( Yhteiskunta )

Yhteiskunnallinen yritys tekee hyvää ja rahaa

Teksti Jukka Nortio
Kuvat Aleksi Poutanen, kuvitus Antti Nikunen
  • "Yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä on kyse vaihtoehtoisesta ajattelutavasta, jolla on vahva eettinen perusta. Liiketoiminnan keinoja käytetään eettisten periaatteiden toteuttamiseksi", kuvaa Aalto-yliopistossa vaihtoehtoisista yritysmuodoista väitöskirjaa valmisteleva tutkija Eeva Houtbeckers.
  • ”Olemassaolomme tarkoitus on saada ihmiset ulos liikkumaan”, sanoo Lappsetin toimitusjohtaja Tero Ylinenpää.
  • ”Ylpeys työstämme, tuotteistamme ja taustastamme on vahvuutemme, ja niillä pärjäämme”, sanoo Sokevan toimitusjohtaja Markku Kärppä.
Vastuullisuus, eettisyys, avoimuus ja rehellisyys. Arvopohjaiset periaatteet ovat tulleet liike-elämään jäädäkseen. Yhteiskunnalliset yritykset sitoutuvat niihin ja tekevät myös hyvää bisnestä.

Voiko yritys toimia samalla voittoa maksimoiden ja eettisesti kestävällä tavalla? Yksiselitteistä vastausta ei ole, mutta yhteiskunnallisen yrityksen käsite avaa uuden näkökulman hyvän ja rahan tekemisen jännitteeseen.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys määritellään toiminnaksi, jolla yhteiskunnallista hyvää edistetään liiketoiminnan keinoin.

”Yhteiskunnallinen yrittäjyys on muotisana, jonka määritelmä voidaan tulkita monella tavalla. Esimerkiksi yhteiskunnallinen hyvä on moniselitteinen ja poliittinenkin kysymys”, Aalto-yliopistossa vaihtoehtoisista yritysmuodoista väitöskirjaa valmisteleva tutkija Eeva Houtbeckers huomauttaa ja jatkaa: ”Omissa tutkimuksissani olen lähtenyt liikkeelle yrityksen toiminnasta eli kuka tekee ja mitä tekee.”

Ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin

Yhteiskunnallisen yrityksen kriteerit määritellään Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallisen yrityksen merkin myöntämisperusteissa. Niiden mukaan yrityksen ensisijainen tavoite on kehittää ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin ja käyttää suurin osa voitoistaan näiden tavoitteiden edistämiseen.

Yrityksen toiminta on avointa ja läpinäkyvää, mikä tarkoittaa raportointia yrityksen koko toiminnasta, kattaen alihankintaverkostot, ympäristövaikutukset, myyntikanavat, palkkausperusteet sekä henkilöstön aseman yrityksessä. Kriteereissä painotetaan myös omistajien sitoutumista ja käytännön toimintaa yrityksen päämäärien hyväksi.

”Tärkeää on myös huomioida, kuinka yrityksessä on osallistettu työntekijät ja asiakkaat yrityksen toimintaan ja päämäärien hyväksi”, Houtbeckers lisää.

Yhteiskunnalliseksi yritykseksi voi profiloitua myös muuta kautta. Esimerkiksi työ kriittisten luonnonvarojen käytön vähentämiseksi, paikallisyhteisön elinolojen kehittäminen tai vajaakuntoisten työllistäminen ovat toimintatapoja, joiden liittäminen osaksi liiketoimintaa tekevät yrityksestä yhteiskunnallisen.

Lappsetin toimitusjohtaja Tero Ylinenpää: ”Olemassaolomme tarkoitus on saada ihmiset ulos liikkumaan.”

Yhteistä erilaisille kriteereille on se, että liiketoiminta perustuu arvoille ja tavoitteille, jotka eivät lähde puhtaista liiketoiminnan tavoitteista vaan liittyvät yhteiskunnallisten tai globaalien ongelmien ratkaisuun.

”Yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä on kyse vaihtoehtoisesta ajattelutavasta, jolla on vahva eettinen perusta. Liiketoiminnan keinoja käytetään eettisten periaatteiden toteuttamiseksi. Oleellista on nähdä, miten arvoperusta vaikuttaa arjen liiketoimintaan: millaisia sopimuksia solmitaan, millaisia tuotteita tehdään ja kenen kanssa toimitaan”, Houtbeckers sanoo.

Rovaniemeltä alkunsa saaneen liikuntapaikkavalmistaja Lappsetin lähtökohta on yhteiskunnallisen ongelman ratkaiseminen.

”Olemassaolomme tarkoitus on saada ihmiskunta ulos liikkumaan. Teemme yhteistyötä julkisen sektorin, rakennusliikkeiden ja muiden yhteistyökumppaneidemme kanssa saadaksemme kaikenikäiset ihmiset liikkeelle”, Lappsetin toimitusjohtaja Tero Ylinenpää sanoo.

Lappsetin Ylinenpää korostaa liikunnan merkitystä kansantaloudelle ja koko yhteiskunnan toiminnalle.

”Tiedämme, että yhdeksään kansantautiimme kymmenestä liikunta on paras hoitomuoto. Säästämme valtavasti sosiaali- ja terveysmenoissa, kun panostamme tautien ennaltaehkäisyyn.”

Aktiiviset ihmiset pysyvät terveinä ja työkykyisinä ja aiheuttavat näin vähemmän kustannuksia yhteiskunnalle.

”Toimintamme lähtökohta on liikuntaan ja terveyteen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Jos se johtaa hyvään bisnekseen ja viivan alle jää jotakin, se on hyvä asia.”

Sokevan toimitusjohtaja Markku Kärppä: ”Koko voittomme ohjautuu osinkoina omistajamme kautta näkövammaisten hyväksi.”

Näkövammaisten keskusliiton omistamat Sokeva Käsityö ja Sokeva toimivat yhteistyössä niin, että edellinen vastaa näkövammaisten valmistamista tuotteista ja jälkimmäinen niiden myynnistä ja markkinoinnista.

”Myymällä näkövammaisten tekemiä tuotteita työllistämme heitä välillisesti. Toisaalta koko voittomme ohjautuu osinkoina omistajamme kautta näkövammaisten hyväksi”, Sokevan toimitusjohtaja Markku Kärppä sanoo.

Sokeva Käsityön rooli on välittää raaka-aineita noin 300 näkövammaiselle käsityöntekijälle. Sokeva Oy ostaa Sokeva Käsityöltä valmiit harjat ja luudat ja välittää ne myyntiverkoston kautta kuluttajille. Sokevalla on lisäksi teollista sivellintuotantoa ja tuotemaahantuontia.

Sokeva Oy:lle myönnettiin Yhteiskunnallisen yrityksen merkki lokakuussa 2012. Perusteena oli onnistunut yhteiskunnallisen tehtävän ja teollisen yritystoiminnan yhdistäminen. Toimitusjohtaja Kärppä näkee yhteiskunnallisten yritysten merkityksen kasvavan, koska valtion rooli heikkenee monilla yhteiskunnan aloilla. Hän peräänkuuluttaakin yksityisten yritysten roolia vastuunkantajina.

Yhteiskunnallisen yrityksen perustana on hyvä liiketoiminta

”Yhteiskunnallisten yritysten pitää hyvän tekemisen ohella muistaa jatkuvasti hyvä liiketoiminta. Vain näin voidaan kerätä jaettavia varoja”, Kärppä sanoo.

Työnjako Sokevan ja Sokeva Käsityön välillä tehtiin vuosituhannen vaihteessa. Sokeva Käsityö on yhdistys, jonka tehtävä on näkövammaisten työllistäminen. Sokeva on voittoa tuottava osakeyhtiö.

”Omistajamme luottavat meihin ja ovat antaneet työrauhan keskittyä voitollisen liiketoiminnan tekemiseen. Tämä järjestely takaa heille parhaan tuloksen.”

Kun teollinen yhteiskunnallinen yritys kilpailee vapailla markkinoilla, sen tuotteiden ja hinnoittelun pitää olla kunnossa. Kotimaisuudesta on Sokevalle toki hyötyä, mutta näkövammaisuudella ei ratsasteta.

”Näkövammaiset tekevät laatua, ja se ratkaisee markkinoilla”, Kärppä korostaa.

Yhteiskunnallinen yritys luo uutta ajattelua ja uusia toimintatapoja

Yhteiskunnallisia yrityksiä syntyy lähes kaikille aloille ohjelmistosuunnittelusta vähittäiskauppaan. Niitä yhdistää pyrkimys positiiviseen yhteiskunnalliseen muutokseen, eikä aina vain Suomessa. Joillakin yrityksillä on esimerkiksi valmistusta kehitysmaissa, jolloin Suomessa myytyjen tuotteiden tuotot ohjataan paikallisten yhteisöjen olojen parantamiseen. Positiivisen muutoksen lisäksi yritysten toimintaa määrittelee uudenlainen näkemys tekemisestä omalla toimialallaan. Uusi toimintatapa ei aina sovi toimialan vallitseviin normeihin. Toimintaympäristö saattaa asettaa rajoitteita ja asettua vastahankaan.

”Yhteiskunnallisten yritysten toimintatavat kyseenalaistavat toimialojen vallitsevat käytännöt ja siksi aiheuttavat jopa vastustusta. Herättää varmasti konflikteja, jos suomalaiselle tekstiilialan toimijalle esittää, että tapa uusia mallisto joka kausi on kestämätön. Tilannetta avaa, kun yritys kertoo, mille periaatteille toiminta perustuu”, Houtbeckers sanoo.

Keskeinen asia yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä on ruohonjuuritason toiminta ja uusien toimintatapojen syntyminen, usein pienissä yrityksissä. Houtbeckersin mukaan tämä on erottava tekijä yritysvastuuseen, joka on pääasiassa suurten organisaatioiden omakseen ottama asia.

”Yhteiskunnalliseen yritystoimintaan ei vaadita isoa organisaatiota. Pieni yritys tai yksittäinen ihminen voi toimia yhteiskunnallisen yrityksen tavoin, kun edistää yhteiskunnallista hyvää omien arvojen ja eettisten periaatteiden mukaan”, Houtbeckers sanoo.

Liikuntaratkaisuja jokaiselle sukupolvelle

Lappsetin laajentuminen lasten leikkipaikkojen rakentamisesta ihmisten liikunnan aktivointiin on kirkastanut yrityksen toiminta-ajatuksen yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun.

Vuonna 1970 perustetun yrityksen ensimmäinen missio oli asuinympäristön viihtyvyyden parantaminen ja sittemmin elinympäristön viihtyisyys. Leikkipaikkojen rakentamisesta on otettu monta askelta kokonaisvaltaiseen ongelmanratkaisuun, jossa mietitään monelta kantilta ihmisten aktivointia liikkumaan. Tuotekehityksessä työskentelee rakennesuunnittelijoiden lisäksi muun muassa muotoilijoita, teknologia-asiantuntijoita sekä liikunta- ja kasvatustieteilijöitä.

”1990-luvulla näimme liikunnan merkityksen nousevan tärkeäksi yhteiskunnalliseksi haasteeksi ja halusimme vastata siihen. Vuosituhannen vaihteessa aloitimme laajan poikkitieteellisen tutkimuksen vanhusliikunnan edistämiseksi. Selvitimme muun muassa ikäihmisten motoristen taitojen ylläpitämistä ja kuinka senioreiden ja esikoululaisten yhteistoiminta edistää molempien ryhmien liikunnallisuutta”, Ylinenpää sanoo.

Erityisen lämpimästi Lappsetin monen sukupolven liikuntaratkaisut on otettu vastaan Espanjassa. Liikuntapaikoilla tarjotaan välineiden lisäksi fysioterapeuttien ohjaamia liikuntatunteja, opastusta oman hyvinvoinnin ylläpitämiseksi sekä vertaisohjaajien koulutusta.

”Kysymys on ensisijaisesti ikäihmisten toimintakyvyn ylläpidosta, jotta he selviävät mahdollisimman pitkään arkisista askareistaan itsenäisesti”, Ylinenpää kertoo.

Yrityksen voitot hyvään tarkoitukseen

Sokevalle profiloituminen yhteiskunnalliseksi yritykseksi oli luonteva asia.

”Kun kuulimme Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallisen yrityksen merkistä, ajattelimme, että tämähän on juuri sitä, mitä me olemme”, Kärppä kertoo.

Sisäisesti yhteiskunnallisena yrityksenä toimiminen tarkoittaa, että jokainen työntekijä ymmärtää yrityksen toiminnan takana olevat omistajien motiivit ja yrityksen toimintaa ohjaavat arvot.

”Työntekijämme tietävät, mihin tuottomme menee. Se helpottaa monissa tilanteissa työn tekemistä. Ylpeys työstämme, tuotteistamme ja taustastamme on vahvuutemme, ja niillä pärjäämme eteenpäin. Merkittävää on myös se, ettei työhön liity kateutta, kun työstä syntyvät voitot menevät hyvään tarkoitukseen eikä kasvottomille ahneille omistajille.”

Mitä toimitusjohtaja Kärpälle merkitsee, että hän johtaa yhteiskunnallista yritystä?

”Se on syvällinen arvoista lähtevä asia, jota ei tarvitse joka päivä erikseen miettiä.”

Yhteys näkövammaisiin tavarantuottajiin ohjaa toimintaa toisinaan enemmän kuin liiketaloudelliset tekijät.

”Jos käy niin, että tiedämme Jussin tarvitsevan rahaa, niin tilaamme häneltä luutia vaikka varastoon. Me saamme kyllä laadukkaat tuotteet kaupaksi”, Kärppä sanoo.

Liikuntaa myös sisätiloihin

Lappsetin toimintaa ohjaavat edelleen sen perustajien visiot.

Antero ja Risto Ikäheimon näkemys asuin- ja elinympäristön kehittämisestä sekä koko väestön liikunnallisuuden lisäämisestä ovat toimintamme vahva perusta”, Ylinenpää sanoo.

Myös Lappsetin omistajastrategiaan on kirjattu yrityksen jakavan määrätyn osan voitostaan liikuntaa edistäviin kohteisiin. Viime vuosina lahjoitukset ovat olleet useita kymmeniä tuhansia euroja.

Lappset on ottanut tavoitteekseen myös tuoda eri alojen tutkimusorganisaatioita ja järjestöjä yhteen liikunnallisen toiminnan kehittämiseksi. Oma tuotekehitys suoltaa samalla koko ajan ideoita liikunnan tuomiseksi kaikkialle, missä ihmiset toimivat.

”Jatkossa tuomme liikuntaa myös sisätiloihin kuten toimistoihin ja erilaisille työpaikoille niin, että ihmiset voivat virkistää itseään työn parissa verenkiertoa vilkastuttavilla muutaman minuutin treeneillä”, Ylinenpää sanoo.

Tiivistä yhteistyötä perheyrittäjien kanssa

Suomalaisessa yrittäjyyskentässä perheyrityksissä on usein ollut yhteiskunnallisen yrittäjyyden piirteitä. Patruunat ovat olleet aktiivisia oman paikkakuntansa urheilu- ja sivistystoiminnan tukijoita, hyväntekeväisyyttä on harrastettu sekä suorina lahjoituksina että säätiöiden ja testamenttien kautta. Taustalla on ollut usein vahvasti kristillisiä arvoja, kuten aikanaan Suomen vaikutusvaltaisimmalla naisella Aurora Karamzinilla, jonka varoilla perustettiin Diakonissalaitos. Myös Diakonissalaitoksen Diacorilla on Yhteiskunnallisen yrityksen merkki.

Perheyrittäjyys on pitkäjänteistä toiminnan kehittämistä. Sanonnan mukaan perheyritysten kvartaali on 25 vuotta. Perheyritykset ovat kasvollisia, ja niillä on vahva yhteisöllinen toimintatapa.

Hengenheimolaisuus, samanlainen tapa toimia ja luontevat kontaktit ohjaavat vahvasti yhteiskunnallisten yritysten yhteistyötä perheyritysten kanssa.

Sokevan Kärppä viittaa haastattelun lopuksi lasiseinäiseen neuvotteluhuoneeseen, jossa istuu parikymmentä jälleenmyyntiportaan yhteistyökumppania kuuntelemassa tarkkaavaisesti Sokevan myyntipäällikön alustusta tulevan kauden uutuustuotteiden koulutukseen.

”Tiivistämme yhteistyötä erilaisten perheyrittäjien kanssa. He ovat meille luontevia kumppaneja, sillä perheyrittäjinä heidän ajattelu- ja toimintatapansa ovat aika lailla samanlaisia kuin meillä”, Kärppä sanoo.

17.9.2014

Vastuullisuus auttaa säästämään ja lisäämään myyntiä

Vaikka yritysvastuussa on paljon samoja piirteitä kuin yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä, varsin harvat vastuulliset yritykset ovat yhteiskunnallisia yrityksiä. Niiden toimintaa ei ohjaa yhteis kunnallisten ongelmien ratkaiseminen, eikä toiminnan tuottoja ohjata uusien ratkaisujen tuottamiseen.

Yritysvastuu kattaa yrityksen sosiaalisen, taloudellisen ja eko logisen vastuun. Suomalaisen yritysvastuuverkosto FiBSin määritelmän mukaan vastuullinen yritystoiminta on sekä kestävää että kannattavaa. Vastuullisen yrityksen toiminnassa maksimoidaan positiiviset vaikutukset muillekin kuin omistajille ja minimoidaan negatiiviset vaikutukset ympäristöön. Monet suomalaiset suur yritykset raportoivat yritysvastuustaan. Yritysvastuuraportointia varten on olemassa GRI-raportointiohje (Global Reporting Initiative). Toimintaa ohjaavat myös YK:n kymmenen Global Conduct -periaatetta, joihin on sitoutunut yli 10 000 yritystä.

FiBS julkaisi keväällä 2014 toisen yritysvastuututkimuksen, johon haastateltiin 201 suuryritysten yritysvastuusta päättävää henkilöä. Tutkituista yrityksistä 71 prosenttia pitää vastuullisuutta erittäin olennaisena liiketoimintansa kannalta ja 46 prosenttia yrityksistä sanoo vastuullisuuden olevan liiketoimintansa lähtökohta. 42 prosenttia yrityksistä kertoo vastuullisuuden auttaneen säästämään kustannuksia ja lähes yhtä moni sanoo lisänneensä myyntiä vastuullisuuden kautta.

Tutkimukseen osallistuneista yrityksistä 40 prosentilla on yritysvastuuseen erikoistunut henkilö, 77 prosentilla eettinen ohjeisto ja 59 prosentilla yritysvastuustrategia. Oikeudenmukaiset toimintatavat, kuten korruptionvastainen toiminta, vastuullinen hankinta ja veronmaksu ovat oleellisia vastuullisuuden osia kahdelle kolmasosalle yrityksistä.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Verkostoitumista, myyntipuheita ja opiskelua – Punkkariyrittäjän vauhdikas arki

Millaista on yrittäjän arki? Hektistä, epäsäännöllistä, vaihtelevaa, vapaata. Kaikkea tätä. Miten siitä selviää? Aikatauluttaminen, suunnittelu ja kalenteri ovat tärkeitä apuvälineitä. Ja se, että itse joustaa.

Yrittäjän arjessani ei ole juuri mitään säännöllistä. Kesäkuinen viikkoni kuvaa kuitenkin hyvin sitä, miten monenlaisesta eloni koostuu. Tervetuloa hetkeksi mukaan arkeeni!

Maanantai ja tähtivierasilta

Aloitin työpäiväni asiakkaan kanssa aamutreenillä. Minulla on muutama henkilökohtainen valmennettava ja vedän myös yritysvalmennuksia. Valmennettavani ovat olleet asiakkaitani jo pitkään, joten yhteistyö heidän kanssaan on sujuvaa ja piristävää.

Palaverien ja asioiden hoidon lomassa aloin valmistautua ”tähtivierasiltaan”. Minua oli pyydetty kertomaan erään liikkeen asiakkaille, kuinka unelmat on mahdollista saavuttaa. Ilta oli upea. Kauppa oli täynnä innokkaita kuulijoita, joiden kanssa sain käydä hyviä keskusteluja. Oman tarinani kertomisen lisäksi jätän esiintymisiini aina tilaa improvisointiin. Näin pystyn ohjaamaan iltaa suuntaan, josta kulloinenkin kuulijakuntani eniten hyötyy.

Esiintymisten jälkeen tunnen oloni aina superkiitolliseksi! On mahtavaa pystyä antamaan toivoa, inspiroida ja auttaa. Olen itse saanut niin paljon apua ja tsemppiä ympärilläni olevilta ihmisiltä, että tuntuu erityisen hyvältä itse pystyä nyt auttamaan.

Käyn pitämässä niin inspiraatio- kuin asiapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa, luennoimassa oppilaitoksissa yrittäjyydestä sekä myös puhumassa eri bisnesverkostoissa. Puhujakeikat ovat aina hyvä juttu; positiivisen energian lisäksi saan lisää tunnettuutta omalle toiminnalleni ja usein myös heti varauksia uusista puheenvuoroista.

Tiistai ja toimitusjohtajaklubi

Kauppakamarin toimitusjohtajaklubi kokoaa sparrausmielessä yhteen eri alojen toimitusjohtajia. Nyt oli klubin ensimmäinen kokoontuminen. Foorumi on mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja uskon, että ”kollegoilta” on mahdollista oppia paljon. Taisin olla porukan nuorin ja lisäksi olin ainoa start up –yrittäjä, mikä hieman erotti minut muista. On kuitenkin hienoa päästä juttelemaan muiden kanssa, sillä sekä yrittäjyys että toimitusjohtajuus ovat välillä melko yksinäistä hommaa.

Loppupäivään sisältyi jälleen valmennusta ja asioiden hoitoa. Perheen kanssa vietetyt hetket veivät kellon iltayhteentoista, minkä jälkeen sain hetkisen omaa aikaa. Arvokasta ja tärkeää sekin.

Keskiviikko: myyntiä ja mentaalivalmennusta

Aamu starttasi yritysmyynnin parissa tilaisuudessa, jossa tapasin viisi hyvinvointiasioista kiinnostunutta yritystä. Nämä ns. myynti -speed datet ovat aina hyvin intensiivisiä ja pakottavat tsemppaamaan, mutta ovat palvelujeni myynnin edistämiseksi olennaisia. Lisäksi on tärkeä verkostoitua, käydä tapahtumissa, olla aktiivisesti esillä, olla aktiivinen somessa ja myös luennoida ahkerasti. Myynti on hyvinkin konkreettista ja paljon aikaa vievää työtä.

Myyntitreffien jälkeen suuntasin NLP-opintojeni pariin. Olen koko kevään opiskellut NLP:tä ja nyt oli edessä kurssin toiseksi viimeinen päivä. Opiskelu on vienyt reippaasti aikaani, mutta on ehdottomasti ollut vaivan arvoista. NLP on ollut tänä keväänä minun tapani kehittää itseäni, päästää irti asioista, jotka eivät palvele ja ole enää olennaisia minulle ja ottaa käyttöön vahvuuksia, jotka auttavat eteenpäin.

Torstai ja tärkeä Tekes-tapaaminen

Yritykseni on ollut erityisen onnekas saadessaan Tekesiltä avustusta digipalveluiden kehittämiseen. Toivon kovasti, että menestyksekäs yhteistyömme myös jatkuu. Torstaiaamuni käynnistyi Tekesillä palaverilla, joka kieltämättä jännitti.

Tekesin suhteen olen hyvin uudella alueella, sillä en Lupausta aiemmin ole ollut sen kanssa tekemisissä. Kaikki toimintatavat yms. on opeteltava uusina asioina. Olen päättänyt kuitenkin suhtautua asioihin positiivisena haasteena ja yleensä tällaisesta uuden oppimisesta on aina hyötyä myös jatkossa.

Iltapäivällä oli NLP-kurssini valmistumispäivä, mikä oli hienoa, haikeaa ja erittäin tunteikasta. Samalla taputtelin itseäni olalle siitä, että start up –yrityksen liidaamisen ja perhearjen keskellä olen onnistunut myös opiskelemaan. Muistutin kuitenkin myös itseäni, että kun seuraavan kerran tulee fiilis ja halu opiskella jotain uutta, kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Kuluneen kevään aikana minulla taisi olla vain kaksi vapaata viikonloppua.

TGIF ja yhteenveto

Perjantaina pääsin vihdoin ”tekemään töitä”, eli edistämään asioita ja vastailemaan viikon aikana rästiin jääneisiin meileihin. Työtunteja aamuun mennessä: 45, fiilis: hyvin väsynyt (mutta onnellinen, viikkoon mahtui paljon hyvää!), spontaani päätös: mies reissussa, lapset työpäivän jälkeen autoon ja mökille.

Päivän työt tein itselleni sopivassa moodissa kotoa käsin. Priorisoin rankalla kädellä, jotta sain aloittaa viikonlopun ja hakea lapset hoidosta ajoissa, sillä tähän mennessä viikkoon ei juuri ollut mahtunut äiti-lapsi –laatuaikaa. Nautimme kaikki mökillä olosta ja vaikka olo tuntui väsyneeltä, päätin, että lähdemme sinne. Luonnossa ajatukset irtoavat huomaamatta arkiasioista ja mökillä riittää, että keskittyy metsäretkiin, ruoanlaittoon ja saunomiseen.

Päällimmäiset tunteet viikon jälkeen olivat kiitollisuus siitä, kun saan tehdä sitä, mitä rakastan ja erityisesti NLP-matkastani, sekä levon tarve. Parhaiten omaa latautumisaikaa löytää merkkaamalla sitä kalenteriin ja olemalla hyvällä tavalla itsekäs oman ajan suhteen. Voiko yritys voida hyvin, jos yrittäjä ei voi hyvin? Enpä usko. Lisäksi, jotta tekemisessä säilyy nautinto, on hyvästä energiasta pidettävä huolta.

Huolehdi hyvin oman elämäsi tärkeimmästä ihmisestä, itsestäsi.

<3 Riina
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela
www.hyvinvointistudiolupaus.fi

Punkkariyrittäjän tarina jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa tekstissä kerron yrittäjyyden aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita toki viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan uratausta on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan. Riinan perheeseen kuuluu aviomies, kolme poikaa ja koira.

03.07.2017
Opiskelija – turvaa toimeentulosi valmistumisen jälkeen ja vakuuta itsesi työttömyyden varalta jo nyt!

Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.

Työpaikka ei välttämättä löydy heti valmistumisen jälkeen tai työ voi olla tiedossa, mutta sen alkuun on pari kuukautta opintojen päättymisestä. Työn löydyttyä työnantajasi saattaa yllättäen joutua vähentämään väkeä yt-neuvottelujen seurauksena tai lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi.

Näin voi käydä kenelle tahansa, eikä asiaan vaikuta se, kuinka hyvä työntekijä tai tyyppi olet. Näitä tilanteita varten voit kuitenkin varautua vakuuttamalla itsesi työttömyyden varalta jo opiskelujen aikana.

Milloin työttömyyspäivärahaa voi saada?

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa voit saada ansiopäivärahaa, jos olet liittynyt työttömyyskassaan tarpeeksi ajoissa jo opiskelijana. Harmillisen usein työttömyyskassaan liittymiseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun työsuhde on jo päättymässä tai työtä ei olekaan tiedossa valmistumisen lähestyessä.

Ansiopäivärahan maksaminen edellyttää noin puolen vuoden työskentelyä niin, että olet samalla IAET-kassan jäsen. Kesätyöt ja osa-aikaiset työt opintojesi aikana ovat oiva tilaisuus kerryttää tätä puolen vuoden jaksoa.

Kelan maksama työttömyysetuus, noin 700 euroa kuukaudessa, voi tuntua kohtuulliselta opintotuen jälkeen. Valmistumisen jälkeen monet edut kuitenkin katoavat: et saa enää bussilippua puoleen hintaan, et voi syödä edullisessa opiskelijaruokalassa tai treenata yliopiston huokeanhintaisella salilla. Ehkä olet myös asunut kohtuuhintaisessa opiskelijakämpässä, josta joudut muuttamaan valmistuttuasi pois.

Valmistumisen jälkeen menot siis väistämättä nousevat. IAET-kassan maksama ansiopäiväraha turvaa toimeentulon Kelan maksamaa työttömyysetuutta paremmin.

Esimerkkejä päivärahan määrästä

  • Kuukausipalkka 1600€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1069€/kk
  • Kuukausipalkka 2000€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1241€/kk
  • Kuukausipalkka 2300€, ansiopäiväraha IAET-kassasta 1370€/kk

Aika mukavasti verrattuna Kelan maksamaan noin 700€/kk-työttömyysetuuteen.

Faktoja ansiopäivärahasta

IAET-kassaan on mahdollista liittyä jo opiskeluaikana. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos olet ollut IAET-kassan jäsenenä työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa, eli noin puoli vuotta.

  • Työn ei tarvitse olla kokopäivätyötä, vaan vähintään 18h/viikko riittää.
  • Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen, tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 187€/kk (2017).
  • Työviikkoja voi kerryttää useassa eri pätkässä esimerkiksi kesätöistä tai osa-aikaisista töistä opiskelun ohella.

Näin työttömyyskassaan liitytään

Voit liittyä kassaan www.ekonomit.fi jäsenpalvelusivuilla kohdassa Omat sivut tai lähettämällä sähköpostia jasenrekisteri@ekonomit.fi. Huomioithan, että liittymishetkellä sinun tulee olla työsuhteessa. Jos olet allekirjoittanut työsopimuksen tulevasta työstä, voit laittaa kassajäsenyyden voimaan työsuhteen alkupäivästä lukien.

Mari Kettunen
Työttömyysturva-asiamies

19.06.2017
Lakimuutos ohjaisi tarkempaan harkintaan kilpailukiellon tarpeellisuudesta

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on tehnyt kilpailukieltosopimuksia koskevan lakiehdotuksen, jota on laadittu yhteistyössä mm. Suomen Ekonomien kanssa. Sirénin mukaan tarpeettomat kilpailukiellot jäykistävät suomalaisia työmarkkinoita turhaan. Lakimuutos parantaisi työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen kohdentumista oikein.

Miksi lähdit ajamaan lainsäädäntömuutosta kilpailukieltoihin
Työmarkkinoidemme jäykkyys on yksi Suomen isoimpia yhteiskunnallisia haasteita, jonka eteen haluan työskennellä. Ehdottamani lainsäädäntömuutos korjaisi tätä epäkohtaa.

Olen itse ekonomi ja kilpailukieltosopimuksiin liittyvät ongelmat ovat minulle tuttuja myös omasta lähipiiristäni. Tiedän tapauksia, joissa kilpailukielto oli työsopimuksessa automaattisesti ja työntekijän neuvotteluasema tilanteessa huono. Kun kyse on työmarkkinoita jäykistävästä epäkohdasta, halusin tarttua tähän konkreettisella ehdotuksella.

Mitä aloitteen läpimeno edellyttää? Uskotko sen läpimenoon?
Ennen aloitteen jättämistä kerään siihen kansanedustajakollegoideni allekirjoituksia lakimuutoksen puolesta. Aloite on saanut myönteisen vastaanoton yli puoluerajojen. Asiaan perehtyneet ovat pitäneet lakialoitetta hyvänä ideana ja asiaa korjaamisen arvoisena.

Seuraavaksi aloite menee valiokuntaan, jossa pohditaan mitä aloitteelle tehdään. Tätä kautta se sitten etenee valmisteluun. Aloitteen läpimenoa on vaikea ennakoida, mutta jo saadun vastaanoton perusteella uskon, että aloite voi menestyä hyvin.

Mikä merkitys lainsäädäntömuutoksella on työmarkkinoiden ja työllistymisen kannalta?
Lainsäädäntömuutos mahdollistaisi työvoiman liikkuvuuden entistä paremmin ja osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Nykyiset, usein turhat, kilpailukiellot asettavat työntekijöille henkisiä esteitä, kun he eivät uskalla miettiä etenemistään. Työnantajien taholta muutos selkeyttäisi tämänhetkistä tilannetta ja ohjaisi pohtimaan tarkemmin, onko kilpailukiellolle perusteita.

Kilpailukiellot ovat yleistyneet meillä nopeasti ja niitä sovelletaan monien kaupallisen tai yhteiskunnallisen alan toimihenkilöiden tehtävissä. Esimerkiksi Kalifornian työmarkkinoilla taas on todettu, että kilpailukieltojen poistamisella on laajempi hyöty kuin niiden säilyttämisellä. Kaliforniassa kilpailukieltoja ei ole lainkaan, meillä kilpailukieltoja laitetaan työsopimuksiin varmuuden vuoksi.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaisi olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?
Tekemäni aloite lähtee liikkeelle tulevista sopimuksista, jotta jatkossa saamme toimivammat työmarkkinat ja vapaamman työvoiman liikkuvuuden. Muutos ei vaikuttaisi olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, mutta toivottavasti ohjaa työnantajia käyttämään harkintaa ja käymään läpi myös nykyiset sopimukset sen arvioimiseksi, milloin kilpailukielto on perusteltu ja tarpeellinen.

Saara-Sofia Sirén
Kansanedustaja, Kokoomus

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

16.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013