( Työelämä )

3 x uusi työ

Teksti Soila Eräniemi, Michaela von Kügelgen Kuvat Kirsi Tuura, Juuso Noronkoski ja Tomas Biströmin kuva-albumi
  • Liikkumattomuus, ylipaino ja diabetes ovat kasvava ongelma."Fysioterapeuteilla on konkreettiset avaimet pitää eri-ikäiset ihmiset työ- ja toimintakykyisinä", muistuttaa FYSI ry:n toiminnanjohtaja Leila Salonen.

Terveyttä ja toimintakykyä kaikenikäisille

KTM Leila Salonen, 57
Suomen fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry, 
järjestöpäällikkö > FYSI ry toiminnanjohtaja

Leila Salonen on nimitetty Suomen fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n uudeksi toiminnanjohtajaksi. Hän toimii myös Suomen Fysikaaliset Hoitolaitokset Oy:n toimitusjohtajana sekä FYSI-lehden päätoimittajana.

”Terveydenhuollon rahoitusta ollaan parhaillaan uudistamassa ja huolenamme on yksityisen sektorin pärjääminen jatkossa. Ihmisiä oman työ- ja toimintakyvyn ylläpitoon kannustavista Kela-korvauksista ei tulisi luopua. Menetetään iso kannustin, jos ne rahat liitetään mukaan yhteiseen isoon rahasäkkiin, josta jaetaan niin siltarumpuihin kuin terveydenhuoltoonkin”, Salonen huolehtii.

Tärkeää olisi myös velvoittaa kunnat laskemaan ja julkistamaan itse tuottamiensa palveluiden todelliset kustannukset. Hankinnat olisi mahdollista tehdä todellisiin hinta- ja laatukriteereihin perustuen kustannustehokkaasti joko julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta.

Salonen haluaa lisätä tietoisuutta fysioterapiasta ja kuntoutuksesta sekä niiden vaikuttavuudesta. ”Jos tutkittuja vaikutuksia ei tunneta, ei hoitoja myöskään määrätä.”

Liikkumattomuus, ylipaino ja diabetes ovat kasvava ongelma. Tutkimustulokset osoittavat, että fysioterapialla voidaan huomattavasti parantaa myös vanhusten ja muistisairaiden toimintakykyä ja lisätä toivottuja kotivuosia.

”Laitosvoittoinen järjestelmämme on paitsi kallis, myös iäkkäitä passivoiva, usein jopa epäinhimillinen. Fysioterapeuteilla on konkreettiset avaimet pitää eri-ikäiset ihmiset työ- ja toimintakykyisinä. ”

Salonen iloitsee FYSIn houkuttelevasta ja kattavasta koulutustarjonnasta.

”Tällä pidämme kenttämme iskukykyisenä. On hienoa, että myös julkinen sektori on löytänyt meidät kouluttajana.”

EKONOMI 613. ARTO KUULUVAINEN. KUVA KIRSI TUURA ALMA360

Yliopistotutkija siirtyi yrityselämään

KTT Arto Kuuluvainen, 33
Turun kauppakorkeakoulu, CCR Tutkimuspalvelut 
> M3 Research Finland

Arto Kuuluvainen on nimitetty M3 Research Finlandin tutkimuspäälliköksi. Hän työskenteli aiemmin tutkimuspäällikkönä Turun kauppakorkeakoulussa CCR Tutkimuspalvelut -yksikössä. M3 Research on tanskalaislähtöinen yritys, jolla on toimintaa myös muissa Pohjoismaissa. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Tanskassa, ja sillä on noin 30 työntekijää. M3 Research on sijoittunut kahtena vuotena peräkkäin gaselliyritysten joukkoon Tanskassa. Viimeisenä neljänä vuotena se on kasvanut 259 prosenttia.

”On todella mielenkiintoista päästä mukaan kansainväliseen kasvuyritykseen. Ensivaikutelma tanskalaisesta yrityskulttuurista on, että ihmiset ovat hyvin helposti lähestyttäviä”, Kuuluvainen sanoo.

Kuuluvainen siirtyi yrityselämän palvelukseen akateemisesta maailmasta. Tutkijatohtorin toimenkuvaan kuuluivat yliopiston yrityssuhteiden kehittäminen ja ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen tutkimukseen.

”Yliopistouran loppuvaiheilla olin paljon tekemisissä yritysten kanssa. Jo nyt huomaa, että siitä on suuri apu uudessa työssäni.”

Yksi syy työpaikan vaihtamiseen olivat yliopistomaailmassa tapahtuvat raskaat rakennemuutokset.

”Ideologiaani vastaan sotii erityisesti se, että luovaa työtä tekevät tutkijat joutuivat ottamaan käyttöön kellokortit. Halusin myös uusia haasteita. Kun tilaisuus sattui kohdalle, en halunnut jättää sitä käyttämättä.”

M3 Researchin markkinatutkimuspaneelissa on lähes 80 000 suomalaista kuluttajaa. Prosessiin kuuluu, että tutkimusdata lähetetään Tanskaan koodattavaksi.

”Monissa yrityksissä ei ole enää markkinatutkimushenkilökuntaa, joten koen, että olemme juuri oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Tutkimusdatan kerääminen kaupallisessa yrityksessä on tehokasta. Saamme jopa viikossa valmiiksi vastaavan tutkimuksen, joka saattoi viedä yliopistolla kuukausia.”

Aluksi Kuuluvainen on päässyt uudessa työssään kehittämään yrityksen viestintää. M3 Researchille on perustettu oma blogi.

 artikkeli_pikkukuva2_220_220_M8A1520

Nya utmaningar i Frankfurt

EM Tomas Biström, 34
Kemira > Kemira Municipal & Industrial

Tomas Biström fick i somras chansen att flytta från Kemiras huvudkontor i Helsingfors till kontoret i Frankfurt och tvekade inte. Efter jobb på Hay Group, Altia och Moventas har han sedan fyra år tillbaka jobbat på Kemira.

Studierna i nationalekonomi och statistik på Hanken ledde in på den nuvarande arbetsbanan. Biström har jobbat närmare tio år med belöningssystem.

”Mikroekonomisidan i nationalekonomi handlar mycket om varför människor fattar vissa beslut, vilka är incentiven? Studierna har alltså gett mig en bra bakgrund för mitt jobb.”

Fastän han trivdes med jobbet i Helsingfors kände han ändå att han ville bredda sin kunskap inom HR. Sedan oktober jobbar Biström som HR partner för Kemiras affärsenhet Municipal & Industrial. Enhetens ledning sitter till stor del just i Frankfurt.

”På Kemira är en av HR:s viktigaste målsättningar att vi ska kunna ge människor utvecklingsmöjligheter. Jag hade pratat en hel del med min förman om att jag var intresserad av att få mer internationell erfarenhet och jobba utomlands, sedan dök Frankfurt upp som ett alternativ. Vi pratade några timmar om det med familjen och bestämde oss sedan för att åka.”

Med sig till Tyskland har Biström frun Anna och barnen Oliver och Olivia. Enligt honom var det ett bra läge att åka eftersom barnen, 6 och 4 år, inte ännu hade börjat skolan.

Fastän arbetsuppgifterna delvis är de samma som tidigare, finns det också en hel del nytt.

”Det är ett nytt sätt att jobba på, en annorlunda företagskultur än vad jag vant mig vid i Finland. Dessutom har jag en ny roll – en mer generisk HR-roll än tidigare.”

Arbetet sköts på engelska, så sin skoltyska behöver han inte.

”Men tyskan ska jag nog ta tag i så att jag kan prata flytande.”

Överlag har flytten och de nya arbetsuppgifterna löpt utan större problem. Trots en hel del praktiska arrangemang tycker Biström att allt känts ganska lätt.

”Man ska inte heller oroa sig för mycket för okända och nya saker. I stället ska man våga kasta sig så lär man sig på vägen.”

 

 

 

 

 

 

 

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013