( Yhteiskunta )

André Noël Chaker – Suomen ihanuuksien löytäjä

Teksti Arja Vartia Kuvat Miika Kainu


Ekonomi-lehden uusi kolumnisti, urheilun, median, juridiikan ja lobbauksen moniottelija André Noël Chaker saa meidät suomalaiset uskomaan, että olemme kansana tehneet ihmeitä ja meillä on erinomainen yhteiskunta.

Joulunalusviikon lumisina ja hyytävän kylminä pakkaspäivinä, yt-neuvottelujen ruuhka-aikoina, oli vaikea uskoa, että Suomi on jonkun mielestä ”Ihanuuksien ihmemaa”. Näinhän haastateltavani André Noël Chaker kirjassaan The Finnish Miracle väittää. Reilun tunnin haastattelun jälkeen olenkin sitä mieltä, että näinhän asia on. Chaker onkin puhumisen taituri, Speakersforum valitsi hänet Vuoden Puhujaksi 2012. Osaa viisi kirjaa julkaissut Chaker myös kirjoittaa, niinpä hän aloittaa tämän lehden uutena kolumnistina.

540_260_AndreChaker_E8R7051

Vuoden Puhuja itse on kunniastaan yllättynyt ja äärimmäisen onnellinen: ”Se, että minut palkitaan Suomessa, suomenkielisistä puheista, saa minut erityisen iloiseksi. Ja missä seurassa olenkaan: minun edeltäjäni ovat todella kovia nimiä.”

Vuoden puhujan titteli perustuu esityksistä annettuun palautteeseen. Puhetilaisuuksia Chakerilla oli viime vuonna parisenkymmentä, ja jo esitysten päätteeksi hän tiesi, että sanoma meni perille. Sen vahvistivat yleisön taputukset, hurraahuudot seisaaltaan ja yleisön puhkeaminen laulamaan.

Wall Streetiltä suoraan Jyväskylään

Chaker opiskeli juridiikkaa sekä Kanadassa, USA:ssa että Pariisissa, mutta opiskeluvuosiin mahtui myös nuorisotyötä ja urheilua, joiden kautta hän piipahti vaihdossa myös Suomessa. Hän tuli vaihto-ohjelman kautta Suomeen opettamaan kesäksi teatteria ja kieliä.

Chakerin nimi jäi opetusministeriölle muistiin. Kun Suomeen tarvittiin muutama vuosi myöhemmin kielitaitoista, erityisesti ranskaa puhuvaa juristia urheilun tieteelliseen järjestöön (International Council of Sport Science), apuun haettiin Chakeria.

”Kun puhelin soi, niin simsalabim, jouduin New Yorkin Wall Streetiltä Kauppakadulle Jyväskylään. Soittaja oli kalju tiedemies, professori Paavo Komi – ei romanttisesti suomalainen kaunotar. ”

Myöhemmin Suomesta löytyi myös kaunotar, ja nyt Chakerilla on suomalainen vaimo, kaksi lasta ja punainen tupa Espoossa.

Chaker uskoo perusarvoihin

Suomessa Chakeria alkoi kiinnostaa myös ympäröivä yhteiskunta. Suomea ja Kanadaa on joiltakin osin pidetty samanlaisina maina. Yhtäläisyyksiä ovat karut olosuhteet ja harva asutus, mutta Chakerin mukaan Kanadassa on nyt menetetty usko ja into kestävän työn tekemiseen, Suomessa se on jäljellä.

”Vaikka se kuulostaa sinisilmäiseltä, niin olen todistanut sen oikeaksi. Kestävä kehitys ja sijoitukset pitkän tähtäimen tekemiseen ovat luoneet Suomesta kilpailukykyisen ja menestyvän maan, vaikka juuri nyt sitä on vaikeampi uskoa.”

Usko moneen perusasiaan on Kanadassa niin pahasti kadoksissa, että Chaker haluttiin Kanadan televisioon kertomaan Suomen esimerkkiä.

”Tosin Suomikaan ei ole täydellinen yhteiskunta, kaukana ihannetilasta, mutta Suomen investoinnit koulutukseen, terveydenhuoltoon ja teknologiseen tutkimukseen kantavat pitkällä aikavälillä. Kanadassakin oli ennen niin. Kanadan talouskehitys on peräisin öljyrahasta ja se ohjaa päätöksiä nykyisin liikaa. Kanadalaisille olisi hyvä, jos öljy kestäisi pitempään.”

Chaker muistuttaa, että vain muutama kymmenen vuotta sitten Suomi oli kilpailukykymittareissa sijoilla 20–30, nyt se on kolmas ja on joskus ollut ykkönenkin. Kuuden puolueen hallitus on myös kova juttu. Vaikka sen toiminta on vaikeaa, se on myös osoitus demokratian toimimisesta ja kyvystä sopia asioita yli rajojen. Kanadassa vasemmiston ja oikeiston vastakkainasettelu on kovaa.

Chaker myöntää, että suomalaisilla on puutteita kommunikaatiossa, itseluottamus ei ole aina kohdallaan. On pahaa sisua, mutta älyllinen toimintatapa vie eteenpäin ja päätöksiä saadaan aikaan. Hän haluaisi myös oman syntymämaansa palaavan näiden arvojen äärelle, koska sitoutuminen peruspilareihin auttaa voittamaan tämän pelin.

Maailmanluokan lobbari vie rahapelejä Afrikkaan

Chakerin nykyinen päivätyö Veikkauksessa on olla toimitusjohtajan neuvonantaja. Siihen liittyvät muun muassa kansainväliset suhteet, taistelu sopupelaamista vastaan ja lobbaus. Yksi lobbaustehtävä vei hänet jopa Afrikkaan.

”Tehtäväni oli kertoa 14 Afrikan maan edustajalle ranskaksi, miten luodaan maailman paras rahapeliyhtiö. Meillähän on siitä näyttöä, koska tuotamme Suomessa viisi kertaa enemmän rahaa kuin Euroopan peliyhtiöt keskimäärin. Olemme tehokkaita. Veikkaus ja RAY jakavat yli miljardi euroa joka vuosi kulttuuriin ja urheiluun. Sen vuoksi kokemuksiamme kuunnellaan.”

Kun Chaker halusi kuulijoiden täyden huomion, hän aloitti tarinansa kertomalla terveisiä toisesta suuresta afrikkalaisesta maasta, jonka nimi on Suomi. Kaikki olivat kerrankin hiljaa. Yksi nuori kaveri kysyi, miksi te kutsutte Suomea afrikkalaiseksi maaksi, Suomihan on maantieteellisesti pohjoisessa. Chaker jatkoi historian esimerkillä:

”150 vuotta sitten joka kuudes suomalaisen kuoli nälkään. Noin 100 vuotta sitten joka toinen suomalainen taisteli toistaan vastaan. Se oli yksi verisimmistä sisällissodista. Sitten oli vielä kolme ’pienempää’ sotaa.”

540_260_AndreChaker_E8R7243

Tämä kuulosti jo tosi afrikkalaiselta. Nyt Suomi on kilpailukyvyltään maailman kärkimaita, jossa on maailman paras perusopetus, ja monet muut asiat ovat kunnossa. Puhe inspiroi kuulijat näkemään, että ehkä heidänkin asiansa voivat tulla kuntoon 150 vuoden aikana.

Lobbauksesta Chakerilla on monta muutakin esimerkkiä. Jyväskylän pestin jälkeen hän halusi suorittaa Helsingin kauppakorkeakoulussa MBA- tutkinnon, mutta taas puhelin pirisi. Oli vuosi 1997 ja soittaja oli Martin Saarikangas, joka topakasti ilmoitti, että lopeta nyt opiskelu ja tule auttamaan minua saamaan talviolympialaiset Suomeen.

Voitto ei valitettavasti tullut kotiin. Chaker suoritti opiskelunsa loppuun ja hänestä tuli vähäksi aikaa pienen it-yrityksen toimitusjohtaja. Ja taas tuli puhelu, soittaja oli Antti Pihlakoski. Nyt piti saada Suomeen yleisurheilun MM-kisat. Se projekti onnistui. Kisojen sopimusneuvottelut ja protokolla-asiat lankesivat Chakerille. Kisat olivat menestys sateesta huolimatta, ja Helsingin henkeä muistellaan vieläkin.

Suomen musiikkilistoilla kolmella kielellä

Takataskusta löytyy vielä yksi ulottuvuus: musiikki. Siksi ei ole mitenkään ihmeellistä, että haastattelun lomassakin Chaker valaisee joitakin aiheita laulaen. Hän oli Les Frogs -yhtyeen solisti, jonka esikoisalbumi D Part julkaistiin vuonna 1997. Levyllä on J. Karjalaisen ranskaksi käännettyjä, hiteiksi nousseita kappaleita, muun muassa Elle (Hän), Madame Chance (Onni) ja Je suis un homme (Mies, jolle ei koskaan tapahdu mitään).

Ystävyys Karjalaisen kanssa on tuonut mukanaan monenlaisia keikkoja kummallekin, muun muassa esiintymisen Tangomarkkinoilla. Chaker sanoo vaatimattomasti, että hän on ainoa laulaja, joka on päässyt Suomessa listoille näillä kolmella kielellä (englanti, ranska ja suomi).

Luomisvoima näkyy myös kirjailijana, Chaker on julkaissut viisi kirjaa. Aiheet kumpuavat kansataloudesta, sosiologiasta ja psykologiasta, eli aineksista, joista menestys on tehty: ”Haen teoriaa, joka on tarpeeksi yleinen ja jonka ymmärtävät myös tavalliset ihmiset, eivät pelkät ekonomistit.”

Näistä aiheista hän haluaa myös kolumneissaan avata suomalaisten silmiä, unohtamatta kehityskohteita, eli jatkoa The Finnish Miracle -ilmiölle: ”Ehkä näen asiat selvemmin, kun olen tavallaan ulkopuolinen, mutta kuitenkin yhteiskunnan sisällä.”

Kolumnisti on oppinut flopeista

Mutta onko kaiken menestyksen ja onnistumisten joukossa jotain mikä ei mennyt ihan putkeen?

”Oh my God, floppeja on paljon, pieniä ja isoja. Pääsin ensimmäisen kerran Helsingin Sanomien etusivulle kesällä 1999 isoon kuvaan, jossa minulla on isot kyyneleet silmissä. Otsikko oli: ”Helsinki 2006 hanke kaatui”. Mutta se oli alku menestykseen, joka toteutui Yleisurheilun MM-kisoissa. ”

Myös it-yhtiön tarinan hän kokee epäonnistumisena, vaikka yhtiö ei tappiollinen ollutkaan: ”Selvisimme hengissä, mutta miljardituotoista jäimme kauas. Siihen oli syynä väärä ajoitus. Olimme liian etuajassa, aika ei ollut kypsä mobiilimarkkinoinnille vielä 2000-luvun alussa.”

Sitä miksi Nelosen ohjelma Ota tai Jätä jäi yhteen jaksoon, Chaker ei osaa arvioida: ”Minua harmitti hirveän paljon, kun uskoimme ohjelman formaattiin ja rahoitimme Veikkauksen kautta sitä paljon.”

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013