syvällinen arvoista lähtevä asia, jota ei tarvitse joka päivä erikseen miettiä.”

Yhteys näkövammaisiin tavarantuottajiin ohjaa toimintaa toisinaan enemmän kuin liiketaloudelliset tekijät.

”Jos käy niin, että tiedämme Jussin tarvitsevan rahaa, niin tilaamme häneltä luutia vaikka varastoon. Me saamme kyllä laadukkaat tuotteet kaupaksi”, Kärppä sanoo.

Liikuntaa myös sisätiloihin

Lappsetin toimintaa ohjaavat edelleen sen perustajien visiot.

Antero ja Risto Ikäheimon näkemys asuin- ja elinympäristön kehittämisestä sekä koko väestön liikunnallisuuden lisäämisestä ovat toimintamme vahva perusta”, Ylinenpää sanoo.

Myös Lappsetin omistajastrategiaan on kirjattu yrityksen jakavan määrätyn osan voitostaan liikuntaa edistäviin kohteisiin. Viime vuosina lahjoitukset ovat olleet useita kymmeniä tuhansia euroja.

Lappset on ottanut tavoitteekseen myös tuoda eri alojen tutkimusorganisaatioita ja järjestöjä yhteen liikunnallisen toiminnan kehittämiseksi. Oma tuotekehitys suoltaa samalla koko ajan ideoita liikunnan tuomiseksi kaikkialle, missä ihmiset toimivat.

”Jatkossa tuomme liikuntaa myös sisätiloihin kuten toimistoihin ja erilaisille työpaikoille niin, että ihmiset voivat virkistää itseään työn parissa verenkiertoa vilkastuttavilla muutaman minuutin treeneillä”, Ylinenpää sanoo.

Tiivistä yhteistyötä perheyrittäjien kanssa

Suomalaisessa yrittäjyyskentässä perheyrityksissä on usein ollut yhteiskunnallisen yrittäjyyden piirteitä. Patruunat ovat olleet aktiivisia oman paikkakuntansa urheilu- ja sivistystoiminnan tukijoita, hyväntekeväisyyttä on harrastettu sekä suorina lahjoituksina että säätiöiden ja testamenttien kautta. Taustalla on ollut usein vahvasti kristillisiä arvoja, kuten aikanaan Suomen vaikutusvaltaisimmalla naisella Aurora Karamzinilla, jonka varoilla perustettiin Diakonissalaitos. Myös Diakonissalaitoksen Diacorilla on Yhteiskunnallisen yrityksen merkki.

Perheyrittäjyys on pitkäjänteistä toiminnan kehittämistä. Sanonnan mukaan perheyritysten kvartaali on 25 vuotta. Perheyritykset ovat kasvollisia, ja niillä on vahva yhteisöllinen toimintatapa.

Hengenheimolaisuus, samanlainen tapa toimia ja luontevat kontaktit ohjaavat vahvasti yhteiskunnallisten yritysten yhteistyötä perheyritysten kanssa.

Sokevan Kärppä viittaa haastattelun lopuksi lasiseinäiseen neuvotteluhuoneeseen, jossa istuu parikymmentä jälleenmyyntiportaan yhteistyökumppania kuuntelemassa tarkkaavaisesti Sokevan myyntipäällikön alustusta tulevan kauden uutuustuotteiden koulutukseen.

”Tiivistämme yhteistyötä erilaisten perheyrittäjien kanssa. He ovat meille luontevia kumppaneja, sillä perheyrittäjinä heidän ajattelu- ja toimintatapansa ovat aika lailla samanlaisia kuin meillä”, Kärppä sanoo.

17.9.2014

Vastuullisuus auttaa säästämään ja lisäämään myyntiä

Vaikka yritysvastuussa on paljon samoja piirteitä kuin yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä, varsin harvat vastuulliset yritykset ovat yhteiskunnallisia yrityksiä. Niiden toimintaa ei ohjaa yhteis kunnallisten ongelmien ratkaiseminen, eikä toiminnan tuottoja ohjata uusien ratkaisujen tuottamiseen.

Yritysvastuu kattaa yrityksen sosiaalisen, taloudellisen ja eko logisen vastuun. Suomalaisen yritysvastuuverkosto FiBSin määritelmän mukaan vastuullinen yritystoiminta on sekä kestävää että kannattavaa. Vastuullisen yrityksen toiminnassa maksimoidaan positiiviset vaikutukset muillekin kuin omistajille ja minimoidaan negatiiviset vaikutukset ympäristöön. Monet suomalaiset suur yritykset raportoivat yritysvastuustaan. Yritysvastuuraportointia varten on olemassa GRI-raportointiohje (Global Reporting Initiative). Toimintaa ohjaavat myös YK:n kymmenen Global Conduct -periaatetta, joihin on sitoutunut yli 10 000 yritystä.

FiBS julkaisi keväällä 2014 toisen yritysvastuututkimuksen, johon haastateltiin 201 suuryritysten yritysvastuusta päättävää henkilöä. Tutkituista yrityksistä 71 prosenttia pitää vastuullisuutta erittäin olennaisena liiketoimintansa kannalta ja 46 prosenttia yrityksistä sanoo vastuullisuuden olevan liiketoimintansa lähtökohta. 42 prosenttia yrityksistä kertoo vastuullisuuden auttaneen säästämään kustannuksia ja lähes yhtä moni sanoo lisänneensä myyntiä vastuullisuuden kautta.

Tutkimukseen osallistuneista yrityksistä 40 prosentilla on yritysvastuuseen erikoistunut henkilö, 77 prosentilla eettinen ohjeisto ja 59 prosentilla yritysvastuustrategia. Oikeudenmukaiset toimintatavat, kuten korruptionvastainen toiminta, vastuullinen hankinta ja veronmaksu ovat oleellisia vastuullisuuden osia kahdelle kolmasosalle yrityksistä.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Aktiivisuutta, rohkeutta ja kohtauttamista!

Istun seminaarisalissa ja kuuntelen arvioita tulevaisuuden työnteon tavoista. Vauhdista teema vaihtuu toimialasektorin asiantuntijan tilastokuviin työntekijöiden saamisen vaikeudesta, kohtaanto-ongelmasta hän puhuu. Vieressäni istuu kokenut taloushallinnon ammattilainen, joka juuri väliajalla pohdiskeli omaa työtilannettaan.

Tämä Saksassa kannuksensa hankkinut, rohkeita päätöksiä urallaan tehnyt liiketoimintaosaaja saa usein ”olet liian kokenut ja pätevä” -vastauksia yhteydenottoihinsa. Ajatuksissani kuulen myöskin viime viikkoisen jäsentapaamisen yhden puheenvuoron, jossa uratarinaan sisältyi muutama käännekohtiin liittyvä konkreettinen tekeminen: ”ja sitten menin sinne paikan päälle ja kerroin että olen käytettävissä”.

Täällä pääosin pienistä yrityksistä koostuvan toimialan edustaja kuvaa tilanteita, joissa pienillä yrityksillä tuntuu olevan hakusessa se, mikä saattaisi heidät eteenpäin ja ennen kaikkea loputon aikapula osaajien etsintään. Osaajien on siis syytä olla aktiivisia etsijöitä.

Kuulemme usein väittämän, että uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille. Yksinyrittäjien ja itsensä työllistäjien lukumäärä on ollut selvässä kasvussa. Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on runsas kymmenen prosenttia, tämän lisäksi kaksi viidestä suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan.

Monessa keskustelussa on tullut esille, että kasvuyritysten on siis haasteellista määrittää tai hahmottaa, millaista osaamista he erityisesti tarvitsevat kasvunsa varmistamiseksi. Vastaavasti meillä asiantuntijoilla on joskus liiankin lakoninen tapa esittää oman osaamisemme ydin, niin paljon kuin oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta on puhuttukin. Oman ainutkertaisuuden kiteyttämiseen kannattaa käyttää aikaa.

Ekonomit etsimässä Kasvun Osaajia

Vuosittain järjestettävässä Suomen suurimmassa kasvuyrittäjyysohjelmassa, Kasvu Openissa, osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Ohjelma on niin startupeille kuin jo toimiville yrityksille.

Suomen Ekonomit on mukana Kasvu Openissa, etsimässä näitä Kasvun Osaajia suomalaisten pk-yritysten kasvun mahdollistajiksi. Monella ekonomilla on pk-yritysten kipeästi tarvitsemaa osaamista; tässä hankkeessa pk-yritysten tarpeiden ja ekonomien osaamisen kohtaamista tuetaan uusilla tavoilla. Ilmoittaudu mukaan!

Tiedämme että ekonomien työtehtäviä ei avoimilla työpaikkailmoituksilla kuulutella haettavaksi. Pääset mukaan kartoittamaan kasvuyritysten osaamistoiveita ja kysymyksiä lähtemällä mukaan uteliaalla mielellä. Suomen Ekonomit on mukana kasvuyritysten ja osaajien kohtaamispäivässä Tampereella 10.5. 2017. Tule mukaan.

Anja Uljas
Kehitysjohtaja, Suomen Ekonomit

#ytimessäosaaminen

22.03.2017
On aika selättää työajanseurannan haasteet

Työaikakeskustelussa korostuu usein, ettei työtunneilla ole merkitystä, tulokset ratkaisevat. Me Suomen Ekonomeissa olemme samaa mieltä. Työn tekemisen kannalta työaikaa tärkeämpiä mittareita asiantuntijatyössä ovat tulokset ja aikaansaaminen.

Työaikalaki kuitenkin velvoittaa seuraamaan työaikaa. Aikaa mitataan, jotta työpäivät pysyisivät tolkun pituisina, työntekijät työkykyisinä ja pitkistä päivistä saisi ansaitsemansa korvauksen. Laki perustuu vahvasti työsuojeluun.

Kuitenkin Suomen Ekonomien jäsenistä alle 40 prosentin työaikaa seurataan. Työaikalain mukaisia ylityökorvauksia saa vain noin 10 prosenttia, vaikka yli 80 prosenttia jäsenistä tekee ylitöitä.

Asiantuntija johtaa työskentelyään

Se, että lakia ei noudateta, ei ole syy luopua kellosta. Tunteja tulee laskea edelleen, mutta voisiko seurannan fokusta muuttaa, sillä myös työn tekemisen tavat ovat muuttuneet?

Suurin osa asiantuntijatyöstä ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua. Työtä tehdään monipaikkaisesti, mobiilisti ja liikkuvasti. Työpäivä ei välttämättä muodostu yhdestä yhtenäisestä ajanjaksosta, vaan se voi sisältää useita eripituisia rupeamia.

Asiantuntija tekee työtään itsenäisesti ja tietää itse parhaiten, milloin on joustettava vapaa-ajasta ja milloin työllä on mahdollisuus joustaa. Mitäpä jos työhön käytettyä aikaa seuraisikin asiantuntija itse, eikä työnantaja?

Tällöin selätettäisiin monen asiantuntijan kohtaama ongelma siitä, ettei kaikkea tehtyä työtä tunnisteta työksi. Työaikalaki ei esimerkiksi tunne työmatkalla, vaikkapa junassa, tehtyä työtä. Lisäksi työhön käytetty aika esimerkiksi etätöissä, kotona lasten nukkumaanmenon jälkeen tai lentokentällä boardingia odotellessa tulisi kirjatuksi tehtyjen tuntien mukaan.

Palautuminen keskiöön

Seurantaa tarvitaan edelleen myös työsuojelun takia. Mutta entä jos työnantajan velvollisuus olisikin työajan sijaan seurata kuormittumista ja palautumista? Sen sijaan, että mietitään työtuntien enimmäismääriä, kiinnitettäisiinkin huomio lepoaikoihin ja palautumiseen. Tuntien lisäksi pitäisi pohtia muitakin mittareita, joilla kuormittumista ja palautumista voitaisiin arvioida.

Johtamisella ja esimiestyöllä on valtava merkitys tässä kokonaisuudessa. Esimiehen pitäisi pystyä asettamaan haastavat, mutta saavutettavissa olevat tavoitteet ja osata arvioida niiden toteutumista. Työpaikoilla on myös mitoitettava toimenkuvat oikean kokoisiksi, jotta töistä on mahdollista selviytyä järkevässä ajassa.

Seurantaa siis tarvitaan, ja oikein kohdennettuna se tuo joustavuutta, vapautta ja työhyvinvointia. Mutta vapaus tuo myös vastuuta: asiantuntijalla itselläänkin on velvollisuus huolehtia jaksamisestaan, kuormittumisestaan ja palautumisestaan. Juuri siksi asiantuntijan on seurattava omaa työaikaansa.

Työnantajalla on kuitenkin pitkän aikavälin vastuu asiantuntijan työmäärästä ja jaksamisesta, ja aina viime käden vastuu työntekijän työhyvinvoinnista.

Riikka Mykkänen
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Työ aikaan -kampanja on käynnissä. Sen tarkoituksena on uutta työaikalakia valmisteltaessa kiinnittää huomiota ylempien toimihenkilöiden työaikaan, työajan seurantaan ja sen työsuojelulliseen näkökulmaan. Kampanja avaa keskustelua siitä, että myös asiantuntijatyötä tekevät tarvitsevat työaikalain. Lue lisää: tyoaikaan.fi

17.03.2017
Esimies-hackathon – voittajatiimin tarina

Moi, olemme Team CBL! Osallistuimme Suomen Ekonomien historian ensimmäiseen Esimies Hackathoniin ja saako hehkuttaa jo näin alkuun – myös voitimme sen!

Takana oli kaikilla tiivis työviikko. Hieman mietitytti, jaksaisiko vielä lauantain tehdä töitä aamukymmenestä iltakahdeksaan, etenkin kun ei tarkkaan edes tiennyt mihin on lähtenyt mukaan. Hackathonkaan käsitteenä ei ollut meille entuudestaan kovin tuttu. Väsymys vaihtui innostukseen kuitenkin jo heti ovella lämpimän ja kotoisan vastaanoton myötä. Myös aamusmoothiet ja muut ihanat tarjottavat sekä upeat puitteet päivälle antoivat kunnon buusterin heti alkuun.

Meitä hackathonilaisia yhdisti innostus kehittää esimiestyötä. Meidät oli valittu niin, että kaikki olivat toisilleen uusia tuttavuuksia. Osallistujia oli eri puolilta Suomea opiskelijoista erittäin kokeneisiin johtajiin asti. Meidänkin tiimimme jäsenet ovat Helsingistä, Tampereelta ja Kouvolasta. Osallistujajoukon moninainen tausta ja kokemus antoivatkin monipuolista näkemystä asioihin. Välipala- ja ruokatauot menivät vilauksessa tutustuessa huikeaan porukkaan.

Päivän aikana meitä oli luotsaamassa asiantuntevaa joukkoa niin Suomen Ekonomeista kuin kumppanuusyrityksistäkin. Fasilitaattoreina toimivat Tuuli Aalto-Nyyssönen Ambientialta, toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen Humapilta ja kehitysjohtaja Anja Uljas Suomen Ekonomeilta. Saimmekin heiltä paljon näkemystä tulevaisuuden johtamishaasteista. Erityisesti mieleemme jäi Terhikin kiteytys: 95% työn sujuvuudesta ja yrityksen menestyksestä liittyy työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen ja vain 5% tekniseen osaamiseen! Aika huima suhdeluku, vai mitä?

Päivä oli hyvin tiivis aamusta iltaan. Innostuimme tehtävästämme niin, että käytimme annetun ajan viimeistä minuuttia myöten. Seuraaville hackathonilaisille siis vinkki, rohkeasti vain idea työn alle. Päivän aikana se sitten jalostuu kyllä paremmaksi.

Päivä huipentui kunkin tiimin päivän puurtamisen ja tulosten esittelyyn: viiden minuutin pitchaukseen jossa tuli vakuuttaa arvovaltainen tuomaristo (Jaakko Kankaanpää Ambientialta, Juuso Hämäläinen F-Securelta ja Nina Enberg Suomen Ekonomeista) omasta ideastaan. Siinäpä sitten olikin pusertamista, kun olimme koko päivän kehitelleet oman tiimin ideaa ja se oli meille jo täysin tuttu: miten saada oma idea näkyväksi ja ymmärrettäväksi muille ja kerrottua ne pääkohdat viidessä minuutissa! Jännityksellä odotimme tuomariston tuloksia. Saimme hyvää palautetta ja myös kehitysajatuksia työtämme kohtaan.

Olemme hyvin kiitollisia saamastamme kokemuksesta, uusista kontakteista ja kaikesta järjestelystä. Suosittelemme hackathonia lämpimästi kaikille esimiestyöstä innostuneille!

Virpi Hernesaho, Janina Lampinen ja Marju Moisalo

24.02.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013