( Työelämä )

3 x uusi työ

Teksti Marita Kokko
Kuvat Sami Heiskanne, Miika Kainu ja Markku Huggin arkisto
  • Teea Björklund, Zeeland Familyn asiakkuusjohtaja ja kuluttajamarkkinointiasiakkaista vastaava johtaja
  • Markku Hugg, HR4:n asiakkuusjohtaja
  • Tarja Ilvonen, EPSI Rating Finlandin toimitusjohtaja
Teea Björklund löysi uralleen uuden suunnan mentoroinnin avulla.

Mentorointi rohkaisi uuteen

KTM Teea Björklund, 41

Valion kategoriapäällikkö > Zeeland Familyn asiakkuusjohtaja ja kuluttajamarkkinointiasiakkaista vastaava johtaja

Teea Björklund työskenteli 15 vuotta markkinoinnin tehtävissä Valiolla, kunnes osallistuminen Suomen Ekonomien mentorointiohjelmaan johti uudelle urapolulle. Hän vaihtoi asiakkuusjohtajaksi markkinointiviestintäyhtiö Zeeland Familyyn.

Björklund aloitti pian opintojensa jälkeen työt Valiolla tuotepäällikkönä vastaten jauheiden, voin ja juustojen vientimarkkinoinnista.

”Valio tarjosi isoja vastuita brändin rakentamisen, liiketoiminnan ja markkinoinnin johtamisen parissa.”

Björklund viihtyi Valiolla, mutta mietti silti mahdollisuuksiaan. Suomen Ekonomien mentorointiohjelma antoi osviittaa uuteen.

”Ohjelma tarjosi peilin, josta saattoi tarkastella uraansa ja mahdollisuuksiaan. Keskustelut taitavan mentorin kanssa kiteyttivät käsitystäni osaamisestani ja paransivat itsetuntemusta.”

Ohjelman kautta Björklund sai myös ensikosketuksen Zeeland Familyyn. Hän pääsi tapaamaan yrityksen edustajaa kuullakseen enemmän mainostoimistotyöskentelystä. Ala houkutti monipuolisuudellaan, ja talosta tarjoutuikin pian pesti kuluttajamarkkinoinnin ammattilaiselle.

”Halusin toimistoon, joka ajattelee markkinointia modernisti ja uskoo integroituun palvelumalliin. Rajat viestinnän, mainonnan, myynnin ja tuotekehityksen väliltä ovat häviämässä. Täältä asiakas voi ostaa kaiken keskitetysti. ”

Björklund toi taloon asiakkaan näkemystä markkinoinnista ja liiketoiminnasta.

Työpaikan vaihto on Björklundin mukaan nostanut oppimiskäyrän taas uusiin korkeuksiin. Eteen on tullut paljon uutta, mutta hän tuntee olevansa tervetullut ja tarpeellinen.

Asiakkuusjohtajana Björklund haluaa kehittää kuluttajabrändejä palvelemaan asiakkaita entistä paremmin. Myös uusien asiakkaiden hankinta on keskeistä.

”Haluan viedä markkinointia Suomessa eteenpäin ja kehittää sitä kiinteäksi osaksi koko liiketoimintaa.”

Hän kertoo nauttivansa muutosten läpiviemisestä.

”Pidän esimiestyöstä ja johtamisesta, jossa parhaisiin tuloksiin pääsee avoimuudella ja suoruudella. Uskon ja luotan ihmisiin.”

Vapaa-aika ja arki sujuvat Björklundin perheessä lasten ehdoilla. Yhdeksänvuotias tytär ui, suunnistaa, pelaa jalkapalloa ja käy kuvataidekoulua. Nelivuotiaan pojan futisharrastus on vasta suunnitelmissa.

”Itse kuntoilen eri lajien parissa. Olen innostunut myös puutarhanhoidosta. Se on erinomaista vastapainoa työlle.”

Upseeri ja myyntimies

Upseeri, MBA Markku Hugg, 48

Digitan asiakkuusjohtaja > HR4:n asiakkuusjohtaja

Markku Hugg valmistui upseeriksi, muttei jäänyt virkajärjestelmään eläköitymään. MBA-tutkinto johti hänet myynnin tehtäviin, joita hän kutsuu yrityselämän valtimoksi. Isänmaallinen mies haluaa työskennellä myynnin etulinjassa.

”Meillä on Suomessa mahtavia tuotteita, mutta niiden myynnissä on yhä opittavaa. Siksi myynnin tehtäviin olisi syytä ohjata innostuneinta ja terävintä sakkia. Huippupelaajat pystyvät tekemään ihmeitä yrityksen tilauskannalle”, hän toteaa.

Alun perin Hugg suunnitteli lääkärin ammattia, jota ennakoivat fysiikan opinnot yliopistossa. Varusmiespalvelun jälkeen hän päätyi kuitenkin kadettikouluun, koska halusi käytännön toimintaa teorioiden sijaan.

Upseerin ura vei ensin Haminaan ja sitten takaisin kadettikoululle. Vuosituhannen vaihteessa hän huomasi, ettei halunnut virkauraa puolustusvoimissa.

Hugg lähti opiskelemaan työn ohella kauppatieteitä MBA-ohjelmaan. Jo ennen opintojen valmistumista hän siirtyi puolustusvoimista pienen it-yrityksen toimitusjohtajaksi.

”Se oli hyvä koulu ja opetti alanvaihtajalle, että vain taloudellisesti hyvin menestyvät yritykset luovat hyviä työpaikkoja. Päätin keskittyä urallani myynnin tehtäviin.”

HR4:ssä Hugg on paluumuuttaja: hän on ollut yrityksen palkkalistoilla aiemminkin, tosin eri tehtävissä. Välillä hän työskenteli kolme vuotta Digitassa.

”Tulin takaisin, koska pääsen tässä tehtävässä aidosti tukemaan yritysten liikkeenjohtoa heidän tavoitteissaan. Tiedän, miten suomalaisissa yrityksissä menee, koska käyn koko ajan keskusteluja yritysjohdon kanssa. Se tarjoaa näköalapaikan Suomen talouteen.”

Paremman työelämän konsultoinnin tehtävissä on Huggin mukaan eniten merkitystä ihmisen osaamisella, ei titteleillä. Asiakkaan kohtaa aina se asiantuntija, jolla on parasta osaamista tämän tarvitsemista ratkaisuista.

Huggia ohjaavat työssä optimismi, halu kehittyä ja kyky ottaa riskejäkin. Hän myy yrityksille ammattitaitoista henkilöstöjohtamista, jonka ansiosta työyhteisö voi hyvin ja nostaa asiakaskokemuksen ja liiketoiminnan uudelle tasolle.

”Digitaalisaatio ja tiedon jakaminen tehostavat toimintaa, mutta ennen kaikkea merkitystä on sillä, miten ihmisiä tänä päivänä johdetaan.”

Joukkoistamalla kiinni unelmatyöhön

KTM Tarja Ilvonen, 52

Pop up -projekti Customers Advocates on Board > EPSI Rating Finlandin toimitusjohtaja

EPSI Rating Finlandin toimitusjohtaja Tarja Ilvonen päätti valjastaa ydinosaamisensa asiakasosaamisen vahvuudekseen työnhaussa, kun ura OP Ryhmässä katkesi yrityksen rakennemuutosten myötä 2015. Tulevaisuuttaan pohtiessaan hän mietti, miksei asiakaskokemusta hyödynnetä nykyistä laajemmin yritysten hallitusten tasolla. Strategisesti tärkeä asia näyttäytyi hallituksen arjessa kovin operatiivisena.

Syntyi pop up -projekti, Customer Advocates on Board, jonka Ilvonen lanseerasi toisen asiakaskokemuksen ammattilaisen Tuija Koskimäen kanssa. Projektin tavoitteena oli kerätä ja tuottaa tietoa joukkoistamalla – korvauksetta. Projektin ympärille syntyi kymmenien asiantuntijoiden verkosto, ja asiakaskokemuksen hyödyntämistä hallituksessa alettiin tutkia haastatteluin ja nettikyselyin. Tulosta syntyi. Ilvonen ja Koskimäki jakoivat tietoa kaikille kiinnostuneelle ja esittelivät tuloksia halukkaille – jälleen maksutta.

Projekti oli Ilvoselle työnäyte ja tilaisuus kasvattaa omia verkostojaan. Siinä se toimi erinomaisesti.

”Ennen kuin neljä kuukautta oli kulunut, olin saanut jo useamman mielenkiintoisen työtarjouksen. Valitsin niistä EPSI Ratingin”, Ilvonen toteaa.

EPSI Ratingissa Ilvonen tukee suomalaisia yrityksiä asiakasymmärryksen hyödyntämisessä. Työ jatkuu pop up -projektin viitoittamalla tiellä: myös EPSI Rating on voittoa tavoittelematon yritys. Kansainvälisenä toimijana EPSI Rating tekee yhteistyötä yliopistojen kanssa tuottaakseen riippumatonta ja laadukasta asiakastyytyväisyystietoa. Suomessa yritys on vielä monelle tuntematon, ja Ilvonen haluaakin lisätä sen näkyvyyttä.

Työn ohessa Ilvonen jatkaa työtään pop up -projektin parissa. Työn alla on kirja, jonka mahdollisista tuotoista muodostetaan stipendirahasto tukemaan asiakasosaamisen kehittymistä esimerkiksi jakamalla stipendejä HHJ-tutkintoa suorittavilla nuorille. Ilvonen myös tukee alkuun pääsyssä ja verkostoitumisessa muita uutta uraa etsiviä, jotka ovat kiinnostuneita pop up -projektimallista.

”Yllättävän moni kysyi, mikä minä olen tätä suomalaista yrityselämää kehittämään. Heitin vastakysymyksen, mitä itse olet tehnyt. Osoitin, että yksittäinenkin ihminen voi tehdä paljon.”

13.9.2017

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013