( Työelämä )

3 x uusi työ

Teksti Marita Kokko
Kuvat Sami Heiskanne, Miika Kainu ja Markku Huggin arkisto
  • Teea Björklund, Zeeland Familyn asiakkuusjohtaja ja kuluttajamarkkinointiasiakkaista vastaava johtaja
  • Markku Hugg, HR4:n asiakkuusjohtaja
  • Tarja Ilvonen, EPSI Rating Finlandin toimitusjohtaja
Teea Björklund löysi uralleen uuden suunnan mentoroinnin avulla.

Mentorointi rohkaisi uuteen

KTM Teea Björklund, 41

Valion kategoriapäällikkö > Zeeland Familyn asiakkuusjohtaja ja kuluttajamarkkinointiasiakkaista vastaava johtaja

Teea Björklund työskenteli 15 vuotta markkinoinnin tehtävissä Valiolla, kunnes osallistuminen Suomen Ekonomien mentorointiohjelmaan johti uudelle urapolulle. Hän vaihtoi asiakkuusjohtajaksi markkinointiviestintäyhtiö Zeeland Familyyn.

Björklund aloitti pian opintojensa jälkeen työt Valiolla tuotepäällikkönä vastaten jauheiden, voin ja juustojen vientimarkkinoinnista.

”Valio tarjosi isoja vastuita brändin rakentamisen, liiketoiminnan ja markkinoinnin johtamisen parissa.”

Björklund viihtyi Valiolla, mutta mietti silti mahdollisuuksiaan. Suomen Ekonomien mentorointiohjelma antoi osviittaa uuteen.

”Ohjelma tarjosi peilin, josta saattoi tarkastella uraansa ja mahdollisuuksiaan. Keskustelut taitavan mentorin kanssa kiteyttivät käsitystäni osaamisestani ja paransivat itsetuntemusta.”

Ohjelman kautta Björklund sai myös ensikosketuksen Zeeland Familyyn. Hän pääsi tapaamaan yrityksen edustajaa kuullakseen enemmän mainostoimistotyöskentelystä. Ala houkutti monipuolisuudellaan, ja talosta tarjoutuikin pian pesti kuluttajamarkkinoinnin ammattilaiselle.

”Halusin toimistoon, joka ajattelee markkinointia modernisti ja uskoo integroituun palvelumalliin. Rajat viestinnän, mainonnan, myynnin ja tuotekehityksen väliltä ovat häviämässä. Täältä asiakas voi ostaa kaiken keskitetysti. ”

Björklund toi taloon asiakkaan näkemystä markkinoinnista ja liiketoiminnasta.

Työpaikan vaihto on Björklundin mukaan nostanut oppimiskäyrän taas uusiin korkeuksiin. Eteen on tullut paljon uutta, mutta hän tuntee olevansa tervetullut ja tarpeellinen.

Asiakkuusjohtajana Björklund haluaa kehittää kuluttajabrändejä palvelemaan asiakkaita entistä paremmin. Myös uusien asiakkaiden hankinta on keskeistä.

”Haluan viedä markkinointia Suomessa eteenpäin ja kehittää sitä kiinteäksi osaksi koko liiketoimintaa.”

Hän kertoo nauttivansa muutosten läpiviemisestä.

”Pidän esimiestyöstä ja johtamisesta, jossa parhaisiin tuloksiin pääsee avoimuudella ja suoruudella. Uskon ja luotan ihmisiin.”

Vapaa-aika ja arki sujuvat Björklundin perheessä lasten ehdoilla. Yhdeksänvuotias tytär ui, suunnistaa, pelaa jalkapalloa ja käy kuvataidekoulua. Nelivuotiaan pojan futisharrastus on vasta suunnitelmissa.

”Itse kuntoilen eri lajien parissa. Olen innostunut myös puutarhanhoidosta. Se on erinomaista vastapainoa työlle.”

Upseeri ja myyntimies

Upseeri, MBA Markku Hugg, 48

Digitan asiakkuusjohtaja > HR4:n asiakkuusjohtaja

Markku Hugg valmistui upseeriksi, muttei jäänyt virkajärjestelmään eläköitymään. MBA-tutkinto johti hänet myynnin tehtäviin, joita hän kutsuu yrityselämän valtimoksi. Isänmaallinen mies haluaa työskennellä myynnin etulinjassa.

”Meillä on Suomessa mahtavia tuotteita, mutta niiden myynnissä on yhä opittavaa. Siksi myynnin tehtäviin olisi syytä ohjata innostuneinta ja terävintä sakkia. Huippupelaajat pystyvät tekemään ihmeitä yrityksen tilauskannalle”, hän toteaa.

Alun perin Hugg suunnitteli lääkärin ammattia, jota ennakoivat fysiikan opinnot yliopistossa. Varusmiespalvelun jälkeen hän päätyi kuitenkin kadettikouluun, koska halusi käytännön toimintaa teorioiden sijaan.

Upseerin ura vei ensin Haminaan ja sitten takaisin kadettikoululle. Vuosituhannen vaihteessa hän huomasi, ettei halunnut virkauraa puolustusvoimissa.

Hugg lähti opiskelemaan työn ohella kauppatieteitä MBA-ohjelmaan. Jo ennen opintojen valmistumista hän siirtyi puolustusvoimista pienen it-yrityksen toimitusjohtajaksi.

”Se oli hyvä koulu ja opetti alanvaihtajalle, että vain taloudellisesti hyvin menestyvät yritykset luovat hyviä työpaikkoja. Päätin keskittyä urallani myynnin tehtäviin.”

HR4:ssä Hugg on paluumuuttaja: hän on ollut yrityksen palkkalistoilla aiemminkin, tosin eri tehtävissä. Välillä hän työskenteli kolme vuotta Digitassa.

”Tulin takaisin, koska pääsen tässä tehtävässä aidosti tukemaan yritysten liikkeenjohtoa heidän tavoitteissaan. Tiedän, miten suomalaisissa yrityksissä menee, koska käyn koko ajan keskusteluja yritysjohdon kanssa. Se tarjoaa näköalapaikan Suomen talouteen.”

Paremman työelämän konsultoinnin tehtävissä on Huggin mukaan eniten merkitystä ihmisen osaamisella, ei titteleillä. Asiakkaan kohtaa aina se asiantuntija, jolla on parasta osaamista tämän tarvitsemista ratkaisuista.

Huggia ohjaavat työssä optimismi, halu kehittyä ja kyky ottaa riskejäkin. Hän myy yrityksille ammattitaitoista henkilöstöjohtamista, jonka ansiosta työyhteisö voi hyvin ja nostaa asiakaskokemuksen ja liiketoiminnan uudelle tasolle.

”Digitaalisaatio ja tiedon jakaminen tehostavat toimintaa, mutta ennen kaikkea merkitystä on sillä, miten ihmisiä tänä päivänä johdetaan.”

Joukkoistamalla kiinni unelmatyöhön

KTM Tarja Ilvonen, 52

Pop up -projekti Customers Advocates on Board > EPSI Rating Finlandin toimitusjohtaja

EPSI Rating Finlandin toimitusjohtaja Tarja Ilvonen päätti valjastaa ydinosaamisensa asiakasosaamisen vahvuudekseen työnhaussa, kun ura OP Ryhmässä katkesi yrityksen rakennemuutosten myötä 2015. Tulevaisuuttaan pohtiessaan hän mietti, miksei asiakaskokemusta hyödynnetä nykyistä laajemmin yritysten hallitusten tasolla. Strategisesti tärkeä asia näyttäytyi hallituksen arjessa kovin operatiivisena.

Syntyi pop up -projekti, Customer Advocates on Board, jonka Ilvonen lanseerasi toisen asiakaskokemuksen ammattilaisen Tuija Koskimäen kanssa. Projektin tavoitteena oli kerätä ja tuottaa tietoa joukkoistamalla – korvauksetta. Projektin ympärille syntyi kymmenien asiantuntijoiden verkosto, ja asiakaskokemuksen hyödyntämistä hallituksessa alettiin tutkia haastatteluin ja nettikyselyin. Tulosta syntyi. Ilvonen ja Koskimäki jakoivat tietoa kaikille kiinnostuneelle ja esittelivät tuloksia halukkaille – jälleen maksutta.

Projekti oli Ilvoselle työnäyte ja tilaisuus kasvattaa omia verkostojaan. Siinä se toimi erinomaisesti.

”Ennen kuin neljä kuukautta oli kulunut, olin saanut jo useamman mielenkiintoisen työtarjouksen. Valitsin niistä EPSI Ratingin”, Ilvonen toteaa.

EPSI Ratingissa Ilvonen tukee suomalaisia yrityksiä asiakasymmärryksen hyödyntämisessä. Työ jatkuu pop up -projektin viitoittamalla tiellä: myös EPSI Rating on voittoa tavoittelematon yritys. Kansainvälisenä toimijana EPSI Rating tekee yhteistyötä yliopistojen kanssa tuottaakseen riippumatonta ja laadukasta asiakastyytyväisyystietoa. Suomessa yritys on vielä monelle tuntematon, ja Ilvonen haluaakin lisätä sen näkyvyyttä.

Työn ohessa Ilvonen jatkaa työtään pop up -projektin parissa. Työn alla on kirja, jonka mahdollisista tuotoista muodostetaan stipendirahasto tukemaan asiakasosaamisen kehittymistä esimerkiksi jakamalla stipendejä HHJ-tutkintoa suorittavilla nuorille. Ilvonen myös tukee alkuun pääsyssä ja verkostoitumisessa muita uutta uraa etsiviä, jotka ovat kiinnostuneita pop up -projektimallista.

”Yllättävän moni kysyi, mikä minä olen tätä suomalaista yrityselämää kehittämään. Heitin vastakysymyksen, mitä itse olet tehnyt. Osoitin, että yksittäinenkin ihminen voi tehdä paljon.”

13.9.2017

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013