( Yhteiskunta )

André Noël Chaker – Suomen ihanuuksien löytäjä

Teksti Arja Vartia Kuvat Miika Kainu


Ekonomi-lehden uusi kolumnisti, urheilun, median, juridiikan ja lobbauksen moniottelija André Noël Chaker saa meidät suomalaiset uskomaan, että olemme kansana tehneet ihmeitä ja meillä on erinomainen yhteiskunta.

Joulunalusviikon lumisina ja hyytävän kylminä pakkaspäivinä, yt-neuvottelujen ruuhka-aikoina, oli vaikea uskoa, että Suomi on jonkun mielestä ”Ihanuuksien ihmemaa”. Näinhän haastateltavani André Noël Chaker kirjassaan The Finnish Miracle väittää. Reilun tunnin haastattelun jälkeen olenkin sitä mieltä, että näinhän asia on. Chaker onkin puhumisen taituri, Speakersforum valitsi hänet Vuoden Puhujaksi 2012. Osaa viisi kirjaa julkaissut Chaker myös kirjoittaa, niinpä hän aloittaa tämän lehden uutena kolumnistina.

540_260_AndreChaker_E8R7051

Vuoden Puhuja itse on kunniastaan yllättynyt ja äärimmäisen onnellinen: ”Se, että minut palkitaan Suomessa, suomenkielisistä puheista, saa minut erityisen iloiseksi. Ja missä seurassa olenkaan: minun edeltäjäni ovat todella kovia nimiä.”

Vuoden puhujan titteli perustuu esityksistä annettuun palautteeseen. Puhetilaisuuksia Chakerilla oli viime vuonna parisenkymmentä, ja jo esitysten päätteeksi hän tiesi, että sanoma meni perille. Sen vahvistivat yleisön taputukset, hurraahuudot seisaaltaan ja yleisön puhkeaminen laulamaan.

Wall Streetiltä suoraan Jyväskylään

Chaker opiskeli juridiikkaa sekä Kanadassa, USA:ssa että Pariisissa, mutta opiskeluvuosiin mahtui myös nuorisotyötä ja urheilua, joiden kautta hän piipahti vaihdossa myös Suomessa. Hän tuli vaihto-ohjelman kautta Suomeen opettamaan kesäksi teatteria ja kieliä.

Chakerin nimi jäi opetusministeriölle muistiin. Kun Suomeen tarvittiin muutama vuosi myöhemmin kielitaitoista, erityisesti ranskaa puhuvaa juristia urheilun tieteelliseen järjestöön (International Council of Sport Science), apuun haettiin Chakeria.

”Kun puhelin soi, niin simsalabim, jouduin New Yorkin Wall Streetiltä Kauppakadulle Jyväskylään. Soittaja oli kalju tiedemies, professori Paavo Komi – ei romanttisesti suomalainen kaunotar. ”

Myöhemmin Suomesta löytyi myös kaunotar, ja nyt Chakerilla on suomalainen vaimo, kaksi lasta ja punainen tupa Espoossa.

Chaker uskoo perusarvoihin

Suomessa Chakeria alkoi kiinnostaa myös ympäröivä yhteiskunta. Suomea ja Kanadaa on joiltakin osin pidetty samanlaisina maina. Yhtäläisyyksiä ovat karut olosuhteet ja harva asutus, mutta Chakerin mukaan Kanadassa on nyt menetetty usko ja into kestävän työn tekemiseen, Suomessa se on jäljellä.

”Vaikka se kuulostaa sinisilmäiseltä, niin olen todistanut sen oikeaksi. Kestävä kehitys ja sijoitukset pitkän tähtäimen tekemiseen ovat luoneet Suomesta kilpailukykyisen ja menestyvän maan, vaikka juuri nyt sitä on vaikeampi uskoa.”

Usko moneen perusasiaan on Kanadassa niin pahasti kadoksissa, että Chaker haluttiin Kanadan televisioon kertomaan Suomen esimerkkiä.

”Tosin Suomikaan ei ole täydellinen yhteiskunta, kaukana ihannetilasta, mutta Suomen investoinnit koulutukseen, terveydenhuoltoon ja teknologiseen tutkimukseen kantavat pitkällä aikavälillä. Kanadassakin oli ennen niin. Kanadan talouskehitys on peräisin öljyrahasta ja se ohjaa päätöksiä nykyisin liikaa. Kanadalaisille olisi hyvä, jos öljy kestäisi pitempään.”

Chaker muistuttaa, että vain muutama kymmenen vuotta sitten Suomi oli kilpailukykymittareissa sijoilla 20–30, nyt se on kolmas ja on joskus ollut ykkönenkin. Kuuden puolueen hallitus on myös kova juttu. Vaikka sen toiminta on vaikeaa, se on myös osoitus demokratian toimimisesta ja kyvystä sopia asioita yli rajojen. Kanadassa vasemmiston ja oikeiston vastakkainasettelu on kovaa.

Chaker myöntää, että suomalaisilla on puutteita kommunikaatiossa, itseluottamus ei ole aina kohdallaan. On pahaa sisua, mutta älyllinen toimintatapa vie eteenpäin ja päätöksiä saadaan aikaan. Hän haluaisi myös oman syntymämaansa palaavan näiden arvojen äärelle, koska sitoutuminen peruspilareihin auttaa voittamaan tämän pelin.

Maailmanluokan lobbari vie rahapelejä Afrikkaan

Chakerin nykyinen päivätyö Veikkauksessa on olla toimitusjohtajan neuvonantaja. Siihen liittyvät muun muassa kansainväliset suhteet, taistelu sopupelaamista vastaan ja lobbaus. Yksi lobbaustehtävä vei hänet jopa Afrikkaan.

”Tehtäväni oli kertoa 14 Afrikan maan edustajalle ranskaksi, miten luodaan maailman paras rahapeliyhtiö. Meillähän on siitä näyttöä, koska tuotamme Suomessa viisi kertaa enemmän rahaa kuin Euroopan peliyhtiöt keskimäärin. Olemme tehokkaita. Veikkaus ja RAY jakavat yli miljardi euroa joka vuosi kulttuuriin ja urheiluun. Sen vuoksi kokemuksiamme kuunnellaan.”

Kun Chaker halusi kuulijoiden täyden huomion, hän aloitti tarinansa kertomalla terveisiä toisesta suuresta afrikkalaisesta maasta, jonka nimi on Suomi. Kaikki olivat kerrankin hiljaa. Yksi nuori kaveri kysyi, miksi te kutsutte Suomea afrikkalaiseksi maaksi, Suomihan on maantieteellisesti pohjoisessa. Chaker jatkoi historian esimerkillä:

”150 vuotta sitten joka kuudes suomalaisen kuoli nälkään. Noin 100 vuotta sitten joka toinen suomalainen taisteli toistaan vastaan. Se oli yksi verisimmistä sisällissodista. Sitten oli vielä kolme ’pienempää’ sotaa.”

540_260_AndreChaker_E8R7243

Tämä kuulosti jo tosi afrikkalaiselta. Nyt Suomi on kilpailukyvyltään maailman kärkimaita, jossa on maailman paras perusopetus, ja monet muut asiat ovat kunnossa. Puhe inspiroi kuulijat näkemään, että ehkä heidänkin asiansa voivat tulla kuntoon 150 vuoden aikana.

Lobbauksesta Chakerilla on monta muutakin esimerkkiä. Jyväskylän pestin jälkeen hän halusi suorittaa Helsingin kauppakorkeakoulussa MBA- tutkinnon, mutta taas puhelin pirisi. Oli vuosi 1997 ja soittaja oli Martin Saarikangas, joka topakasti ilmoitti, että lopeta nyt opiskelu ja tule auttamaan minua saamaan talviolympialaiset Suomeen.

Voitto ei valitettavasti tullut kotiin. Chaker suoritti opiskelunsa loppuun ja hänestä tuli vähäksi aikaa pienen it-yrityksen toimitusjohtaja. Ja taas tuli puhelu, soittaja oli Antti Pihlakoski. Nyt piti saada Suomeen yleisurheilun MM-kisat. Se projekti onnistui. Kisojen sopimusneuvottelut ja protokolla-asiat lankesivat Chakerille. Kisat olivat menestys sateesta huolimatta, ja Helsingin henkeä muistellaan vieläkin.

Suomen musiikkilistoilla kolmella kielellä

Takataskusta löytyy vielä yksi ulottuvuus: musiikki. Siksi ei ole mitenkään ihmeellistä, että haastattelun lomassakin Chaker valaisee joitakin aiheita laulaen. Hän oli Les Frogs -yhtyeen solisti, jonka esikoisalbumi D Part julkaistiin vuonna 1997. Levyllä on J. Karjalaisen ranskaksi käännettyjä, hiteiksi nousseita kappaleita, muun muassa Elle (Hän), Madame Chance (Onni) ja Je suis un homme (Mies, jolle ei koskaan tapahdu mitään).

Ystävyys Karjalaisen kanssa on tuonut mukanaan monenlaisia keikkoja kummallekin, muun muassa esiintymisen Tangomarkkinoilla. Chaker sanoo vaatimattomasti, että hän on ainoa laulaja, joka on päässyt Suomessa listoille näillä kolmella kielellä (englanti, ranska ja suomi).

Luomisvoima näkyy myös kirjailijana, Chaker on julkaissut viisi kirjaa. Aiheet kumpuavat kansataloudesta, sosiologiasta ja psykologiasta, eli aineksista, joista menestys on tehty: ”Haen teoriaa, joka on tarpeeksi yleinen ja jonka ymmärtävät myös tavalliset ihmiset, eivät pelkät ekonomistit.”

Näistä aiheista hän haluaa myös kolumneissaan avata suomalaisten silmiä, unohtamatta kehityskohteita, eli jatkoa The Finnish Miracle -ilmiölle: ”Ehkä näen asiat selvemmin, kun olen tavallaan ulkopuolinen, mutta kuitenkin yhteiskunnan sisällä.”

Kolumnisti on oppinut flopeista

Mutta onko kaiken menestyksen ja onnistumisten joukossa jotain mikä ei mennyt ihan putkeen?

”Oh my God, floppeja on paljon, pieniä ja isoja. Pääsin ensimmäisen kerran Helsingin Sanomien etusivulle kesällä 1999 isoon kuvaan, jossa minulla on isot kyyneleet silmissä. Otsikko oli: ”Helsinki 2006 hanke kaatui”. Mutta se oli alku menestykseen, joka toteutui Yleisurheilun MM-kisoissa. ”

Myös it-yhtiön tarinan hän kokee epäonnistumisena, vaikka yhtiö ei tappiollinen ollutkaan: ”Selvisimme hengissä, mutta miljardituotoista jäimme kauas. Siihen oli syynä väärä ajoitus. Olimme liian etuajassa, aika ei ollut kypsä mobiilimarkkinoinnille vielä 2000-luvun alussa.”

Sitä miksi Nelosen ohjelma Ota tai Jätä jäi yhteen jaksoon, Chaker ei osaa arvioida: ”Minua harmitti hirveän paljon, kun uskoimme ohjelman formaattiin ja rahoitimme Veikkauksen kautta sitä paljon.”

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013