( Työelämä )

3 x uusi työ

Teksti Marita Kokko
Kuva Vesa Tyni
  • Saija Tarro
  • Minna Toiviainen
  • Samuel Kuutti
Saija Tarro vaihtoi työnsä aiempaa ihmisläheisempään.

Terveistä elämäntavoista totta

KTM Saija Tarro, 39

Process Designer Microsoft > Etra-liiton toiminnanjohtaja

Etra-liitto auttaa auttaa ihmisiä terveempään elämään juurruttamalla terveyden tietotulvaa arjen paremmiksi valinnoiksi. Toiminnanjohtaja Saija Tarro vaihtoi it-projektit terveysvaikuttamiseen, sillä hän tuntee intohimoa terveyden edistämisen.

Etra on valtakunnallinen järjestö, jonka taustalla on Suomen adventtikirkko ja arvopohjana kristillinen ihmiskäsitys.

”Kyse ei ole suorasta uskonnollisesta toiminnasta, mutta ajattelemme, että ihmisen terveys muodostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta, mutta myös hengellisestä terveydestä”, Tarro täsmentää.

Valitsemalla aikanaan kauppatieteen opinnot Tarro halusi varmistaa mahdollisimman monialaisen työuran. Valmistuttuaan hän teki avoimen nettihakemuksen Nokialle Saloon, kotikaupunkiinsa. Ensin avautui äitiysloman sijaisuus, sitten vakituinen työsuhde.

Tarro oli mukana projekteissa, joilla Nokia laajeni ostamalla muita yrityksiä. Hän oli tiimissä myös Microsoftin ostaessa Nokian, samoin Microsoftin myydessä puhelinliiketoimintansa Foxconnille ja HMD Globalille.

Microsoft aloitti yt-neuvottelut Salossa juuri, kun Tarro palasi äitiyslomalta. Silloin oli selvää, että työt Salossa päättyisivät vuoden 2016 aikana.

Muutosmyllyssä Tarro totesi aiempaa ihmisläheisemmän työn houkuttelevan. Hän haki ja sai Etra-liiton toiminnanjohtajan työn tämän vuoden keväällä. Valintaan vaikuttivat hänen arvionsa mukaan pitkä kokemus projektitöistä ja organisointitaidot.

Etra järjestää terveysexpoja kouluissa ja ostoskeskuksissa. Perinteisiin kuuluvat kasvisruokakurssit ja kesäinen perheleiri Piikkiössä. Kaarinalaisessa koulussa järjestöllä on käynnissä pilottihanke, joka edistää terveellisiä ruokailutottumuksia ja innostaa nuoria kasvisten käytön lisäämiseen. Suunnitteilla on terveysexpo alakoululaisille sekä aikuisten hyvinvointiryhmät, joissa vertaistuki yhdistyy valmennukseen.

Kun työ on intohimo, on työajan rajaaminen Tarron mukaan vaikea, mutta selkeä tavoite. Vapaa-ajan täyttävät perhe, koira, ja luova liikunta.

”Käyn tanssitunneilla viisivuotiaan tyttäreni kanssa, ja perheliikuntakerhossa käymme kaikki yhdessä. Ruuanlaitto on rakas harrastus, samoin vapaaehtoistyö OCD-vertaistukiryhmän vetäjänä.”

Intohimo palveluun hoiva-alan parhaaksi

KTM Minna Toiviainen, 51

Finnairin matkustamopalveluiden johtaja > Med Groupin kotiin vietävien hoivapalveluiden ja ensihoidon liiketoimintajohtaja ja johtoryhmän jäsen

Minna Toiviainen tietää työn onnistuvan uskomalla ihmisiin ja yhdessä luotuun menestykseen. Vaihto matkustamopalveluista hoivapalvelujen vetäjäksi kiinnosti, koska näin hän pääsee jatkamaan intohimoaan palvelualaan ja asiakaskokemukseen,

Terveys- ja sosiaalipalveluyrityksiin lukeutuva Med Group on kymmenessä vuodessa kasvanut 100 miljoonan liikevaihdon yritykseksi, joka tarjoaa hammaslääkäri-, lääkäri-, hoiva- ja ensihoitopalveluita. Hoivapalveluiden liiketoimintajohtajan pestin vastuualueelle kuuluvat sekä kotiin vietävät että ensihoitopalvelut.

Ensimmäiset kaksi viikkoa Toiviainen aikoo kulkea ihmisten matkassa tutustumassa uusiin kollegoihin, asiakkaisiin, tehtäviin ja tapaan toimia.

”Rakkain osa-alue ovat ihmiset – uskon, että ihan jokainen haluaa onnistua omassa työssään, ja minun tehtäväni on auttaa siinä. Vastuullani on rakentaa esimiestyön tuki, toimintamallit ja prosessi niin, että hoitohenkilökunnan on helppo keskittyä työnsä tekemiseen inhimillisesti ja lämmöllä.”

Toiviainen on kesätöistään lähtien toiminut palvelualalla. Työuran loistohetkiä ovat olleet tilanteet, joissa on yhdessä lähdetty visioimaan uutta suuntaa niin, että toteutus hioutuu ihmisten omista ideoista.

Finnairin Toiviainen jättää, kun yhtiö on jälleen nousukiidossa. Hän on nähnyt myös yhtiön matalasuhdanteen ja vetänyt tes-neuvottelut.

”Kun luvut näyttävät hyvältä, on tietysti harmittavaa lähteä, mutta toisaalta taas on mukava jättää hyvässä kunnossa oleva tiimi ja palvelutoiminto seuraajan haltuun. Eniten jään kyllä kaipaamaan ihania ihmisiä. Suurin ikävä tulee yhteistä arkea.”

Yksi opeista Finnair-matkan varrelta mukaan uuteen oli konkreettinen oivallus palautteesta.

”Sparrasimme henkilöstöjohtajan kanssa tapausta, josta minun piti antaa aika ikävä palaute. Hän kuunteli minua ja kysyi, olenko antamassa palautetta siksi, että haluan ihmisen oppivan tästä vai siksi, että minua ottaa päähän. Sen jälkeen olen joka ikisessä palautesessiossa miettinyt, mitä ihminen itse palautteesta saa ja hyötyy. Jos ei mitään, kannattaako palautetta antaakaan.”

Vakuutusala vei

KTM Samuel Kuutti, 35

OP-vakuutuksen Uudenmaan alueen myyntipäällikkö > OP-vakuutuksen Uudenmaan alueen myyntijohtaja

OP-Vakuutuksen Uudenmaan alueen myyntijohtaja Samuel Kuutti iloitsee uudesta työstään OP-ryhmässä, jonka hän katsoo olevan laajenevilla palveluillaan alan edelläkävijöitä. Yhtenä esimerkkinä Kuutti mainitsee omat sairaalat ja kuntoutuksen tehostamisen, jotka tuovat ratkaisuja ja säästöjä työntekijöille, yrityksille ja yhteiskunnalle. Esimerkiksi polvileikkauksen jälkeen yleisin kuntoutusmuoto on vesijuoksu. OP-ryhmän sairaaloissa sen korvaa tyhjiöjuoksumatto.

”Potilas kuntoilee kuplassa, joka keventää hänen painoaan 80 prosenttia. Kuplakävelyn voi aloittaa jo leikkausta seuraavana päivänä, koska ei tarvitse odottaa haavan paranemista kuten vesijuoksussa. Tämä nopeuttaa paranemista jopa kaksi, kolme viikkoa.”

Täysin uusi palvelu syntyi helsinkiläisen palopäällikön aloitteesta, kun hoitajan ja lääkärin rinnalle saatiin työmestari arvioimaan kuntoutujan mahdollisuuksia palata työhön.

”Eihän palomiehen ole järkeä olla kolmea kuukautta sairauslomalla, jos käsi on murtunut, sillä pelastuslaitoksella on tarjolla monia kevyitäkin tehtäviä.”

OP-vakuutukseen Kuutti päätyi poikkeuksellista polkua. Hän työskenteli opiskeluaikanaan kalustetalo Maskussa ja havaitsi, kuinka vaikeaa rekrytointi on. Yhdessä veljensä ja kavereidensa kanssa hän perusti Skill Conceptin, joka teki suorahakuja asiakasyrityksille myyntikoulutuksen ja -valmennuksen ohella.

”Soitin OP-vakuutukseen Pasi Kouvalle myydäkseni haastattelemiamme henkilöitä hakuprosessiin, jolla he etsivät myyntipäällikköä pk-seudulle. Puolen tunnin keskustelun jälkeen Pasi käänsi pöydän ympäri ja kutsui minut työhaastatteluun. Se johti puolentoista vuoden myyntipäällikön pestiin OP-vakuutuksessa.”

Innostus terveydenhuollon kehittämiseen ulottuu myös Kuutin sivubisnekseen Vapu Medical Software -startupissa, jossa hän on tukihenkilö ja toimitusjohtaja. Yritys digitalisoi terveydenhuollon vastaanottokäytäntöjä. Softa mahdollistaa esimerkiksi ilmoittautumisen ja jonotilanteen seurannan kotoa.

”Palveluja pitää tarjota laadukkaasti netissä, mutta samalla on muistettava, että kaikki ihmiset eivät voi tai halua toimia verkossa. On ymmärrettävä, millaisessa tilanteessa ihminen tulee kohdata kasvokkain”, Kuutti toteaa.

13.12.2017

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013