( Yhteiskunta )

Digimurroksen uhat ja mahdollisuudet työpaikalla

Teksti Jukka Nortio, kuvitus Juhani Takoja
Digimurros syöksi Nokian ja suomalaisen metsäteollisuuden alamäkeen. Vauhdin antoi pankkikonserni Sammon nokkamies Björn Wahlroosin mukaan Applen iPad. Mitä uhkia ja mahdollisuuksia digitaalisuus tuo sinun työpöydällesi?

Matka mielessä: ensi keväänä Vietnamiin. Kavereiden kuvat näen Instagramista, Tripadvisorista parhaat kohteet. Trivagosta nappaan hotellit ja lennot eBookersista. Rantapallosta tarkistan, ettei valmismatkoja ole tarjolla. Ai niin sää: Wundergroundista ajantasaiset myrskyt ja sääennusteita joka tarpeeseen.

”Digiajan kuluttajat haluavat valmiiden tuotteiden sijaan räätälöidä verkossa itse ostamansa tuotteet ja palvelut”, markkinoinnin asiantuntijapalveluita tuottavan Marketing Clinicin perustaja ja toimitusjohtaja Catharina Stackelberg sanoo.

Stackelberg tuntee kuluttajakäyttäytymisen syöverit, sillä Marketing Clinic on viimeisen 10 vuoden aikana auttanut Suomen ja Pohjoismaiden suurimpia B2C-yrityksiä rakentamaan lisäarvoa kuluttajaymmärryksen avulla. Myös kahdeksan vuotta Coca-Colan kansainvälisissä markkinointitehtävissä ja opit pikaruokabisneksestä ovat antaneet perspektiivin kuluttajien mielenliikkeisiin.

Digimurros on enemmän kuin myyntikanavan muutos

Kuluttajien siirtyminen nettikauppoihin merkitsee yrityksille muutakin kuin markkinoinnin ja myynnin siirtämistä verkkoon. Ne, jotka näkevät digimurroksen vain myyntikanavan muutoksena, jäävät auttamatta kehityksessä jälkijunaan.

”Digitaalisella murroksella on paljon epäsuoria vaikutuksia yritysten toimintaan. Niiden analysoiminen ja merkitysten huomiointi yrityksen koko liiketoiminnassa on tärkeää”, Stackelberg sanoo.

Markkinointiviestintäosastoilla hallitaan digitaaliset kanavat ja työkalut. Suurin ongelma on ison kuvan hahmottaminen. Jos markkinoinnilla ei ole valtaa levittää digiymmärrystä yrityksen strategiaan ja päätöksentekoon, jää tekeminen operatiiviseksi puuhasteluksi.

Esimerkki isosta muutoksesta on nettikaupan vaikutus hypermarketteihin. Kun käyttötavaroiden, kuten vaatteiden ja urheiluvälineiden kauppa siirtyy nettiin, niiden myynti vähenee erikoisliikkeiden lisäksi myös hypermarketeissa. Kauppojen kokoa voidaan pienentää, keskittyä päivittäistavaraan ja korostaa sen merkitystä. Samalla keskusliikkeiden pitää levittäytyä palvelemaan asiakkaitaan verkossa ja myydä siellä ne tuotteet, joita kuluttaja sieltä etsii. Nämä toimet vaativat strategisen muutoksen.

Kuluttajakäyttäytymisen tietomassat hyötykäyttöön

Perinteinen mainonta menettää asemiaan nettikaupan yleistymisen myötä. Verkostot, suosittelut ja sosiaalisen median keskustelut sekä palveluiden pisteytykset merkitsevät enemmän. Tämä näkyy ravintoloiden, musiikin ja urheiluvälineiden kysynnässä.

”Yritysten pitäisi osata käyttää tehokkaammin kuluttajakäyttäytymisestä niille kertynyttä isoa dataa”, Stackelberg sanoo.

Kaupan alan yritykset käyttävät tehottomasti sekä sosiaalisen median tuottamaa tietoa että heille kertynyttä ”plussakorttidataa”. Näin siitäkin huolimatta, että isoa dataa analysoimalla kuluttajille voisi luoda yksilöllisiä palveluita – niitä, joita individualisoitunut ja privatisoitunut kuluttaja tänä päivänä haluaa. Osaksi tietomassojen käsittelyä rajoittaa lainsäädäntö, mutta suurempi este valtavien tietovarastojen hyödyntämiselle on osaamisen ja rohkeuden puute.

digitaalisuus_artikkeli_jatko_260_540

Digimaailmassa on osattava vaihtaa työroolista toiseen

Digitalisoituminen automatisoi työelämän prosesseja. Tämä näkyy selvimmin sekä kuluttajakaupassa että yritysten välisessä liiketoiminnassa. Automaatio on korvannut fyysisen asiakaspalvelun. Yritysten digitaalisia palveluita kehittävän Futuricen toimitusjohtaja Tuomas Syrjänen on seurannut digimurros- ta aitiopaikalta vuodesta 2000.

”Työstä tulee yhä enemmän luovaa tietotyötä, jossa mietitään tuotteiden ja palveluiden kehittämistä: mitä, missä, milloin ja miten asiakkaille tarjotaan. On ymmärrettävä, mitä asiakkaat tarvitsevat. Samalla tarvitaan verkostoitumistaitoja. On osattava yhdistää tietoa ja ratkaisuja toisten asiantuntijoiden kanssa”, Syrjänen sanoo.

Työroolit muuttuvat. Kun työntekijällä oli aiemmin tarkasti määritelty tehtävä, digitalisoituneessa maailmassa pärjää osaaja-asiantuntija, joka vaihtaa mielellään roolista toiseen, hyödyntää laajan verkoston osaamista ja jakaa omaa tietotaitoaan verkostoonsa. Alati kehittyvät digitaaliset kommunikaatiokanavat ovat tämän muutoksen moottoreita.

Mobiilikommunikaation, sähköpostin ja videoneuvotteluiden sekä lukuisten sosiaalisen median kanavien myötä jokaisella työntekijällä on työkalut luoda, ylläpitää ja kehittää omia verkostojaan.

Samalla informaation merkitys on murentunut organisaatiorakenteiden perustana. Tieto oli ennen valtaa ja salattu tieto ylintä valtaa. Tänään vapaasti saatava tieto ja tiedon jakamiseen kannustaminen ovat tietotyön tuottavuuden moottori.

”Hyvässä organisaatiossa kaikilla ihmisillä on käytössään sama informaatio. He valitsevat ja hyödyntävät sitä fiksusti omassa työssään ja päätöksentekonsa tueksi”, Syrjänen sanoo.

Miten hallita informaatiotulvaa?

Työntekijöiltä edellytetään taitoja informaatiotulvan hallitsemiseen. Syrjänen vertaa tilannetta viime vuosisadan elintasonousuun, jolloin ruoan hinta laski ja liikalihavuus yleistyi.

”Informaation hinta on romahtanut nollaan, jolloin informaatiotulva johtaa ähkyyn ja vaikeuksiin sulattaa tarjolla olevaa tietoa. Kuin pikaviestit laulavat ja sähköposti täyttyy, on osattava keskittyä siihen, mikä on itselle tärkeää”, Syrjänen vertaa.

Syrjäsen työpaikalla kanavia riittää. Sähköpostin lisäksi käytetään Skype-puheluja, pikaviestejä, video neuvotteluita, intratetin keskustelu- ja työryhmätiloja, mikroblogipalvelu Yammeria sekä organisaatiowiki Confluencea.

Digitaalisen ähkyn aikana on joskus hyvä oivaltaa perinteisten informaatiokanavien edut.

”Meillä yksi porukka keksi teipata vessan seinälle tärkeitä ilmoituksia. He löysivät tilanteen, jossa informaatioon voi keskittyä rauhassa”, Syrjänen kertoo.

Great Place to Work -instituutti valitsi Futuricen toistamiseen Euroopan parhaaksi työpaikaksi pienten ja keskisuurten yritysten sarjassa.

DIGILEHTI AKTIVOI LAPIN KANSAN LUKIJAT

Lapin Kansan toimituksella oli pari vuotta sitten ongelma: pohjoisen haja-asutusalueilla lukijoiden kiinnostus lehteä kohtaan oli alamaissa, koska lehti ei pärjännyt uutisvälityksen nopeudessa sähköisille medioille.

Pitkien jakelumatkojen vuoksi monet lukijat saivat lehden vasta iltapäivällä, jolloin osa jutuista tuntui jo vanhoilta. Ratkaisuksi haettiin digileh-den ja taulutietokoneen yhdistelmää. Digilehden kokeilua tarjottiin Lisman ja Äkäslompolon kylissä 50 taloudelle kuuden viikon ajaksi.

”Suurin kysymykseni kokeilun alussa oli, haluavatko lukijat tutun painetun lehden vai uutiset tuoreena aamulla, uudella tavalla jaettuna”, Lapin Kansaa digikokeilun testivaiheen aikana viime keväänä johtanut vt. päätoimittaja Matti Posio muistelee.

Kokeilussa mukana olleet lukijat sekä lehden toimitus ja levikkimyynti kävivät päivittäistä keskustelua yhteisellä sähköisellä foorumilla sekä lehden sisällöstä että uudesta lehden jakelutavasta. Kokeilun aikana saatiin lukijoilta yli tuhat kommenttia ja konkreettista parannusehdotusta.

”Kokeilun seurauksena lehti raivasi uudelleen tiensä lukijoiden aamupöytään. Aiemmin nettiotsikoihin ja aamutelevisioon tyytyneet lukijat käyttivät lehden parissa aamuisin jopa 30–40 minuuttia. Lukijamme Lisman kylästä antoivat meille analyyseja, kuinka kehitämme lehteä edel-leen”, Posio tiivistää.

Digitaalisuus kaikkialla

Tietoyhteiskunnan visionäärinä tunnettu tietokirjailija Petteri Järvinen listaa kymmenen aluetta, joita digimurros on muuttanut tai muuttaa.

1. Tietojenkäsittelyn automatisointi. Henkilökohtaisten tietokoneiden yleistyminen automatisoi tietojenkäsittelyn (atk). Syntyi tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, tietokannat ja tietokonegrafiikka.

2. Digitaaliset mediat. Kaikki digitaalisessa muodossa oleva materiaali, kuten musiikki, kuvat, elokuvat, tv-kanavat ja kirjat, voidaan jakaa internetin kautta helposti, nopeasti ja halvalla.

3. Kattava verkkokauppa. Matkat, pääsyliput, ravintolavaraukset sekä asunto- ja autokauppa ovat siirtyneet verkkoon. Myös käyttö- ja päivittäistavaraliikkeet avaavat verkkopalveluita.

4. Prosessit tehostuvat. Digitaaliset liiketoimintaprosessit yritysten sisällä ja niiden välillä tehostavat tuotantoa. Reaaliaikaiset kommunikaa-tiokanavat sekä sähköiset tilaus-toimitusketjut nopeuttavat liiketoimintaa.

5. Paperiton toimisto. Digitaaliset dokumentit sekä sähköinen arkistointi, asiakirjahallinta, laskutus ja kirjanpito ovat hävittäneet paperin monilta työpaikoilta.

6. Globaali hankinta. Sähköiset markkinapaikat mahdollistavat raaka-aineiden, tavaroiden, osaamisen ja palveluiden hankkimisen sieltä, mistä se on yritykselle kannattavinta.

7. Työtä 24/7. Nopeat tietoliikenneyhteydet, yhteiset tietovarastot ja monipuoliset kommunikaatiokanavat mahdollistavat esimerkiksi mannerten välisen arkkitehti- ja ohjelmistosuunnittelun. Ympärivuorokautinen asiakaspalvelu ja tuotetuki toteutetaan kolmen aikavyöhykkeen yhteistyöllä.

8. Aina läsnä. Maailmanlaajuinen matkapuhelinverkko mahdollistaa jatkuvan tavoitettavuuden puhelimitse, tekstiviesteillä, Skype-kuvapuheluilla ja videoneuvotteluilla.

9. Autojen automatisointi. Ohjaus, nopeuden säätäminen ja auton muut toiminnot muuttuvat tietokoneohjatuiksi. Automatiikka huolehtii lii kenteen ja sääolojen seuraamisesta sekä liikennemerkkien tunnistamisesta ja säätää ajoa niiden mukaan.

10. Kaikki pilvessä. Sekä yksityiset että yritysten tietovarastot ovat siirtyneet verkossa oleviin pilvipalveluihin, ympäri internetin hajautetuille palvelimille. Palveluita tarjoavat pääasiassa yhdysvaltalaisyritykset kuten Google, Apple, Oracle, IBM, HP ja Microsoft.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Uusi perhevapaajärjestelmä rakennettava joustavuuden periaatteelle

Isien perhevapaat ovat keskeinen osa käynnissä olevaa perhevapaauudistusta. Koska tavoitteena on edistää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa, isille korvamerkittyjä perhevapaita pitää myös lisätä. Jotta tästä vapaiden lisäämisestä olisi hyötyä, olisi isien alettava aktiivisemmin käyttää jo nyt heille korvamerkittyjä vapaita, vapaasti jaettavista vapaista puhumattakaan.

Isät käyttävät ensisijaisesti heille korvamerkittyjä, ansiosidonnaisesti korvattavia vapaita. Monessa perheessä isä käyttää vain ja ainoastaan ne kolme viikkoa, jotka nykyisessä perhevapaajärjestelmässä voi käyttää samaan aikaan äidin pitämien vapaiden kanssa. Tämä kolme viikkoa on toki perheelle hyvin tärkeä ajanjakso, mutta perhevapaiden jälkeisen perhevastuun jakautumisen kannalta olisi tärkeää, että isät käyttäisivät vapaita myös siten, että he ovat yksin vastuussa lapsesta äidin ollessa töissä.

Isien käyttämien perhevapaiden lisäämiseksi pitää käyttää kaikki mahdolliset keinot. Etuusjärjestelmän pitää ohjata ja mahdollistaa, ei estää tai rajoittaa. Työnantajalla ja työntekijällä tulee olla vapaus sopia vapaiden käytöstä haluamallaan tavalla etuusjärjestelmän estämättä. Tämän lisäksi tarvitaan myös nykyisen kaltainen subjektiivinen oikeus vapaiden pitämiseen ilmoitusaikaa noudattaen ja jaksojen määrää mahdollisesti rajoittaen.

Vaikka totaalinen poissaolo töistä useimmissa tapauksissa onkin mahdollinen, saattaa se tuntua hankalalta sekä työnantajalle että työntekijälle. Tällaisissa tapauksissa osa-aikainen perhevapaa olisi loistava vaihtoehto. Nykyään perhevapaan osa-aikaisuus on mahdollista vain vanhempainvapaan osalta siten, että isä ja äiti vuorottelevat töissä ja kotona. Tähän järjestelyyn ei siis voi käyttää isyysvapaapäiviä eikä isä voi olla osa-aikaisella isyysvapaalla äidin ollessa osan viikkoa kotihoidontuella. Tämä pitää korjata perhevapaajärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Ollessani itse viisi kuukautta kotona lapsen kanssa huomasin ajan kuluessa kaipaavani yhä enemmän vastapainoa lapsiarjelle. Aika kotona oli korvaamatonta, mutta töihin palatessani osasin arvostaa aivan uudella tavalla työrauhaa. Uskon, että vuorottelemalla kotona ja töissä pystyisin nauttimaan molemmista elämäni osa-alueista enemmän. Olen puhunut asiasta myös esimieheni kanssa ja hän totesi pitävänsä minut mahdollisen tulevan perhevapaani aikana mieluummin pidemmän aikaa osittain töissä kuin lyhyemmän aikaa kokonaan vapaalla. Etuusjärjestelmä ei tätä mallia kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista.

Kaikkiin töihin jaetut perhevapaat eivät sovi, mutta useisiin kyllä. Parhaassa tapauksessa kaikki osapuolet voittavat. Kummankin vanhemman työnantajat saavat työntekijänsä osittain käyttöön myös perhevapaiden aikana, vanhemmat saavat töistä vastapainoa kotona ololle ja lapsi saa luoda läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa.

Kosti Hyyppä
Asiamies, Isä

Tutustu myös maanantaina lanseerattuun isäaikaa.fi -kampanjaan, jossa tuodaan hyvällä tavalla esiin isän vapaiden merkitys. ”Vanhemmuus on elämäsi tärkein tehtävä. Ota isäaikaa. Perhevapaasta hyötyvät niin isä, lapsi kuin parisuhdekin.”

10.11.2017
Ryhtyisinkö vielä yrittäjäksi? – vuoropuhelua yrittäjän ja yrittäjyyttä pohtivan välillä

Mahdollisen tulevan yrittäjän Kari Leppilahden ja nykyisen yrittäjän Kaisa Kokkosen ajatuksia asiantuntijayrittäjyydestä.

Kari: Ikää mittarissa vasta 60, mutta pitkä ura taloushallinnon ja -johdon tehtävissä useissa eri yrityksissä on kohdallani tällä erää päättymässä. Yrittäjyyteen taasen läheisesti liittyy lähes 20 vuoden rupeama franchising -työnantajan palveluksessa ja ketjun johdossa, eli myös toimitusjohtajakokemusta löytyy. Siksipä pohdintaan: ryhtyisinkö yrittäjäksi vai tyytyisinkö niin sanottuun eläkeputkeen ja ansiosidonnaisen nostoon – siinä sivussa työhakemuksia tehden ja mahdollisia työpaikkoja tutkaillen.

Työvuosia olisi kuitenkin vielä tarjolla 5-10 ja yrittäjänä voisin tarjota kokemustani esimerkiksi lyhyissä projekteissa ja konsultoinneissa – tai väliaikaisena vuokratalousjohtajana. Juuri tällainen ’väliaikainen’ olen viimeisen vuoden ollut, tosin ihan työsuhteessa.

Kaisa: Olen ollut yrittäjänä reilut kuusi vuotta, sitä ennen palkansaajana yli 20 vuotta talousjohdon tehtävissä. Teen talousjohdon, rahoituksen ja yritysjärjestelyjen konsultointia Akeba Oy:ssä. Pääpaino on ollut asiakkaissa, joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, mutta konsultoin myös pieniä yrityksiä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tyypillisesti teen työtä isoissa muutoshankkeissa tai vaikka listautumisprojekteissa osana projektitiimiä tai tiimin vetäjänä.

Päätin ryhtyä yrittäjäksi muuttaessamme Hyvinkäälle – elämään tuli muutenkin isoja muutoksia ja aika tuntui sopivalta. Asia oli pohdituttanut minua jo pitkään. Projektiluontoiset hankkeet ja   kehitystyö sekä yritysjärjestelyt olivat minusta mukavinta, mitä voi töissä tehdä. Nyt teen vain asiakasprojekteja – ja todella nautin työstäni.

Kari: Mutta ne yrittäjän riskit! Löytyykö yritykselle liikeidea, joka tuo asiakkaita ja työtehtäviä – paljonko pitää panostaa rahaa markkinointiin, että saa nimensä näkyviin ja kauanko tämä vaihe kestää? Minkä kokoinen pitäisi olla starttivaiheen vaatima pääoma?

Kaisa: Ihan samat asiat mietityttivät minuakin. Yrityksen toiminta-ajatus ja asiakasprojektien luonne selvisivät käytännössä vasta kun päätös yrittäjyydestä oli syntynyt ja ensimmäiset asiakkaat saatu. Autan yrityksiä muutostilanteissa – projektiosaamista ei kaikista yrityksistä löydy. Osaan myös auttaa kysymyksissä liittyen esim. pörssiyhtiönä toimimiseen tai hyvään hallinnointitapaan.

Alussa nettisivujen luonti oli isoin markkinointisatsaus. Halusin sivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – lisäksi satsasin visuaaliseen ilmeeseen, koska se on minulle tärkeää. Olin myös mukana erilaisissa tapahtumissa jakamassa käyntikortteja sekä keskustelemassa potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiantuntijatyö ei tarvitse suuria alkupanostuksia muuhun kuin verkostoitumiseen ja näkymiseen alan tilaisuuksissa. Minä käytin alussa muutamia tuhansia euroja nettisivuihin, käyntikortteihin ja mainoksiin.

Kari: Mitäs sitten, jos homma ei lähdekään lentoon? Ja yrityksen joutuu lopettamaan joko kokonaan tai sitten tilanne on vaikkapa sellainen että löytyy puoleksi vuodeksi projekti, mutta toinen puoli vuodesta menee ilman toimeksiantoja?

Kaisa: Alussa on hyvä varautua siihen, että on hiljaisempaa, kun yrityksen toimintaa ei vielä tunneta. On hyvä laskea, millä tulee toimeen ja selvittää jo etukäteen, mitä tehdä, jos ei selviä kaikista maksuista. Jokainen asiakastyö on hyvä tehdä niin, että asiakas suosittelee sinua seuraavalle. Asiakkaiden väliin on mielestäni hyväkin jäädä taukoja, että ehtii verkostoitua, suunnitella/parantaa palveluita ja tehdä asiakasmateriaalia. Kehittää siis omaa tekemistään eri tavoilla.

Kari: TE-keskuksen tulkinta ”palkansaaja vai yrittäjä” arveluttaa. TE-toimisto selvittää, oletko työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä. Arviointi ei kuitenkaan välttämättä ole yhdenmukainen esimerkiksi verotuksessa tehtyjen ratkaisujen kanssa (sic). Ja jos olet yrittäjä, niin tutkitaan, oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä. Tulkinta sitten vaikuttaa työttömyysetuuteen/työttömyysturvaan. Mielestäni pitäisi olla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyden käynnistämistä ansiosidonnaisella vähintään vuoden ajan – mutta ei taida onnistua? Ja mikä on tulkinta em. tilanteessa, jossa toimeksianto löytyy puoleksi vuodeksi, mutta sitten on hiljaista?

Entäpäs verottajan tulkinta – ”palkkaa vai yritystuloa/työkorvausta”. Verottajalta löytyy aiheesta sivukaupalla tekstiä, mutta kuitenkin viime kädessä ratkaisu tehdään ns. kokonaisarvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. Eli täyttä varmuutta tulkinnasta ei ole. Vanhemmat ja kokeneemmat varoittelevat, että vaikka olisi yritys ja rekisterit kunnossa, niin jos on vain yksi asiakas, saattaa verottaja tulkita yrittämisen työsuhteeksi – ja sehän se kalliiksi tulee.

Yllä olevan perusteella voi käydä niin, että verottajan mielestä olet työsuhteessa eli palkansaaja ja TE-keskuksen mukaan oletkin yrittäjä, eli palkansaajan työttömyysturvan ulkopuolella?

Kaisa: Juuri samoja asioita mietin ja selvittelin itselleni ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Minulle oli selvää, että halusin kokopäivätoimiseksi. Jos toimii yrittäjänä, on tärkeää, että kaikki yrittäjyyden tunnusmerkit löytyvät: mm. asiakassopimukset ovat kunnossa, omat ja yrityksen varat ja velat ovat erikseen, markkinointi, nettisivut.

Sosiaaliturvan pohdinta oli haasteellisinta. Mitä tapahtuu, jos kukaan ei osta yrityksen palveluita – minkälaista korvausta saa ja kuinka kauan? Sain hyvin apua mm. Suomen Ekonomeista ja yrittäjien eläkekassasta.

Sekin selvisi, että yrittäjän sosiaaliturva riippuu siitä, minkälaisen turvan itse itselleen hankkii.

Ekonomien työttömyysturva-asiantuntija Mari Kettunen:

Verrattuna palkansaajiin yrittäjä vastaa itse oman sosiaaliturvansa järjestämisestä. Lakisääteinen YEL-vakuutus turvaa yrittäjän toimeentuloa elämän muutostilanteissa.

Yrittäjä määrittelee itse, minkälaisella summalla vakuuttaa itsensä. Mitä suuremmaksi yrittäjä määrittelee ns. YEL-työtulonsa, sitä vahvempi on sosiaaliturva, mutta myös vakuutusmaksut ovat korkeammat. YEL-vakuutuksen myötä yrittäjä voi saada turvaa sairastumisen, eläkkeelle jäämisen ja perheenlisäyksen kohdatessa. Yrittäjän on myös mahdollista valita YEL-vakuutukseensa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa työssä, työmatkalla ja työpaikalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Lisätietoja YEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä.

Yrittäjä voi olla myös oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyyden kohdatessa, kunhan hän on vakuuttanut itsensä oikeassa työttömyyskassassa (IAET-kassa tai AYT-kassa) ja täyttää muut ansiopäivärahan saamisen edellytykset.

Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, ota välittömästi yhteys Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan, jotta saat ajantasaista tietoa työttömyysturvastasi ja työttömyyskassojen jäsenyysvaihtoehdoista.

Työttömyysturvaneuvontamme palvelee: ma-to klo 9-12 numerosta 020 693 273 tai työttömyysturva@ekonomit.fi.

07.11.2017
Inhimillisyys on hyvää johtamista

Positiivisen ja motivoivan työympäristön merkitystä ei voi vähätellä. Jokainen haluaisi suunnata työpäivänä askeleensa kohti työyhteisöä, jonka kokee itselleen mieluisaksi. On itsestäänselvyys, että jokainen kaipaa arvostusta. Pikagallupimme Twitterissä kertoi myös, että riittävä vastuun ja vapauden antaminen alaisille on johtajassa tärkeä ominaisuus. Liian harvoin voimme kuitenkin lukea esimiehistä, jotka esimerkillisesti johtavat työyhteisöjään huipputuloksiin kiitoksia keräävässä työilmapiirissä. Hyvää johtajuutta tarvitaan reilusti enemmän!

Olemme yhdessä Pregon kanssa tänä syksynä keränneet esimerkkejä/tarinoita hyvästä esimiestyöstä. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi toivomme saavamme niitä vähintään sata. Koostamme vuodenvaihteessa tarinoista teoksen, jonka laitamme laajasti jakoon. Jospa esimerkit saisivat yhä useamman johtajan tarkastelemaan omia toimintamallejaan kriittisesti ja muuttamaan johtamistaan, mikäli tarpeen.

#Satajohtamisentekoa -kampanjalla haluamme korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

Olemme saaneet jo useita kymmeniä kiinnostavia tarinoita, mutta haluamme niitä vielä lisää. Kerro meille oma hyvän johtamisen esimerkkisi, on se sitten henkilökohtainen onnistuminen tai jokin kuulemasi asia. Esimerkkisi voit jättää täällä.

Mitä hyvä johtajuus käytännössä on? Tässä muutama tarina malliksi.

”Yrityksessämme esimiesten roolia ja tehtäviä muutettiin pysyvästi enemmän ohjaavaan ja coachaavaan suuntaan – ja kaikki olivat tyytyväisempiä. Tarvittiin siis rohkeutta päästää irti totutusta, ylhäältä alas johtamismallista ja antaa vastuuta ja vapautta työn todellisille asiantuntijoille ja osaajille.”

”Omassa työhistoriassa on lämpimiä muistijälkiä esimiehistä, jotka ovat tarvittaessa osanneet astua esimiesroolistaan pois ja kohdanneet minut vertaisena ja lähimmäisenä. On karmivaa, jos oma esimies jättäytyy kylmän etäiseksi jopa tilanteissa, joissa on tuotava esiin omaa perhettä kohdannut suru tai muu vaikea elämäntilanne. Oman esimiehen ymmärrys ja tuki myös niissä tilanteissa – ellei etenkin niissä tilanteissa – on äärimmäisen tärkeää.”

”Hyvää johtamista on alaisten ja työyhteisön jäsenten ajan tasalla yhteisistä asioista pitäminen, avoimuus ja rehellisyys. Hyvää johtamista on jatkuvasti muistaa, millä tavalla työntekijät pidetään sitoutuneina yritykseen ja toisaalta, millä tavalla heidän sitoutumisensa voi murtaa.”

”Inhimillisyys on hyvää johtamista. Alaisten kohtaaminen kokonaisina ihmisinä, eikä vain suorittavina alaisina/työntekijöinä. Hyvä esimies sallii aidosti erilaisuutta ja antaa tilaa ihmisten olla oma itsensä. Hyvää esimiestyötä on myös olla aidosti kiinnostunut siitä, mitä työntekijöille kuuluu, millainen työ-/kuormitustilanne heillä on ja selvittää tarvitsevatko he jonkinlaista tukea esim. työnteon sujuvoittamiseksi.”

”Kun itse on johtajana, ja tietyllä tavalla tehtävässään oltavakin itsevarma, on tärkeä muistaa itsensä johtamisen tärkeys ja nöyryys alaisten osaamisen edessä. Jätin siis ohjaukseni vähemmälle, annoin enemmän vapaita käsiä ja huomasin, että delegointi kannatti, ja lopputulos, pakko ilolla myöntää, oli parempi kuin jos olisin tiukasti ohjannut asiaa. Eli jälleen: kannattaa hankkia itseään pätevämpiä alaisia ;)”

Odotamme nyt sinun tarinaasi/esimerkkiäsi, kerro se meille.

Ulla Niemelä
Viestintäasiantuntija

#satajohtamisentekoa on Suomen Ekonomien ja Pregon yhteinen kampanja hyvän johtamisen puolesta ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. ​Haluamme näin korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

03.11.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013