( Kehittyminen )

Alf Rehn: Ajattelu on vaarallista työtä

Teksti Mikko Huotari
Kuva Markus Pentikäinen/Otavamedia
Jos pelko rajoittaa ajattelua, ihminen ei voi elää täyttä elämää.

Alf Rehn kokee olevansa etuoikeutettu, mitä tulee ajattelemiseen. Kun hänestä tuli Åbo Akademin organisaatioiden ja johtamisen professori 31-vuotiaana, hänelle annettiin mahdollisuuksia ja paljon aikaa miettiä asioita.

”Suurin osa ihmisistä on liian kiireisiä ajattelemaan”, Rehn sanoo.

Ajatteluun käytetty aika on vauhdittanut akateemista uraa ja näkyvyyttä mediassa. Lisäksi hänet on nimetty kansainväliselle bisnesajattelijoita listaavalle Thinkers 50 -listalle.

Ekonomin ura ei ollut Rehnille itsestäänselvyys. Itse asiassa hän halusi opiskella filosofiaa, mutta opiskelupaikkaa valitessa iski pelko toimeentulosta. Mutkien kautta hän päätyi opiskelemaan ekonomiksi.

”Ensimmäinen vuosi meni rällätessä. Sain viisi opintoviikkoa, kaikki huonoilla arvosanoilla. Ainoa kurssi, jonka sain läpi, oli organisaation ja johtamisen kurssi”, Rehn muistelee.

Toisen vuoden opiskelijana Rehn ryhdistäytyi. Motivaatio opintoja kohtaan kasvoi huikeasti, kun hänen opettajakseen tuli professori Claes Gustafsson.

”Hän oli aidosti omituinen opettaja, hyvin älyllinen ja laaja-alainen avainhenkilö. Tunneilla luettiin myös filosofiaa ja antropologiaa”, Rehn kuvailee.

Hän oivalsi, että ekonomina voi tehdä kumpaakin, eli pohtia suuria älyllisiä kysymyksiä ja olla samaan aikaan kiinni konkreettisissa asioissa.

”On mielenkiintoista lähestyä esimerkiksi kielen kysymyksiä tai kulttuurikysymyksiä kentässä, jossa ne oikeasti merkitsevät jotain, sen sijaan että pohditaan jotain steriiliä ja abstraktia yleisellä tasolla”, Rehn selittää.

”Eettisetkin keskustelut ovat kiinnostavia, kun niissä haisee hiki ja raha.”

Lentäen ravintolaan

Vaikka professorin työ on Rehnille mieluisaa, hän viihtyy hyvin myös liike-elämässä ja mediassa. Akateeminen elämä, hallitustyöskentely ja mediajulkisuus pitävät Rehnin kiireisenä, mutta miten hän nollaa päänsä?

”Jotkut sanovat, että heillä on rauhoittumisen tarve, mutta minä en edes tunnista sitä. En tiedä, mitä se tarkoittaa”, Rehn nauraa.

Hän kuitenkin harmittelee, että kiireiden vuoksi harrastukset ovat jääneet vähiin.

”Ennen kaikkea haluaisin, että olisi enemmän aikaa pelata tietokonepelejä. Olen suuri tappelu- ja seikkailupelien fani”, Rehn sanoo.

Huipputason ruualle Rehniltä on kuitenkin löytynyt jonkin verran aikaa. Hän ei itse niinkään kokkaa, vaan rakastaa Michelin-tähtiä. Välillä hän lentää naisystävänsä kanssa johonkin kaupunkiin pelkästään tutustuakseen kiinnostavaan ravintolaan.

”Huippuravintolan täytyy olla loputtoman luova ja erittäin tehdasmaisesti organisoitu. Tämä jännite on äärimmäisen kiehtova”, Rehn sanoo.

Ruumiin työtä

Thinkers 50 -listalle pääseminen on ollut suuri huomionosoitus Rehnille. Ajattelu on Rehnin työtä.

”Ajattelu on sekava prosessi, joka sisältää muun muassa lukemista ja ideoiden törmäilyä pään sisällä.”

Hänelle ajattelu on ruumiin työtä, jossa ajatus jalostuu, kun alkaa kirjoittaa. Kyse ei siis ole siitä, että ensin tulee jokin ahaa-elämys ja sen siirtää mekaanisesti paperille.

”Kun istuu läppärin ääressä ja työstää sitä eteenpäin, niin jossain vaiheessa saattaa kirjoittaakin jotain fiksua. Ajattelu istuu sormissa.”

Ajattelu on myös vaarallista ja uhkarohkeaa. Yleensä on helpompaa olla samaa mieltä muiden kanssa. Niin pääsee uralla eteenpäin, eikä lähipiiri ala vierastaa sooloilijaa. ”Suomessa suurin osa ihmisistä ei elä täyttä elämää, koska he pelkäävät, eivätkä käytä aivojaan. Pelon vuoksi ideat eivät nouse siivilleen”, Rehn pohtii.

”Pelko meidät syö, eivät lamat.”

Feministin perspektiivi

Rehn sanoo, että hän käy myös feminististä. Omaa uraansa peilatessaan hän uskoo, että tuskin kukaan 30-vuotias nainen olisi saanut hänen professuuriaan. Nuori vihainen mies siihen hommaan kelpasi, mutta naista olisi todennäköisesti pidetty pyrkyrinä tai tytönhempukkana.

”Naiset eivät ole edelleenkään tasa-arvoisia. Yhteiskunnassamme on yhä pieniä mekanismeja, joiden vuoksi naiset, homot, ikääntyneet tai eri etnistä alkuperää olevat joutuvat kokemaan rajoituksia, joita minun kaltaiseni valkoinen, keskiluokkainen heteromies ei kohtaa”, Rehn sanoo.

Feminismin piikkiin laitetaan kaikenlaisia ääliömäisyyksiä, mutta kyse on vallan kritiikistä. Ja kun puhutaan vallasta, se liittyy Rehnin alaan, johtamiseen. Feministisistä teorioista lähtevää gender-tutkimusta on tarjolla Rehnin laitoksen maisteritason kursseilla.

”Me emme tuputa sitä, mutta jos jostain tulee johtaja, niin hänellä tulee olemaan miesalaisia ja naisalaisia, miesjohtajia ja naisjohtajia. Meidän täytyy ymmärtää tällaisia asioita ja vallan järjestelmää. Se on yksi perspektiivi, joka olisi hyvä hallita.”

1.6.2016

Q&A

Kuvaile itseäsi ekonomina kolmella sanalla?

Utelias, laiska, eksynyt

Millainen on täydellinen päiväsi?

Kun on kaukana pois toimistolta, saa töitäkin tehtyä.

Paha mokasi työelämässä?

Ehkä olisi pitänyt systemaattisemmin lähteä kauas ulkomaille nuorempana.

Kolme vinkkiä kylterille?

1) Kokeile enemmän uusia kulttuureja ja maita.

2) Yliopistossa luettu ei riitä koulutukseksi. Koko ajan täytyy oppia.

3) Tee paljon virheitä ja kokeile monta syntiä. Se on ainoa tapa oppia elämässä.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013