( Kylteri )

Avaa kylterijäsenyyteen uusi ulottuvuus heti syksyllä

Teksti Salla Salokanto
Elokuusta lähtien kylteri on voinut hankkia käyttöönsä kattavammat jäsenpalvelut jo opiskeluaikana. KylteriPlus-palvelupaketin palvelut tukevat työelämään siirtymisessä ja henkilökohtaisessa kehityksessä.

Kylterijäsenelle on nyt Suomen Ekonomeissa tarjolla aiempaa enemmän valinnanvaraa, kun itselleen on elokuusta lähtien voinut hankkia kyltereille suunnatun lisäpalvelupaketin. Sen avulla kylteri saa ekonomijäsenen etuja jo ennen valmistumista. Tavoitteena on vastata entistä paremmin työelämän kehitykseen ja nuorten jäsenten toiveisiin.

”Palvelupaketti oli kylterien kannalta luontevaa ottaa käyttöön näin syksyn alusta, kun uusi lukuvuosi alkaa”, Suomen Ekonomien kylterien ja nuorten ekonomien asiakkuuksista vastaava Tanja Hankia kertoo.

Ekonomien kylterijäsenyys on jatkossakin ilmainen. 25 euron hintainen KylteriPlus-paketti puolestaan on voimassa lukuvuoden kerrallaan. Uuden jakson voi hankkia käyttöönsä taas aina lukuvuoden alussa.

Palvelupaketti on suunnattu nimensä mukaisesti kyltereille. Valmistumisen jälkeen vastavalmistunut saa ekonomijäsenyydestä 60 prosentin alennuksen, ja käytössä ovat kaikki sen edut.

Palvelut tukevat työelämään siirtymisessä

KylteriPlussan sisältö on suunniteltu ennen kaikkea maisterivaiheen opiskelijoita ja heidän tarpeitaan silmällä pitäen. Palvelut esimerkiksi auttavat rakentamaan uraa ja keventävät siirtymää työelämään. Urapalvelut voivat olla kullanarvoisia myös työpaikkaa etsittäessä.

”Opiskelijoiden tilanteet ja taustat kuitenkin vaihtelevat, ja paketin palvelut voivat tuntua ajankohtaisilta jo vaikka fuksisyksynä”, Tanja Hankia kertoo. ”Kuka tahansa kylteri voi siis halutessaan hankkia paketin.”

Valmistuminen ei enää välttämättä ole ainoa askel siirryttäessä työelämään. Opintojen pohjalla voi olla työkokemusta tai aiempia tutkintoja, ja toisaalta monet siirtyvät työelämään jo kauan ennen valmistumistaan. Palvelut valittiin kattavien selvitysten ja mielipidetiedustelujen pohjalta.

”Tutkimusten ja kyselyiden mukaan opiskelijoilla on tarvetta laajemmille palveluille jo ennen opintojen päättymistä, ja räätälöintimahdollisuuksille on siksi ollut kysyntää”, Tanja Hankia kuvaa.

Fokus omaan tilanteeseen

KylteriPlus-paketin eduista Tanja Hankia nostaa esiin etenkin liitolta saatavan henkilökohtaisen urapalvelun. Urapalveluiden ryhmäpalvelut, kuten klinikat, ryhmäsparraukset ja webinaarit, ovat avoimia kaikille kylterijäsenille. Henkilökohtaisten palveluiden myötä päästään kuitenkin etsimään täsmäratkaisuja ja paneutumaan opiskelijan yksilölliseen tilanteeseen tarkemmin.

”Henkilökohtaisissa urapalveluissa käydään luottamuksellinen keskustelu, jossa voidaan keskittyä kulloinkin ajankohtaiseen asiaan: voidaan esimerkiksi viilata ansioluetteloa, tukea palkkaneuvotteluissa tai käynnistellä graduprojektia. Palvelu on ehdottomasti hyödyllinen myös ennen valmistumista, ja edun myötä toivomme, että kylterit tutustuisivat tarjontaan entistä paremmin”, Hankia kertoo.

KylteriPlus-palvelupaketin hankkineet saavat myös kutsun Suomen Ekonomien Nuoret Ekonomit -tilaisuuksiin, joita järjestetään ympäri maata yliopistopaikkakunnilla. Tilaisuuksissa ovat kiertäneet uravalmentajamme yhdessä ulkopuolisen puhujan kanssa. Kiertueella on myös omaan uraan keskittyvä teema.

Rahanarvoinen etu on myös tavallista kylterijäsenen etua pidempi, lähes ympärivuotinen Kauppalehden tilaus sekä Kauppalehti Optio. Paketin hankkineet ovat lisäksi oikeusturva- ja vastuuvakuutettuja.

13.9.2017

Mikä KylteriPlus?

KylteriPlus-paketin hakkimalla kylterijäsen saa käyttöön uusia palveluita:

  • Henkilökohtaista palvelua Suomen Ekonomien urapalveluista
  • Laajempi Kauppalehti-etu: Kauppalehti ja Kauppalehti Optio heinäkuun loppuun saakka
  • Oikeusturva- ja vastuuvakuutus
  • Kutsu Nuoret Ekonomit -kiertueelle
  • Lifted-hyvinvointivalmennus, jos paketin tilaa syyskuun aikana.

Ilman pakettia kylterijäsenyyteen sisältyvät Suomen Ekonomien juristipalvelut, urapalveluiden klinikat, ryhmäsparraukset ja webinaarit, Kauppalehden ilmaisjaksot, paikkakuntakohtaisia tilaisuuksia sekä Ekonomi-lehti.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013