( Yhteiskunta )

Digimurroksen uhat ja mahdollisuudet työpaikalla

Teksti Jukka Nortio, kuvitus Juhani Takoja
Digimurros syöksi Nokian ja suomalaisen metsäteollisuuden alamäkeen. Vauhdin antoi pankkikonserni Sammon nokkamies Björn Wahlroosin mukaan Applen iPad. Mitä uhkia ja mahdollisuuksia digitaalisuus tuo sinun työpöydällesi?

Matka mielessä: ensi keväänä Vietnamiin. Kavereiden kuvat näen Instagramista, Tripadvisorista parhaat kohteet. Trivagosta nappaan hotellit ja lennot eBookersista. Rantapallosta tarkistan, ettei valmismatkoja ole tarjolla. Ai niin sää: Wundergroundista ajantasaiset myrskyt ja sääennusteita joka tarpeeseen.

”Digiajan kuluttajat haluavat valmiiden tuotteiden sijaan räätälöidä verkossa itse ostamansa tuotteet ja palvelut”, markkinoinnin asiantuntijapalveluita tuottavan Marketing Clinicin perustaja ja toimitusjohtaja Catharina Stackelberg sanoo.

Stackelberg tuntee kuluttajakäyttäytymisen syöverit, sillä Marketing Clinic on viimeisen 10 vuoden aikana auttanut Suomen ja Pohjoismaiden suurimpia B2C-yrityksiä rakentamaan lisäarvoa kuluttajaymmärryksen avulla. Myös kahdeksan vuotta Coca-Colan kansainvälisissä markkinointitehtävissä ja opit pikaruokabisneksestä ovat antaneet perspektiivin kuluttajien mielenliikkeisiin.

Digimurros on enemmän kuin myyntikanavan muutos

Kuluttajien siirtyminen nettikauppoihin merkitsee yrityksille muutakin kuin markkinoinnin ja myynnin siirtämistä verkkoon. Ne, jotka näkevät digimurroksen vain myyntikanavan muutoksena, jäävät auttamatta kehityksessä jälkijunaan.

”Digitaalisella murroksella on paljon epäsuoria vaikutuksia yritysten toimintaan. Niiden analysoiminen ja merkitysten huomiointi yrityksen koko liiketoiminnassa on tärkeää”, Stackelberg sanoo.

Markkinointiviestintäosastoilla hallitaan digitaaliset kanavat ja työkalut. Suurin ongelma on ison kuvan hahmottaminen. Jos markkinoinnilla ei ole valtaa levittää digiymmärrystä yrityksen strategiaan ja päätöksentekoon, jää tekeminen operatiiviseksi puuhasteluksi.

Esimerkki isosta muutoksesta on nettikaupan vaikutus hypermarketteihin. Kun käyttötavaroiden, kuten vaatteiden ja urheiluvälineiden kauppa siirtyy nettiin, niiden myynti vähenee erikoisliikkeiden lisäksi myös hypermarketeissa. Kauppojen kokoa voidaan pienentää, keskittyä päivittäistavaraan ja korostaa sen merkitystä. Samalla keskusliikkeiden pitää levittäytyä palvelemaan asiakkaitaan verkossa ja myydä siellä ne tuotteet, joita kuluttaja sieltä etsii. Nämä toimet vaativat strategisen muutoksen.

Kuluttajakäyttäytymisen tietomassat hyötykäyttöön

Perinteinen mainonta menettää asemiaan nettikaupan yleistymisen myötä. Verkostot, suosittelut ja sosiaalisen median keskustelut sekä palveluiden pisteytykset merkitsevät enemmän. Tämä näkyy ravintoloiden, musiikin ja urheiluvälineiden kysynnässä.

”Yritysten pitäisi osata käyttää tehokkaammin kuluttajakäyttäytymisestä niille kertynyttä isoa dataa”, Stackelberg sanoo.

Kaupan alan yritykset käyttävät tehottomasti sekä sosiaalisen median tuottamaa tietoa että heille kertynyttä ”plussakorttidataa”. Näin siitäkin huolimatta, että isoa dataa analysoimalla kuluttajille voisi luoda yksilöllisiä palveluita – niitä, joita individualisoitunut ja privatisoitunut kuluttaja tänä päivänä haluaa. Osaksi tietomassojen käsittelyä rajoittaa lainsäädäntö, mutta suurempi este valtavien tietovarastojen hyödyntämiselle on osaamisen ja rohkeuden puute.

digitaalisuus_artikkeli_jatko_260_540

Digimaailmassa on osattava vaihtaa työroolista toiseen

Digitalisoituminen automatisoi työelämän prosesseja. Tämä näkyy selvimmin sekä kuluttajakaupassa että yritysten välisessä liiketoiminnassa. Automaatio on korvannut fyysisen asiakaspalvelun. Yritysten digitaalisia palveluita kehittävän Futuricen toimitusjohtaja Tuomas Syrjänen on seurannut digimurros- ta aitiopaikalta vuodesta 2000.

”Työstä tulee yhä enemmän luovaa tietotyötä, jossa mietitään tuotteiden ja palveluiden kehittämistä: mitä, missä, milloin ja miten asiakkaille tarjotaan. On ymmärrettävä, mitä asiakkaat tarvitsevat. Samalla tarvitaan verkostoitumistaitoja. On osattava yhdistää tietoa ja ratkaisuja toisten asiantuntijoiden kanssa”, Syrjänen sanoo.

Työroolit muuttuvat. Kun työntekijällä oli aiemmin tarkasti määritelty tehtävä, digitalisoituneessa maailmassa pärjää osaaja-asiantuntija, joka vaihtaa mielellään roolista toiseen, hyödyntää laajan verkoston osaamista ja jakaa omaa tietotaitoaan verkostoonsa. Alati kehittyvät digitaaliset kommunikaatiokanavat ovat tämän muutoksen moottoreita.

Mobiilikommunikaation, sähköpostin ja videoneuvotteluiden sekä lukuisten sosiaalisen median kanavien myötä jokaisella työntekijällä on työkalut luoda, ylläpitää ja kehittää omia verkostojaan.

Samalla informaation merkitys on murentunut organisaatiorakenteiden perustana. Tieto oli ennen valtaa ja salattu tieto ylintä valtaa. Tänään vapaasti saatava tieto ja tiedon jakamiseen kannustaminen ovat tietotyön tuottavuuden moottori.

”Hyvässä organisaatiossa kaikilla ihmisillä on käytössään sama informaatio. He valitsevat ja hyödyntävät sitä fiksusti omassa työssään ja päätöksentekonsa tueksi”, Syrjänen sanoo.

Miten hallita informaatiotulvaa?

Työntekijöiltä edellytetään taitoja informaatiotulvan hallitsemiseen. Syrjänen vertaa tilannetta viime vuosisadan elintasonousuun, jolloin ruoan hinta laski ja liikalihavuus yleistyi.

”Informaation hinta on romahtanut nollaan, jolloin informaatiotulva johtaa ähkyyn ja vaikeuksiin sulattaa tarjolla olevaa tietoa. Kuin pikaviestit laulavat ja sähköposti täyttyy, on osattava keskittyä siihen, mikä on itselle tärkeää”, Syrjänen vertaa.

Syrjäsen työpaikalla kanavia riittää. Sähköpostin lisäksi käytetään Skype-puheluja, pikaviestejä, video neuvotteluita, intratetin keskustelu- ja työryhmätiloja, mikroblogipalvelu Yammeria sekä organisaatiowiki Confluencea.

Digitaalisen ähkyn aikana on joskus hyvä oivaltaa perinteisten informaatiokanavien edut.

”Meillä yksi porukka keksi teipata vessan seinälle tärkeitä ilmoituksia. He löysivät tilanteen, jossa informaatioon voi keskittyä rauhassa”, Syrjänen kertoo.

Great Place to Work -instituutti valitsi Futuricen toistamiseen Euroopan parhaaksi työpaikaksi pienten ja keskisuurten yritysten sarjassa.

DIGILEHTI AKTIVOI LAPIN KANSAN LUKIJAT

Lapin Kansan toimituksella oli pari vuotta sitten ongelma: pohjoisen haja-asutusalueilla lukijoiden kiinnostus lehteä kohtaan oli alamaissa, koska lehti ei pärjännyt uutisvälityksen nopeudessa sähköisille medioille.

Pitkien jakelumatkojen vuoksi monet lukijat saivat lehden vasta iltapäivällä, jolloin osa jutuista tuntui jo vanhoilta. Ratkaisuksi haettiin digileh-den ja taulutietokoneen yhdistelmää. Digilehden kokeilua tarjottiin Lisman ja Äkäslompolon kylissä 50 taloudelle kuuden viikon ajaksi.

”Suurin kysymykseni kokeilun alussa oli, haluavatko lukijat tutun painetun lehden vai uutiset tuoreena aamulla, uudella tavalla jaettuna”, Lapin Kansaa digikokeilun testivaiheen aikana viime keväänä johtanut vt. päätoimittaja Matti Posio muistelee.

Kokeilussa mukana olleet lukijat sekä lehden toimitus ja levikkimyynti kävivät päivittäistä keskustelua yhteisellä sähköisellä foorumilla sekä lehden sisällöstä että uudesta lehden jakelutavasta. Kokeilun aikana saatiin lukijoilta yli tuhat kommenttia ja konkreettista parannusehdotusta.

”Kokeilun seurauksena lehti raivasi uudelleen tiensä lukijoiden aamupöytään. Aiemmin nettiotsikoihin ja aamutelevisioon tyytyneet lukijat käyttivät lehden parissa aamuisin jopa 30–40 minuuttia. Lukijamme Lisman kylästä antoivat meille analyyseja, kuinka kehitämme lehteä edel-leen”, Posio tiivistää.

Digitaalisuus kaikkialla

Tietoyhteiskunnan visionäärinä tunnettu tietokirjailija Petteri Järvinen listaa kymmenen aluetta, joita digimurros on muuttanut tai muuttaa.

1. Tietojenkäsittelyn automatisointi. Henkilökohtaisten tietokoneiden yleistyminen automatisoi tietojenkäsittelyn (atk). Syntyi tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, tietokannat ja tietokonegrafiikka.

2. Digitaaliset mediat. Kaikki digitaalisessa muodossa oleva materiaali, kuten musiikki, kuvat, elokuvat, tv-kanavat ja kirjat, voidaan jakaa internetin kautta helposti, nopeasti ja halvalla.

3. Kattava verkkokauppa. Matkat, pääsyliput, ravintolavaraukset sekä asunto- ja autokauppa ovat siirtyneet verkkoon. Myös käyttö- ja päivittäistavaraliikkeet avaavat verkkopalveluita.

4. Prosessit tehostuvat. Digitaaliset liiketoimintaprosessit yritysten sisällä ja niiden välillä tehostavat tuotantoa. Reaaliaikaiset kommunikaa-tiokanavat sekä sähköiset tilaus-toimitusketjut nopeuttavat liiketoimintaa.

5. Paperiton toimisto. Digitaaliset dokumentit sekä sähköinen arkistointi, asiakirjahallinta, laskutus ja kirjanpito ovat hävittäneet paperin monilta työpaikoilta.

6. Globaali hankinta. Sähköiset markkinapaikat mahdollistavat raaka-aineiden, tavaroiden, osaamisen ja palveluiden hankkimisen sieltä, mistä se on yritykselle kannattavinta.

7. Työtä 24/7. Nopeat tietoliikenneyhteydet, yhteiset tietovarastot ja monipuoliset kommunikaatiokanavat mahdollistavat esimerkiksi mannerten välisen arkkitehti- ja ohjelmistosuunnittelun. Ympärivuorokautinen asiakaspalvelu ja tuotetuki toteutetaan kolmen aikavyöhykkeen yhteistyöllä.

8. Aina läsnä. Maailmanlaajuinen matkapuhelinverkko mahdollistaa jatkuvan tavoitettavuuden puhelimitse, tekstiviesteillä, Skype-kuvapuheluilla ja videoneuvotteluilla.

9. Autojen automatisointi. Ohjaus, nopeuden säätäminen ja auton muut toiminnot muuttuvat tietokoneohjatuiksi. Automatiikka huolehtii lii kenteen ja sääolojen seuraamisesta sekä liikennemerkkien tunnistamisesta ja säätää ajoa niiden mukaan.

10. Kaikki pilvessä. Sekä yksityiset että yritysten tietovarastot ovat siirtyneet verkossa oleviin pilvipalveluihin, ympäri internetin hajautetuille palvelimille. Palveluita tarjoavat pääasiassa yhdysvaltalaisyritykset kuten Google, Apple, Oracle, IBM, HP ja Microsoft.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013