( Työelämä )

3 x uusi työ

Teksti Marita Kokko
Kuvat Sami Heiskanne, Miika Kainu ja Markku Huggin arkisto
  • Teea Björklund, Zeeland Familyn asiakkuusjohtaja ja kuluttajamarkkinointiasiakkaista vastaava johtaja
  • Markku Hugg, HR4:n asiakkuusjohtaja
  • Tarja Ilvonen, EPSI Rating Finlandin toimitusjohtaja
Teea Björklund löysi uralleen uuden suunnan mentoroinnin avulla.

Mentorointi rohkaisi uuteen

KTM Teea Björklund, 41

Valion kategoriapäällikkö > Zeeland Familyn asiakkuusjohtaja ja kuluttajamarkkinointiasiakkaista vastaava johtaja

Teea Björklund työskenteli 15 vuotta markkinoinnin tehtävissä Valiolla, kunnes osallistuminen Suomen Ekonomien mentorointiohjelmaan johti uudelle urapolulle. Hän vaihtoi asiakkuusjohtajaksi markkinointiviestintäyhtiö Zeeland Familyyn.

Björklund aloitti pian opintojensa jälkeen työt Valiolla tuotepäällikkönä vastaten jauheiden, voin ja juustojen vientimarkkinoinnista.

”Valio tarjosi isoja vastuita brändin rakentamisen, liiketoiminnan ja markkinoinnin johtamisen parissa.”

Björklund viihtyi Valiolla, mutta mietti silti mahdollisuuksiaan. Suomen Ekonomien mentorointiohjelma antoi osviittaa uuteen.

”Ohjelma tarjosi peilin, josta saattoi tarkastella uraansa ja mahdollisuuksiaan. Keskustelut taitavan mentorin kanssa kiteyttivät käsitystäni osaamisestani ja paransivat itsetuntemusta.”

Ohjelman kautta Björklund sai myös ensikosketuksen Zeeland Familyyn. Hän pääsi tapaamaan yrityksen edustajaa kuullakseen enemmän mainostoimistotyöskentelystä. Ala houkutti monipuolisuudellaan, ja talosta tarjoutuikin pian pesti kuluttajamarkkinoinnin ammattilaiselle.

”Halusin toimistoon, joka ajattelee markkinointia modernisti ja uskoo integroituun palvelumalliin. Rajat viestinnän, mainonnan, myynnin ja tuotekehityksen väliltä ovat häviämässä. Täältä asiakas voi ostaa kaiken keskitetysti. ”

Björklund toi taloon asiakkaan näkemystä markkinoinnista ja liiketoiminnasta.

Työpaikan vaihto on Björklundin mukaan nostanut oppimiskäyrän taas uusiin korkeuksiin. Eteen on tullut paljon uutta, mutta hän tuntee olevansa tervetullut ja tarpeellinen.

Asiakkuusjohtajana Björklund haluaa kehittää kuluttajabrändejä palvelemaan asiakkaita entistä paremmin. Myös uusien asiakkaiden hankinta on keskeistä.

”Haluan viedä markkinointia Suomessa eteenpäin ja kehittää sitä kiinteäksi osaksi koko liiketoimintaa.”

Hän kertoo nauttivansa muutosten läpiviemisestä.

”Pidän esimiestyöstä ja johtamisesta, jossa parhaisiin tuloksiin pääsee avoimuudella ja suoruudella. Uskon ja luotan ihmisiin.”

Vapaa-aika ja arki sujuvat Björklundin perheessä lasten ehdoilla. Yhdeksänvuotias tytär ui, suunnistaa, pelaa jalkapalloa ja käy kuvataidekoulua. Nelivuotiaan pojan futisharrastus on vasta suunnitelmissa.

”Itse kuntoilen eri lajien parissa. Olen innostunut myös puutarhanhoidosta. Se on erinomaista vastapainoa työlle.”

Upseeri ja myyntimies

Upseeri, MBA Markku Hugg, 48

Digitan asiakkuusjohtaja > HR4:n asiakkuusjohtaja

Markku Hugg valmistui upseeriksi, muttei jäänyt virkajärjestelmään eläköitymään. MBA-tutkinto johti hänet myynnin tehtäviin, joita hän kutsuu yrityselämän valtimoksi. Isänmaallinen mies haluaa työskennellä myynnin etulinjassa.

”Meillä on Suomessa mahtavia tuotteita, mutta niiden myynnissä on yhä opittavaa. Siksi myynnin tehtäviin olisi syytä ohjata innostuneinta ja terävintä sakkia. Huippupelaajat pystyvät tekemään ihmeitä yrityksen tilauskannalle”, hän toteaa.

Alun perin Hugg suunnitteli lääkärin ammattia, jota ennakoivat fysiikan opinnot yliopistossa. Varusmiespalvelun jälkeen hän päätyi kuitenkin kadettikouluun, koska halusi käytännön toimintaa teorioiden sijaan.

Upseerin ura vei ensin Haminaan ja sitten takaisin kadettikoululle. Vuosituhannen vaihteessa hän huomasi, ettei halunnut virkauraa puolustusvoimissa.

Hugg lähti opiskelemaan työn ohella kauppatieteitä MBA-ohjelmaan. Jo ennen opintojen valmistumista hän siirtyi puolustusvoimista pienen it-yrityksen toimitusjohtajaksi.

”Se oli hyvä koulu ja opetti alanvaihtajalle, että vain taloudellisesti hyvin menestyvät yritykset luovat hyviä työpaikkoja. Päätin keskittyä urallani myynnin tehtäviin.”

HR4:ssä Hugg on paluumuuttaja: hän on ollut yrityksen palkkalistoilla aiemminkin, tosin eri tehtävissä. Välillä hän työskenteli kolme vuotta Digitassa.

”Tulin takaisin, koska pääsen tässä tehtävässä aidosti tukemaan yritysten liikkeenjohtoa heidän tavoitteissaan. Tiedän, miten suomalaisissa yrityksissä menee, koska käyn koko ajan keskusteluja yritysjohdon kanssa. Se tarjoaa näköalapaikan Suomen talouteen.”

Paremman työelämän konsultoinnin tehtävissä on Huggin mukaan eniten merkitystä ihmisen osaamisella, ei titteleillä. Asiakkaan kohtaa aina se asiantuntija, jolla on parasta osaamista tämän tarvitsemista ratkaisuista.

Huggia ohjaavat työssä optimismi, halu kehittyä ja kyky ottaa riskejäkin. Hän myy yrityksille ammattitaitoista henkilöstöjohtamista, jonka ansiosta työyhteisö voi hyvin ja nostaa asiakaskokemuksen ja liiketoiminnan uudelle tasolle.

”Digitaalisaatio ja tiedon jakaminen tehostavat toimintaa, mutta ennen kaikkea merkitystä on sillä, miten ihmisiä tänä päivänä johdetaan.”

Joukkoistamalla kiinni unelmatyöhön

KTM Tarja Ilvonen, 52

Pop up -projekti Customers Advocates on Board > EPSI Rating Finlandin toimitusjohtaja

EPSI Rating Finlandin toimitusjohtaja Tarja Ilvonen päätti valjastaa ydinosaamisensa asiakasosaamisen vahvuudekseen työnhaussa, kun ura OP Ryhmässä katkesi yrityksen rakennemuutosten myötä 2015. Tulevaisuuttaan pohtiessaan hän mietti, miksei asiakaskokemusta hyödynnetä nykyistä laajemmin yritysten hallitusten tasolla. Strategisesti tärkeä asia näyttäytyi hallituksen arjessa kovin operatiivisena.

Syntyi pop up -projekti, Customer Advocates on Board, jonka Ilvonen lanseerasi toisen asiakaskokemuksen ammattilaisen Tuija Koskimäen kanssa. Projektin tavoitteena oli kerätä ja tuottaa tietoa joukkoistamalla – korvauksetta. Projektin ympärille syntyi kymmenien asiantuntijoiden verkosto, ja asiakaskokemuksen hyödyntämistä hallituksessa alettiin tutkia haastatteluin ja nettikyselyin. Tulosta syntyi. Ilvonen ja Koskimäki jakoivat tietoa kaikille kiinnostuneelle ja esittelivät tuloksia halukkaille – jälleen maksutta.

Projekti oli Ilvoselle työnäyte ja tilaisuus kasvattaa omia verkostojaan. Siinä se toimi erinomaisesti.

”Ennen kuin neljä kuukautta oli kulunut, olin saanut jo useamman mielenkiintoisen työtarjouksen. Valitsin niistä EPSI Ratingin”, Ilvonen toteaa.

EPSI Ratingissa Ilvonen tukee suomalaisia yrityksiä asiakasymmärryksen hyödyntämisessä. Työ jatkuu pop up -projektin viitoittamalla tiellä: myös EPSI Rating on voittoa tavoittelematon yritys. Kansainvälisenä toimijana EPSI Rating tekee yhteistyötä yliopistojen kanssa tuottaakseen riippumatonta ja laadukasta asiakastyytyväisyystietoa. Suomessa yritys on vielä monelle tuntematon, ja Ilvonen haluaakin lisätä sen näkyvyyttä.

Työn ohessa Ilvonen jatkaa työtään pop up -projektin parissa. Työn alla on kirja, jonka mahdollisista tuotoista muodostetaan stipendirahasto tukemaan asiakasosaamisen kehittymistä esimerkiksi jakamalla stipendejä HHJ-tutkintoa suorittavilla nuorille. Ilvonen myös tukee alkuun pääsyssä ja verkostoitumisessa muita uutta uraa etsiviä, jotka ovat kiinnostuneita pop up -projektimallista.

”Yllättävän moni kysyi, mikä minä olen tätä suomalaista yrityselämää kehittämään. Heitin vastakysymyksen, mitä itse olet tehnyt. Osoitin, että yksittäinenkin ihminen voi tehdä paljon.”

13.9.2017

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Itsejohtaminen vuonna 2017 – keinot ja työkalut

Itsejohtaminen on erottamaton osa tulevaisuuden työelämää. Samalla se on keino kehittää omaa viihtyvyyttämme ja tuloksellisuuttamme – nyt. Tavoitteemme vaatii avukseen työkaluja. Annan sinulle viisi itselleni tärkeintä työkalua, joilla päästä alkuun.

  1. My legacy, my purpose. Itsejohtaminen perustuu määrätietoisuuteen. Kun tiedämme täsmälleen, mitä arvoja tai tarkoitusta edistämme, voimme toimia vapaasti tämän tarkoituksen piirissä. Esimerkiksi Slushissa vapaaehtoiset voivat tehdä lähes mitä tahansa, kunhan se edistää yrittäjien elämää. Mutta mikä on sinun elämäsi tarkoitus? Mistä haluat sinut muistettavan? Haluan, että määrität itsellesi yhden lauseen, joka on tavoitteenasi. Hae inspiraatiota Yhdysvaltojen suurmiehestä: Lincoln lopetti orjuuden, Kennedy pysäytti Kylmän Sodan. Kirjoita tämä lause ylös ja kysy jokaisen päivän päätteeksi itseltäsi: oletko lähempänä maalia?
  2. Eat the frog. Mark Twainin sanoin: ”Jos tehtäväsi on syödä sammakko, kannattaa se syödä heti aamulla. Jos syötävänä on kaksi sammakkoa, kannattaa aloittaa syöminen suuremmasta.” Toisin sanoen, rakenna päiväsi siten, että tehtävien tärkeys- ja suuruusjärjestys on aleneva. Aloita päivän kriittisimmästä, vaikeimmasta tehtävästä. Ihminen on tuottavuuden ja keskittymisen osalta tehokas vain pari kolme tuntia päivässä. Harkitse tarkasti, mihin nämä tunnit käytät. Kun tärkein tehtävä on ohi, siirry seuraavaksi helpompaan tehtävään. Toista tätä niin, että rentoudut viimeiset tunnit ennen nukkumaanmenoa.
  3. To-do listat. Ehdoton työkalu jokaiselle itsensä johtajalle. Miten tarkalleen näitä tulisi käyttää? Suosittelen kahden listan lähestymistapaa. Ensimmäiseen listaan laitat kaiken, mitä sinun ylipäänsä tulee elämässä tehdä: osta pyykinpesuainetta, tee kirjanpitokurssin harjoitukset, vastaa asiakkaan sähköposteihin, lähetä äidille kukkia ym. Nämä on syytä jakaa aihealueittain omiin tarpeisiin peilaten: työ, arki, harrastukset. Toinen lista taas on asioille, jotka sinun tulee tehdä juuri tänään. Tee jokaiselle päivälle oma lista, mieluiten jo edellisenä iltana. Laita listalle asiat, jotka haluat tehdä kyseisenä päivänä valmiiksi. Tärkeintä on, että jokaisessa työtehtävässä on selkeä alku- ja loppupiste. Tämä helpottaa tehtävään tarttumista ja antaa tuntuvamman tyytyväisyyden tunteen sen valmistuttua. Paljonko tällä listalla tulisi olla asioita? Jos et keksi muuta, laita jokaisen päivän listaan ainakin viisi asiaa. Kun saat ne tehtyä, voit päättää riittääkö energiasi muuhun. Joka tapauksessa olet jo onnistunut!
  4. Älypuhelimen käytön tarkoituksenmukaisuus. Puhuin edellisessä blogissani älypuhelimen kumppanuusajatuksesta. Tämä vaatii tarkoituksenmukaisuutta älypuhelimen käytössä. Tätä edistääkseni suosittelen kaikkien paitsi viestisovellusten ilmoitusten ottamista pois käytöstä kokonaan. Uusi Instagram-seuraaja, Tinder-pari tai edes uutisotsikko ei ole huomiosi arvoinen. Itsejohtaminen on autonomiaa, jonka tulee ulottua erityisesti keskittymiskykyysi. Suosittelen myös kaikkien ilmoitusäänten poistamista käytöstä. Mielestäni ainoa puhelimesta kuuluva viestiääni on soittoääni. Puhelimen lähettämät ilmoitusäänet viestivät sinulle: ”ota minut käteesi!” Keskittymiskyky on arvokkain resurssimme ärsykerikkaassa informaatioyhteiskunnassa. Se on menestyksen perusta – älä päästä siitä liian helposti irti.
  5. Two hour rule. https://medium.com/personal-growth/the-2-hour-rule-the-genius-of-einstein-darwin-and-nietzsche-applied-b276acce84c

Olemme saaneet itsellemme suunnan, päämäärän ja työkalut sinne etenemiseen. Mutta miten voimme tarkistaa kulkemamme taipaleen oikeellisuuden? Reflektoimalla! Tähän suosittelen työkaluksi Zat Ranan blogissaan esittelemää kahden tunnin sääntöä. Käytä kerran viikossa kaksi tuntia aikaasi reflektoivaan ajatteluun. Toisin sanoen sulje itsesi tyhjään huoneeseen ilman häiriötekijöitä (puhelin, tietokone, kirjat ym.). Ota mukaan kynä sekä paperia ja pohdi elämääsi parin tunnin verran. Alkuun pääset blogissa olevilla kysymyksillä kuten ”olenko tyytyväinen tämän hetkiseen työn ja vapaa-ajan tasapainoon, haluaisinko muuttaa jotain?” Tärkeintä antia on kuitenkin ajatusten vapaajuoksun tuottamat hedelmät. Kenties löydät itsestäsi jotain ihan uutta – minä löysin.

Itsejohtaminen on yksinkertaista, muttei helppoa. Näillä eväillä pääset alkuun, jonka jälkeen löydät ne omat tärkeimmät keinot. Mikäli jäit kaipaamaan lisää mieltä avartavaa kirjallisuutta, haluan jättää sinulle kolme aihepiirin teosta.

Kirjallisuutta

  • Reinventing organizations – Frederic Laloux, itsejohtamisen kasvava tarve yhteiskunnassa
  • The New SuperLeaderships – Charles Manz, Henry Sims, keinoja itsejohtamisen luomiseen organisaatiossa
  • The Seven Habits of Highly Effective People – Stephen Covey, työkaluja omaan itsejohtamiseen

Antti Poikolainen

Lue myös edellinen blogini itsejohtamisesta

Kirjoittaja on 4. vuoden yrityksen johtamisen opiskelija Tampereen yliopistossa. Opintojen ohella hän toimii ainejärjestönsä Boomi ry:n puheenjohtajana.

24.11.2017
Uusi perhevapaajärjestelmä rakennettava joustavuuden periaatteelle

Isien perhevapaat ovat keskeinen osa käynnissä olevaa perhevapaauudistusta. Koska tavoitteena on edistää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa, isille korvamerkittyjä perhevapaita pitää myös lisätä. Jotta tästä vapaiden lisäämisestä olisi hyötyä, olisi isien alettava aktiivisemmin käyttää jo nyt heille korvamerkittyjä vapaita, vapaasti jaettavista vapaista puhumattakaan.

Isät käyttävät ensisijaisesti heille korvamerkittyjä, ansiosidonnaisesti korvattavia vapaita. Monessa perheessä isä käyttää vain ja ainoastaan ne kolme viikkoa, jotka nykyisessä perhevapaajärjestelmässä voi käyttää samaan aikaan äidin pitämien vapaiden kanssa. Tämä kolme viikkoa on toki perheelle hyvin tärkeä ajanjakso, mutta perhevapaiden jälkeisen perhevastuun jakautumisen kannalta olisi tärkeää, että isät käyttäisivät vapaita myös siten, että he ovat yksin vastuussa lapsesta äidin ollessa töissä.

Isien käyttämien perhevapaiden lisäämiseksi pitää käyttää kaikki mahdolliset keinot. Etuusjärjestelmän pitää ohjata ja mahdollistaa, ei estää tai rajoittaa. Työnantajalla ja työntekijällä tulee olla vapaus sopia vapaiden käytöstä haluamallaan tavalla etuusjärjestelmän estämättä. Tämän lisäksi tarvitaan myös nykyisen kaltainen subjektiivinen oikeus vapaiden pitämiseen ilmoitusaikaa noudattaen ja jaksojen määrää mahdollisesti rajoittaen.

Vaikka totaalinen poissaolo töistä useimmissa tapauksissa onkin mahdollinen, saattaa se tuntua hankalalta sekä työnantajalle että työntekijälle. Tällaisissa tapauksissa osa-aikainen perhevapaa olisi loistava vaihtoehto. Nykyään perhevapaan osa-aikaisuus on mahdollista vain vanhempainvapaan osalta siten, että isä ja äiti vuorottelevat töissä ja kotona. Tähän järjestelyyn ei siis voi käyttää isyysvapaapäiviä eikä isä voi olla osa-aikaisella isyysvapaalla äidin ollessa osan viikkoa kotihoidontuella. Tämä pitää korjata perhevapaajärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Ollessani itse viisi kuukautta kotona lapsen kanssa huomasin ajan kuluessa kaipaavani yhä enemmän vastapainoa lapsiarjelle. Aika kotona oli korvaamatonta, mutta töihin palatessani osasin arvostaa aivan uudella tavalla työrauhaa. Uskon, että vuorottelemalla kotona ja töissä pystyisin nauttimaan molemmista elämäni osa-alueista enemmän. Olen puhunut asiasta myös esimieheni kanssa ja hän totesi pitävänsä minut mahdollisen tulevan perhevapaani aikana mieluummin pidemmän aikaa osittain töissä kuin lyhyemmän aikaa kokonaan vapaalla. Etuusjärjestelmä ei tätä mallia kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista.

Kaikkiin töihin jaetut perhevapaat eivät sovi, mutta useisiin kyllä. Parhaassa tapauksessa kaikki osapuolet voittavat. Kummankin vanhemman työnantajat saavat työntekijänsä osittain käyttöön myös perhevapaiden aikana, vanhemmat saavat töistä vastapainoa kotona ololle ja lapsi saa luoda läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa.

Kosti Hyyppä
Asiamies, Isä

Tutustu myös maanantaina lanseerattuun isäaikaa.fi -kampanjaan, jossa tuodaan hyvällä tavalla esiin isän vapaiden merkitys. ”Vanhemmuus on elämäsi tärkein tehtävä. Ota isäaikaa. Perhevapaasta hyötyvät niin isä, lapsi kuin parisuhdekin.”

10.11.2017
Ryhtyisinkö vielä yrittäjäksi? – vuoropuhelua yrittäjän ja yrittäjyyttä pohtivan välillä

Mahdollisen tulevan yrittäjän Kari Leppilahden ja nykyisen yrittäjän Kaisa Kokkosen ajatuksia asiantuntijayrittäjyydestä.

Kari: Ikää mittarissa vasta 60, mutta pitkä ura taloushallinnon ja -johdon tehtävissä useissa eri yrityksissä on kohdallani tällä erää päättymässä. Yrittäjyyteen taasen läheisesti liittyy lähes 20 vuoden rupeama franchising -työnantajan palveluksessa ja ketjun johdossa, eli myös toimitusjohtajakokemusta löytyy. Siksipä pohdintaan: ryhtyisinkö yrittäjäksi vai tyytyisinkö niin sanottuun eläkeputkeen ja ansiosidonnaisen nostoon – siinä sivussa työhakemuksia tehden ja mahdollisia työpaikkoja tutkaillen.

Työvuosia olisi kuitenkin vielä tarjolla 5-10 ja yrittäjänä voisin tarjota kokemustani esimerkiksi lyhyissä projekteissa ja konsultoinneissa – tai väliaikaisena vuokratalousjohtajana. Juuri tällainen ’väliaikainen’ olen viimeisen vuoden ollut, tosin ihan työsuhteessa.

Kaisa: Olen ollut yrittäjänä reilut kuusi vuotta, sitä ennen palkansaajana yli 20 vuotta talousjohdon tehtävissä. Teen talousjohdon, rahoituksen ja yritysjärjestelyjen konsultointia Akeba Oy:ssä. Pääpaino on ollut asiakkaissa, joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, mutta konsultoin myös pieniä yrityksiä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tyypillisesti teen työtä isoissa muutoshankkeissa tai vaikka listautumisprojekteissa osana projektitiimiä tai tiimin vetäjänä.

Päätin ryhtyä yrittäjäksi muuttaessamme Hyvinkäälle – elämään tuli muutenkin isoja muutoksia ja aika tuntui sopivalta. Asia oli pohdituttanut minua jo pitkään. Projektiluontoiset hankkeet ja   kehitystyö sekä yritysjärjestelyt olivat minusta mukavinta, mitä voi töissä tehdä. Nyt teen vain asiakasprojekteja – ja todella nautin työstäni.

Kari: Mutta ne yrittäjän riskit! Löytyykö yritykselle liikeidea, joka tuo asiakkaita ja työtehtäviä – paljonko pitää panostaa rahaa markkinointiin, että saa nimensä näkyviin ja kauanko tämä vaihe kestää? Minkä kokoinen pitäisi olla starttivaiheen vaatima pääoma?

Kaisa: Ihan samat asiat mietityttivät minuakin. Yrityksen toiminta-ajatus ja asiakasprojektien luonne selvisivät käytännössä vasta kun päätös yrittäjyydestä oli syntynyt ja ensimmäiset asiakkaat saatu. Autan yrityksiä muutostilanteissa – projektiosaamista ei kaikista yrityksistä löydy. Osaan myös auttaa kysymyksissä liittyen esim. pörssiyhtiönä toimimiseen tai hyvään hallinnointitapaan.

Alussa nettisivujen luonti oli isoin markkinointisatsaus. Halusin sivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – lisäksi satsasin visuaaliseen ilmeeseen, koska se on minulle tärkeää. Olin myös mukana erilaisissa tapahtumissa jakamassa käyntikortteja sekä keskustelemassa potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiantuntijatyö ei tarvitse suuria alkupanostuksia muuhun kuin verkostoitumiseen ja näkymiseen alan tilaisuuksissa. Minä käytin alussa muutamia tuhansia euroja nettisivuihin, käyntikortteihin ja mainoksiin.

Kari: Mitäs sitten, jos homma ei lähdekään lentoon? Ja yrityksen joutuu lopettamaan joko kokonaan tai sitten tilanne on vaikkapa sellainen että löytyy puoleksi vuodeksi projekti, mutta toinen puoli vuodesta menee ilman toimeksiantoja?

Kaisa: Alussa on hyvä varautua siihen, että on hiljaisempaa, kun yrityksen toimintaa ei vielä tunneta. On hyvä laskea, millä tulee toimeen ja selvittää jo etukäteen, mitä tehdä, jos ei selviä kaikista maksuista. Jokainen asiakastyö on hyvä tehdä niin, että asiakas suosittelee sinua seuraavalle. Asiakkaiden väliin on mielestäni hyväkin jäädä taukoja, että ehtii verkostoitua, suunnitella/parantaa palveluita ja tehdä asiakasmateriaalia. Kehittää siis omaa tekemistään eri tavoilla.

Kari: TE-keskuksen tulkinta ”palkansaaja vai yrittäjä” arveluttaa. TE-toimisto selvittää, oletko työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä. Arviointi ei kuitenkaan välttämättä ole yhdenmukainen esimerkiksi verotuksessa tehtyjen ratkaisujen kanssa (sic). Ja jos olet yrittäjä, niin tutkitaan, oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä. Tulkinta sitten vaikuttaa työttömyysetuuteen/työttömyysturvaan. Mielestäni pitäisi olla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyden käynnistämistä ansiosidonnaisella vähintään vuoden ajan – mutta ei taida onnistua? Ja mikä on tulkinta em. tilanteessa, jossa toimeksianto löytyy puoleksi vuodeksi, mutta sitten on hiljaista?

Entäpäs verottajan tulkinta – ”palkkaa vai yritystuloa/työkorvausta”. Verottajalta löytyy aiheesta sivukaupalla tekstiä, mutta kuitenkin viime kädessä ratkaisu tehdään ns. kokonaisarvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. Eli täyttä varmuutta tulkinnasta ei ole. Vanhemmat ja kokeneemmat varoittelevat, että vaikka olisi yritys ja rekisterit kunnossa, niin jos on vain yksi asiakas, saattaa verottaja tulkita yrittämisen työsuhteeksi – ja sehän se kalliiksi tulee.

Yllä olevan perusteella voi käydä niin, että verottajan mielestä olet työsuhteessa eli palkansaaja ja TE-keskuksen mukaan oletkin yrittäjä, eli palkansaajan työttömyysturvan ulkopuolella?

Kaisa: Juuri samoja asioita mietin ja selvittelin itselleni ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Minulle oli selvää, että halusin kokopäivätoimiseksi. Jos toimii yrittäjänä, on tärkeää, että kaikki yrittäjyyden tunnusmerkit löytyvät: mm. asiakassopimukset ovat kunnossa, omat ja yrityksen varat ja velat ovat erikseen, markkinointi, nettisivut.

Sosiaaliturvan pohdinta oli haasteellisinta. Mitä tapahtuu, jos kukaan ei osta yrityksen palveluita – minkälaista korvausta saa ja kuinka kauan? Sain hyvin apua mm. Suomen Ekonomeista ja yrittäjien eläkekassasta.

Sekin selvisi, että yrittäjän sosiaaliturva riippuu siitä, minkälaisen turvan itse itselleen hankkii.

Ekonomien työttömyysturva-asiantuntija Mari Kettunen:

Verrattuna palkansaajiin yrittäjä vastaa itse oman sosiaaliturvansa järjestämisestä. Lakisääteinen YEL-vakuutus turvaa yrittäjän toimeentuloa elämän muutostilanteissa.

Yrittäjä määrittelee itse, minkälaisella summalla vakuuttaa itsensä. Mitä suuremmaksi yrittäjä määrittelee ns. YEL-työtulonsa, sitä vahvempi on sosiaaliturva, mutta myös vakuutusmaksut ovat korkeammat. YEL-vakuutuksen myötä yrittäjä voi saada turvaa sairastumisen, eläkkeelle jäämisen ja perheenlisäyksen kohdatessa. Yrittäjän on myös mahdollista valita YEL-vakuutukseensa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa työssä, työmatkalla ja työpaikalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Lisätietoja YEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä.

Yrittäjä voi olla myös oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyyden kohdatessa, kunhan hän on vakuuttanut itsensä oikeassa työttömyyskassassa (IAET-kassa tai AYT-kassa) ja täyttää muut ansiopäivärahan saamisen edellytykset.

Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, ota välittömästi yhteys Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan, jotta saat ajantasaista tietoa työttömyysturvastasi ja työttömyyskassojen jäsenyysvaihtoehdoista.

Työttömyysturvaneuvontamme palvelee: ma-to klo 9-12 numerosta 020 693 273 tai työttömyysturva@ekonomit.fi.

07.11.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013