( Yhteiskunta )

Yhteiskunnallinen yritys tekee hyvää ja rahaa

Teksti Jukka Nortio
Kuvat Aleksi Poutanen, kuvitus Antti Nikunen
  • "Yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä on kyse vaihtoehtoisesta ajattelutavasta, jolla on vahva eettinen perusta. Liiketoiminnan keinoja käytetään eettisten periaatteiden toteuttamiseksi", kuvaa Aalto-yliopistossa vaihtoehtoisista yritysmuodoista väitöskirjaa valmisteleva tutkija Eeva Houtbeckers.
  • ”Olemassaolomme tarkoitus on saada ihmiset ulos liikkumaan”, sanoo Lappsetin toimitusjohtaja Tero Ylinenpää.
  • ”Ylpeys työstämme, tuotteistamme ja taustastamme on vahvuutemme, ja niillä pärjäämme”, sanoo Sokevan toimitusjohtaja Markku Kärppä.
Vastuullisuus, eettisyys, avoimuus ja rehellisyys. Arvopohjaiset periaatteet ovat tulleet liike-elämään jäädäkseen. Yhteiskunnalliset yritykset sitoutuvat niihin ja tekevät myös hyvää bisnestä.

Voiko yritys toimia samalla voittoa maksimoiden ja eettisesti kestävällä tavalla? Yksiselitteistä vastausta ei ole, mutta yhteiskunnallisen yrityksen käsite avaa uuden näkökulman hyvän ja rahan tekemisen jännitteeseen.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys määritellään toiminnaksi, jolla yhteiskunnallista hyvää edistetään liiketoiminnan keinoin.

”Yhteiskunnallinen yrittäjyys on muotisana, jonka määritelmä voidaan tulkita monella tavalla. Esimerkiksi yhteiskunnallinen hyvä on moniselitteinen ja poliittinenkin kysymys”, Aalto-yliopistossa vaihtoehtoisista yritysmuodoista väitöskirjaa valmisteleva tutkija Eeva Houtbeckers huomauttaa ja jatkaa: ”Omissa tutkimuksissani olen lähtenyt liikkeelle yrityksen toiminnasta eli kuka tekee ja mitä tekee.”

Ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin

Yhteiskunnallisen yrityksen kriteerit määritellään Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallisen yrityksen merkin myöntämisperusteissa. Niiden mukaan yrityksen ensisijainen tavoite on kehittää ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin ja käyttää suurin osa voitoistaan näiden tavoitteiden edistämiseen.

Yrityksen toiminta on avointa ja läpinäkyvää, mikä tarkoittaa raportointia yrityksen koko toiminnasta, kattaen alihankintaverkostot, ympäristövaikutukset, myyntikanavat, palkkausperusteet sekä henkilöstön aseman yrityksessä. Kriteereissä painotetaan myös omistajien sitoutumista ja käytännön toimintaa yrityksen päämäärien hyväksi.

”Tärkeää on myös huomioida, kuinka yrityksessä on osallistettu työntekijät ja asiakkaat yrityksen toimintaan ja päämäärien hyväksi”, Houtbeckers lisää.

Yhteiskunnalliseksi yritykseksi voi profiloitua myös muuta kautta. Esimerkiksi työ kriittisten luonnonvarojen käytön vähentämiseksi, paikallisyhteisön elinolojen kehittäminen tai vajaakuntoisten työllistäminen ovat toimintatapoja, joiden liittäminen osaksi liiketoimintaa tekevät yrityksestä yhteiskunnallisen.

Lappsetin toimitusjohtaja Tero Ylinenpää: ”Olemassaolomme tarkoitus on saada ihmiset ulos liikkumaan.”

Yhteistä erilaisille kriteereille on se, että liiketoiminta perustuu arvoille ja tavoitteille, jotka eivät lähde puhtaista liiketoiminnan tavoitteista vaan liittyvät yhteiskunnallisten tai globaalien ongelmien ratkaisuun.

”Yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä on kyse vaihtoehtoisesta ajattelutavasta, jolla on vahva eettinen perusta. Liiketoiminnan keinoja käytetään eettisten periaatteiden toteuttamiseksi. Oleellista on nähdä, miten arvoperusta vaikuttaa arjen liiketoimintaan: millaisia sopimuksia solmitaan, millaisia tuotteita tehdään ja kenen kanssa toimitaan”, Houtbeckers sanoo.

Rovaniemeltä alkunsa saaneen liikuntapaikkavalmistaja Lappsetin lähtökohta on yhteiskunnallisen ongelman ratkaiseminen.

”Olemassaolomme tarkoitus on saada ihmiskunta ulos liikkumaan. Teemme yhteistyötä julkisen sektorin, rakennusliikkeiden ja muiden yhteistyökumppaneidemme kanssa saadaksemme kaikenikäiset ihmiset liikkeelle”, Lappsetin toimitusjohtaja Tero Ylinenpää sanoo.

Lappsetin Ylinenpää korostaa liikunnan merkitystä kansantaloudelle ja koko yhteiskunnan toiminnalle.

”Tiedämme, että yhdeksään kansantautiimme kymmenestä liikunta on paras hoitomuoto. Säästämme valtavasti sosiaali- ja terveysmenoissa, kun panostamme tautien ennaltaehkäisyyn.”

Aktiiviset ihmiset pysyvät terveinä ja työkykyisinä ja aiheuttavat näin vähemmän kustannuksia yhteiskunnalle.

”Toimintamme lähtökohta on liikuntaan ja terveyteen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Jos se johtaa hyvään bisnekseen ja viivan alle jää jotakin, se on hyvä asia.”

Sokevan toimitusjohtaja Markku Kärppä: ”Koko voittomme ohjautuu osinkoina omistajamme kautta näkövammaisten hyväksi.”

Näkövammaisten keskusliiton omistamat Sokeva Käsityö ja Sokeva toimivat yhteistyössä niin, että edellinen vastaa näkövammaisten valmistamista tuotteista ja jälkimmäinen niiden myynnistä ja markkinoinnista.

”Myymällä näkövammaisten tekemiä tuotteita työllistämme heitä välillisesti. Toisaalta koko voittomme ohjautuu osinkoina omistajamme kautta näkövammaisten hyväksi”, Sokevan toimitusjohtaja Markku Kärppä sanoo.

Sokeva Käsityön rooli on välittää raaka-aineita noin 300 näkövammaiselle käsityöntekijälle. Sokeva Oy ostaa Sokeva Käsityöltä valmiit harjat ja luudat ja välittää ne myyntiverkoston kautta kuluttajille. Sokevalla on lisäksi teollista sivellintuotantoa ja tuotemaahantuontia.

Sokeva Oy:lle myönnettiin Yhteiskunnallisen yrityksen merkki lokakuussa 2012. Perusteena oli onnistunut yhteiskunnallisen tehtävän ja teollisen yritystoiminnan yhdistäminen. Toimitusjohtaja Kärppä näkee yhteiskunnallisten yritysten merkityksen kasvavan, koska valtion rooli heikkenee monilla yhteiskunnan aloilla. Hän peräänkuuluttaakin yksityisten yritysten roolia vastuunkantajina.

Yhteiskunnallisen yrityksen perustana on hyvä liiketoiminta

”Yhteiskunnallisten yritysten pitää hyvän tekemisen ohella muistaa jatkuvasti hyvä liiketoiminta. Vain näin voidaan kerätä jaettavia varoja”, Kärppä sanoo.

Työnjako Sokevan ja Sokeva Käsityön välillä tehtiin vuosituhannen vaihteessa. Sokeva Käsityö on yhdistys, jonka tehtävä on näkövammaisten työllistäminen. Sokeva on voittoa tuottava osakeyhtiö.

”Omistajamme luottavat meihin ja ovat antaneet työrauhan keskittyä voitollisen liiketoiminnan tekemiseen. Tämä järjestely takaa heille parhaan tuloksen.”

Kun teollinen yhteiskunnallinen yritys kilpailee vapailla markkinoilla, sen tuotteiden ja hinnoittelun pitää olla kunnossa. Kotimaisuudesta on Sokevalle toki hyötyä, mutta näkövammaisuudella ei ratsasteta.

”Näkövammaiset tekevät laatua, ja se ratkaisee markkinoilla”, Kärppä korostaa.

Yhteiskunnallinen yritys luo uutta ajattelua ja uusia toimintatapoja

Yhteiskunnallisia yrityksiä syntyy lähes kaikille aloille ohjelmistosuunnittelusta vähittäiskauppaan. Niitä yhdistää pyrkimys positiiviseen yhteiskunnalliseen muutokseen, eikä aina vain Suomessa. Joillakin yrityksillä on esimerkiksi valmistusta kehitysmaissa, jolloin Suomessa myytyjen tuotteiden tuotot ohjataan paikallisten yhteisöjen olojen parantamiseen. Positiivisen muutoksen lisäksi yritysten toimintaa määrittelee uudenlainen näkemys tekemisestä omalla toimialallaan. Uusi toimintatapa ei aina sovi toimialan vallitseviin normeihin. Toimintaympäristö saattaa asettaa rajoitteita ja asettua vastahankaan.

”Yhteiskunnallisten yritysten toimintatavat kyseenalaistavat toimialojen vallitsevat käytännöt ja siksi aiheuttavat jopa vastustusta. Herättää varmasti konflikteja, jos suomalaiselle tekstiilialan toimijalle esittää, että tapa uusia mallisto joka kausi on kestämätön. Tilannetta avaa, kun yritys kertoo, mille periaatteille toiminta perustuu”, Houtbeckers sanoo.

Keskeinen asia yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä on ruohonjuuritason toiminta ja uusien toimintatapojen syntyminen, usein pienissä yrityksissä. Houtbeckersin mukaan tämä on erottava tekijä yritysvastuuseen, joka on pääasiassa suurten organisaatioiden omakseen ottama asia.

”Yhteiskunnalliseen yritystoimintaan ei vaadita isoa organisaatiota. Pieni yritys tai yksittäinen ihminen voi toimia yhteiskunnallisen yrityksen tavoin, kun edistää yhteiskunnallista hyvää omien arvojen ja eettisten periaatteiden mukaan”, Houtbeckers sanoo.

Liikuntaratkaisuja jokaiselle sukupolvelle

Lappsetin laajentuminen lasten leikkipaikkojen rakentamisesta ihmisten liikunnan aktivointiin on kirkastanut yrityksen toiminta-ajatuksen yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun.

Vuonna 1970 perustetun yrityksen ensimmäinen missio oli asuinympäristön viihtyvyyden parantaminen ja sittemmin elinympäristön viihtyisyys. Leikkipaikkojen rakentamisesta on otettu monta askelta kokonaisvaltaiseen ongelmanratkaisuun, jossa mietitään monelta kantilta ihmisten aktivointia liikkumaan. Tuotekehityksessä työskentelee rakennesuunnittelijoiden lisäksi muun muassa muotoilijoita, teknologia-asiantuntijoita sekä liikunta- ja kasvatustieteilijöitä.

”1990-luvulla näimme liikunnan merkityksen nousevan tärkeäksi yhteiskunnalliseksi haasteeksi ja halusimme vastata siihen. Vuosituhannen vaihteessa aloitimme laajan poikkitieteellisen tutkimuksen vanhusliikunnan edistämiseksi. Selvitimme muun muassa ikäihmisten motoristen taitojen ylläpitämistä ja kuinka senioreiden ja esikoululaisten yhteistoiminta edistää molempien ryhmien liikunnallisuutta”, Ylinenpää sanoo.

Erityisen lämpimästi Lappsetin monen sukupolven liikuntaratkaisut on otettu vastaan Espanjassa. Liikuntapaikoilla tarjotaan välineiden lisäksi fysioterapeuttien ohjaamia liikuntatunteja, opastusta oman hyvinvoinnin ylläpitämiseksi sekä vertaisohjaajien koulutusta.

”Kysymys on ensisijaisesti ikäihmisten toimintakyvyn ylläpidosta, jotta he selviävät mahdollisimman pitkään arkisista askareistaan itsenäisesti”, Ylinenpää kertoo.

Yrityksen voitot hyvään tarkoitukseen

Sokevalle profiloituminen yhteiskunnalliseksi yritykseksi oli luonteva asia.

”Kun kuulimme Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallisen yrityksen merkistä, ajattelimme, että tämähän on juuri sitä, mitä me olemme”, Kärppä kertoo.

Sisäisesti yhteiskunnallisena yrityksenä toimiminen tarkoittaa, että jokainen työntekijä ymmärtää yrityksen toiminnan takana olevat omistajien motiivit ja yrityksen toimintaa ohjaavat arvot.

”Työntekijämme tietävät, mihin tuottomme menee. Se helpottaa monissa tilanteissa työn tekemistä. Ylpeys työstämme, tuotteistamme ja taustastamme on vahvuutemme, ja niillä pärjäämme eteenpäin. Merkittävää on myös se, ettei työhön liity kateutta, kun työstä syntyvät voitot menevät hyvään tarkoitukseen eikä kasvottomille ahneille omistajille.”

Mitä toimitusjohtaja Kärpälle merkitsee, että hän johtaa yhteiskunnallista yritystä?

”Se on syvällinen arvoista lähtevä asia, jota ei tarvitse joka päivä erikseen miettiä.”

Yhteys näkövammaisiin tavarantuottajiin ohjaa toimintaa toisinaan enemmän kuin liiketaloudelliset tekijät.

”Jos käy niin, että tiedämme Jussin tarvitsevan rahaa, niin tilaamme häneltä luutia vaikka varastoon. Me saamme kyllä laadukkaat tuotteet kaupaksi”, Kärppä sanoo.

Liikuntaa myös sisätiloihin

Lappsetin toimintaa ohjaavat edelleen sen perustajien visiot.

Antero ja Risto Ikäheimon näkemys asuin- ja elinympäristön kehittämisestä sekä koko väestön liikunnallisuuden lisäämisestä ovat toimintamme vahva perusta”, Ylinenpää sanoo.

Myös Lappsetin omistajastrategiaan on kirjattu yrityksen jakavan määrätyn osan voitostaan liikuntaa edistäviin kohteisiin. Viime vuosina lahjoitukset ovat olleet useita kymmeniä tuhansia euroja.

Lappset on ottanut tavoitteekseen myös tuoda eri alojen tutkimusorganisaatioita ja järjestöjä yhteen liikunnallisen toiminnan kehittämiseksi. Oma tuotekehitys suoltaa samalla koko ajan ideoita liikunnan tuomiseksi kaikkialle, missä ihmiset toimivat.

”Jatkossa tuomme liikuntaa myös sisätiloihin kuten toimistoihin ja erilaisille työpaikoille niin, että ihmiset voivat virkistää itseään työn parissa verenkiertoa vilkastuttavilla muutaman minuutin treeneillä”, Ylinenpää sanoo.

Tiivistä yhteistyötä perheyrittäjien kanssa

Suomalaisessa yrittäjyyskentässä perheyrityksissä on usein ollut yhteiskunnallisen yrittäjyyden piirteitä. Patruunat ovat olleet aktiivisia oman paikkakuntansa urheilu- ja sivistystoiminnan tukijoita, hyväntekeväisyyttä on harrastettu sekä suorina lahjoituksina että säätiöiden ja testamenttien kautta. Taustalla on ollut usein vahvasti kristillisiä arvoja, kuten aikanaan Suomen vaikutusvaltaisimmalla naisella Aurora Karamzinilla, jonka varoilla perustettiin Diakonissalaitos. Myös Diakonissalaitoksen Diacorilla on Yhteiskunnallisen yrityksen merkki.

Perheyrittäjyys on pitkäjänteistä toiminnan kehittämistä. Sanonnan mukaan perheyritysten kvartaali on 25 vuotta. Perheyritykset ovat kasvollisia, ja niillä on vahva yhteisöllinen toimintatapa.

Hengenheimolaisuus, samanlainen tapa toimia ja luontevat kontaktit ohjaavat vahvasti yhteiskunnallisten yritysten yhteistyötä perheyritysten kanssa.

Sokevan Kärppä viittaa haastattelun lopuksi lasiseinäiseen neuvotteluhuoneeseen, jossa istuu parikymmentä jälleenmyyntiportaan yhteistyökumppania kuuntelemassa tarkkaavaisesti Sokevan myyntipäällikön alustusta tulevan kauden uutuustuotteiden koulutukseen.

”Tiivistämme yhteistyötä erilaisten perheyrittäjien kanssa. He ovat meille luontevia kumppaneja, sillä perheyrittäjinä heidän ajattelu- ja toimintatapansa ovat aika lailla samanlaisia kuin meillä”, Kärppä sanoo.

17.9.2014

Vastuullisuus auttaa säästämään ja lisäämään myyntiä

Vaikka yritysvastuussa on paljon samoja piirteitä kuin yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä, varsin harvat vastuulliset yritykset ovat yhteiskunnallisia yrityksiä. Niiden toimintaa ei ohjaa yhteis kunnallisten ongelmien ratkaiseminen, eikä toiminnan tuottoja ohjata uusien ratkaisujen tuottamiseen.

Yritysvastuu kattaa yrityksen sosiaalisen, taloudellisen ja eko logisen vastuun. Suomalaisen yritysvastuuverkosto FiBSin määritelmän mukaan vastuullinen yritystoiminta on sekä kestävää että kannattavaa. Vastuullisen yrityksen toiminnassa maksimoidaan positiiviset vaikutukset muillekin kuin omistajille ja minimoidaan negatiiviset vaikutukset ympäristöön. Monet suomalaiset suur yritykset raportoivat yritysvastuustaan. Yritysvastuuraportointia varten on olemassa GRI-raportointiohje (Global Reporting Initiative). Toimintaa ohjaavat myös YK:n kymmenen Global Conduct -periaatetta, joihin on sitoutunut yli 10 000 yritystä.

FiBS julkaisi keväällä 2014 toisen yritysvastuututkimuksen, johon haastateltiin 201 suuryritysten yritysvastuusta päättävää henkilöä. Tutkituista yrityksistä 71 prosenttia pitää vastuullisuutta erittäin olennaisena liiketoimintansa kannalta ja 46 prosenttia yrityksistä sanoo vastuullisuuden olevan liiketoimintansa lähtökohta. 42 prosenttia yrityksistä kertoo vastuullisuuden auttaneen säästämään kustannuksia ja lähes yhtä moni sanoo lisänneensä myyntiä vastuullisuuden kautta.

Tutkimukseen osallistuneista yrityksistä 40 prosentilla on yritysvastuuseen erikoistunut henkilö, 77 prosentilla eettinen ohjeisto ja 59 prosentilla yritysvastuustrategia. Oikeudenmukaiset toimintatavat, kuten korruptionvastainen toiminta, vastuullinen hankinta ja veronmaksu ovat oleellisia vastuullisuuden osia kahdelle kolmasosalle yrityksistä.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Nätverkandet – det gyllene ordet

Hur ofta hör vi inte att vi ska nätverka? Ju större nätverk, desto bättre! Nu har jag suttit ett och ett halvt år i vår ämnensförenings styrelse. Jag har deltagit på tiotals olika evenemang, från skolningar till sitzar och årsfester. Jag har skakat hand och lärt känna flera nya människor. Vissa bekanta har till och med blivit mina goda vänner.

Det allra bästa med att lära känna nya människor är nog att se skillnaderna i olika kretsar. Hur mycket kan egentligen s­­­itzar eller årsfester skilja sig från varandra, beroende på är du i Kuopio eller Helsingfors? Jag har lärt mig så mycket nytt tack vare mina nya kontakter. Mina kolleger i KPV har gett mig tips hur de kommunicerar­­­­­­ i sin styrelse eller hur de hittar tid för styrelsekvällar. Jag har hittat inspiration till nya evenemang och lärt mig av misstag som andra gjort.

Ett socialt nätverk är underbart! Jag hittar nya jobb via mina kontakters LinkedIn profiler, jag kan fråga om någon vill erbjuda sin soffa till mig för en natt i Tammerfors när jag ska besöka festival, eller så kan jag diskutera om allmänna händelser som påverkar mitt – och deras – liv. Till exempel skrev vi i KPV ett ställningstagande om handelshögskolornas inträdesprov. Vi alla föreningar delade den på våra hemsidor och Facebook, och nådde en enorm mängd med människor. Vi har spritt våra tankar och information till våra nätverk. Tänk så många människor läst något som 14 stycken personer skrivit ner!

Nätverk kan också vara skrämmande. Bränner du en bro med en person som har ett gott och brett nätverk, kan det hända att du skjuter dej själv i foten. Word-of-mouth är ett väldigt effektivt marknadsföringssätt, som fungerar likaväl om människor som om produkter eller tjänster. Dessutom tycks negativa åsikter sprida sig ännu lättare än de positiva.

Därför gäller det att skaffa sig ett bra socialt nätverk, med människor du kan lita på och som du har bra förhållanden med. Sociala nätverk kan faktiskt rädda dig och hjälpa dig vidare – men du måste också ge något tillbaka!

Meri Lindström
Styrelseordförande
Merkantila Klubben

16.05.2017
Tulevaisuuden palvelujohtaminen ja asiakaselämys – onko ihmiskontakti luksusta?

Suomi on muuttumassa insinööritaloudesta palveluelämystaloudeksi. Asiakkaan rooli palveluprosessin aktiivisena kuluttajana vaatii yritysten henkilöstöltä muutosta koko palveluajattelussa.

Suomesta löytyy erinomaisia tuotteita ja palveluja, jotka vain odottavat kaupallistamista huipputuotteiksi. Ja nimenomaan huipputuotteiksi, luksukseksi, sillä juuri näille löytyy nykyisin paljon kuluttajia.

Miksi kannattaa myydä luksusta? Liian monet yritykset vierastavat koko sanaa. Jos yrityksiltä kuitenkin kysytään, haluavatko he myydä keskinkertaista palvelua tai harmaita, näkymättömiä tuotteita, vastaus on yleensä kielteinen. Mieluummin myydään jotain parempaa.

Erinomaisuuden pelko

Vaativat asiakkaat niin Suomessa kuin maailmallakin etsivät parasta palvelua tai tuotetta. Meillä on jo liian pitkään kytenyt erinomaisuuden pelko yhdistyneenä myynnin ja markkinoinnin aliarvostamiseen. Olemme tyytyneet kilpailemaan vain hinnalla. Globaalissa kilpailussa Suomen valttina kuitenkin on, että uskallamme hintakilpailun sijaan kilpailla korkealaatuisella osaamisella ja laadukkaalla palvelulla. Samalla nostamme tuotteen tai palvelun jalostusarvoa – sekä lopputuloksena saamme myös parempaa hintaa!

Me kaksi puhumme palvelubaletista, koska palvelua kuten huippuunsa viritettyä balettiesitystä voi treenata. Pitää vain oppia tunnistamaan kriittiset osa-alueet, joita kehittämällä jokainen yritys kykenee tavoittelemaan toimialansa huippua.

Kohti täydellistä palveluelämystä

Palvelukokemus muodostuu enemmän asenteesta kuin objektiivisista laatutekijöistä. Yrityksen palveluosaamista voidaan trimmata palvelujohtamista kehittämällä. Luomalla asiakkaille erinomainen kokonaiskokemus edistetään tuotteiden tai palveluiden muista erottuvaa houkuttavuutta.

Menestyvien yritysten palvelustrategioita yhdistää halu korkeaan laatuun ja huippusuoritukseen. Näiden yritysten ytimessä on myös halu palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin – luksuspalveluasenteella! Täydellinen palveluelämys syntyy pienten yksityiskohtien ja hienovaraisten nyanssien johtamisella. Yrityksen asiakaspolun jokainen yksityiskohta on mietitty ja loppuun asti hiottu.

Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat työprosesseja ja ihmisen rooli organisaatioissa muuttuu. Esimiehen rooli palvelujohtamisessa on edistää palvelun tason kehittämistä ja sen laadun ylläpitämistä. Yrityksen palvelustrategia toteutetaan uudenlaisella johtamisella, jossa asiakaslupaus lunastetaan ja jopa ylitetään päivittäin.

Kaupallistaminen on ekonomien työtä myös tulevaisuudessa. Meillä on ratkaiseva rooli siinä, miten asiakaskokemuksen johtaminen viedään yrityksissä käytäntöön.  Automatisaatio ja digitalisaatio mahdollistavat monien työvaiheiden helpottumisen, mutta ihmiskontaktilla on tulevaisuudessakin arvonsa. Oppivat robotit haastavat jo nyt jossain palvelutehtävissä ihmisen; esimerkiksi ikuisesti hymyilevä robotti hotellin vastaanotossa ei tee virheitä. Mutta ihminen voittaa robotin empaattisuudessa ja kyvyssä aistimaan hienovaraiset nyanssit – ainakin vielä toistaiseksi.

Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta

Palmgren (KM, eMBA) ja Väkiparta (KTM) ovat kouluttajia. He ovat Suomen ensimmäisen luksusklusteriohjelman perustajia, Haaga-Helian luksuskouluttajia sekä Greetings From Luxury Finland Start Up -yrityksen osakkaita. Molemmat ovat pitkän linjan yritysvalmennuksen ja yrittäjyyden osaajia. ”Me uskomme, että luksustuotteet ja – palvelut tulevat olemaan Suomen kansantalouden pelastava pala. Me myös uskomme suomalaisiin ekonomeihin kaupallistajina, joiden avulla pystymme nostamaan suomalaisten tuotteiden ja palveluiden jalostusastetta ja – arvoa. Autamme suomalaisia yrityksiä löytämään oman luksuksensa.”

04.05.2017
Punkkariyrittäjä seuraa intohimoaan ja murtaa muureja

Tein reilu kaksi vuotta sitten syksyllä rohkean ratkaisun, hyppäsin intohimoni vietäväksi ja perustin oman yrityksen. Minulle oli selvää, että jos lähden yrittäjäksi, teen sen täysillä, eli irtisanoudun työstäni ja laitan kaiken osaamiseni ja kaikki resurssini peliin.

Miksi yrittäjäksi

Tulen yrittäjäsuvusta. Olen kuullut tiettyjen ominaisuuksien periytyvän jo äidinmaidossa; yrittäjyys on varmasti se, mikä minulle on periytynyt.

Yrittäjäksi ryhtyminen kyti mielessäni jo vuosia ennen oman yrityksen lopullista perustamista. Mielessäni oli useita hyviä ideoita, mutta jostain syystä olin valmis vasta pidemmän pohdiskelun jälkeen. Oikealla hetkellä kaikki loksahti kohdalleen ja sain perustaa yrityksen, jossa pystyin yhdistämään kokemukseni business-maailmasta ja liikunta-alalta. Idea tästä konseptista tuntui äärettömän hyvältä alusta alkaen ja vuosien saatossa olen oppinut vahvasti luottamaan omaan intuitiooni

Mikä punkkariyrittäjä

En ole koskaan pitänyt rajoituksista, en missään määrin. Tämä söi välillä motivaatiotani ollessani palkkatyössä, mutta on mielestäni etu yrittäjänä. Asioita saa tehdä uudella tavalla, omalla tyylillä ja kasvamisen & menestymisen näkökulmasta se on jopa elinehto. Olen myös aina ollut hieman kapinallinen ja tehnyt asioita omalla tavallani, valtavirrasta poiketen.

Punkkariyrittäjä-termin nappasin BrewDog-panimon perustajan James Wattin Business for Punks –kirjasta. BrewDoginkin tarina on kulkenut jossain muualla kuin kultaisella keskitiellä ja he ovat rohkeasti kyseenalaistaneet vanhan ja luoneet uutta.

Punkkariyrittäjä siis kyseenalaistaa. Jos jotain asiaa ei ole tehty aiemmin, hän tekee sen. Punkkarius on ennen kaikkea asenne. Yrittäjyydessä näen sen murtavan muureja ja muuttavan koko yrittäjyyttä, jonka mielestäni on muututtava globalisoituvan ja digitalisoituvan maailman mukana.  Punkkariyrittäjät tekevät asiat oman halunsa, uskonsa ja intohimonsa mukaan.

Kaikki peliin

Mikään ei motivoi niin tehokkaasti kuin pakko. Kun löysin itselleni toimitilan ideaalipaikalta, sain vastuulleni myös sen korkeat kulut. Nolla asiakasta ja isot laskut olivat paras motivaattori ryhtyä tekemään myyntiä. Pakkotilanteessa oli osattava johtaa itseään ja ajankäyttöään tehokkaasti. Mahdollisuuksia, yhteistyökumppaneita ja uusia kanavia oli jatkuvasti mietittävä. Oli myös kasvatettava nahkaa, kun väistämättä kaikki yritykset eivät menneet maaliin.

Yrittäjän vapaus

Vapaus tuo mukanaan myös vastuun. Tämä yllätti minut, kuten varmaan monen muunkin uuden yrittäjän. Lisäksi päätöksiä, suuria päätöksiä, täytyy pystyä tekemään nopeasti.

Kuitenkin se, että luon omat rajani itse ja päätän omista mahdollisuuksistani itse ja jokapäiväisellä tasolla päätän, miten teen työtä antaa itselleni niin voimakkaan vapauden tunteen, että se voittaa ja tasapainottaa pelkoja, joita yrittäjyyteen liittyy. Toki myös se, että saa tehdä työtä ja viettää elämäänsä tärkeäksi kokemiensa asioiden parissa, saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Uskalla pyytää apua

Yrittäjänä aloittaminen ei siinä mielessä ollut vaikeaa, että yksinyrittäjänkään ei tarvitse olla kokonaan yksin. Suomessa on upeita tahoja, jotka tarjoavat apua.

Yrittäjäksi lähtiessäni päätin hankkia mentorin ja sainkin ensimmäisen Ekonomien kautta. Toinen mentorini oli omista verkostoistani ja samoin tämän hetken mentorini. Kaikilta kolmelta olen saanut upeaa sparrausta, oppia ja perspektiiviä, olen äärettömän kiitollinen jokaiselle!

Eri paikkakunnilla toimivat uusyrityskeskukset ja esim. Helsingissä Yrityslinna ja Newco Helsinki tarjoavat maksuttomia palveluita yrittäjille. Olen itse alusta asti käyttänyt myös ura- ja life coachia, näen sen eräänlaisena sparraus-/esimiestyönä, mahdollisuutena, joka auttaa minua.

Tätä tekstiä kirjoittaessani palasin takaisin aikaan reilu kaksi vuotta sitten, kun olin ollut yrittäjänä muutaman kuukauden. Silloin määrittelin blogissani mm. yrittäjyyden kauhun tasapainoa, joissa uusiin tilanteisiin joutui joka hetki ja jokainen päivä oli täynnä mitä erilaisimpia päätöksiä.

Oman yritykseni kasvu on ollut niin nopeaa, että rutiinityötä ei juurikaan ole. Siksi voin täysin edelleen allekirjoittaa parin vuoden takaiset tunnelmani. Kaikkein paras anti tähän mennessä on ollut oman itseni kasvu ja kehittyminen.

Tarinani jatkuu ensi kuussa. Seuraavassa blogissa kerron yrittäjän arjesta ja myöhemmin vielä yrittäjyyteni aikana oppimistani asioista. Jos sinulla on toiveita, mistä haluaisit kuulla, laita viestiä tiedotus@ekonomit.fi

Onnea kaikissa niissä asioissa, mihin päätät ryhtyä!

Riina Laaksonen
Yrittäjä, Hyvinvointistudio Lupaus
Twitter: @riinalaaksonen
Instagram: @riinagabriela

Riina Laaksonen on Hyvinvointistudio Lupauksen perustaja ja omistaja. Lupaus on syksyllä 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa Personal Trainingia, ravintovalmennusta ja mentaalivalmennusta.

Koulutukseltaan Riina on ekonomi, Personal Trainer, ravintovalmentaja ja Life Coach. Riinan urataustani on IT-alalla, jossa hän on toiminut yli 10 vuotta sekä Suomessa että Keski-Euroopassa mm. esimiestehtävissä ja strategisissa kehittämistehtävissä. Toisena ammattina ja rakkaana harrastuksena Riina on toiminut liikunnanohjaajana jo yli 15:n vuoden ajan.

28.04.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013