( Yhteiskunta )

Biotalous uudistaa bisnesmallit

Teksti Jukka Nortio
Kuvat Roope Permanto
  • ”Biotaloudessa on kyse myös siitä, miten ja miksi raaka-ainetta käytetään”, sanoo Sitran Eeva Hellström.
  • ”Biolääkkeiden osuus on jo lähes puolet lääketeollisuuden euromääräisestä myynnistä”, sanoo FIT Biotechin toimitusjohtaja Kalevi Reijonen.
  • ”Bio tarkoittaa suuntautumista tulevaisuuteen, kestäviä tuotteita ja ratkaisuja sekä hyvää ympäristösuorituskykyä”, sanoo UPM:n strategiajohtaja Kari Ståhlberg.
  • Neste Oilin teknologiajohtaja Lars-Peter Lindforsilla on selkeä näkemys, miksi yhtiö kasvoi vuosituhannen alussa ulos perinteisen öljy-yhtiön toimintamallista.
  • ”Mikrobien käytöllä on valtavat mahdollisuudet nyt, kun niiden toimintamekanismit tunnetaan paremmin”, sanoo NaturVentionin toimitusjohtaja Niko Järvinen.
Biotalouden odotetaan tuottavan Suomessa vuonna 2025 sata miljardia euroa. Mutta millä lihaksilla?

Biotalous oli yksi vuoden 2008 uudissanoista, kertoo silloinen Mitä Missä Milloin -kirja. Biotaloudelle kaavailtiin suurta roolia, siitä leivottiin ”uutta Nokiaa”. Odotuksille oli katetta, sillä Porvoon Kilpilahdessa oli edellisvuonna käynnistynyt maailman ensimmäinen uusiutuvista raaka-aineista dieseliä tuottava laitos.

Neste Oilin teknologiajohtaja Lars-Peter Lindforsilla on selkeä näkemys, miksi yhtiö kasvoi vuosituhannen alussa ulos perinteisen öljy-yhtiön toimintamallista.

”Öljynjalostus oli valtavassa muutoksessa. Euroopassa kysyntä supistui, Yhdysvaltojen omavaraisuus kasvoi liuskeöljyn myötä ja Lähi-idässä tuli jatkuvasti uutta kapasiteettia. Emme pystyneet kasvamaan pelkästään perinteisessä bisneksessä vaan meidän oli etsittävä uutta kasvua.”

Globaalit paineet hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseksi ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseksi kasvoivat. EU:ssa päätettiin lisätä biopohjaisten polttoaineiden käyttöä. Neste Oililla oli jo vanhastaan vahvaa osaamista muiden kuin fossiilisten polttoaineiden jalostamisesta. Yhtiö päätti satsata uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön liikennepolttoaineiden tuotannossa.

UPM puolestaan hyppäsi biotalousjunan kyytiin metsäteollisuuden murroksen kannustamana.

”2000-luvun puolivälissä painopaperin valmistus oli edelleen ydinbisneksemme. Paperin kysyntä ei enää kuitenkaan kasvanut, ja alan kilpailutilanne muuttui pysyvästi. Ymmärsimme, ettei paperi tuo jatkossa meille samanlaista kannattavuutta ja kasvua kuin ennen”, UPM:n strategiajohtaja Kari Ståhlberg muistelee.

UPM turvautui perinteisiin tehostamistoimiin, kuten tuotantolaitosten sulkemiseen, mutta ryhtyi myös muuttamaan koko toimintaansa.

Vuonna 2008 UPM julkisti uuden strategiansa, jonka mukaan UPM:n tavoitteena oli olla edelläkävijä uudessa metsäteollisuudessa ja luoda lisäarvoa uusiutuvista ja kierrätettävistä raaka-aineista. Seuraavana vuonna lanseerattiin Biofore-termi, joka tiivistettiin vuosikertomuksessa 2009 näin: ”Bio tarkoittaa suuntautumista tulevaisuuteen, kestäviä tuotteita ja ratkaisuja sekä hyvää ympäristösuorituskykyä. Fore merkitsee monipuolista ja edistyksellistä metsäbiomassan käyttöä, mutta myös edelläkävijyyttä.”

Kolme kysymystä

Yksinkertaisimmillaan biotalous määritellään kysymällä, mitä raaka-ainetta käytetään. Se ei riitä. On myös kysyttävä, miten ja miksi.

”Biomassan hyödyntäminen ei yksin riitä siihen, että toiminta on biotaloutta. On kysyttävä, miten tuotantoprosessi on järjestetty. Virtaavatko bioraaka-aineet tuhlaavasti tuotannon lävitse kuin ripulitaloudessa vai käytetäänkö kestäviä ainekiertoja ja hyödynnetäänkö tuotannon sivuvirtoja”, Sitran strategiayksikön johtava asiantuntija Eeva Hellström painottaa.

Miksi-kysymyksellä haetaan vastausta tuotannon syihin ja lopputulokseen.

”Biotalouden lopputuotteet eivät voi olla turhanaikaisia härpäkkeitä, vaan ne ratkaisevat tavalla tai toisella globaaleja ongelmia. Hyvä esimerkki on puuvillan korvaaminen kestävämmin tuotetulla biomassalla, kuten puukuidulla.”

EU:n biotalousstrategiassa arvopohjainen kokonaisuus on selvästi esillä. Suomessa on jämähdetty pelkkään raaka-ainepohjaan.

”Jos katsomme biotaloutta suppeasti ja pelkästään vanhojen toimintatapojen uudelleennimeämisellä, menetämme ne valtavat mahdollisuudet, mitä biotalous meille voi antaa. Biotalous ei ole toimiala vaan uudenlainen lähestymistapa ja toimintamalli, joka lävistää monia toimialoja.”, Hellström sanoo.

Isoja odotuksia

Vuoteen 2030 ulottuva Suomen biotalousstrategia julkistettiin toukokuussa 2014. Sen tavoitteena on nostaa Suomi biotalouden suurvallaksi.

Biotaloudesta odotetaan suurta työllistäjää: 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2011 biotalous työllisti noin 320 000 työntekijää ja sen tuotos oli kuudesosa kansantaloudesta eli 60 miljardia euroa. Vuoteen 2025 mennessä tavoitellaan 100 miljardia euroa.

Biotalousstrategia kattaa teollisuustoimialojen lisäksi biotalouden palvelut. Esimerkiksi luontomatkailun euromääräinen osuus biotalouden kakusta oli alle viisi prosenttia, mutta työllisyysvaikutus kymmenisen prosenttia.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuore biojalostamokilpailu kannustaa yrityksiä innovoimaan. Sen avulla on etsitty ehdotuksia Suomeen sijoittuvasta uuden sukupolven kaupallisesta biojalostamosta. Kilpailuehdotusten yhteenlaskettu arvo on 1,5 miljardia euroa. Kilpailun tulokset julkistetaan helmikuussa 2015.

Biolääkkeiden nousu

Kun suuret teolliset toimijat kääntävät itseään biotalouden uralle, syntyy monille toimialoille reippaasti uudenlaista biotalouden liiketoimintaa. Lääkekehityksen uusien tutkimusmenetelmien myötä yhä useampi lääke tuotetaan biopohjaisesti eikä synteettisesti.

”Biolääkkeiden osuus on jo noin puolet lääketeollisuuden euromääräisestä myynnistä. Niitä ovat muun muassa syövän ja autoimmuunitautien hoitoon kehitetyt vasta-ainelääkkeet sekä rokotteet, joilla hoidetaan ja ennaltaehkäistään infektiosairauksia”, vuonna 1995 perustetun tamperelaisen lääkeyhtiö FIT Biotechin toimitusjohtaja Kalevi Reijonen sanoo.

FIT Biotech hyödyntää biolääketieteen uusinta osaamista kehittämällä lääkkeitä muun muassa hiviä ja ebolaa vastaan.

Biolääketieteen innovaatiot tuottavat uusia lääkeryhmiä alati kasvaville markkinoille.

”Syyskuussa 2014 tuli markkinoille aivan uusi vasta-ainelääke eli PD1-estäjä. Lääkkeen myyntipotentiaaliksi on arvioitu 30 miljardia dollaria vuodessa”, Reijonen kertoo.

Jo uuden alkuperälääkkeen kehittäminen ja myyntikuntoon saattaminen vastaa hyvinkin ison loistoristeilijän kauppaa.

”Meillä on oltava riittävää yrittäjähenkisyyttä, rahoitusmalleja ja verkostot lääkekehityksen loppuvaiheen osaajiin sekä kansainvälisesti ainutlaatuista osaamista, joka tekee meistä jatkossakin houkuttelevan kumppanin”, Reijonen sanoo.

Polttoaineita ja biomuoveja

Neste Oilin kasvu perustuu sekin Reijosen peräänkuuluttamaan globaalisti ainutlaatuiseen osaamiseen. Uusiutuvista raaka-aineista tutkitaan nyt muun muassa maa- ja metsätalouden sivuvirtoina syntyviä jätteitä, kuten puuta ja olkea, eli lignoselluloosaa. Levistäkin odotetaan merkittävää tulevaisuuden raaka-ainelähdettä. Samalla kasvatetaan tuoterepertuaaria.

”Laajennamme asiakaskuntaamme tekemällä uusia tuotteita, jotka eivät olekaan polttoaineita. Mahdollisuuksia on kemianteollisuudessa, muun muassa biomuoveissa. Meillä on jatkuva intohimo ja kyky uudistua”, Lindfors sanoo.

Uusiutuviin raaka-aineisiin vuodesta 2006 alkaen investoitu 1,5 miljardia euroa tuottaa tulosta. Toissa vuonna niistä jalostettujen tuotteiden osuus oli liikevaihdosta noin viidennes ja ne tuottivat yhtiön voitosta vajaat puolet.

UPM on polttanut vuodesta 2008 alkaen Biofore-strategiansa toteuttamiseen useita miljardeja euroja. Yksi suurimmista satsauksista on mäntyöljystä dieseliä jalostavan laitoksen rakentaminen Lappeenrantaan. Se on vasta ensiaskel.

”Meidän on luotava paljon uutta osaamista. On rakennettava uusi asiakaskunta ja opittava uudella markkinalla uusi tapa toimia. Vastaan tulevat uudet kilpailijat ja meille uusi toimintalogiikka. Tämän kaiken oppiminen on pitkä tie ja iso investointi. Yksin Lappeenrannan tuotantolaitos on 150 miljoonan pilotti”, Ståhlberg sanoo.

Milloin biojalostus tuo UPM:lle kymmenen prosenttia sen liikevaihdosta?

”Se merkitsee miljardibisnestä, eikä se synny hetkessä. Nykyinen tuotantolaitos ei siihen riitä, vaan tuotanto pitää moninkertaistaa”, Ståhlberg sanoo.

Entä mitä uusi bisnes merkitsee Neste Oilille?

”Kymmenen vuoden päästä uusien sovellusten osuus pitäisi olla kymmenissä prosenteissa liikevaihdostamme. Oleellista on, että saamme uusista tuotteista parempaa katetta kun nykyisistä tuotteistamme”, Lindfors sanoo.

Sitran Hellström katsoo vieläkin kauemmas tulevaisuuteen, puolen vuosisadan päähän.

”Biomassojen käytössä polttoaineet ovat pitkällä tähtäimellä täydentävää tuotantoa. Emme ole kestävällä pohjalla, jos panemme kaikki kehityspanokset polttoainetuotantoon. Biomassan energiakäyttö on välivaihe, kun siirrytään pois öljypohjaisista polttoaineista. Uskon, että 50 vuoden päästä biomassoja käytetään ihan muuhun kuin energiakäyttöön”, Hellström arvioi.

18.2.2015

Muutostekijät

  • Ilmasto- ja energiapolitiikka. Globaali ilmastomuutoksen torjunta sekä muun muassa EU:n päätös biopolttoaineiden käytöstä: 10 prosenttia liikennepolttoaineiden energiasisällöstä on vuonna 2020 biopohjaista.
  • Uusiutumattomien raaka-aineiden loppuminen. Pakko löytää vaihtoehtoja.
  • Väestönkasvu. Löydettävä uusia toimintamalleja tuottaa ruokaa, vettä ja energiaa.
  • Teollisten toimialojen uusiutumistarve. Muun muassa metsäteollisuuden ja öljynjalostusalan tarve löytää uutta kasvua.
  • Maatalouden uudistumistarve. Tarve uudistaa ravinnekiertoa uusilla tuotantomenetelmillä.
  • Vastuullinen ympäristöajattelu. 1980-luvulta nousseen vihreän liikkeen siirtyminen poliittiseen päätöksenteon ja yritystoiminnan arkeen.

Lähteet: Eeva Hellström, Sitra ja TEMin Biotalousstrategia 5/2014

Palvelut mukaan

Palvelut ovat lähes hyödyntämätön biotalouden potentiaali. Sitran Eeva Hellström hahmottelee perinteisten hyvinvointi-, virkistys- ja luontomatkailupalveluiden rinnalle aivan uudenlaisia palveluita.

”Tulevaisuudessa meillä voisi olla esimerkiksi hiilensidontapalvelu. Jos hoidat puustoa niin, että se sitoo mahdollisimman paljon hiiltä ilmakehästä maaperään, saat tästä työstä korvauksen. Toinen palvelu voisi liittyä pohjavesivarantojen suojeluun. Metsänomistaja saa korvauksen, jos hoitaa metsäänsä pohjavesivaroja suojellen”, Hellström visio.

Vielä yksittäisiä palveluita tärkeämpää on palvelukonseptoinnin osaaminen: kuinka lisäarvopalvelut kytketään biotalouden tuotteisiin ja prosesseihin. Jyväskyläläinen kasvuyritys NaturVention on oivaltanut sen.

”Biotalous on sitä, että luonnosta tehdään liiketoimintaa”, NaturVentionin toimitusjohtaja Niko Järvinen tiivistää.

Hänen ensimmäinen kokemuksensa luonnon valjastamisesta oli levillä toteutettu vedenpuhdistuslaitos Kouvolan seudulle. Nyt hänen yrityksensä tekee aktiiviviherseiniä, joissa kasvien juurten mikrobit puhdistavat huoneilmasta epäpuhtauksia.

”Olemme kehittäneet menetelmän, jossa erikoiskasvatusalusta ja kasvien juuristo puhdistavat ilmaa 129-kertaa tehokkaammin kuin tavalliset huonekasvit. Tuotteeseemme liittyy palveluna etävalvonta, joka varmistaa sen, että aktiiviviherseinät toimivat koko ajan parhaalla mahdollisella tavalla”, Järvinen kertoo.

Mikrobien käytöllä on valtavat mahdollisuudet nyt, kun niiden toimintamekanismit tunnetaan koko ajan paremmin. Bioteknologian menetelmät ovat halventuneet ja monipuolistuneet viimeisen parin vuosikymmenen aikana valtavasti. Aiemmin lähes pelkästään lääke- ja elintarviketeollisuudessa käytetyt mikrobit ovat nyt käytössä muun muassa ympäristöteknologiassa ja uusien materiaalien kehitystyössä.

”Biotalous nähdään helposti vain metsäteollisuuden ja energiatuotannon sekä elintarvike- ja lääketeollisuuden kannalta. Kyseessä on paljon laajempi, kaikkia toimialoja koskeva toimintatapojen muutos”, Järvinen muistuttaa.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Uusi perhevapaajärjestelmä rakennettava joustavuuden periaatteelle

Isien perhevapaat ovat keskeinen osa käynnissä olevaa perhevapaauudistusta. Koska tavoitteena on edistää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa, isille korvamerkittyjä perhevapaita pitää myös lisätä. Jotta tästä vapaiden lisäämisestä olisi hyötyä, olisi isien alettava aktiivisemmin käyttää jo nyt heille korvamerkittyjä vapaita, vapaasti jaettavista vapaista puhumattakaan.

Isät käyttävät ensisijaisesti heille korvamerkittyjä, ansiosidonnaisesti korvattavia vapaita. Monessa perheessä isä käyttää vain ja ainoastaan ne kolme viikkoa, jotka nykyisessä perhevapaajärjestelmässä voi käyttää samaan aikaan äidin pitämien vapaiden kanssa. Tämä kolme viikkoa on toki perheelle hyvin tärkeä ajanjakso, mutta perhevapaiden jälkeisen perhevastuun jakautumisen kannalta olisi tärkeää, että isät käyttäisivät vapaita myös siten, että he ovat yksin vastuussa lapsesta äidin ollessa töissä.

Isien käyttämien perhevapaiden lisäämiseksi pitää käyttää kaikki mahdolliset keinot. Etuusjärjestelmän pitää ohjata ja mahdollistaa, ei estää tai rajoittaa. Työnantajalla ja työntekijällä tulee olla vapaus sopia vapaiden käytöstä haluamallaan tavalla etuusjärjestelmän estämättä. Tämän lisäksi tarvitaan myös nykyisen kaltainen subjektiivinen oikeus vapaiden pitämiseen ilmoitusaikaa noudattaen ja jaksojen määrää mahdollisesti rajoittaen.

Vaikka totaalinen poissaolo töistä useimmissa tapauksissa onkin mahdollinen, saattaa se tuntua hankalalta sekä työnantajalle että työntekijälle. Tällaisissa tapauksissa osa-aikainen perhevapaa olisi loistava vaihtoehto. Nykyään perhevapaan osa-aikaisuus on mahdollista vain vanhempainvapaan osalta siten, että isä ja äiti vuorottelevat töissä ja kotona. Tähän järjestelyyn ei siis voi käyttää isyysvapaapäiviä eikä isä voi olla osa-aikaisella isyysvapaalla äidin ollessa osan viikkoa kotihoidontuella. Tämä pitää korjata perhevapaajärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Ollessani itse viisi kuukautta kotona lapsen kanssa huomasin ajan kuluessa kaipaavani yhä enemmän vastapainoa lapsiarjelle. Aika kotona oli korvaamatonta, mutta töihin palatessani osasin arvostaa aivan uudella tavalla työrauhaa. Uskon, että vuorottelemalla kotona ja töissä pystyisin nauttimaan molemmista elämäni osa-alueista enemmän. Olen puhunut asiasta myös esimieheni kanssa ja hän totesi pitävänsä minut mahdollisen tulevan perhevapaani aikana mieluummin pidemmän aikaa osittain töissä kuin lyhyemmän aikaa kokonaan vapaalla. Etuusjärjestelmä ei tätä mallia kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista.

Kaikkiin töihin jaetut perhevapaat eivät sovi, mutta useisiin kyllä. Parhaassa tapauksessa kaikki osapuolet voittavat. Kummankin vanhemman työnantajat saavat työntekijänsä osittain käyttöön myös perhevapaiden aikana, vanhemmat saavat töistä vastapainoa kotona ololle ja lapsi saa luoda läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa.

Kosti Hyyppä
Asiamies, Isä

Tutustu myös maanantaina lanseerattuun isäaikaa.fi -kampanjaan, jossa tuodaan hyvällä tavalla esiin isän vapaiden merkitys. ”Vanhemmuus on elämäsi tärkein tehtävä. Ota isäaikaa. Perhevapaasta hyötyvät niin isä, lapsi kuin parisuhdekin.”

10.11.2017
Ryhtyisinkö vielä yrittäjäksi? – vuoropuhelua yrittäjän ja yrittäjyyttä pohtivan välillä

Mahdollisen tulevan yrittäjän Kari Leppilahden ja nykyisen yrittäjän Kaisa Kokkosen ajatuksia asiantuntijayrittäjyydestä.

Kari: Ikää mittarissa vasta 60, mutta pitkä ura taloushallinnon ja -johdon tehtävissä useissa eri yrityksissä on kohdallani tällä erää päättymässä. Yrittäjyyteen taasen läheisesti liittyy lähes 20 vuoden rupeama franchising -työnantajan palveluksessa ja ketjun johdossa, eli myös toimitusjohtajakokemusta löytyy. Siksipä pohdintaan: ryhtyisinkö yrittäjäksi vai tyytyisinkö niin sanottuun eläkeputkeen ja ansiosidonnaisen nostoon – siinä sivussa työhakemuksia tehden ja mahdollisia työpaikkoja tutkaillen.

Työvuosia olisi kuitenkin vielä tarjolla 5-10 ja yrittäjänä voisin tarjota kokemustani esimerkiksi lyhyissä projekteissa ja konsultoinneissa – tai väliaikaisena vuokratalousjohtajana. Juuri tällainen ’väliaikainen’ olen viimeisen vuoden ollut, tosin ihan työsuhteessa.

Kaisa: Olen ollut yrittäjänä reilut kuusi vuotta, sitä ennen palkansaajana yli 20 vuotta talousjohdon tehtävissä. Teen talousjohdon, rahoituksen ja yritysjärjestelyjen konsultointia Akeba Oy:ssä. Pääpaino on ollut asiakkaissa, joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, mutta konsultoin myös pieniä yrityksiä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tyypillisesti teen työtä isoissa muutoshankkeissa tai vaikka listautumisprojekteissa osana projektitiimiä tai tiimin vetäjänä.

Päätin ryhtyä yrittäjäksi muuttaessamme Hyvinkäälle – elämään tuli muutenkin isoja muutoksia ja aika tuntui sopivalta. Asia oli pohdituttanut minua jo pitkään. Projektiluontoiset hankkeet ja   kehitystyö sekä yritysjärjestelyt olivat minusta mukavinta, mitä voi töissä tehdä. Nyt teen vain asiakasprojekteja – ja todella nautin työstäni.

Kari: Mutta ne yrittäjän riskit! Löytyykö yritykselle liikeidea, joka tuo asiakkaita ja työtehtäviä – paljonko pitää panostaa rahaa markkinointiin, että saa nimensä näkyviin ja kauanko tämä vaihe kestää? Minkä kokoinen pitäisi olla starttivaiheen vaatima pääoma?

Kaisa: Ihan samat asiat mietityttivät minuakin. Yrityksen toiminta-ajatus ja asiakasprojektien luonne selvisivät käytännössä vasta kun päätös yrittäjyydestä oli syntynyt ja ensimmäiset asiakkaat saatu. Autan yrityksiä muutostilanteissa – projektiosaamista ei kaikista yrityksistä löydy. Osaan myös auttaa kysymyksissä liittyen esim. pörssiyhtiönä toimimiseen tai hyvään hallinnointitapaan.

Alussa nettisivujen luonti oli isoin markkinointisatsaus. Halusin sivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – lisäksi satsasin visuaaliseen ilmeeseen, koska se on minulle tärkeää. Olin myös mukana erilaisissa tapahtumissa jakamassa käyntikortteja sekä keskustelemassa potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiantuntijatyö ei tarvitse suuria alkupanostuksia muuhun kuin verkostoitumiseen ja näkymiseen alan tilaisuuksissa. Minä käytin alussa muutamia tuhansia euroja nettisivuihin, käyntikortteihin ja mainoksiin.

Kari: Mitäs sitten, jos homma ei lähdekään lentoon? Ja yrityksen joutuu lopettamaan joko kokonaan tai sitten tilanne on vaikkapa sellainen että löytyy puoleksi vuodeksi projekti, mutta toinen puoli vuodesta menee ilman toimeksiantoja?

Kaisa: Alussa on hyvä varautua siihen, että on hiljaisempaa, kun yrityksen toimintaa ei vielä tunneta. On hyvä laskea, millä tulee toimeen ja selvittää jo etukäteen, mitä tehdä, jos ei selviä kaikista maksuista. Jokainen asiakastyö on hyvä tehdä niin, että asiakas suosittelee sinua seuraavalle. Asiakkaiden väliin on mielestäni hyväkin jäädä taukoja, että ehtii verkostoitua, suunnitella/parantaa palveluita ja tehdä asiakasmateriaalia. Kehittää siis omaa tekemistään eri tavoilla.

Kari: TE-keskuksen tulkinta ”palkansaaja vai yrittäjä” arveluttaa. TE-toimisto selvittää, oletko työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä. Arviointi ei kuitenkaan välttämättä ole yhdenmukainen esimerkiksi verotuksessa tehtyjen ratkaisujen kanssa (sic). Ja jos olet yrittäjä, niin tutkitaan, oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä. Tulkinta sitten vaikuttaa työttömyysetuuteen/työttömyysturvaan. Mielestäni pitäisi olla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyden käynnistämistä ansiosidonnaisella vähintään vuoden ajan – mutta ei taida onnistua? Ja mikä on tulkinta em. tilanteessa, jossa toimeksianto löytyy puoleksi vuodeksi, mutta sitten on hiljaista?

Entäpäs verottajan tulkinta – ”palkkaa vai yritystuloa/työkorvausta”. Verottajalta löytyy aiheesta sivukaupalla tekstiä, mutta kuitenkin viime kädessä ratkaisu tehdään ns. kokonaisarvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. Eli täyttä varmuutta tulkinnasta ei ole. Vanhemmat ja kokeneemmat varoittelevat, että vaikka olisi yritys ja rekisterit kunnossa, niin jos on vain yksi asiakas, saattaa verottaja tulkita yrittämisen työsuhteeksi – ja sehän se kalliiksi tulee.

Yllä olevan perusteella voi käydä niin, että verottajan mielestä olet työsuhteessa eli palkansaaja ja TE-keskuksen mukaan oletkin yrittäjä, eli palkansaajan työttömyysturvan ulkopuolella?

Kaisa: Juuri samoja asioita mietin ja selvittelin itselleni ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Minulle oli selvää, että halusin kokopäivätoimiseksi. Jos toimii yrittäjänä, on tärkeää, että kaikki yrittäjyyden tunnusmerkit löytyvät: mm. asiakassopimukset ovat kunnossa, omat ja yrityksen varat ja velat ovat erikseen, markkinointi, nettisivut.

Sosiaaliturvan pohdinta oli haasteellisinta. Mitä tapahtuu, jos kukaan ei osta yrityksen palveluita – minkälaista korvausta saa ja kuinka kauan? Sain hyvin apua mm. Suomen Ekonomeista ja yrittäjien eläkekassasta.

Sekin selvisi, että yrittäjän sosiaaliturva riippuu siitä, minkälaisen turvan itse itselleen hankkii.

Ekonomien työttömyysturva-asiantuntija Mari Kettunen:

Verrattuna palkansaajiin yrittäjä vastaa itse oman sosiaaliturvansa järjestämisestä. Lakisääteinen YEL-vakuutus turvaa yrittäjän toimeentuloa elämän muutostilanteissa.

Yrittäjä määrittelee itse, minkälaisella summalla vakuuttaa itsensä. Mitä suuremmaksi yrittäjä määrittelee ns. YEL-työtulonsa, sitä vahvempi on sosiaaliturva, mutta myös vakuutusmaksut ovat korkeammat. YEL-vakuutuksen myötä yrittäjä voi saada turvaa sairastumisen, eläkkeelle jäämisen ja perheenlisäyksen kohdatessa. Yrittäjän on myös mahdollista valita YEL-vakuutukseensa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa työssä, työmatkalla ja työpaikalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Lisätietoja YEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä.

Yrittäjä voi olla myös oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyyden kohdatessa, kunhan hän on vakuuttanut itsensä oikeassa työttömyyskassassa (IAET-kassa tai AYT-kassa) ja täyttää muut ansiopäivärahan saamisen edellytykset.

Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, ota välittömästi yhteys Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan, jotta saat ajantasaista tietoa työttömyysturvastasi ja työttömyyskassojen jäsenyysvaihtoehdoista.

Työttömyysturvaneuvontamme palvelee: ma-to klo 9-12 numerosta 020 693 273 tai työttömyysturva@ekonomit.fi.

07.11.2017
Inhimillisyys on hyvää johtamista

Positiivisen ja motivoivan työympäristön merkitystä ei voi vähätellä. Jokainen haluaisi suunnata työpäivänä askeleensa kohti työyhteisöä, jonka kokee itselleen mieluisaksi. On itsestäänselvyys, että jokainen kaipaa arvostusta. Pikagallupimme Twitterissä kertoi myös, että riittävä vastuun ja vapauden antaminen alaisille on johtajassa tärkeä ominaisuus. Liian harvoin voimme kuitenkin lukea esimiehistä, jotka esimerkillisesti johtavat työyhteisöjään huipputuloksiin kiitoksia keräävässä työilmapiirissä. Hyvää johtajuutta tarvitaan reilusti enemmän!

Olemme yhdessä Pregon kanssa tänä syksynä keränneet esimerkkejä/tarinoita hyvästä esimiestyöstä. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi toivomme saavamme niitä vähintään sata. Koostamme vuodenvaihteessa tarinoista teoksen, jonka laitamme laajasti jakoon. Jospa esimerkit saisivat yhä useamman johtajan tarkastelemaan omia toimintamallejaan kriittisesti ja muuttamaan johtamistaan, mikäli tarpeen.

#Satajohtamisentekoa -kampanjalla haluamme korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

Olemme saaneet jo useita kymmeniä kiinnostavia tarinoita, mutta haluamme niitä vielä lisää. Kerro meille oma hyvän johtamisen esimerkkisi, on se sitten henkilökohtainen onnistuminen tai jokin kuulemasi asia. Esimerkkisi voit jättää täällä.

Mitä hyvä johtajuus käytännössä on? Tässä muutama tarina malliksi.

”Yrityksessämme esimiesten roolia ja tehtäviä muutettiin pysyvästi enemmän ohjaavaan ja coachaavaan suuntaan – ja kaikki olivat tyytyväisempiä. Tarvittiin siis rohkeutta päästää irti totutusta, ylhäältä alas johtamismallista ja antaa vastuuta ja vapautta työn todellisille asiantuntijoille ja osaajille.”

”Omassa työhistoriassa on lämpimiä muistijälkiä esimiehistä, jotka ovat tarvittaessa osanneet astua esimiesroolistaan pois ja kohdanneet minut vertaisena ja lähimmäisenä. On karmivaa, jos oma esimies jättäytyy kylmän etäiseksi jopa tilanteissa, joissa on tuotava esiin omaa perhettä kohdannut suru tai muu vaikea elämäntilanne. Oman esimiehen ymmärrys ja tuki myös niissä tilanteissa – ellei etenkin niissä tilanteissa – on äärimmäisen tärkeää.”

”Hyvää johtamista on alaisten ja työyhteisön jäsenten ajan tasalla yhteisistä asioista pitäminen, avoimuus ja rehellisyys. Hyvää johtamista on jatkuvasti muistaa, millä tavalla työntekijät pidetään sitoutuneina yritykseen ja toisaalta, millä tavalla heidän sitoutumisensa voi murtaa.”

”Inhimillisyys on hyvää johtamista. Alaisten kohtaaminen kokonaisina ihmisinä, eikä vain suorittavina alaisina/työntekijöinä. Hyvä esimies sallii aidosti erilaisuutta ja antaa tilaa ihmisten olla oma itsensä. Hyvää esimiestyötä on myös olla aidosti kiinnostunut siitä, mitä työntekijöille kuuluu, millainen työ-/kuormitustilanne heillä on ja selvittää tarvitsevatko he jonkinlaista tukea esim. työnteon sujuvoittamiseksi.”

”Kun itse on johtajana, ja tietyllä tavalla tehtävässään oltavakin itsevarma, on tärkeä muistaa itsensä johtamisen tärkeys ja nöyryys alaisten osaamisen edessä. Jätin siis ohjaukseni vähemmälle, annoin enemmän vapaita käsiä ja huomasin, että delegointi kannatti, ja lopputulos, pakko ilolla myöntää, oli parempi kuin jos olisin tiukasti ohjannut asiaa. Eli jälleen: kannattaa hankkia itseään pätevämpiä alaisia ;)”

Odotamme nyt sinun tarinaasi/esimerkkiäsi, kerro se meille.

Ulla Niemelä
Viestintäasiantuntija

#satajohtamisentekoa on Suomen Ekonomien ja Pregon yhteinen kampanja hyvän johtamisen puolesta ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. ​Haluamme näin korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

03.11.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013