( Johtaminen )

Design on DNA:ssa

Teksti Jukka Nortio, kuvat Kreetta Järvenpää
  • "Ajattelutavan muutosta ja uutta toimintamallia suomalaisten yritysten kansainvälistymiseksi edustaa Team Finland -verkosto. Hallintoa kehitetään vastaamaan muuttuvien tilanteiden ja asiakkaiden tarpeisiin", vinkkaa työ- ja elinkeinoministeriön erikoissuunnittelija Sirpa Fourastie.
Marimekko, Kone, Hackman, Konecranes, Artek, Rocla, Kalevala Koru, Ponsse ja Iittala. Suomalainen muotoilu näkyy pian aivan uusilla alueilla, kun sairaalat, kaupunkisuunnittelu ja virastot hyödyntävät muotoilun oppeja palveluidensa uudistamisessa.

Vaatteiden, lasin ja huonekalujen jälkeen suomalainen muotoilu on saanut parin viime vuosikymmen aikana uutta nostetta raskaassa metalliteollisuudessa. Ergonomiset satamalukkien ja metsäkoneiden ohjaamot sekä maailmalla palkitut hissit ovat muotoilumme tuoreita tähtiä.

Metallialalla osataankin hyödyntää kattavan designin tuomaa kilpailukykyä.

”Roclassa on jo siirrytty pelkän laitteen suunnittelusta käyttökokemuksen ja palveluiden kehittämiseen. Tämä määrittelee uudella tavalla koko yrityksen. Myös terveysalalla on hyviä esimerkkejä, kuten Planmeca. Palvelualalla puolestaan Lindström tarjoaa siivoukseen liittyviä kokonaispalveluita, jotka pärjäävät hyvin maailmallakin”, työ- ja elinkeinoministeriön erikoissuunnittelija ja 
Finnish Design Management Associationin toiminnanjohtaja Sirpa Fourastie sanoo.

Muotoiluun panostavat yritykset myyvät paremmin

”On tärkeää, että metallialan suuryrityksissä oivallettu designin merkitys on mallina alan pk-yrityksille ja toimii benchmarkina”, Seos Designin toimitusjohtaja ja Design ROI -projektin projektipäällikkö Antti Pitkänen sanoo.

Pelkät esimerkit eivät kuitenkaan riitä, sillä muotoilun menetelmien ja taloudellisten mittareiden pitää myös tulla tutuiksi, jotta muotoilun rooli kirkastuisi. Myös muotoilun ymmärtäminen laajasti koko tuotteen ja palvelun elinkaarta koskevaksi kehittämiseksi auttaa ymmärtämään sen roolia.

”Design on tietysti kustannus, mutta se on samalla investointi. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että voimakkaammin muotoiluun panostaneet yritykset ovat pärjänneet myynnin kasvussa, tuotteiden viennin ja markkina-arvon kehittymisessä muotoilua vähemmän hyödyntäviä kilpailijoitaan paremmin. Kuitenkin tuotekehitys ja sen kautta muotoilu ovat taantuman aikana useimmissa yrityksissä ensimmäisenä karsittavien listalla”, Pitkänen sanoo.

Antti Aaaltonen

Miten muotoiluinvestointia voidaan mitata?

Kysymys suunnittelun merkityksestä rahanteolle onkin ikuinen kuuma peruna. Sitä Pitkänen selvitti pari vuotta sitten Design ROI -hakkeessa, jossa luotiin työkaluja, joilla mitataan muotoiluinvestointien vaikutusta yrityksen taloudelliseen tulokseen: www.desingroi.fi.

Jotta muotoilu pääsee vaikuttamaan mahdollisimman tehokkaasti yrityksen hyvinvointiin, pitää muotoilu huomioida yrityksen kaikissa toimissa.

”Kyseessä on usein kattava yrityskulttuurin uudelleenarviointi, jossa muotoilulla vaikutetaan niin yrityksen tuotteisiin ja palveluihin, toimintatapoihin kuin yrityksen strategiaan. Meillä on tästä hyviä esimerkkejä – Fiskars, Nokia, Rocla, Kone ja Metso – mutta näitä tarvitaan lisää”, Pitkänen jatkaa.

Kulttuurimuutoksen saa usein liikkeelle se, että yrityksissä opitaan kuuntelemaan asiakkaiden tarpeita entistä tarkemmin ja useammin. Jotta tästä päästään liiketoiminnan kehittämiseen ja uusien tarpeiden rahaksi muuttamiseen, tarvitaan toimintatapoja, jotka eivät kunnioita perinteisiä hitaita prosesseja.

”Hyvä esimerkki on F-Securen Lokki-palvelu, joka mahdollistaa läheisten ihmisten paikkatiedon seuraamisen. Tämän tuotteen kehittäminen merkitsee koko yrityksen laajentumista uudelle alueelle kuluttajien tarpeiden mukaan”, Fourastie sanoo.

Hyvistä esimerkeistä huolimatta muotoilun asema on useimmissa yrityksissä edelleen marginaalissa.

”Muotoilu on harvassa yrityksessä johtoryhmätasolla. Tarvitsemme muotoilujohtajia myös kaupunkien johtoon samalla tavalla kuin meillä on kaupunginarkkitehteja”, Aalto-yliopiston muotoilun laitoksen professori Tuuli Mattelmäki sanoo.

Uutta liiketoimintaa vanhasta ideasta

Yritykset kehittävät yhä useammin palveluita yhdessä, jopa aivan yllättävien kumppaneiden kanssa.

”Näissä projekteissa syntyy sivutuotteena jotain aivan uutta, joka ei liity kummankaan yrityksen omaan toimintaan, vaan voidaan tarjota kolmansille osapuolille tai irrottaa spin-offina aivan uudeksi yritykseksi. Tämä vaatii strategista osaamista ja kykyä ymmärtää”, Fourastie sanoo.

Toimintaansa vakiinnuttaneissa tunnetuissa suunnittelutaloissa, kuten Marimekko, Artek tai Hackman, kertynyt osaaminen ja historia toimivat Fourastien mukaan perustana, jolle myös tulevaa menestystä rakennetaan. Historia ei ole rasite vaan voimavara.

”Aina kannattaa hyödyntää sitä, mikä on olemassa ja miettiä, kuinka sitä voidaan käyttää strategisesti fiksusti. Monet meille vanhat ja kyllästymiseen saakka toistetut ideat voivat olla uusilla markkinoilla innovatiivista ja uutta liiketoimintaa luovaa”, Fourastie sanoo.

Käyttäjäkokemus lähtökohtana

Palvelumuotoilu liittyy yhä tärkeämpänä elementtinä fyysisten tuotteiden muotoiluun. Suunnittelussa huomioidaan tarkoin käyttäjäkokemus sekä tuotteen vaikutus ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, erilaisiin prosesseihin ja siihen organisaatioon, jossa tuotetta käytetään.

On ymmärrettävä se yhteys, mihin tuote tulee: kulttuuri, käyttäytymistavat ja erilaisten ihmisten suhde tuotteeseen. Ei riitä, että tuote on toimiva ja kaunis katsella.

”Hyvät muotoilutiimit osaavat kerätä tietoa erilaisten asiakasryhmien käyttötavoista ja tarpeista. Designin ammattilaiset yksinkertaistavat monessa tilanteessa asioita ja auttavat näin miettimään, mikä tuotteessa, palvelussa ja kokemuksessa on oleellista. Esimerkiksi, onko tärkeintä keskittyä tuotteen ominaisuuksiin, vai tarjota asiakkaalle tuotteeseen liittyvä poikkeuksellinen käyttökokemus, jota tukevat kattavat palvelut”, Fourastie pohtii.

Palvelumuotoilu edellyttää uutta osaamista

Kun fyysisten tuotteiden muotoilusta laajennetaan uusille alueille, kuten digitaalisten palveluiden ja palvelukokemusten suunnitteluun, on perinteisen muotoilun ymmärrys vankka pohja. Se ei kuitenkaan riitä.

”Suomalaiset yritykset tarvitsevat laajempaa ymmärrystä niistä asioista, jotka muotoilussa ja suunnittelussa kokonaisuutena pitää ottaa huomioon. Materiaalivirrat, tuotteiden kierrätettävyys, erilaiset käyttötavat ja tuotteen koko elinkaaren vaikutukset ympäristöön ovat asioita, jotka on ymmärrettävä. Näitä asioita uuden sukupolven muotoilijoiden on osattava kohdata ja ratkottava eri alojen asiantuntijoiden muodostamassa verkostossa”, Fourastie sanoo.

Palvelumuotoilussa yksi keskeisimpiä asioita on palveluiden toiminnan simulointi, vaikutusten kattava ymmärtäminen aidossa käyttöympäristössä. Tästä esimerkkinä on Wärtsilän dieselmoottoreihin liittyvä järjestelmäsuunnittelu.

”Moottorin järjestelmä antaa tietoja eri käyttäjälle. Koneenkäyttäjä saa suoraan tiedon, miten kone toimii. Tiedon on oltava oikeassa muodossa ja helposti omaksuttavaa eri käyttötarkoituksiin niin, että sitä voidaan hyödyntää myös laivayhtiön johdossa saakka”, Fourastie kuvailee.

Loogisesti suunniteltuja käyttöliittymiä on myös toimistorakennusten sisustussuunnittelussa, jolloin työntekijät voivat tarvittaessa siirtyä yrityksen eri toimipisteistä toiseen ja ympäristö on aina tuttu.

”On oltava konsepti- ja prosessiosaamista, jotka ovat yhä tärkeämpi osa suunnittelua”, Fourastie sanoo.

Designin merkitys ymmärretään jo kasvuyrityksissä

Tiukka taloudellinen tilanne kuristaa yrityksiä karsimaan kaikesta. Mutta viisaimmat näkevät taantumassa myös tilaisuuden tiikeriloikkaan.

”Taantumassa ovat rohkeita ne yritykset, jotka ymmärtävät muotoilun merkityksen bisnekselle. Rohkeus tarkoittaa tässä kasvustrategiaa ja halua laajentua uusille tuotealueille tai kipuamista oman alansa globaaliksi markkinajohtajaksi”, Pitkänen sanoo.

Designin merkitys ymmärretään useimmissa nuorissa kasvuyrityksissä, niissä start-upeissa.

”Start-upeissa ideat saavat kukkia, niitä kokeillaan ja niiden tuomat hyödyt osataan ottaa käyttöön nopeasti. Isoilla yrityksillä raskaat tuotekehitysprosessit usein estävät sen, mutta onneksi tähänkin 
asiaan on herätty”, Fourastie sanoo.

Pitkänen nostaa kasvuyrityksistä esimerkiksi kännyköiden langattoman latauksen kehittäneen Powerkissin, jonka tuote, palvelu ja koko toiminta on kehitetty käyttäjälähtöisesti, muotoilun ollessa merkittävässä roolissa alusta asti.

artikkelijatko_540_260_N1B6675

Muotoilun merkitys kilpailukyvylle

Edelläkävijäyrityksille muotoilu on osa niiden liiketoiminnan kehittämistä. Se ei ole enää yksin markkinoinnin, tuotekehityksen tai suunnittelijoiden asia, vaan johtoryhmissä ymmärretään muotoilun merkitys kilpailukyvylle. Koska liike-elämän muutokset ovat yhä useammalla alalla nopeita, yllättäviä ja vaikeasti ennustettavia, vaaditaan yrityksiltä jatkuvasti suurempaa ketteryyttä.

”Muotoilun menetelmät ja muotoiluajattelu tuovat kaivattua ketteryyttä, ja siksi muotoilun merkitys on nostettu aivan uudella tavalla yritysten strategioihin. Muotoilu laajentaa ajattelutapoja ja poistaa innovaatiotoiminnan rajoja. Tämä tarjoaa liiketoiminnalle aivan uusia mahdollisuuksia”, Mattelmäki sanoo.

”Designereiden ja yritysjohdon ongelma on kauan ollut se, ettei aina ole löydetty yhteistä kieltä. Tilanne on muuttumassa ja yhä useampi yritys ymmärtää johtoaan myöden, että hyvällä suunnittelulla luodaan uutta liiketoimintaa”, Fourastie sanoo.

Muotoilijan työtä helpottaa se, että suunnittelussa otetaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa esille tuotteen kokonaisuus: käyttötavat, materiaalihallinta, valmistusmenetelmät, kestävyys ja takuu sekä tuotteen kaikki elinkaarikustannukset.

Markkinatutkimukset, joilla selvitetään esimerkiksi kulutuskäyttäytymistä, kilpailevia tuotteita tai palveluita sekä niiden vahvuuksia ja heikkouksia, ovat osa muotoiluprojektia. Samoin esimerkiksi tuotteen valmistuskustannusten arviointi ja tuotteen hintapositiointi valitulle asiakasryhmälle ovat tärkeitä seikkoja huomioida kaikissa muotoiluprojektin vaiheissa.

Muotoilijan rooli onkin erilaisten tarpeiden ja näkemysten kuunteleminen, yhteensovittaminen ja synteesistä uuden luominen. Tapana on ollutkin sanoa, että insinööri on muotoilijan paras kaveri.

”Talous, design ja insinööritieteet ovat se kolmikanta, jolla tehdään uusia tuotteita. Tästä erinomainen osoitus on vaikkapa UPM Profi -puumuovikomposiitti, joka on tehty tarralaminaattituotannon sivutuotteena syntyneistä materiaaleista. Onnistuneen suunnittelutyön tuloksena tuote avasi UPM:lle aivan uudenlaisen liiketoiminnan. Suunnittelijan rooli on ollut yhdistää erilaisia tarpeita ja reunaehtoja määriteltyjen asiakastarpeiden mukaan tehdyksi toimivaksi kokonaisuudeksi”, Fourastie kertoo.

Ilman myynnillistä ja markkinointiosaamista hyväkään muotoilutuote ei pärjää markkinoilla. Siksi liiketoiminnan eri osa-alueiden tuleekin olla alusta saakka mukana jokaisessa muotoiluprojektissa.

Miten suomalainen muotoilu pärjää?

Miten sitten suomalainen muotoilu pärjää tässä vauhdissa? Missä on vahvuutemme vuonna 2016?

”Ensimmäinen iso asia, jossa edistymme, on muotoilijoiden ja muiden asiantuntijoiden yhteistyön kehittyminen. Syntyy aivan uudenlaisia uusia tuotteita, palveluita, konsepteja ja toimintamalleja sekä konseptien ja prosessien ymmärrystä, joilla pärjäämme kansainvälisesti”, Fourastie ennustaa.

”Toinen trendi on isojen ja pienien toimijoiden yhteenliittymät jonkin erikoisalan ympärillä. Näin kehittyy globaalisti kiinnostavia uusia asioita. Kolmas asia on se, että suomalaiset omaksuvat ulkomailta aiempaa voimakkaammin uusia vaikutteita, suodattavat niitä omaan toimintaansa ja tästä kehittyy uutta osaamista ja liiketoimintaa.”

Antti Pitkäsen mukaan fyysisten ja digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kokonaisvaltainen konseptointi ja kehitys on suunta, johon suomalaiset muotoilijat voisivat kehittyä.

Yhteistyö erilaisten toimijoiden välillä vahvistuu, ja nämä verkostot tuottavat uusia innovaatioita sekä aiempaa suurempia ja kansainvälisesti merkittäviä projekteja.

”Suomi on pieni maa, josta kuitenkin syntyy globaaleja tarinoita. Keskeistä on eri toimijoiden, kuten yritysten, suunnittelijoiden, akateemisen maailman ja julkisen sektorin välinen hyvä yhteistyö. Kyllä me pärjäämme, sillä design on meillä dna:ssa”, Pitkänen tiivistää.

Tuolin suunnitteli puuseppä-muotoilija Ante Anttila, Karahka: ”Puusepän työssä voi yhdistää taiteellisuuden käsin tekemiseen ja kekseliäisyyteen. Olen iloinen voidessani luoda kanssaihmisille kaunista ja kestävää kuormittamatta ympäristöä.” Karahka on perinteistä puusepän työtä modernilla muotokielellä ja vahvalla ekologisella otteella maustava verstas. Muut kuvissa esiintyvät design-tuotteet Artekilta: Eero Saarisen Tulip-pöytä, Alvar Aallon lattiavalaisin ja Box zonen säilytyskori.Vaatteiden, lasin ja huonekalujen jälkeen suomalainen muotoilu on saanut parin viime vuosikymmen aikana uutta nostetta raskaassa metalliteollisuudessa. Ergonomiset satamalukkien ja metsäkoneiden ohjaamot sekä maailmalla palkitut hissit ovat muotoilumme tuoreita tähtiä.

19.2.2014

Palvelumuotoilun prosessi

1. Toimeksianto: etsitään esimerkiksi tapoja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Selvitetään toimeksiannon lähtökohta ja esitetään siihen liittyviä lisäkysymyksiä.

2. Tiedonkeruuvaihe: käyttäjähaastattelut, tutkimustieto, asiantuntijoiden ja sidosryhmien haastattelut.

3. Kuvataan asiakkaiden tai käyttäjien toimintaa käyttäjäpoluilla, jotka havainnollistavat käyttäytymistä, toimintatapoja ja organisaatiota. Syntyy ymmärrys nykytilasta.

4. Valitaan, mitkä ovat käyttäjälle tai kuluttajalle tärkeimmät asiat, joita halutaan kehittää, ja mihin suuntaan.

5. Jatkuva ja toistuva testaus läpi prosessin sekä nopeat protot, joista saadaan palaute tuotekehitykseen, jatkuva tiedonkeruu ja tiedon analyysi. Protojen yhteydessä ihmisiä osallistetaan pohtimaan tätä hetkeä ja tulevaisuutta mitä-jos-kysymysten parissa.

6. Yksityiskohtien tekninen suunnittelu.

7. Ratkaisut viedään käytäntöön.

”Oleellista on muistaa käyttäjäkeskeisyys, laaja tiedonkeruu ja tulosten visualisointi niin, että saatu tieto on ymmärrettävässä ja helposti omaksuttavassa muodossa”, Antti Pitkänen sanoo.

”Kun ratkaisut viedään käytäntöön, on tärkeää huomata, miten toimintatapojen muutos vaikuttaa ihmisiin. Pitääkö heitä esimerkiksi kouluttaa uusiin tehtäviin? Palvelumuotoilussa on tärkeää olla joustava ja huomata, miten toimintamalleja voidaan jatkuvasti parantaa”, Mattelmäki muistuttaa.

Palvelumuotoilu parantaa arkea

”Palvelumuotoilua on tehty jo paljon ennen kuin sitä sanaa on edes keksitty”, Aalto- yliopiston muotoilun laitoksen professori Tuuli Mattelmäki sanoo.

Helsingin parin vuoden takaisen Word Design Capital -vuoden aikana julkisiin organisaatioihin palkattiin muotoilijoita. He ovat panneet hihat heilumaan.

Mainio esimerkki ihmisten arkeen liittyvästä palvelumuotoilusta on Espoon Iso Omena -kauppakeskuksen Hidas kassa -projekti. Kokeilu lähti vanhusten ja vammaisten tarpeista edetä kauppa-asioinnissaan omaan tahtiin. Tuloksena syntyi Älä hättäile -kassalinjasto, jonka ääressä asiakas voi halutessa istahtaa, kaivaa rauhassa kukkaronsa esille ja vaihtaa kassanhoitajan kanssa kuulumisia.

Lahdessa muotoilija Sara Ikävalko on toiminut aktiivisesti osallistamalla kaupunkilaisia kaupunkisuunnitteluun. Hän liikkuu ihmisten parissa rautatieasemalla, toreilla, kouluissa ja asukasyhdistyksissä kuunnelleen toiveita asuinympäristön kehittämiseksi. Käytännön työvälineinä ovat muun muassa pahviset ja lego-palikoista tehdyt pienoismallit. Asukkaiden toiveet huomioidaan päätöksenteossa ja sovitetaan arkkitehtien suunnitelmiin.

Lauttasaaren asukaskeskeinen palveluverkko -projektissa on kehitetty ikäihmisten palvelua omaishuollon näkökulmasta. Keskiössä on perhe, joka tarvitsee palveluita. Suunnittelun muut osapuolet ovat kaupunki, yksityiset palvelutarjoajat, tutkimuslaitokset ja kolmannen sektorin palveluntarjoajat. Palveluiden kehittämisessä on ollut apuna Luotain-työkalu, jota käyttämällä perheet miettivät, mitkä asiat ovat arjessa tärkeitä ja merkityksellisiä. Näin kerätyn tiedon avulla palveluita on kehitetty vastaamaan niiden käyttäjien tarpeita.

Palvelumuotoilun keinoja on hyödynnetty Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, jossa potilaita on kuultu customer journey -työkalun avulla. Sairaalan toimintatapoja on uudistettu hyödyntämällä kerättyjä ideoita. Projektiin on liittynyt pahvista rakennettu mallisairaala, jonka äärellä potilaat, arkkitehdit ja sairaalan henkilökunta miettivät, kuinka toimintatapoja kehitetään ja millainen on tulevaisuuden sairaala. Suunnittelussa huomioitiin myös arkisia yksityiskohtia: kuinka potilaat saisivat ajatuksensa pois sairaudestaan, ja kuinka sairaalan passivoivaa vaikutusta voitaisiin vähentää.

”Osallistavan suunnittelun kautta on saatu paljon sellaisia ideoita, jotka eivät muuten ehkä olisi tulleet esille. Merkittävää on kokemusten perusteella myös se, että suunnittelua koskevia valituksia on tullut vähemmän kuin vastaavissa muissa projekteissa”, Mattelmäki sanoo.

Muotoilu tuottaa rahaa

Suomi: Voimakkaammin muotoiluun panostaneet yritykset pärjäsivät myynnin kasvussa, tuotteiden vientiosuudessa ja markkina-arvossa muotoilua vähemmän hyödyntäviä kilpailijoitansa paremmin. Lindström, M., Nyberg, M. & Ylä-Anttila, P., Ei vain muodon vuoksi – Muotoilu on kilpailuetu, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA 2006)

Ruotsi: Muotoiluun investoineiden ja investoimattomien yrityksien ja välillä on 50 prosentin ero tuottavuudessa. Swedish Design Foundation 2008

Tanska: Muotoiluun investoineet yritykset ylsivät 22 prosentin liikevaihdon kasvuun verrattuna yrityksiin, jotka eivät investoineet muotoiluun lainkaan. Kasvu oli 44 prosenttia, mikäli muotoiluun panostaminen oli jatkuvaa. Danish Design Centre 2003

Iso Britannia: Muotoiluvalppaiden yritysten liikevaihto kasvoi keskimäärin 225 puntaa jokaista muotoiluun tehtyä 100 punnan investointia kohden, ja yrityksien osakkeet tuottivat noin 200 prosenttia paremmin kuin yleinen osakemarkkinaindeksi. British Design Council 2007

Kolme näkökulmaa designiin

Ekonomi kysyi kolmelta kokeneelta muotoilua eri suunnasta katsovalta tekijältä, missä suomalainen muotoilu on juuri nyt. Vastaajat ovat: Antti Aaltonen (AA), vapaa-ajan tuotteita ja palveluita tekevän Rovion käyttäjäkokemuksesta vastaava johtaja. Jussi Hermunen (JH), digimedian suunnittelutoimisto Crasmanin suunnittelujohtaja. Kari Korkiakoski (KK), asiakaskokemuksen johtamiseen erikoistuneen Futurelabin toimitusjohtaja.

1. Mikä on palvelumuotoilussa juuri nyt kuuma asia, jolla tehostetaan bisnestä?

AA: Niin kutsutun big datan jalostaminen small dataksi ja hyödyntäminen tehokkaasti osana palvelumuotoilua. Tämä auttaa suunnittelijoita ymmärtämään paremmin, kuinka käyttäjät ovat oikeasti vuorovaikutuksessa palvelun kanssa ja tuloksia voidaan hyödyntää niin jatkokehityksessä kuin uuden palvelun suunnittelussa.

JH: Siirrymme digitaalisiin palvelumalleihin, jolloin pelkällä verkkosivun uudistuksella ei päästä kovin pitkälle. Organisaatioissa on oltava vähintäänkin digitaalisen ymmärrystä, sillä kumppaneiden tekemistä on ohjattava oikealla tavalla eikä pelkästään näihin nojaaminen riitä. On ymmärrettävä liiketoiminnasta lähteviä mahdollisuuksia, jotta digitaaliset palvelumallit saadaan vietyä oikeaan suuntaan. On siis tunnistettava malleja, joilla liiketoimintaa voidaan tehostaa digitalisoinnilla. Yhä useampi yritys ottaa alaa tuntevan suunnittelutahon omaan strategiavaiheeseensa mukaan.

KK: Asiakaskokemus muodostuu kohtaamisista, tunteista ja mielikuvista. Siksi kohtaamisiin liittyvä palvelumuotoilu on mielestäni osa laajempaa asiakaskokemuksen kehittämistä. Tehostamisen tie on Suomessa kuljettu loppuun, ja sen sijaan yritysten tulisi muuttaa toimintaansa asiakaskeskeisemmäksi, koska asiakkaiden ostoprosessit ovat muuttuneet ja he odottavat entistä nopeampaa reagointia yrityksiltä. Tällä hetkellä mobiliteetti – älypuhelimet ja tabletit – tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia rakentaa vuoropuhelua ja helpottaa asiakkaiden arkea.

2. Mitkä toimialat tai yritykset osaavat Suomessa hyödyntää parhaiten kokonaisvaltaista design-ajattelua?

AA: Asiakkaan näkökulmasta parasta ja kokonaisvaltaisinta palvelusuunnittelua löytyy usein hotelleilta ja matkailualalta.

JH: Edelläkävijöitä ovat sekä ne, jotka hyötyvät digitaalisista palvelumalleista ja rakentavat niiden avulla kilpailuetua että ne, joiden kivijalka kytkeytyy digitaaliseen ja jotka ovat ymmärtäneet tämän synergian. Finanssisektori on tyyppiesimerkki tästä, mikä näkyy palvelujen laadun lisäksi jatkuvina odotuksina paremmista palveluista. Urheilu ja liikunta, esimerkkeinä Polar, Suunto ja Omegawave, tarjoavat koko palvelumuotoiluketjun kattavaa toimintaa, jossa digitaalisiin palveluihin yhdistyy fyysisten tuotteiden lisäksi jatkuvuus asiakassuhteessa. Myös uudet verkkokaupat, kuten Lundia ja Marimekko, osoittavat kokonaisvaltaista ajattelumallia. Kustannusala on myös yksi murrosalue.

KK: Peliala on nähnyt teknologian murroskohdassa uudenlaisen mahdollisuuden. Mobiilipelien tekijät, esimerkiksi Rovio ja Supercell, hahmottivat hyvin uudenlaisen ekosysteemin syntymisen älypuhelinten myötä ja tekivät tinkimätöntä suunnittelutyötä. Toisaalta on ollut hienoa katsoa, miten valtion Alko ja Verohallinto ovat uudistaneet omaa toimintaansa. Alkossa saa jatkuvasti erinomaista palvelua hyvin toimivassa myymälätilassa ja Verohallinto on uudistanut rohkeasti omia palvelujaan sähköiseksi asiakkaiden tarpeet edellä.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013