( Johtaminen )

Design on DNA:ssa

Teksti Jukka Nortio, kuvat Kreetta Järvenpää
  • "Ajattelutavan muutosta ja uutta toimintamallia suomalaisten yritysten kansainvälistymiseksi edustaa Team Finland -verkosto. Hallintoa kehitetään vastaamaan muuttuvien tilanteiden ja asiakkaiden tarpeisiin", vinkkaa työ- ja elinkeinoministeriön erikoissuunnittelija Sirpa Fourastie.
Marimekko, Kone, Hackman, Konecranes, Artek, Rocla, Kalevala Koru, Ponsse ja Iittala. Suomalainen muotoilu näkyy pian aivan uusilla alueilla, kun sairaalat, kaupunkisuunnittelu ja virastot hyödyntävät muotoilun oppeja palveluidensa uudistamisessa.

Vaatteiden, lasin ja huonekalujen jälkeen suomalainen muotoilu on saanut parin viime vuosikymmen aikana uutta nostetta raskaassa metalliteollisuudessa. Ergonomiset satamalukkien ja metsäkoneiden ohjaamot sekä maailmalla palkitut hissit ovat muotoilumme tuoreita tähtiä.

Metallialalla osataankin hyödyntää kattavan designin tuomaa kilpailukykyä.

”Roclassa on jo siirrytty pelkän laitteen suunnittelusta käyttökokemuksen ja palveluiden kehittämiseen. Tämä määrittelee uudella tavalla koko yrityksen. Myös terveysalalla on hyviä esimerkkejä, kuten Planmeca. Palvelualalla puolestaan Lindström tarjoaa siivoukseen liittyviä kokonaispalveluita, jotka pärjäävät hyvin maailmallakin”, työ- ja elinkeinoministeriön erikoissuunnittelija ja 
Finnish Design Management Associationin toiminnanjohtaja Sirpa Fourastie sanoo.

Muotoiluun panostavat yritykset myyvät paremmin

”On tärkeää, että metallialan suuryrityksissä oivallettu designin merkitys on mallina alan pk-yrityksille ja toimii benchmarkina”, Seos Designin toimitusjohtaja ja Design ROI -projektin projektipäällikkö Antti Pitkänen sanoo.

Pelkät esimerkit eivät kuitenkaan riitä, sillä muotoilun menetelmien ja taloudellisten mittareiden pitää myös tulla tutuiksi, jotta muotoilun rooli kirkastuisi. Myös muotoilun ymmärtäminen laajasti koko tuotteen ja palvelun elinkaarta koskevaksi kehittämiseksi auttaa ymmärtämään sen roolia.

”Design on tietysti kustannus, mutta se on samalla investointi. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että voimakkaammin muotoiluun panostaneet yritykset ovat pärjänneet myynnin kasvussa, tuotteiden viennin ja markkina-arvon kehittymisessä muotoilua vähemmän hyödyntäviä kilpailijoitaan paremmin. Kuitenkin tuotekehitys ja sen kautta muotoilu ovat taantuman aikana useimmissa yrityksissä ensimmäisenä karsittavien listalla”, Pitkänen sanoo.

Antti Aaaltonen

Miten muotoiluinvestointia voidaan mitata?

Kysymys suunnittelun merkityksestä rahanteolle onkin ikuinen kuuma peruna. Sitä Pitkänen selvitti pari vuotta sitten Design ROI -hakkeessa, jossa luotiin työkaluja, joilla mitataan muotoiluinvestointien vaikutusta yrityksen taloudelliseen tulokseen: www.desingroi.fi.

Jotta muotoilu pääsee vaikuttamaan mahdollisimman tehokkaasti yrityksen hyvinvointiin, pitää muotoilu huomioida yrityksen kaikissa toimissa.

”Kyseessä on usein kattava yrityskulttuurin uudelleenarviointi, jossa muotoilulla vaikutetaan niin yrityksen tuotteisiin ja palveluihin, toimintatapoihin kuin yrityksen strategiaan. Meillä on tästä hyviä esimerkkejä – Fiskars, Nokia, Rocla, Kone ja Metso – mutta näitä tarvitaan lisää”, Pitkänen jatkaa.

Kulttuurimuutoksen saa usein liikkeelle se, että yrityksissä opitaan kuuntelemaan asiakkaiden tarpeita entistä tarkemmin ja useammin. Jotta tästä päästään liiketoiminnan kehittämiseen ja uusien tarpeiden rahaksi muuttamiseen, tarvitaan toimintatapoja, jotka eivät kunnioita perinteisiä hitaita prosesseja.

”Hyvä esimerkki on F-Securen Lokki-palvelu, joka mahdollistaa läheisten ihmisten paikkatiedon seuraamisen. Tämän tuotteen kehittäminen merkitsee koko yrityksen laajentumista uudelle alueelle kuluttajien tarpeiden mukaan”, Fourastie sanoo.

Hyvistä esimerkeistä huolimatta muotoilun asema on useimmissa yrityksissä edelleen marginaalissa.

”Muotoilu on harvassa yrityksessä johtoryhmätasolla. Tarvitsemme muotoilujohtajia myös kaupunkien johtoon samalla tavalla kuin meillä on kaupunginarkkitehteja”, Aalto-yliopiston muotoilun laitoksen professori Tuuli Mattelmäki sanoo.

Uutta liiketoimintaa vanhasta ideasta

Yritykset kehittävät yhä useammin palveluita yhdessä, jopa aivan yllättävien kumppaneiden kanssa.

”Näissä projekteissa syntyy sivutuotteena jotain aivan uutta, joka ei liity kummankaan yrityksen omaan toimintaan, vaan voidaan tarjota kolmansille osapuolille tai irrottaa spin-offina aivan uudeksi yritykseksi. Tämä vaatii strategista osaamista ja kykyä ymmärtää”, Fourastie sanoo.

Toimintaansa vakiinnuttaneissa tunnetuissa suunnittelutaloissa, kuten Marimekko, Artek tai Hackman, kertynyt osaaminen ja historia toimivat Fourastien mukaan perustana, jolle myös tulevaa menestystä rakennetaan. Historia ei ole rasite vaan voimavara.

”Aina kannattaa hyödyntää sitä, mikä on olemassa ja miettiä, kuinka sitä voidaan käyttää strategisesti fiksusti. Monet meille vanhat ja kyllästymiseen saakka toistetut ideat voivat olla uusilla markkinoilla innovatiivista ja uutta liiketoimintaa luovaa”, Fourastie sanoo.

Käyttäjäkokemus lähtökohtana

Palvelumuotoilu liittyy yhä tärkeämpänä elementtinä fyysisten tuotteiden muotoiluun. Suunnittelussa huomioidaan tarkoin käyttäjäkokemus sekä tuotteen vaikutus ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, erilaisiin prosesseihin ja siihen organisaatioon, jossa tuotetta käytetään.

On ymmärrettävä se yhteys, mihin tuote tulee: kulttuuri, käyttäytymistavat ja erilaisten ihmisten suhde tuotteeseen. Ei riitä, että tuote on toimiva ja kaunis katsella.

”Hyvät muotoilutiimit osaavat kerätä tietoa erilaisten asiakasryhmien käyttötavoista ja tarpeista. Designin ammattilaiset yksinkertaistavat monessa tilanteessa asioita ja auttavat näin miettimään, mikä tuotteessa, palvelussa ja kokemuksessa on oleellista. Esimerkiksi, onko tärkeintä keskittyä tuotteen ominaisuuksiin, vai tarjota asiakkaalle tuotteeseen liittyvä poikkeuksellinen käyttökokemus, jota tukevat kattavat palvelut”, Fourastie pohtii.

Palvelumuotoilu edellyttää uutta osaamista

Kun fyysisten tuotteiden muotoilusta laajennetaan uusille alueille, kuten digitaalisten palveluiden ja palvelukokemusten suunnitteluun, on perinteisen muotoilun ymmärrys vankka pohja. Se ei kuitenkaan riitä.

”Suomalaiset yritykset tarvitsevat laajempaa ymmärrystä niistä asioista, jotka muotoilussa ja suunnittelussa kokonaisuutena pitää ottaa huomioon. Materiaalivirrat, tuotteiden kierrätettävyys, erilaiset käyttötavat ja tuotteen koko elinkaaren vaikutukset ympäristöön ovat asioita, jotka on ymmärrettävä. Näitä asioita uuden sukupolven muotoilijoiden on osattava kohdata ja ratkottava eri alojen asiantuntijoiden muodostamassa verkostossa”, Fourastie sanoo.

Palvelumuotoilussa yksi keskeisimpiä asioita on palveluiden toiminnan simulointi, vaikutusten kattava ymmärtäminen aidossa käyttöympäristössä. Tästä esimerkkinä on Wärtsilän dieselmoottoreihin liittyvä järjestelmäsuunnittelu.

”Moottorin järjestelmä antaa tietoja eri käyttäjälle. Koneenkäyttäjä saa suoraan tiedon, miten kone toimii. Tiedon on oltava oikeassa muodossa ja helposti omaksuttavaa eri käyttötarkoituksiin niin, että sitä voidaan hyödyntää myös laivayhtiön johdossa saakka”, Fourastie kuvailee.

Loogisesti suunniteltuja käyttöliittymiä on myös toimistorakennusten sisustussuunnittelussa, jolloin työntekijät voivat tarvittaessa siirtyä yrityksen eri toimipisteistä toiseen ja ympäristö on aina tuttu.

”On oltava konsepti- ja prosessiosaamista, jotka ovat yhä tärkeämpi osa suunnittelua”, Fourastie sanoo.

Designin merkitys ymmärretään jo kasvuyrityksissä

Tiukka taloudellinen tilanne kuristaa yrityksiä karsimaan kaikesta. Mutta viisaimmat näkevät taantumassa myös tilaisuuden tiikeriloikkaan.

”Taantumassa ovat rohkeita ne yritykset, jotka ymmärtävät muotoilun merkityksen bisnekselle. Rohkeus tarkoittaa tässä kasvustrategiaa ja halua laajentua uusille tuotealueille tai kipuamista oman alansa globaaliksi markkinajohtajaksi”, Pitkänen sanoo.

Designin merkitys ymmärretään useimmissa nuorissa kasvuyrityksissä, niissä start-upeissa.

”Start-upeissa ideat saavat kukkia, niitä kokeillaan ja niiden tuomat hyödyt osataan ottaa käyttöön nopeasti. Isoilla yrityksillä raskaat tuotekehitysprosessit usein estävät sen, mutta onneksi tähänkin 
asiaan on herätty”, Fourastie sanoo.

Pitkänen nostaa kasvuyrityksistä esimerkiksi kännyköiden langattoman latauksen kehittäneen Powerkissin, jonka tuote, palvelu ja koko toiminta on kehitetty käyttäjälähtöisesti, muotoilun ollessa merkittävässä roolissa alusta asti.

artikkelijatko_540_260_N1B6675

Muotoilun merkitys kilpailukyvylle

Edelläkävijäyrityksille muotoilu on osa niiden liiketoiminnan kehittämistä. Se ei ole enää yksin markkinoinnin, tuotekehityksen tai suunnittelijoiden asia, vaan johtoryhmissä ymmärretään muotoilun merkitys kilpailukyvylle. Koska liike-elämän muutokset ovat yhä useammalla alalla nopeita, yllättäviä ja vaikeasti ennustettavia, vaaditaan yrityksiltä jatkuvasti suurempaa ketteryyttä.

”Muotoilun menetelmät ja muotoiluajattelu tuovat kaivattua ketteryyttä, ja siksi muotoilun merkitys on nostettu aivan uudella tavalla yritysten strategioihin. Muotoilu laajentaa ajattelutapoja ja poistaa innovaatiotoiminnan rajoja. Tämä tarjoaa liiketoiminnalle aivan uusia mahdollisuuksia”, Mattelmäki sanoo.

”Designereiden ja yritysjohdon ongelma on kauan ollut se, ettei aina ole löydetty yhteistä kieltä. Tilanne on muuttumassa ja yhä useampi yritys ymmärtää johtoaan myöden, että hyvällä suunnittelulla luodaan uutta liiketoimintaa”, Fourastie sanoo.

Muotoilijan työtä helpottaa se, että suunnittelussa otetaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa esille tuotteen kokonaisuus: käyttötavat, materiaalihallinta, valmistusmenetelmät, kestävyys ja takuu sekä tuotteen kaikki elinkaarikustannukset.

Markkinatutkimukset, joilla selvitetään esimerkiksi kulutuskäyttäytymistä, kilpailevia tuotteita tai palveluita sekä niiden vahvuuksia ja heikkouksia, ovat osa muotoiluprojektia. Samoin esimerkiksi tuotteen valmistuskustannusten arviointi ja tuotteen hintapositiointi valitulle asiakasryhmälle ovat tärkeitä seikkoja huomioida kaikissa muotoiluprojektin vaiheissa.

Muotoilijan rooli onkin erilaisten tarpeiden ja näkemysten kuunteleminen, yhteensovittaminen ja synteesistä uuden luominen. Tapana on ollutkin sanoa, että insinööri on muotoilijan paras kaveri.

”Talous, design ja insinööritieteet ovat se kolmikanta, jolla tehdään uusia tuotteita. Tästä erinomainen osoitus on vaikkapa UPM Profi -puumuovikomposiitti, joka on tehty tarralaminaattituotannon sivutuotteena syntyneistä materiaaleista. Onnistuneen suunnittelutyön tuloksena tuote avasi UPM:lle aivan uudenlaisen liiketoiminnan. Suunnittelijan rooli on ollut yhdistää erilaisia tarpeita ja reunaehtoja määriteltyjen asiakastarpeiden mukaan tehdyksi toimivaksi kokonaisuudeksi”, Fourastie kertoo.

Ilman myynnillistä ja markkinointiosaamista hyväkään muotoilutuote ei pärjää markkinoilla. Siksi liiketoiminnan eri osa-alueiden tuleekin olla alusta saakka mukana jokaisessa muotoiluprojektissa.

Miten suomalainen muotoilu pärjää?

Miten sitten suomalainen muotoilu pärjää tässä vauhdissa? Missä on vahvuutemme vuonna 2016?

”Ensimmäinen iso asia, jossa edistymme, on muotoilijoiden ja muiden asiantuntijoiden yhteistyön kehittyminen. Syntyy aivan uudenlaisia uusia tuotteita, palveluita, konsepteja ja toimintamalleja sekä konseptien ja prosessien ymmärrystä, joilla pärjäämme kansainvälisesti”, Fourastie ennustaa.

”Toinen trendi on isojen ja pienien toimijoiden yhteenliittymät jonkin erikoisalan ympärillä. Näin kehittyy globaalisti kiinnostavia uusia asioita. Kolmas asia on se, että suomalaiset omaksuvat ulkomailta aiempaa voimakkaammin uusia vaikutteita, suodattavat niitä omaan toimintaansa ja tästä kehittyy uutta osaamista ja liiketoimintaa.”

Antti Pitkäsen mukaan fyysisten ja digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kokonaisvaltainen konseptointi ja kehitys on suunta, johon suomalaiset muotoilijat voisivat kehittyä.

Yhteistyö erilaisten toimijoiden välillä vahvistuu, ja nämä verkostot tuottavat uusia innovaatioita sekä aiempaa suurempia ja kansainvälisesti merkittäviä projekteja.

”Suomi on pieni maa, josta kuitenkin syntyy globaaleja tarinoita. Keskeistä on eri toimijoiden, kuten yritysten, suunnittelijoiden, akateemisen maailman ja julkisen sektorin välinen hyvä yhteistyö. Kyllä me pärjäämme, sillä design on meillä dna:ssa”, Pitkänen tiivistää.

Tuolin suunnitteli puuseppä-muotoilija Ante Anttila, Karahka: ”Puusepän työssä voi yhdistää taiteellisuuden käsin tekemiseen ja kekseliäisyyteen. Olen iloinen voidessani luoda kanssaihmisille kaunista ja kestävää kuormittamatta ympäristöä.” Karahka on perinteistä puusepän työtä modernilla muotokielellä ja vahvalla ekologisella otteella maustava verstas. Muut kuvissa esiintyvät design-tuotteet Artekilta: Eero Saarisen Tulip-pöytä, Alvar Aallon lattiavalaisin ja Box zonen säilytyskori.Vaatteiden, lasin ja huonekalujen jälkeen suomalainen muotoilu on saanut parin viime vuosikymmen aikana uutta nostetta raskaassa metalliteollisuudessa. Ergonomiset satamalukkien ja metsäkoneiden ohjaamot sekä maailmalla palkitut hissit ovat muotoilumme tuoreita tähtiä.

19.2.2014

Palvelumuotoilun prosessi

1. Toimeksianto: etsitään esimerkiksi tapoja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Selvitetään toimeksiannon lähtökohta ja esitetään siihen liittyviä lisäkysymyksiä.

2. Tiedonkeruuvaihe: käyttäjähaastattelut, tutkimustieto, asiantuntijoiden ja sidosryhmien haastattelut.

3. Kuvataan asiakkaiden tai käyttäjien toimintaa käyttäjäpoluilla, jotka havainnollistavat käyttäytymistä, toimintatapoja ja organisaatiota. Syntyy ymmärrys nykytilasta.

4. Valitaan, mitkä ovat käyttäjälle tai kuluttajalle tärkeimmät asiat, joita halutaan kehittää, ja mihin suuntaan.

5. Jatkuva ja toistuva testaus läpi prosessin sekä nopeat protot, joista saadaan palaute tuotekehitykseen, jatkuva tiedonkeruu ja tiedon analyysi. Protojen yhteydessä ihmisiä osallistetaan pohtimaan tätä hetkeä ja tulevaisuutta mitä-jos-kysymysten parissa.

6. Yksityiskohtien tekninen suunnittelu.

7. Ratkaisut viedään käytäntöön.

”Oleellista on muistaa käyttäjäkeskeisyys, laaja tiedonkeruu ja tulosten visualisointi niin, että saatu tieto on ymmärrettävässä ja helposti omaksuttavassa muodossa”, Antti Pitkänen sanoo.

”Kun ratkaisut viedään käytäntöön, on tärkeää huomata, miten toimintatapojen muutos vaikuttaa ihmisiin. Pitääkö heitä esimerkiksi kouluttaa uusiin tehtäviin? Palvelumuotoilussa on tärkeää olla joustava ja huomata, miten toimintamalleja voidaan jatkuvasti parantaa”, Mattelmäki muistuttaa.

Palvelumuotoilu parantaa arkea

”Palvelumuotoilua on tehty jo paljon ennen kuin sitä sanaa on edes keksitty”, Aalto- yliopiston muotoilun laitoksen professori Tuuli Mattelmäki sanoo.

Helsingin parin vuoden takaisen Word Design Capital -vuoden aikana julkisiin organisaatioihin palkattiin muotoilijoita. He ovat panneet hihat heilumaan.

Mainio esimerkki ihmisten arkeen liittyvästä palvelumuotoilusta on Espoon Iso Omena -kauppakeskuksen Hidas kassa -projekti. Kokeilu lähti vanhusten ja vammaisten tarpeista edetä kauppa-asioinnissaan omaan tahtiin. Tuloksena syntyi Älä hättäile -kassalinjasto, jonka ääressä asiakas voi halutessa istahtaa, kaivaa rauhassa kukkaronsa esille ja vaihtaa kassanhoitajan kanssa kuulumisia.

Lahdessa muotoilija Sara Ikävalko on toiminut aktiivisesti osallistamalla kaupunkilaisia kaupunkisuunnitteluun. Hän liikkuu ihmisten parissa rautatieasemalla, toreilla, kouluissa ja asukasyhdistyksissä kuunnelleen toiveita asuinympäristön kehittämiseksi. Käytännön työvälineinä ovat muun muassa pahviset ja lego-palikoista tehdyt pienoismallit. Asukkaiden toiveet huomioidaan päätöksenteossa ja sovitetaan arkkitehtien suunnitelmiin.

Lauttasaaren asukaskeskeinen palveluverkko -projektissa on kehitetty ikäihmisten palvelua omaishuollon näkökulmasta. Keskiössä on perhe, joka tarvitsee palveluita. Suunnittelun muut osapuolet ovat kaupunki, yksityiset palvelutarjoajat, tutkimuslaitokset ja kolmannen sektorin palveluntarjoajat. Palveluiden kehittämisessä on ollut apuna Luotain-työkalu, jota käyttämällä perheet miettivät, mitkä asiat ovat arjessa tärkeitä ja merkityksellisiä. Näin kerätyn tiedon avulla palveluita on kehitetty vastaamaan niiden käyttäjien tarpeita.

Palvelumuotoilun keinoja on hyödynnetty Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, jossa potilaita on kuultu customer journey -työkalun avulla. Sairaalan toimintatapoja on uudistettu hyödyntämällä kerättyjä ideoita. Projektiin on liittynyt pahvista rakennettu mallisairaala, jonka äärellä potilaat, arkkitehdit ja sairaalan henkilökunta miettivät, kuinka toimintatapoja kehitetään ja millainen on tulevaisuuden sairaala. Suunnittelussa huomioitiin myös arkisia yksityiskohtia: kuinka potilaat saisivat ajatuksensa pois sairaudestaan, ja kuinka sairaalan passivoivaa vaikutusta voitaisiin vähentää.

”Osallistavan suunnittelun kautta on saatu paljon sellaisia ideoita, jotka eivät muuten ehkä olisi tulleet esille. Merkittävää on kokemusten perusteella myös se, että suunnittelua koskevia valituksia on tullut vähemmän kuin vastaavissa muissa projekteissa”, Mattelmäki sanoo.

Muotoilu tuottaa rahaa

Suomi: Voimakkaammin muotoiluun panostaneet yritykset pärjäsivät myynnin kasvussa, tuotteiden vientiosuudessa ja markkina-arvossa muotoilua vähemmän hyödyntäviä kilpailijoitansa paremmin. Lindström, M., Nyberg, M. & Ylä-Anttila, P., Ei vain muodon vuoksi – Muotoilu on kilpailuetu, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA 2006)

Ruotsi: Muotoiluun investoineiden ja investoimattomien yrityksien ja välillä on 50 prosentin ero tuottavuudessa. Swedish Design Foundation 2008

Tanska: Muotoiluun investoineet yritykset ylsivät 22 prosentin liikevaihdon kasvuun verrattuna yrityksiin, jotka eivät investoineet muotoiluun lainkaan. Kasvu oli 44 prosenttia, mikäli muotoiluun panostaminen oli jatkuvaa. Danish Design Centre 2003

Iso Britannia: Muotoiluvalppaiden yritysten liikevaihto kasvoi keskimäärin 225 puntaa jokaista muotoiluun tehtyä 100 punnan investointia kohden, ja yrityksien osakkeet tuottivat noin 200 prosenttia paremmin kuin yleinen osakemarkkinaindeksi. British Design Council 2007

Kolme näkökulmaa designiin

Ekonomi kysyi kolmelta kokeneelta muotoilua eri suunnasta katsovalta tekijältä, missä suomalainen muotoilu on juuri nyt. Vastaajat ovat: Antti Aaltonen (AA), vapaa-ajan tuotteita ja palveluita tekevän Rovion käyttäjäkokemuksesta vastaava johtaja. Jussi Hermunen (JH), digimedian suunnittelutoimisto Crasmanin suunnittelujohtaja. Kari Korkiakoski (KK), asiakaskokemuksen johtamiseen erikoistuneen Futurelabin toimitusjohtaja.

1. Mikä on palvelumuotoilussa juuri nyt kuuma asia, jolla tehostetaan bisnestä?

AA: Niin kutsutun big datan jalostaminen small dataksi ja hyödyntäminen tehokkaasti osana palvelumuotoilua. Tämä auttaa suunnittelijoita ymmärtämään paremmin, kuinka käyttäjät ovat oikeasti vuorovaikutuksessa palvelun kanssa ja tuloksia voidaan hyödyntää niin jatkokehityksessä kuin uuden palvelun suunnittelussa.

JH: Siirrymme digitaalisiin palvelumalleihin, jolloin pelkällä verkkosivun uudistuksella ei päästä kovin pitkälle. Organisaatioissa on oltava vähintäänkin digitaalisen ymmärrystä, sillä kumppaneiden tekemistä on ohjattava oikealla tavalla eikä pelkästään näihin nojaaminen riitä. On ymmärrettävä liiketoiminnasta lähteviä mahdollisuuksia, jotta digitaaliset palvelumallit saadaan vietyä oikeaan suuntaan. On siis tunnistettava malleja, joilla liiketoimintaa voidaan tehostaa digitalisoinnilla. Yhä useampi yritys ottaa alaa tuntevan suunnittelutahon omaan strategiavaiheeseensa mukaan.

KK: Asiakaskokemus muodostuu kohtaamisista, tunteista ja mielikuvista. Siksi kohtaamisiin liittyvä palvelumuotoilu on mielestäni osa laajempaa asiakaskokemuksen kehittämistä. Tehostamisen tie on Suomessa kuljettu loppuun, ja sen sijaan yritysten tulisi muuttaa toimintaansa asiakaskeskeisemmäksi, koska asiakkaiden ostoprosessit ovat muuttuneet ja he odottavat entistä nopeampaa reagointia yrityksiltä. Tällä hetkellä mobiliteetti – älypuhelimet ja tabletit – tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia rakentaa vuoropuhelua ja helpottaa asiakkaiden arkea.

2. Mitkä toimialat tai yritykset osaavat Suomessa hyödyntää parhaiten kokonaisvaltaista design-ajattelua?

AA: Asiakkaan näkökulmasta parasta ja kokonaisvaltaisinta palvelusuunnittelua löytyy usein hotelleilta ja matkailualalta.

JH: Edelläkävijöitä ovat sekä ne, jotka hyötyvät digitaalisista palvelumalleista ja rakentavat niiden avulla kilpailuetua että ne, joiden kivijalka kytkeytyy digitaaliseen ja jotka ovat ymmärtäneet tämän synergian. Finanssisektori on tyyppiesimerkki tästä, mikä näkyy palvelujen laadun lisäksi jatkuvina odotuksina paremmista palveluista. Urheilu ja liikunta, esimerkkeinä Polar, Suunto ja Omegawave, tarjoavat koko palvelumuotoiluketjun kattavaa toimintaa, jossa digitaalisiin palveluihin yhdistyy fyysisten tuotteiden lisäksi jatkuvuus asiakassuhteessa. Myös uudet verkkokaupat, kuten Lundia ja Marimekko, osoittavat kokonaisvaltaista ajattelumallia. Kustannusala on myös yksi murrosalue.

KK: Peliala on nähnyt teknologian murroskohdassa uudenlaisen mahdollisuuden. Mobiilipelien tekijät, esimerkiksi Rovio ja Supercell, hahmottivat hyvin uudenlaisen ekosysteemin syntymisen älypuhelinten myötä ja tekivät tinkimätöntä suunnittelutyötä. Toisaalta on ollut hienoa katsoa, miten valtion Alko ja Verohallinto ovat uudistaneet omaa toimintaansa. Alkossa saa jatkuvasti erinomaista palvelua hyvin toimivassa myymälätilassa ja Verohallinto on uudistanut rohkeasti omia palvelujaan sähköiseksi asiakkaiden tarpeet edellä.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Uusi perhevapaajärjestelmä rakennettava joustavuuden periaatteelle

Isien perhevapaat ovat keskeinen osa käynnissä olevaa perhevapaauudistusta. Koska tavoitteena on edistää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa, isille korvamerkittyjä perhevapaita pitää myös lisätä. Jotta tästä vapaiden lisäämisestä olisi hyötyä, olisi isien alettava aktiivisemmin käyttää jo nyt heille korvamerkittyjä vapaita, vapaasti jaettavista vapaista puhumattakaan.

Isät käyttävät ensisijaisesti heille korvamerkittyjä, ansiosidonnaisesti korvattavia vapaita. Monessa perheessä isä käyttää vain ja ainoastaan ne kolme viikkoa, jotka nykyisessä perhevapaajärjestelmässä voi käyttää samaan aikaan äidin pitämien vapaiden kanssa. Tämä kolme viikkoa on toki perheelle hyvin tärkeä ajanjakso, mutta perhevapaiden jälkeisen perhevastuun jakautumisen kannalta olisi tärkeää, että isät käyttäisivät vapaita myös siten, että he ovat yksin vastuussa lapsesta äidin ollessa töissä.

Isien käyttämien perhevapaiden lisäämiseksi pitää käyttää kaikki mahdolliset keinot. Etuusjärjestelmän pitää ohjata ja mahdollistaa, ei estää tai rajoittaa. Työnantajalla ja työntekijällä tulee olla vapaus sopia vapaiden käytöstä haluamallaan tavalla etuusjärjestelmän estämättä. Tämän lisäksi tarvitaan myös nykyisen kaltainen subjektiivinen oikeus vapaiden pitämiseen ilmoitusaikaa noudattaen ja jaksojen määrää mahdollisesti rajoittaen.

Vaikka totaalinen poissaolo töistä useimmissa tapauksissa onkin mahdollinen, saattaa se tuntua hankalalta sekä työnantajalle että työntekijälle. Tällaisissa tapauksissa osa-aikainen perhevapaa olisi loistava vaihtoehto. Nykyään perhevapaan osa-aikaisuus on mahdollista vain vanhempainvapaan osalta siten, että isä ja äiti vuorottelevat töissä ja kotona. Tähän järjestelyyn ei siis voi käyttää isyysvapaapäiviä eikä isä voi olla osa-aikaisella isyysvapaalla äidin ollessa osan viikkoa kotihoidontuella. Tämä pitää korjata perhevapaajärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Ollessani itse viisi kuukautta kotona lapsen kanssa huomasin ajan kuluessa kaipaavani yhä enemmän vastapainoa lapsiarjelle. Aika kotona oli korvaamatonta, mutta töihin palatessani osasin arvostaa aivan uudella tavalla työrauhaa. Uskon, että vuorottelemalla kotona ja töissä pystyisin nauttimaan molemmista elämäni osa-alueista enemmän. Olen puhunut asiasta myös esimieheni kanssa ja hän totesi pitävänsä minut mahdollisen tulevan perhevapaani aikana mieluummin pidemmän aikaa osittain töissä kuin lyhyemmän aikaa kokonaan vapaalla. Etuusjärjestelmä ei tätä mallia kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista.

Kaikkiin töihin jaetut perhevapaat eivät sovi, mutta useisiin kyllä. Parhaassa tapauksessa kaikki osapuolet voittavat. Kummankin vanhemman työnantajat saavat työntekijänsä osittain käyttöön myös perhevapaiden aikana, vanhemmat saavat töistä vastapainoa kotona ololle ja lapsi saa luoda läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa.

Kosti Hyyppä
Asiamies, Isä

Tutustu myös maanantaina lanseerattuun isäaikaa.fi -kampanjaan, jossa tuodaan hyvällä tavalla esiin isän vapaiden merkitys. ”Vanhemmuus on elämäsi tärkein tehtävä. Ota isäaikaa. Perhevapaasta hyötyvät niin isä, lapsi kuin parisuhdekin.”

10.11.2017
Ryhtyisinkö vielä yrittäjäksi? – vuoropuhelua yrittäjän ja yrittäjyyttä pohtivan välillä

Mahdollisen tulevan yrittäjän Kari Leppilahden ja nykyisen yrittäjän Kaisa Kokkosen ajatuksia asiantuntijayrittäjyydestä.

Kari: Ikää mittarissa vasta 60, mutta pitkä ura taloushallinnon ja -johdon tehtävissä useissa eri yrityksissä on kohdallani tällä erää päättymässä. Yrittäjyyteen taasen läheisesti liittyy lähes 20 vuoden rupeama franchising -työnantajan palveluksessa ja ketjun johdossa, eli myös toimitusjohtajakokemusta löytyy. Siksipä pohdintaan: ryhtyisinkö yrittäjäksi vai tyytyisinkö niin sanottuun eläkeputkeen ja ansiosidonnaisen nostoon – siinä sivussa työhakemuksia tehden ja mahdollisia työpaikkoja tutkaillen.

Työvuosia olisi kuitenkin vielä tarjolla 5-10 ja yrittäjänä voisin tarjota kokemustani esimerkiksi lyhyissä projekteissa ja konsultoinneissa – tai väliaikaisena vuokratalousjohtajana. Juuri tällainen ’väliaikainen’ olen viimeisen vuoden ollut, tosin ihan työsuhteessa.

Kaisa: Olen ollut yrittäjänä reilut kuusi vuotta, sitä ennen palkansaajana yli 20 vuotta talousjohdon tehtävissä. Teen talousjohdon, rahoituksen ja yritysjärjestelyjen konsultointia Akeba Oy:ssä. Pääpaino on ollut asiakkaissa, joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, mutta konsultoin myös pieniä yrityksiä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tyypillisesti teen työtä isoissa muutoshankkeissa tai vaikka listautumisprojekteissa osana projektitiimiä tai tiimin vetäjänä.

Päätin ryhtyä yrittäjäksi muuttaessamme Hyvinkäälle – elämään tuli muutenkin isoja muutoksia ja aika tuntui sopivalta. Asia oli pohdituttanut minua jo pitkään. Projektiluontoiset hankkeet ja   kehitystyö sekä yritysjärjestelyt olivat minusta mukavinta, mitä voi töissä tehdä. Nyt teen vain asiakasprojekteja – ja todella nautin työstäni.

Kari: Mutta ne yrittäjän riskit! Löytyykö yritykselle liikeidea, joka tuo asiakkaita ja työtehtäviä – paljonko pitää panostaa rahaa markkinointiin, että saa nimensä näkyviin ja kauanko tämä vaihe kestää? Minkä kokoinen pitäisi olla starttivaiheen vaatima pääoma?

Kaisa: Ihan samat asiat mietityttivät minuakin. Yrityksen toiminta-ajatus ja asiakasprojektien luonne selvisivät käytännössä vasta kun päätös yrittäjyydestä oli syntynyt ja ensimmäiset asiakkaat saatu. Autan yrityksiä muutostilanteissa – projektiosaamista ei kaikista yrityksistä löydy. Osaan myös auttaa kysymyksissä liittyen esim. pörssiyhtiönä toimimiseen tai hyvään hallinnointitapaan.

Alussa nettisivujen luonti oli isoin markkinointisatsaus. Halusin sivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – lisäksi satsasin visuaaliseen ilmeeseen, koska se on minulle tärkeää. Olin myös mukana erilaisissa tapahtumissa jakamassa käyntikortteja sekä keskustelemassa potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiantuntijatyö ei tarvitse suuria alkupanostuksia muuhun kuin verkostoitumiseen ja näkymiseen alan tilaisuuksissa. Minä käytin alussa muutamia tuhansia euroja nettisivuihin, käyntikortteihin ja mainoksiin.

Kari: Mitäs sitten, jos homma ei lähdekään lentoon? Ja yrityksen joutuu lopettamaan joko kokonaan tai sitten tilanne on vaikkapa sellainen että löytyy puoleksi vuodeksi projekti, mutta toinen puoli vuodesta menee ilman toimeksiantoja?

Kaisa: Alussa on hyvä varautua siihen, että on hiljaisempaa, kun yrityksen toimintaa ei vielä tunneta. On hyvä laskea, millä tulee toimeen ja selvittää jo etukäteen, mitä tehdä, jos ei selviä kaikista maksuista. Jokainen asiakastyö on hyvä tehdä niin, että asiakas suosittelee sinua seuraavalle. Asiakkaiden väliin on mielestäni hyväkin jäädä taukoja, että ehtii verkostoitua, suunnitella/parantaa palveluita ja tehdä asiakasmateriaalia. Kehittää siis omaa tekemistään eri tavoilla.

Kari: TE-keskuksen tulkinta ”palkansaaja vai yrittäjä” arveluttaa. TE-toimisto selvittää, oletko työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä. Arviointi ei kuitenkaan välttämättä ole yhdenmukainen esimerkiksi verotuksessa tehtyjen ratkaisujen kanssa (sic). Ja jos olet yrittäjä, niin tutkitaan, oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä. Tulkinta sitten vaikuttaa työttömyysetuuteen/työttömyysturvaan. Mielestäni pitäisi olla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyden käynnistämistä ansiosidonnaisella vähintään vuoden ajan – mutta ei taida onnistua? Ja mikä on tulkinta em. tilanteessa, jossa toimeksianto löytyy puoleksi vuodeksi, mutta sitten on hiljaista?

Entäpäs verottajan tulkinta – ”palkkaa vai yritystuloa/työkorvausta”. Verottajalta löytyy aiheesta sivukaupalla tekstiä, mutta kuitenkin viime kädessä ratkaisu tehdään ns. kokonaisarvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. Eli täyttä varmuutta tulkinnasta ei ole. Vanhemmat ja kokeneemmat varoittelevat, että vaikka olisi yritys ja rekisterit kunnossa, niin jos on vain yksi asiakas, saattaa verottaja tulkita yrittämisen työsuhteeksi – ja sehän se kalliiksi tulee.

Yllä olevan perusteella voi käydä niin, että verottajan mielestä olet työsuhteessa eli palkansaaja ja TE-keskuksen mukaan oletkin yrittäjä, eli palkansaajan työttömyysturvan ulkopuolella?

Kaisa: Juuri samoja asioita mietin ja selvittelin itselleni ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Minulle oli selvää, että halusin kokopäivätoimiseksi. Jos toimii yrittäjänä, on tärkeää, että kaikki yrittäjyyden tunnusmerkit löytyvät: mm. asiakassopimukset ovat kunnossa, omat ja yrityksen varat ja velat ovat erikseen, markkinointi, nettisivut.

Sosiaaliturvan pohdinta oli haasteellisinta. Mitä tapahtuu, jos kukaan ei osta yrityksen palveluita – minkälaista korvausta saa ja kuinka kauan? Sain hyvin apua mm. Suomen Ekonomeista ja yrittäjien eläkekassasta.

Sekin selvisi, että yrittäjän sosiaaliturva riippuu siitä, minkälaisen turvan itse itselleen hankkii.

Ekonomien työttömyysturva-asiantuntija Mari Kettunen:

Verrattuna palkansaajiin yrittäjä vastaa itse oman sosiaaliturvansa järjestämisestä. Lakisääteinen YEL-vakuutus turvaa yrittäjän toimeentuloa elämän muutostilanteissa.

Yrittäjä määrittelee itse, minkälaisella summalla vakuuttaa itsensä. Mitä suuremmaksi yrittäjä määrittelee ns. YEL-työtulonsa, sitä vahvempi on sosiaaliturva, mutta myös vakuutusmaksut ovat korkeammat. YEL-vakuutuksen myötä yrittäjä voi saada turvaa sairastumisen, eläkkeelle jäämisen ja perheenlisäyksen kohdatessa. Yrittäjän on myös mahdollista valita YEL-vakuutukseensa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa työssä, työmatkalla ja työpaikalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Lisätietoja YEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä.

Yrittäjä voi olla myös oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyyden kohdatessa, kunhan hän on vakuuttanut itsensä oikeassa työttömyyskassassa (IAET-kassa tai AYT-kassa) ja täyttää muut ansiopäivärahan saamisen edellytykset.

Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, ota välittömästi yhteys Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan, jotta saat ajantasaista tietoa työttömyysturvastasi ja työttömyyskassojen jäsenyysvaihtoehdoista.

Työttömyysturvaneuvontamme palvelee: ma-to klo 9-12 numerosta 020 693 273 tai työttömyysturva@ekonomit.fi.

07.11.2017
Inhimillisyys on hyvää johtamista

Positiivisen ja motivoivan työympäristön merkitystä ei voi vähätellä. Jokainen haluaisi suunnata työpäivänä askeleensa kohti työyhteisöä, jonka kokee itselleen mieluisaksi. On itsestäänselvyys, että jokainen kaipaa arvostusta. Pikagallupimme Twitterissä kertoi myös, että riittävä vastuun ja vapauden antaminen alaisille on johtajassa tärkeä ominaisuus. Liian harvoin voimme kuitenkin lukea esimiehistä, jotka esimerkillisesti johtavat työyhteisöjään huipputuloksiin kiitoksia keräävässä työilmapiirissä. Hyvää johtajuutta tarvitaan reilusti enemmän!

Olemme yhdessä Pregon kanssa tänä syksynä keränneet esimerkkejä/tarinoita hyvästä esimiestyöstä. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi toivomme saavamme niitä vähintään sata. Koostamme vuodenvaihteessa tarinoista teoksen, jonka laitamme laajasti jakoon. Jospa esimerkit saisivat yhä useamman johtajan tarkastelemaan omia toimintamallejaan kriittisesti ja muuttamaan johtamistaan, mikäli tarpeen.

#Satajohtamisentekoa -kampanjalla haluamme korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

Olemme saaneet jo useita kymmeniä kiinnostavia tarinoita, mutta haluamme niitä vielä lisää. Kerro meille oma hyvän johtamisen esimerkkisi, on se sitten henkilökohtainen onnistuminen tai jokin kuulemasi asia. Esimerkkisi voit jättää täällä.

Mitä hyvä johtajuus käytännössä on? Tässä muutama tarina malliksi.

”Yrityksessämme esimiesten roolia ja tehtäviä muutettiin pysyvästi enemmän ohjaavaan ja coachaavaan suuntaan – ja kaikki olivat tyytyväisempiä. Tarvittiin siis rohkeutta päästää irti totutusta, ylhäältä alas johtamismallista ja antaa vastuuta ja vapautta työn todellisille asiantuntijoille ja osaajille.”

”Omassa työhistoriassa on lämpimiä muistijälkiä esimiehistä, jotka ovat tarvittaessa osanneet astua esimiesroolistaan pois ja kohdanneet minut vertaisena ja lähimmäisenä. On karmivaa, jos oma esimies jättäytyy kylmän etäiseksi jopa tilanteissa, joissa on tuotava esiin omaa perhettä kohdannut suru tai muu vaikea elämäntilanne. Oman esimiehen ymmärrys ja tuki myös niissä tilanteissa – ellei etenkin niissä tilanteissa – on äärimmäisen tärkeää.”

”Hyvää johtamista on alaisten ja työyhteisön jäsenten ajan tasalla yhteisistä asioista pitäminen, avoimuus ja rehellisyys. Hyvää johtamista on jatkuvasti muistaa, millä tavalla työntekijät pidetään sitoutuneina yritykseen ja toisaalta, millä tavalla heidän sitoutumisensa voi murtaa.”

”Inhimillisyys on hyvää johtamista. Alaisten kohtaaminen kokonaisina ihmisinä, eikä vain suorittavina alaisina/työntekijöinä. Hyvä esimies sallii aidosti erilaisuutta ja antaa tilaa ihmisten olla oma itsensä. Hyvää esimiestyötä on myös olla aidosti kiinnostunut siitä, mitä työntekijöille kuuluu, millainen työ-/kuormitustilanne heillä on ja selvittää tarvitsevatko he jonkinlaista tukea esim. työnteon sujuvoittamiseksi.”

”Kun itse on johtajana, ja tietyllä tavalla tehtävässään oltavakin itsevarma, on tärkeä muistaa itsensä johtamisen tärkeys ja nöyryys alaisten osaamisen edessä. Jätin siis ohjaukseni vähemmälle, annoin enemmän vapaita käsiä ja huomasin, että delegointi kannatti, ja lopputulos, pakko ilolla myöntää, oli parempi kuin jos olisin tiukasti ohjannut asiaa. Eli jälleen: kannattaa hankkia itseään pätevämpiä alaisia ;)”

Odotamme nyt sinun tarinaasi/esimerkkiäsi, kerro se meille.

Ulla Niemelä
Viestintäasiantuntija

#satajohtamisentekoa on Suomen Ekonomien ja Pregon yhteinen kampanja hyvän johtamisen puolesta ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. ​Haluamme näin korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

03.11.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013