( Kehittyminen )

3 x uusi työ

Teksti Marita Kokko
Kuvat Anton Reenpää & Jouhkin ja Rossin arkistot
  • Marjo Loisa opiskeli KTM-tutkinnossaan tietojohtamista poikkitieteellisessä ryhmässä. Lappeenrannassa aine kokosi yhteen kauppatieteen, tuotantotalouden ja tietotekniikan opiskelijoita.
  • Aika perheen kanssa on Hannu Jouhkin elämän ydintä ja liikunta eri muodoissaan energian lähde. Kestävyyslajit, hiihto ja juoksu, sekä kuntosali tarjoavat vastapainoa arjelle.
  • Kirsi Rossilla on taustallaan monipolvinen työura. Vaikka liiketoiminnassa pelittävät samat perusperiaatteet alalla kuin alalla, vaatii pelifirman johtaminen löytämään alan ominaispiirteet.

Ekonomit kehityksen kärkeen

KTM, YTM Marjo Loisa
Lappeenrannan teknillisen yliopiston viestintäjohtaja > Suomen Ekonomien viestintäjohtaja

Suomen Ekonomien uusi viestintäjohtaja Marjo Loisa nostaa ekonomit keskeisiksi toimijoiksi yhteiskunnan, ympäristön, talouden ja kilpailukyvyn kehityksessä.

”Ekonomit edustavat vahvaa asiantuntijuutta, ja tämän asiantuntijaryhmän näkemys täytyy saada kuuluviin oikeissa paikoissa, oikeaan aikaan. Ajankohtaisia tavoitteita edunvalvonnassa ovat esimerkiksi työmarkkinoita jäykistävien turhien kilpailukieltosopimusten vähentäminen ja asiantuntijoiden työajan turvaaminen lailla”, hän sanoo.

”Viestinnässä tärkeää on strategisuus, vaikuttavuus ja tavoitteellisuus. Tarvitaan myös nopeaa reagointikykyä ja uutisarvon ymmärrystä.”

Näkemys on muokkautunut työuran varrella: Loisa teki yhdeksän vuoden uran Lappeenrannan teknillisen yliopiston viestinnän johtotehtävissä, jota ennen hän työskenteli journalistina.

Uudelle viestintäjohtajalle on tärkeää asioiden merkityksellisyys.

”Esimerkiksi LUT:ssä viestinnän avulla pyrittiin edistämään globaalistikin tärkeitä asioita, kuten puhdasta energiaa ja vettä, kiertotaloutta ja kestävää liiketoimintaa.”

Nyt merkityksellisten asioiden edistäminen jatkuu Suomen Ekonomeissa. Loisa sanoo olevansa erityisen kiinnostunut vaikuttajaviestinnästä ja vaikuttamistyöstä, mikä on vahvasti myös Suomen Ekonomien viestintäjohtajan työsarkaa.

”Edellinen ja uusi tehtäväni nivoutuvat toisiinsa, sillä kauppatieteellistä koulutusta antavat yliopistot ovat Suomen Ekonomeille tärkeitä yhteistyökumppaneita. Ehdin työskennellä LUT:ssä pitkän rupeaman brändin, viestinnän ja markkinoinnin vetäjänä. Nyt oli luonteva hetki muutokselle.”

Loisan uran perustana on kaksi akateemista tutkintoa. Nuorena hän valmistui Tampereen yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineenaan sosiaalipsykologia. Työelämä herätti halun oppia lisää. Tie vei lukemaan tietojohtamista Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon, josta hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi.

Suomen Ekonomien palvelut ovat Loisalle tuttuja, ja niistä hän haluaa viestiä koko ekonomikunnalle.

”Palvelujen laatu, laajuus ja yksilöllisyys – näistä kaikista pitää kertoa jäsenlähtöisesti. Tätä työtä onkin tehty jo pitkälle.”

Ekonomien vuoden 2018 teema on hyvinvointi. Omasta hyvinvoinnistaan Loisa pitää huolta priorisoimalla unen aina kun se vain on mahdollista. Liikunta on toinen hyvinvoinnin lähde.

”Kiireisinäkin päivinä yritän nipistää aikaa vaikka vain vartin kävelyyn tai venyttelyyn.”

Arvopohja veti järjestöön

KTM Hannu Jouhki, 45
Monipuolinen ura lääkeyhtiö Sanofilla > SAK:n Kasvu ja vaikuttaminen -osaston johtaja

Arvolähtöinen työ sai Hannu Jouhkin vaihtamaan lääkealan johtotehtävät SAK:n kasvun ja vaikuttamisen johtamiseen.

”Osalle meistä sopii syvä asiantuntemus kapealtakin sektorilta, ja tuote- ja toimialaosaaminen on aina ihailtavaa. Itse haluan lähestyä asioita kokonaisuuksien kautta. SAK:ssa saan oikeasti miettiä, mikä on hyvä yhteiskunta. Mukana on arvopohjaisia kysymyksiä oikeudenmukaisuudesta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta.”

Jouhki on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta, mutta on opiskellut myös sosiaalipsykologiaa Tampereella ja kansainvälistä politiikkaa Prahassa. Hänellä on pitkä kokemus johtamis- ja asiantuntijatehtävistä kansainvälisessä lääkeyrityksessä ja tausta valtiovarainministerin erityisavustajana.

Jouhkin tehtäviin keskusjärjestössä kuuluvat viestintä, yhteiskuntavaikuttaminen elinkeinopolitiikan kautta sekä talouspolitiikka.

”Elinkeinopolitiikassa pidän tärkeänä yhteiskunnallisen infrastruktuurin kehittämistä. Julkisuudessa on paljon suuria visioita, esimerkiksi Tallinna-tunneli ja metropolialueen tulevat ratkaisut. Keskusjärjestönä olemme vahva vaikuttaja monenlaisissa hankkeissa. Meillä on näkemystä yhteiskunnan kehittämisen suuntaviivoista.”

SAK on Jouhkin mukaan hyvin hereillä työelämän murroksessa. Järjestöllä on meneillään Mahdollisuuksien aika -hanke, jossa ehdotetaan ratkaisuja uudistuvaan työelämään ja alustatalouteen.

”Työelämän murroksessa on kyse myös veropohjan kestävyydestä, eläketurvasta ja sosiaalisesta suojelusta. Ne on pidettävä mukana pohdinnoissa”, hän tähdentää.

Työelämä on ollut uuden edessä monta kertaa aiemminkin. Jouhki korostaa, että yhdessä sopimalla ja neuvottelemalla on muutokset saatu hyödyttämään kaikkia osapuolia ja takaamaan talouskasvun mahdollisuudet. Esimerkiksi paikallinen sopiminen on jo tosiasia. SAK on mukana kehittämässä sitä.

”Näkemyksemme mukaan paikallisen sopimisen tulee olla aitoa sopimista osana työehtosopimusjärjestelmää.”

Jouhki ei näe järjestäytymisasteen laskua epäluottamuslauseena ay-liikkeelle, sillä taustalla on työelämän pirstaloituminen.

”Toimimme tilanteessa parhaiten, kun teemme uusia yhteiskunnallisia avauksia. Esimerkiksi perhevapaauudistuksessa SAK oli selvä liikkeellepanija. Uskomme, että avausten myötä ihmiset ymmärtävät ay-liikkeen olevan heitä hyödyttävä, rakentava voima.”

Rohkeasti peliyrittäjäksi

KTM Kirsi Rossi, 36
Kauppatieteiden aikuisopiskelija Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa > Random Potion -peliyrityksen osakas ja johtaja

Kirsi Rossi valmistui joulukuussa pääaineenaan tietojohtaminen ja uskaltautui saman tien nuoren peliyrityksen osakkaaksi ja johtajaksi. Työ startup-yrityksessä vaatii paljon opettelemista ja aktiivista otetta.

Työelämässä Rossi ei ole aloittelija, sillä opintoja on edeltänyt ja niiden rinnalla kulkenut kymmenen vuoden työura yritysten markkinoinnissa, myös it-alan projekteissa. Graduaan hän kuitenkin teki päätoimisesti. Kun lopputyö alkoi valmistua, aukesi tilaisuus lähteä mukaan tietokonepelejä luovaan Random Potion -yritykseen.

”Pienessä ja uudessa firmassa tapahtuu koko ajan. Kun yhden asian saa hoidettua, on jo uutta edessä: joku tiimistä löytääkin uuden tehtävän tai rahoitus vaatii lisähuomiota”, hän kuvaa.

Rossi oli harkinnut yrittäjyyttä jo opiskellessaan ammattikorkeakoulussa. Nyt elämäntilanne tuki ajatusta.

”Peliala on kiinnostanut jo pitkään, koska monet kavereista ovat alalla. Ja kun oli tovin ollut päätoimisena opiskelijana, oli ehtinyt suhteuttaa tulonsakin myös yrittäjän aluksi vaihtelevaan tulovirtaan.”

Rossi toteaa pelialan olevan monen ammattilaisen yhteisö. Hän näkee tehtävänsä asiantuntijoiden johtajana vuolaiden ideavirtojen uomaajana.

”Untuvikkofirmassa, jossa kaikki ovat asiantuntijoita ja iso osa myös osakkaita, johtajan tulee luoda avointa keskustelukulttuuria. Vaikka yritys onkin syntynyt kaveriporukan ideasta, huomaa aika ajoin, että heidät pitää saada yhteen keskustelemaan ja jakamaan tietoa keskenään. Näin löytyvät uudet näkökulmat ja ajatukset.”

Joskus Rossi joutuu jopa toppuuttelemaan tiimiään.

”Vaikka porukalla on loputon määrä ideoita ja intoa, uudessa yrityksessä aika ja raha ovat rajallisia. Tarkoitus ei ole rajoittaa, mutta yhdessä on mietittävä, mihin suuntaan menemme.”

Työn imu on Rossin tehtävissä vahvaa, mutta hän varoo uppoutumasta liian syvälle. Kun koko ajan voisi tehdä enemmän ja enemmän, on aikaa otettava itsellekin.

Rossi lataa akkujaan liikkumalla. Ominta hänelle on tanssi kaikissa muodoissaan, baletista lattareihin.

”Kun opettelet koreografioita, et pysty enää miettimään työasioita. Parin tunnin tanssiharjoitusten jälkeen on mieli kirkastunut ja etäisyys antanut tilaa uusille ratkaisuille.”

12.4.2018

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013