( Yhteiskunta )

Biotalous uudistaa bisnesmallit

Teksti Jukka Nortio
Kuvat Roope Permanto
  • ”Biotaloudessa on kyse myös siitä, miten ja miksi raaka-ainetta käytetään”, sanoo Sitran Eeva Hellström.
  • ”Biolääkkeiden osuus on jo lähes puolet lääketeollisuuden euromääräisestä myynnistä”, sanoo FIT Biotechin toimitusjohtaja Kalevi Reijonen.
  • ”Bio tarkoittaa suuntautumista tulevaisuuteen, kestäviä tuotteita ja ratkaisuja sekä hyvää ympäristösuorituskykyä”, sanoo UPM:n strategiajohtaja Kari Ståhlberg.
  • Neste Oilin teknologiajohtaja Lars-Peter Lindforsilla on selkeä näkemys, miksi yhtiö kasvoi vuosituhannen alussa ulos perinteisen öljy-yhtiön toimintamallista.
  • ”Mikrobien käytöllä on valtavat mahdollisuudet nyt, kun niiden toimintamekanismit tunnetaan paremmin”, sanoo NaturVentionin toimitusjohtaja Niko Järvinen.
Biotalouden odotetaan tuottavan Suomessa vuonna 2025 sata miljardia euroa. Mutta millä lihaksilla?

Biotalous oli yksi vuoden 2008 uudissanoista, kertoo silloinen Mitä Missä Milloin -kirja. Biotaloudelle kaavailtiin suurta roolia, siitä leivottiin ”uutta Nokiaa”. Odotuksille oli katetta, sillä Porvoon Kilpilahdessa oli edellisvuonna käynnistynyt maailman ensimmäinen uusiutuvista raaka-aineista dieseliä tuottava laitos.

Neste Oilin teknologiajohtaja Lars-Peter Lindforsilla on selkeä näkemys, miksi yhtiö kasvoi vuosituhannen alussa ulos perinteisen öljy-yhtiön toimintamallista.

”Öljynjalostus oli valtavassa muutoksessa. Euroopassa kysyntä supistui, Yhdysvaltojen omavaraisuus kasvoi liuskeöljyn myötä ja Lähi-idässä tuli jatkuvasti uutta kapasiteettia. Emme pystyneet kasvamaan pelkästään perinteisessä bisneksessä vaan meidän oli etsittävä uutta kasvua.”

Globaalit paineet hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseksi ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseksi kasvoivat. EU:ssa päätettiin lisätä biopohjaisten polttoaineiden käyttöä. Neste Oililla oli jo vanhastaan vahvaa osaamista muiden kuin fossiilisten polttoaineiden jalostamisesta. Yhtiö päätti satsata uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön liikennepolttoaineiden tuotannossa.

UPM puolestaan hyppäsi biotalousjunan kyytiin metsäteollisuuden murroksen kannustamana.

”2000-luvun puolivälissä painopaperin valmistus oli edelleen ydinbisneksemme. Paperin kysyntä ei enää kuitenkaan kasvanut, ja alan kilpailutilanne muuttui pysyvästi. Ymmärsimme, ettei paperi tuo jatkossa meille samanlaista kannattavuutta ja kasvua kuin ennen”, UPM:n strategiajohtaja Kari Ståhlberg muistelee.

UPM turvautui perinteisiin tehostamistoimiin, kuten tuotantolaitosten sulkemiseen, mutta ryhtyi myös muuttamaan koko toimintaansa.

Vuonna 2008 UPM julkisti uuden strategiansa, jonka mukaan UPM:n tavoitteena oli olla edelläkävijä uudessa metsäteollisuudessa ja luoda lisäarvoa uusiutuvista ja kierrätettävistä raaka-aineista. Seuraavana vuonna lanseerattiin Biofore-termi, joka tiivistettiin vuosikertomuksessa 2009 näin: ”Bio tarkoittaa suuntautumista tulevaisuuteen, kestäviä tuotteita ja ratkaisuja sekä hyvää ympäristösuorituskykyä. Fore merkitsee monipuolista ja edistyksellistä metsäbiomassan käyttöä, mutta myös edelläkävijyyttä.”

Kolme kysymystä

Yksinkertaisimmillaan biotalous määritellään kysymällä, mitä raaka-ainetta käytetään. Se ei riitä. On myös kysyttävä, miten ja miksi.

”Biomassan hyödyntäminen ei yksin riitä siihen, että toiminta on biotaloutta. On kysyttävä, miten tuotantoprosessi on järjestetty. Virtaavatko bioraaka-aineet tuhlaavasti tuotannon lävitse kuin ripulitaloudessa vai käytetäänkö kestäviä ainekiertoja ja hyödynnetäänkö tuotannon sivuvirtoja”, Sitran strategiayksikön johtava asiantuntija Eeva Hellström painottaa.

Miksi-kysymyksellä haetaan vastausta tuotannon syihin ja lopputulokseen.

”Biotalouden lopputuotteet eivät voi olla turhanaikaisia härpäkkeitä, vaan ne ratkaisevat tavalla tai toisella globaaleja ongelmia. Hyvä esimerkki on puuvillan korvaaminen kestävämmin tuotetulla biomassalla, kuten puukuidulla.”

EU:n biotalousstrategiassa arvopohjainen kokonaisuus on selvästi esillä. Suomessa on jämähdetty pelkkään raaka-ainepohjaan.

”Jos katsomme biotaloutta suppeasti ja pelkästään vanhojen toimintatapojen uudelleennimeämisellä, menetämme ne valtavat mahdollisuudet, mitä biotalous meille voi antaa. Biotalous ei ole toimiala vaan uudenlainen lähestymistapa ja toimintamalli, joka lävistää monia toimialoja.”, Hellström sanoo.

Isoja odotuksia

Vuoteen 2030 ulottuva Suomen biotalousstrategia julkistettiin toukokuussa 2014. Sen tavoitteena on nostaa Suomi biotalouden suurvallaksi.

Biotaloudesta odotetaan suurta työllistäjää: 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2011 biotalous työllisti noin 320 000 työntekijää ja sen tuotos oli kuudesosa kansantaloudesta eli 60 miljardia euroa. Vuoteen 2025 mennessä tavoitellaan 100 miljardia euroa.

Biotalousstrategia kattaa teollisuustoimialojen lisäksi biotalouden palvelut. Esimerkiksi luontomatkailun euromääräinen osuus biotalouden kakusta oli alle viisi prosenttia, mutta työllisyysvaikutus kymmenisen prosenttia.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuore biojalostamokilpailu kannustaa yrityksiä innovoimaan. Sen avulla on etsitty ehdotuksia Suomeen sijoittuvasta uuden sukupolven kaupallisesta biojalostamosta. Kilpailuehdotusten yhteenlaskettu arvo on 1,5 miljardia euroa. Kilpailun tulokset julkistetaan helmikuussa 2015.

Biolääkkeiden nousu

Kun suuret teolliset toimijat kääntävät itseään biotalouden uralle, syntyy monille toimialoille reippaasti uudenlaista biotalouden liiketoimintaa. Lääkekehityksen uusien tutkimusmenetelmien myötä yhä useampi lääke tuotetaan biopohjaisesti eikä synteettisesti.

”Biolääkkeiden osuus on jo noin puolet lääketeollisuuden euromääräisestä myynnistä. Niitä ovat muun muassa syövän ja autoimmuunitautien hoitoon kehitetyt vasta-ainelääkkeet sekä rokotteet, joilla hoidetaan ja ennaltaehkäistään infektiosairauksia”, vuonna 1995 perustetun tamperelaisen lääkeyhtiö FIT Biotechin toimitusjohtaja Kalevi Reijonen sanoo.

FIT Biotech hyödyntää biolääketieteen uusinta osaamista kehittämällä lääkkeitä muun muassa hiviä ja ebolaa vastaan.

Biolääketieteen innovaatiot tuottavat uusia lääkeryhmiä alati kasvaville markkinoille.

”Syyskuussa 2014 tuli markkinoille aivan uusi vasta-ainelääke eli PD1-estäjä. Lääkkeen myyntipotentiaaliksi on arvioitu 30 miljardia dollaria vuodessa”, Reijonen kertoo.

Jo uuden alkuperälääkkeen kehittäminen ja myyntikuntoon saattaminen vastaa hyvinkin ison loistoristeilijän kauppaa.

”Meillä on oltava riittävää yrittäjähenkisyyttä, rahoitusmalleja ja verkostot lääkekehityksen loppuvaiheen osaajiin sekä kansainvälisesti ainutlaatuista osaamista, joka tekee meistä jatkossakin houkuttelevan kumppanin”, Reijonen sanoo.

Polttoaineita ja biomuoveja

Neste Oilin kasvu perustuu sekin Reijosen peräänkuuluttamaan globaalisti ainutlaatuiseen osaamiseen. Uusiutuvista raaka-aineista tutkitaan nyt muun muassa maa- ja metsätalouden sivuvirtoina syntyviä jätteitä, kuten puuta ja olkea, eli lignoselluloosaa. Levistäkin odotetaan merkittävää tulevaisuuden raaka-ainelähdettä. Samalla kasvatetaan tuoterepertuaaria.

”Laajennamme asiakaskuntaamme tekemällä uusia tuotteita, jotka eivät olekaan polttoaineita. Mahdollisuuksia on kemianteollisuudessa, muun muassa biomuoveissa. Meillä on jatkuva intohimo ja kyky uudistua”, Lindfors sanoo.

Uusiutuviin raaka-aineisiin vuodesta 2006 alkaen investoitu 1,5 miljardia euroa tuottaa tulosta. Toissa vuonna niistä jalostettujen tuotteiden osuus oli liikevaihdosta noin viidennes ja ne tuottivat yhtiön voitosta vajaat puolet.

UPM on polttanut vuodesta 2008 alkaen Biofore-strategiansa toteuttamiseen useita miljardeja euroja. Yksi suurimmista satsauksista on mäntyöljystä dieseliä jalostavan laitoksen rakentaminen Lappeenrantaan. Se on vasta ensiaskel.

”Meidän on luotava paljon uutta osaamista. On rakennettava uusi asiakaskunta ja opittava uudella markkinalla uusi tapa toimia. Vastaan tulevat uudet kilpailijat ja meille uusi toimintalogiikka. Tämän kaiken oppiminen on pitkä tie ja iso investointi. Yksin Lappeenrannan tuotantolaitos on 150 miljoonan pilotti”, Ståhlberg sanoo.

Milloin biojalostus tuo UPM:lle kymmenen prosenttia sen liikevaihdosta?

”Se merkitsee miljardibisnestä, eikä se synny hetkessä. Nykyinen tuotantolaitos ei siihen riitä, vaan tuotanto pitää moninkertaistaa”, Ståhlberg sanoo.

Entä mitä uusi bisnes merkitsee Neste Oilille?

”Kymmenen vuoden päästä uusien sovellusten osuus pitäisi olla kymmenissä prosenteissa liikevaihdostamme. Oleellista on, että saamme uusista tuotteista parempaa katetta kun nykyisistä tuotteistamme”, Lindfors sanoo.

Sitran Hellström katsoo vieläkin kauemmas tulevaisuuteen, puolen vuosisadan päähän.

”Biomassojen käytössä polttoaineet ovat pitkällä tähtäimellä täydentävää tuotantoa. Emme ole kestävällä pohjalla, jos panemme kaikki kehityspanokset polttoainetuotantoon. Biomassan energiakäyttö on välivaihe, kun siirrytään pois öljypohjaisista polttoaineista. Uskon, että 50 vuoden päästä biomassoja käytetään ihan muuhun kuin energiakäyttöön”, Hellström arvioi.

18.2.2015

Muutostekijät

  • Ilmasto- ja energiapolitiikka. Globaali ilmastomuutoksen torjunta sekä muun muassa EU:n päätös biopolttoaineiden käytöstä: 10 prosenttia liikennepolttoaineiden energiasisällöstä on vuonna 2020 biopohjaista.
  • Uusiutumattomien raaka-aineiden loppuminen. Pakko löytää vaihtoehtoja.
  • Väestönkasvu. Löydettävä uusia toimintamalleja tuottaa ruokaa, vettä ja energiaa.
  • Teollisten toimialojen uusiutumistarve. Muun muassa metsäteollisuuden ja öljynjalostusalan tarve löytää uutta kasvua.
  • Maatalouden uudistumistarve. Tarve uudistaa ravinnekiertoa uusilla tuotantomenetelmillä.
  • Vastuullinen ympäristöajattelu. 1980-luvulta nousseen vihreän liikkeen siirtyminen poliittiseen päätöksenteon ja yritystoiminnan arkeen.

Lähteet: Eeva Hellström, Sitra ja TEMin Biotalousstrategia 5/2014

Palvelut mukaan

Palvelut ovat lähes hyödyntämätön biotalouden potentiaali. Sitran Eeva Hellström hahmottelee perinteisten hyvinvointi-, virkistys- ja luontomatkailupalveluiden rinnalle aivan uudenlaisia palveluita.

”Tulevaisuudessa meillä voisi olla esimerkiksi hiilensidontapalvelu. Jos hoidat puustoa niin, että se sitoo mahdollisimman paljon hiiltä ilmakehästä maaperään, saat tästä työstä korvauksen. Toinen palvelu voisi liittyä pohjavesivarantojen suojeluun. Metsänomistaja saa korvauksen, jos hoitaa metsäänsä pohjavesivaroja suojellen”, Hellström visio.

Vielä yksittäisiä palveluita tärkeämpää on palvelukonseptoinnin osaaminen: kuinka lisäarvopalvelut kytketään biotalouden tuotteisiin ja prosesseihin. Jyväskyläläinen kasvuyritys NaturVention on oivaltanut sen.

”Biotalous on sitä, että luonnosta tehdään liiketoimintaa”, NaturVentionin toimitusjohtaja Niko Järvinen tiivistää.

Hänen ensimmäinen kokemuksensa luonnon valjastamisesta oli levillä toteutettu vedenpuhdistuslaitos Kouvolan seudulle. Nyt hänen yrityksensä tekee aktiiviviherseiniä, joissa kasvien juurten mikrobit puhdistavat huoneilmasta epäpuhtauksia.

”Olemme kehittäneet menetelmän, jossa erikoiskasvatusalusta ja kasvien juuristo puhdistavat ilmaa 129-kertaa tehokkaammin kuin tavalliset huonekasvit. Tuotteeseemme liittyy palveluna etävalvonta, joka varmistaa sen, että aktiiviviherseinät toimivat koko ajan parhaalla mahdollisella tavalla”, Järvinen kertoo.

Mikrobien käytöllä on valtavat mahdollisuudet nyt, kun niiden toimintamekanismit tunnetaan koko ajan paremmin. Bioteknologian menetelmät ovat halventuneet ja monipuolistuneet viimeisen parin vuosikymmenen aikana valtavasti. Aiemmin lähes pelkästään lääke- ja elintarviketeollisuudessa käytetyt mikrobit ovat nyt käytössä muun muassa ympäristöteknologiassa ja uusien materiaalien kehitystyössä.

”Biotalous nähdään helposti vain metsäteollisuuden ja energiatuotannon sekä elintarvike- ja lääketeollisuuden kannalta. Kyseessä on paljon laajempi, kaikkia toimialoja koskeva toimintatapojen muutos”, Järvinen muistuttaa.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013