( Johtaminen )

Design on DNA:ssa

Teksti Jukka Nortio, kuvat Kreetta Järvenpää
  • "Ajattelutavan muutosta ja uutta toimintamallia suomalaisten yritysten kansainvälistymiseksi edustaa Team Finland -verkosto. Hallintoa kehitetään vastaamaan muuttuvien tilanteiden ja asiakkaiden tarpeisiin", vinkkaa työ- ja elinkeinoministeriön erikoissuunnittelija Sirpa Fourastie.
Marimekko, Kone, Hackman, Konecranes, Artek, Rocla, Kalevala Koru, Ponsse ja Iittala. Suomalainen muotoilu näkyy pian aivan uusilla alueilla, kun sairaalat, kaupunkisuunnittelu ja virastot hyödyntävät muotoilun oppeja palveluidensa uudistamisessa.

Vaatteiden, lasin ja huonekalujen jälkeen suomalainen muotoilu on saanut parin viime vuosikymmen aikana uutta nostetta raskaassa metalliteollisuudessa. Ergonomiset satamalukkien ja metsäkoneiden ohjaamot sekä maailmalla palkitut hissit ovat muotoilumme tuoreita tähtiä.

Metallialalla osataankin hyödyntää kattavan designin tuomaa kilpailukykyä.

”Roclassa on jo siirrytty pelkän laitteen suunnittelusta käyttökokemuksen ja palveluiden kehittämiseen. Tämä määrittelee uudella tavalla koko yrityksen. Myös terveysalalla on hyviä esimerkkejä, kuten Planmeca. Palvelualalla puolestaan Lindström tarjoaa siivoukseen liittyviä kokonaispalveluita, jotka pärjäävät hyvin maailmallakin”, työ- ja elinkeinoministeriön erikoissuunnittelija ja 
Finnish Design Management Associationin toiminnanjohtaja Sirpa Fourastie sanoo.

Muotoiluun panostavat yritykset myyvät paremmin

”On tärkeää, että metallialan suuryrityksissä oivallettu designin merkitys on mallina alan pk-yrityksille ja toimii benchmarkina”, Seos Designin toimitusjohtaja ja Design ROI -projektin projektipäällikkö Antti Pitkänen sanoo.

Pelkät esimerkit eivät kuitenkaan riitä, sillä muotoilun menetelmien ja taloudellisten mittareiden pitää myös tulla tutuiksi, jotta muotoilun rooli kirkastuisi. Myös muotoilun ymmärtäminen laajasti koko tuotteen ja palvelun elinkaarta koskevaksi kehittämiseksi auttaa ymmärtämään sen roolia.

”Design on tietysti kustannus, mutta se on samalla investointi. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että voimakkaammin muotoiluun panostaneet yritykset ovat pärjänneet myynnin kasvussa, tuotteiden viennin ja markkina-arvon kehittymisessä muotoilua vähemmän hyödyntäviä kilpailijoitaan paremmin. Kuitenkin tuotekehitys ja sen kautta muotoilu ovat taantuman aikana useimmissa yrityksissä ensimmäisenä karsittavien listalla”, Pitkänen sanoo.

Antti Aaaltonen

Miten muotoiluinvestointia voidaan mitata?

Kysymys suunnittelun merkityksestä rahanteolle onkin ikuinen kuuma peruna. Sitä Pitkänen selvitti pari vuotta sitten Design ROI -hakkeessa, jossa luotiin työkaluja, joilla mitataan muotoiluinvestointien vaikutusta yrityksen taloudelliseen tulokseen: www.desingroi.fi.

Jotta muotoilu pääsee vaikuttamaan mahdollisimman tehokkaasti yrityksen hyvinvointiin, pitää muotoilu huomioida yrityksen kaikissa toimissa.

”Kyseessä on usein kattava yrityskulttuurin uudelleenarviointi, jossa muotoilulla vaikutetaan niin yrityksen tuotteisiin ja palveluihin, toimintatapoihin kuin yrityksen strategiaan. Meillä on tästä hyviä esimerkkejä – Fiskars, Nokia, Rocla, Kone ja Metso – mutta näitä tarvitaan lisää”, Pitkänen jatkaa.

Kulttuurimuutoksen saa usein liikkeelle se, että yrityksissä opitaan kuuntelemaan asiakkaiden tarpeita entistä tarkemmin ja useammin. Jotta tästä päästään liiketoiminnan kehittämiseen ja uusien tarpeiden rahaksi muuttamiseen, tarvitaan toimintatapoja, jotka eivät kunnioita perinteisiä hitaita prosesseja.

”Hyvä esimerkki on F-Securen Lokki-palvelu, joka mahdollistaa läheisten ihmisten paikkatiedon seuraamisen. Tämän tuotteen kehittäminen merkitsee koko yrityksen laajentumista uudelle alueelle kuluttajien tarpeiden mukaan”, Fourastie sanoo.

Hyvistä esimerkeistä huolimatta muotoilun asema on useimmissa yrityksissä edelleen marginaalissa.

”Muotoilu on harvassa yrityksessä johtoryhmätasolla. Tarvitsemme muotoilujohtajia myös kaupunkien johtoon samalla tavalla kuin meillä on kaupunginarkkitehteja”, Aalto-yliopiston muotoilun laitoksen professori Tuuli Mattelmäki sanoo.

Uutta liiketoimintaa vanhasta ideasta

Yritykset kehittävät yhä useammin palveluita yhdessä, jopa aivan yllättävien kumppaneiden kanssa.

”Näissä projekteissa syntyy sivutuotteena jotain aivan uutta, joka ei liity kummankaan yrityksen omaan toimintaan, vaan voidaan tarjota kolmansille osapuolille tai irrottaa spin-offina aivan uudeksi yritykseksi. Tämä vaatii strategista osaamista ja kykyä ymmärtää”, Fourastie sanoo.

Toimintaansa vakiinnuttaneissa tunnetuissa suunnittelutaloissa, kuten Marimekko, Artek tai Hackman, kertynyt osaaminen ja historia toimivat Fourastien mukaan perustana, jolle myös tulevaa menestystä rakennetaan. Historia ei ole rasite vaan voimavara.

”Aina kannattaa hyödyntää sitä, mikä on olemassa ja miettiä, kuinka sitä voidaan käyttää strategisesti fiksusti. Monet meille vanhat ja kyllästymiseen saakka toistetut ideat voivat olla uusilla markkinoilla innovatiivista ja uutta liiketoimintaa luovaa”, Fourastie sanoo.

Käyttäjäkokemus lähtökohtana

Palvelumuotoilu liittyy yhä tärkeämpänä elementtinä fyysisten tuotteiden muotoiluun. Suunnittelussa huomioidaan tarkoin käyttäjäkokemus sekä tuotteen vaikutus ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, erilaisiin prosesseihin ja siihen organisaatioon, jossa tuotetta käytetään.

On ymmärrettävä se yhteys, mihin tuote tulee: kulttuuri, käyttäytymistavat ja erilaisten ihmisten suhde tuotteeseen. Ei riitä, että tuote on toimiva ja kaunis katsella.

”Hyvät muotoilutiimit osaavat kerätä tietoa erilaisten asiakasryhmien käyttötavoista ja tarpeista. Designin ammattilaiset yksinkertaistavat monessa tilanteessa asioita ja auttavat näin miettimään, mikä tuotteessa, palvelussa ja kokemuksessa on oleellista. Esimerkiksi, onko tärkeintä keskittyä tuotteen ominaisuuksiin, vai tarjota asiakkaalle tuotteeseen liittyvä poikkeuksellinen käyttökokemus, jota tukevat kattavat palvelut”, Fourastie pohtii.

Palvelumuotoilu edellyttää uutta osaamista

Kun fyysisten tuotteiden muotoilusta laajennetaan uusille alueille, kuten digitaalisten palveluiden ja palvelukokemusten suunnitteluun, on perinteisen muotoilun ymmärrys vankka pohja. Se ei kuitenkaan riitä.

”Suomalaiset yritykset tarvitsevat laajempaa ymmärrystä niistä asioista, jotka muotoilussa ja suunnittelussa kokonaisuutena pitää ottaa huomioon. Materiaalivirrat, tuotteiden kierrätettävyys, erilaiset käyttötavat ja tuotteen koko elinkaaren vaikutukset ympäristöön ovat asioita, jotka on ymmärrettävä. Näitä asioita uuden sukupolven muotoilijoiden on osattava kohdata ja ratkottava eri alojen asiantuntijoiden muodostamassa verkostossa”, Fourastie sanoo.

Palvelumuotoilussa yksi keskeisimpiä asioita on palveluiden toiminnan simulointi, vaikutusten kattava ymmärtäminen aidossa käyttöympäristössä. Tästä esimerkkinä on Wärtsilän dieselmoottoreihin liittyvä järjestelmäsuunnittelu.

”Moottorin järjestelmä antaa tietoja eri käyttäjälle. Koneenkäyttäjä saa suoraan tiedon, miten kone toimii. Tiedon on oltava oikeassa muodossa ja helposti omaksuttavaa eri käyttötarkoituksiin niin, että sitä voidaan hyödyntää myös laivayhtiön johdossa saakka”, Fourastie kuvailee.

Loogisesti suunniteltuja käyttöliittymiä on myös toimistorakennusten sisustussuunnittelussa, jolloin työntekijät voivat tarvittaessa siirtyä yrityksen eri toimipisteistä toiseen ja ympäristö on aina tuttu.

”On oltava konsepti- ja prosessiosaamista, jotka ovat yhä tärkeämpi osa suunnittelua”, Fourastie sanoo.

Designin merkitys ymmärretään jo kasvuyrityksissä

Tiukka taloudellinen tilanne kuristaa yrityksiä karsimaan kaikesta. Mutta viisaimmat näkevät taantumassa myös tilaisuuden tiikeriloikkaan.

”Taantumassa ovat rohkeita ne yritykset, jotka ymmärtävät muotoilun merkityksen bisnekselle. Rohkeus tarkoittaa tässä kasvustrategiaa ja halua laajentua uusille tuotealueille tai kipuamista oman alansa globaaliksi markkinajohtajaksi”, Pitkänen sanoo.

Designin merkitys ymmärretään useimmissa nuorissa kasvuyrityksissä, niissä start-upeissa.

”Start-upeissa ideat saavat kukkia, niitä kokeillaan ja niiden tuomat hyödyt osataan ottaa käyttöön nopeasti. Isoilla yrityksillä raskaat tuotekehitysprosessit usein estävät sen, mutta onneksi tähänkin 
asiaan on herätty”, Fourastie sanoo.

Pitkänen nostaa kasvuyrityksistä esimerkiksi kännyköiden langattoman latauksen kehittäneen Powerkissin, jonka tuote, palvelu ja koko toiminta on kehitetty käyttäjälähtöisesti, muotoilun ollessa merkittävässä roolissa alusta asti.

artikkelijatko_540_260_N1B6675

Muotoilun merkitys kilpailukyvylle

Edelläkävijäyrityksille muotoilu on osa niiden liiketoiminnan kehittämistä. Se ei ole enää yksin markkinoinnin, tuotekehityksen tai suunnittelijoiden asia, vaan johtoryhmissä ymmärretään muotoilun merkitys kilpailukyvylle. Koska liike-elämän muutokset ovat yhä useammalla alalla nopeita, yllättäviä ja vaikeasti ennustettavia, vaaditaan yrityksiltä jatkuvasti suurempaa ketteryyttä.

”Muotoilun menetelmät ja muotoiluajattelu tuovat kaivattua ketteryyttä, ja siksi muotoilun merkitys on nostettu aivan uudella tavalla yritysten strategioihin. Muotoilu laajentaa ajattelutapoja ja poistaa innovaatiotoiminnan rajoja. Tämä tarjoaa liiketoiminnalle aivan uusia mahdollisuuksia”, Mattelmäki sanoo.

”Designereiden ja yritysjohdon ongelma on kauan ollut se, ettei aina ole löydetty yhteistä kieltä. Tilanne on muuttumassa ja yhä useampi yritys ymmärtää johtoaan myöden, että hyvällä suunnittelulla luodaan uutta liiketoimintaa”, Fourastie sanoo.

Muotoilijan työtä helpottaa se, että suunnittelussa otetaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa esille tuotteen kokonaisuus: käyttötavat, materiaalihallinta, valmistusmenetelmät, kestävyys ja takuu sekä tuotteen kaikki elinkaarikustannukset.

Markkinatutkimukset, joilla selvitetään esimerkiksi kulutuskäyttäytymistä, kilpailevia tuotteita tai palveluita sekä niiden vahvuuksia ja heikkouksia, ovat osa muotoiluprojektia. Samoin esimerkiksi tuotteen valmistuskustannusten arviointi ja tuotteen hintapositiointi valitulle asiakasryhmälle ovat tärkeitä seikkoja huomioida kaikissa muotoiluprojektin vaiheissa.

Muotoilijan rooli onkin erilaisten tarpeiden ja näkemysten kuunteleminen, yhteensovittaminen ja synteesistä uuden luominen. Tapana on ollutkin sanoa, että insinööri on muotoilijan paras kaveri.

”Talous, design ja insinööritieteet ovat se kolmikanta, jolla tehdään uusia tuotteita. Tästä erinomainen osoitus on vaikkapa UPM Profi -puumuovikomposiitti, joka on tehty tarralaminaattituotannon sivutuotteena syntyneistä materiaaleista. Onnistuneen suunnittelutyön tuloksena tuote avasi UPM:lle aivan uudenlaisen liiketoiminnan. Suunnittelijan rooli on ollut yhdistää erilaisia tarpeita ja reunaehtoja määriteltyjen asiakastarpeiden mukaan tehdyksi toimivaksi kokonaisuudeksi”, Fourastie kertoo.

Ilman myynnillistä ja markkinointiosaamista hyväkään muotoilutuote ei pärjää markkinoilla. Siksi liiketoiminnan eri osa-alueiden tuleekin olla alusta saakka mukana jokaisessa muotoiluprojektissa.

Miten suomalainen muotoilu pärjää?

Miten sitten suomalainen muotoilu pärjää tässä vauhdissa? Missä on vahvuutemme vuonna 2016?

”Ensimmäinen iso asia, jossa edistymme, on muotoilijoiden ja muiden asiantuntijoiden yhteistyön kehittyminen. Syntyy aivan uudenlaisia uusia tuotteita, palveluita, konsepteja ja toimintamalleja sekä konseptien ja prosessien ymmärrystä, joilla pärjäämme kansainvälisesti”, Fourastie ennustaa.

”Toinen trendi on isojen ja pienien toimijoiden yhteenliittymät jonkin erikoisalan ympärillä. Näin kehittyy globaalisti kiinnostavia uusia asioita. Kolmas asia on se, että suomalaiset omaksuvat ulkomailta aiempaa voimakkaammin uusia vaikutteita, suodattavat niitä omaan toimintaansa ja tästä kehittyy uutta osaamista ja liiketoimintaa.”

Antti Pitkäsen mukaan fyysisten ja digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kokonaisvaltainen konseptointi ja kehitys on suunta, johon suomalaiset muotoilijat voisivat kehittyä.

Yhteistyö erilaisten toimijoiden välillä vahvistuu, ja nämä verkostot tuottavat uusia innovaatioita sekä aiempaa suurempia ja kansainvälisesti merkittäviä projekteja.

”Suomi on pieni maa, josta kuitenkin syntyy globaaleja tarinoita. Keskeistä on eri toimijoiden, kuten yritysten, suunnittelijoiden, akateemisen maailman ja julkisen sektorin välinen hyvä yhteistyö. Kyllä me pärjäämme, sillä design on meillä dna:ssa”, Pitkänen tiivistää.

Tuolin suunnitteli puuseppä-muotoilija Ante Anttila, Karahka: ”Puusepän työssä voi yhdistää taiteellisuuden käsin tekemiseen ja kekseliäisyyteen. Olen iloinen voidessani luoda kanssaihmisille kaunista ja kestävää kuormittamatta ympäristöä.” Karahka on perinteistä puusepän työtä modernilla muotokielellä ja vahvalla ekologisella otteella maustava verstas. Muut kuvissa esiintyvät design-tuotteet Artekilta: Eero Saarisen Tulip-pöytä, Alvar Aallon lattiavalaisin ja Box zonen säilytyskori.Vaatteiden, lasin ja huonekalujen jälkeen suomalainen muotoilu on saanut parin viime vuosikymmen aikana uutta nostetta raskaassa metalliteollisuudessa. Ergonomiset satamalukkien ja metsäkoneiden ohjaamot sekä maailmalla palkitut hissit ovat muotoilumme tuoreita tähtiä.

19.2.2014

Palvelumuotoilun prosessi

1. Toimeksianto: etsitään esimerkiksi tapoja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Selvitetään toimeksiannon lähtökohta ja esitetään siihen liittyviä lisäkysymyksiä.

2. Tiedonkeruuvaihe: käyttäjähaastattelut, tutkimustieto, asiantuntijoiden ja sidosryhmien haastattelut.

3. Kuvataan asiakkaiden tai käyttäjien toimintaa käyttäjäpoluilla, jotka havainnollistavat käyttäytymistä, toimintatapoja ja organisaatiota. Syntyy ymmärrys nykytilasta.

4. Valitaan, mitkä ovat käyttäjälle tai kuluttajalle tärkeimmät asiat, joita halutaan kehittää, ja mihin suuntaan.

5. Jatkuva ja toistuva testaus läpi prosessin sekä nopeat protot, joista saadaan palaute tuotekehitykseen, jatkuva tiedonkeruu ja tiedon analyysi. Protojen yhteydessä ihmisiä osallistetaan pohtimaan tätä hetkeä ja tulevaisuutta mitä-jos-kysymysten parissa.

6. Yksityiskohtien tekninen suunnittelu.

7. Ratkaisut viedään käytäntöön.

”Oleellista on muistaa käyttäjäkeskeisyys, laaja tiedonkeruu ja tulosten visualisointi niin, että saatu tieto on ymmärrettävässä ja helposti omaksuttavassa muodossa”, Antti Pitkänen sanoo.

”Kun ratkaisut viedään käytäntöön, on tärkeää huomata, miten toimintatapojen muutos vaikuttaa ihmisiin. Pitääkö heitä esimerkiksi kouluttaa uusiin tehtäviin? Palvelumuotoilussa on tärkeää olla joustava ja huomata, miten toimintamalleja voidaan jatkuvasti parantaa”, Mattelmäki muistuttaa.

Palvelumuotoilu parantaa arkea

”Palvelumuotoilua on tehty jo paljon ennen kuin sitä sanaa on edes keksitty”, Aalto- yliopiston muotoilun laitoksen professori Tuuli Mattelmäki sanoo.

Helsingin parin vuoden takaisen Word Design Capital -vuoden aikana julkisiin organisaatioihin palkattiin muotoilijoita. He ovat panneet hihat heilumaan.

Mainio esimerkki ihmisten arkeen liittyvästä palvelumuotoilusta on Espoon Iso Omena -kauppakeskuksen Hidas kassa -projekti. Kokeilu lähti vanhusten ja vammaisten tarpeista edetä kauppa-asioinnissaan omaan tahtiin. Tuloksena syntyi Älä hättäile -kassalinjasto, jonka ääressä asiakas voi halutessa istahtaa, kaivaa rauhassa kukkaronsa esille ja vaihtaa kassanhoitajan kanssa kuulumisia.

Lahdessa muotoilija Sara Ikävalko on toiminut aktiivisesti osallistamalla kaupunkilaisia kaupunkisuunnitteluun. Hän liikkuu ihmisten parissa rautatieasemalla, toreilla, kouluissa ja asukasyhdistyksissä kuunnelleen toiveita asuinympäristön kehittämiseksi. Käytännön työvälineinä ovat muun muassa pahviset ja lego-palikoista tehdyt pienoismallit. Asukkaiden toiveet huomioidaan päätöksenteossa ja sovitetaan arkkitehtien suunnitelmiin.

Lauttasaaren asukaskeskeinen palveluverkko -projektissa on kehitetty ikäihmisten palvelua omaishuollon näkökulmasta. Keskiössä on perhe, joka tarvitsee palveluita. Suunnittelun muut osapuolet ovat kaupunki, yksityiset palvelutarjoajat, tutkimuslaitokset ja kolmannen sektorin palveluntarjoajat. Palveluiden kehittämisessä on ollut apuna Luotain-työkalu, jota käyttämällä perheet miettivät, mitkä asiat ovat arjessa tärkeitä ja merkityksellisiä. Näin kerätyn tiedon avulla palveluita on kehitetty vastaamaan niiden käyttäjien tarpeita.

Palvelumuotoilun keinoja on hyödynnetty Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, jossa potilaita on kuultu customer journey -työkalun avulla. Sairaalan toimintatapoja on uudistettu hyödyntämällä kerättyjä ideoita. Projektiin on liittynyt pahvista rakennettu mallisairaala, jonka äärellä potilaat, arkkitehdit ja sairaalan henkilökunta miettivät, kuinka toimintatapoja kehitetään ja millainen on tulevaisuuden sairaala. Suunnittelussa huomioitiin myös arkisia yksityiskohtia: kuinka potilaat saisivat ajatuksensa pois sairaudestaan, ja kuinka sairaalan passivoivaa vaikutusta voitaisiin vähentää.

”Osallistavan suunnittelun kautta on saatu paljon sellaisia ideoita, jotka eivät muuten ehkä olisi tulleet esille. Merkittävää on kokemusten perusteella myös se, että suunnittelua koskevia valituksia on tullut vähemmän kuin vastaavissa muissa projekteissa”, Mattelmäki sanoo.

Muotoilu tuottaa rahaa

Suomi: Voimakkaammin muotoiluun panostaneet yritykset pärjäsivät myynnin kasvussa, tuotteiden vientiosuudessa ja markkina-arvossa muotoilua vähemmän hyödyntäviä kilpailijoitansa paremmin. Lindström, M., Nyberg, M. & Ylä-Anttila, P., Ei vain muodon vuoksi – Muotoilu on kilpailuetu, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA 2006)

Ruotsi: Muotoiluun investoineiden ja investoimattomien yrityksien ja välillä on 50 prosentin ero tuottavuudessa. Swedish Design Foundation 2008

Tanska: Muotoiluun investoineet yritykset ylsivät 22 prosentin liikevaihdon kasvuun verrattuna yrityksiin, jotka eivät investoineet muotoiluun lainkaan. Kasvu oli 44 prosenttia, mikäli muotoiluun panostaminen oli jatkuvaa. Danish Design Centre 2003

Iso Britannia: Muotoiluvalppaiden yritysten liikevaihto kasvoi keskimäärin 225 puntaa jokaista muotoiluun tehtyä 100 punnan investointia kohden, ja yrityksien osakkeet tuottivat noin 200 prosenttia paremmin kuin yleinen osakemarkkinaindeksi. British Design Council 2007

Kolme näkökulmaa designiin

Ekonomi kysyi kolmelta kokeneelta muotoilua eri suunnasta katsovalta tekijältä, missä suomalainen muotoilu on juuri nyt. Vastaajat ovat: Antti Aaltonen (AA), vapaa-ajan tuotteita ja palveluita tekevän Rovion käyttäjäkokemuksesta vastaava johtaja. Jussi Hermunen (JH), digimedian suunnittelutoimisto Crasmanin suunnittelujohtaja. Kari Korkiakoski (KK), asiakaskokemuksen johtamiseen erikoistuneen Futurelabin toimitusjohtaja.

1. Mikä on palvelumuotoilussa juuri nyt kuuma asia, jolla tehostetaan bisnestä?

AA: Niin kutsutun big datan jalostaminen small dataksi ja hyödyntäminen tehokkaasti osana palvelumuotoilua. Tämä auttaa suunnittelijoita ymmärtämään paremmin, kuinka käyttäjät ovat oikeasti vuorovaikutuksessa palvelun kanssa ja tuloksia voidaan hyödyntää niin jatkokehityksessä kuin uuden palvelun suunnittelussa.

JH: Siirrymme digitaalisiin palvelumalleihin, jolloin pelkällä verkkosivun uudistuksella ei päästä kovin pitkälle. Organisaatioissa on oltava vähintäänkin digitaalisen ymmärrystä, sillä kumppaneiden tekemistä on ohjattava oikealla tavalla eikä pelkästään näihin nojaaminen riitä. On ymmärrettävä liiketoiminnasta lähteviä mahdollisuuksia, jotta digitaaliset palvelumallit saadaan vietyä oikeaan suuntaan. On siis tunnistettava malleja, joilla liiketoimintaa voidaan tehostaa digitalisoinnilla. Yhä useampi yritys ottaa alaa tuntevan suunnittelutahon omaan strategiavaiheeseensa mukaan.

KK: Asiakaskokemus muodostuu kohtaamisista, tunteista ja mielikuvista. Siksi kohtaamisiin liittyvä palvelumuotoilu on mielestäni osa laajempaa asiakaskokemuksen kehittämistä. Tehostamisen tie on Suomessa kuljettu loppuun, ja sen sijaan yritysten tulisi muuttaa toimintaansa asiakaskeskeisemmäksi, koska asiakkaiden ostoprosessit ovat muuttuneet ja he odottavat entistä nopeampaa reagointia yrityksiltä. Tällä hetkellä mobiliteetti – älypuhelimet ja tabletit – tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia rakentaa vuoropuhelua ja helpottaa asiakkaiden arkea.

2. Mitkä toimialat tai yritykset osaavat Suomessa hyödyntää parhaiten kokonaisvaltaista design-ajattelua?

AA: Asiakkaan näkökulmasta parasta ja kokonaisvaltaisinta palvelusuunnittelua löytyy usein hotelleilta ja matkailualalta.

JH: Edelläkävijöitä ovat sekä ne, jotka hyötyvät digitaalisista palvelumalleista ja rakentavat niiden avulla kilpailuetua että ne, joiden kivijalka kytkeytyy digitaaliseen ja jotka ovat ymmärtäneet tämän synergian. Finanssisektori on tyyppiesimerkki tästä, mikä näkyy palvelujen laadun lisäksi jatkuvina odotuksina paremmista palveluista. Urheilu ja liikunta, esimerkkeinä Polar, Suunto ja Omegawave, tarjoavat koko palvelumuotoiluketjun kattavaa toimintaa, jossa digitaalisiin palveluihin yhdistyy fyysisten tuotteiden lisäksi jatkuvuus asiakassuhteessa. Myös uudet verkkokaupat, kuten Lundia ja Marimekko, osoittavat kokonaisvaltaista ajattelumallia. Kustannusala on myös yksi murrosalue.

KK: Peliala on nähnyt teknologian murroskohdassa uudenlaisen mahdollisuuden. Mobiilipelien tekijät, esimerkiksi Rovio ja Supercell, hahmottivat hyvin uudenlaisen ekosysteemin syntymisen älypuhelinten myötä ja tekivät tinkimätöntä suunnittelutyötä. Toisaalta on ollut hienoa katsoa, miten valtion Alko ja Verohallinto ovat uudistaneet omaa toimintaansa. Alkossa saa jatkuvasti erinomaista palvelua hyvin toimivassa myymälätilassa ja Verohallinto on uudistanut rohkeasti omia palvelujaan sähköiseksi asiakkaiden tarpeet edellä.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013