( Yhteiskunta )

Digimurroksen uhat ja mahdollisuudet työpaikalla

Teksti Jukka Nortio, kuvitus Juhani Takoja
Digimurros syöksi Nokian ja suomalaisen metsäteollisuuden alamäkeen. Vauhdin antoi pankkikonserni Sammon nokkamies Björn Wahlroosin mukaan Applen iPad. Mitä uhkia ja mahdollisuuksia digitaalisuus tuo sinun työpöydällesi?

Matka mielessä: ensi keväänä Vietnamiin. Kavereiden kuvat näen Instagramista, Tripadvisorista parhaat kohteet. Trivagosta nappaan hotellit ja lennot eBookersista. Rantapallosta tarkistan, ettei valmismatkoja ole tarjolla. Ai niin sää: Wundergroundista ajantasaiset myrskyt ja sääennusteita joka tarpeeseen.

”Digiajan kuluttajat haluavat valmiiden tuotteiden sijaan räätälöidä verkossa itse ostamansa tuotteet ja palvelut”, markkinoinnin asiantuntijapalveluita tuottavan Marketing Clinicin perustaja ja toimitusjohtaja Catharina Stackelberg sanoo.

Stackelberg tuntee kuluttajakäyttäytymisen syöverit, sillä Marketing Clinic on viimeisen 10 vuoden aikana auttanut Suomen ja Pohjoismaiden suurimpia B2C-yrityksiä rakentamaan lisäarvoa kuluttajaymmärryksen avulla. Myös kahdeksan vuotta Coca-Colan kansainvälisissä markkinointitehtävissä ja opit pikaruokabisneksestä ovat antaneet perspektiivin kuluttajien mielenliikkeisiin.

Digimurros on enemmän kuin myyntikanavan muutos

Kuluttajien siirtyminen nettikauppoihin merkitsee yrityksille muutakin kuin markkinoinnin ja myynnin siirtämistä verkkoon. Ne, jotka näkevät digimurroksen vain myyntikanavan muutoksena, jäävät auttamatta kehityksessä jälkijunaan.

”Digitaalisella murroksella on paljon epäsuoria vaikutuksia yritysten toimintaan. Niiden analysoiminen ja merkitysten huomiointi yrityksen koko liiketoiminnassa on tärkeää”, Stackelberg sanoo.

Markkinointiviestintäosastoilla hallitaan digitaaliset kanavat ja työkalut. Suurin ongelma on ison kuvan hahmottaminen. Jos markkinoinnilla ei ole valtaa levittää digiymmärrystä yrityksen strategiaan ja päätöksentekoon, jää tekeminen operatiiviseksi puuhasteluksi.

Esimerkki isosta muutoksesta on nettikaupan vaikutus hypermarketteihin. Kun käyttötavaroiden, kuten vaatteiden ja urheiluvälineiden kauppa siirtyy nettiin, niiden myynti vähenee erikoisliikkeiden lisäksi myös hypermarketeissa. Kauppojen kokoa voidaan pienentää, keskittyä päivittäistavaraan ja korostaa sen merkitystä. Samalla keskusliikkeiden pitää levittäytyä palvelemaan asiakkaitaan verkossa ja myydä siellä ne tuotteet, joita kuluttaja sieltä etsii. Nämä toimet vaativat strategisen muutoksen.

Kuluttajakäyttäytymisen tietomassat hyötykäyttöön

Perinteinen mainonta menettää asemiaan nettikaupan yleistymisen myötä. Verkostot, suosittelut ja sosiaalisen median keskustelut sekä palveluiden pisteytykset merkitsevät enemmän. Tämä näkyy ravintoloiden, musiikin ja urheiluvälineiden kysynnässä.

”Yritysten pitäisi osata käyttää tehokkaammin kuluttajakäyttäytymisestä niille kertynyttä isoa dataa”, Stackelberg sanoo.

Kaupan alan yritykset käyttävät tehottomasti sekä sosiaalisen median tuottamaa tietoa että heille kertynyttä ”plussakorttidataa”. Näin siitäkin huolimatta, että isoa dataa analysoimalla kuluttajille voisi luoda yksilöllisiä palveluita – niitä, joita individualisoitunut ja privatisoitunut kuluttaja tänä päivänä haluaa. Osaksi tietomassojen käsittelyä rajoittaa lainsäädäntö, mutta suurempi este valtavien tietovarastojen hyödyntämiselle on osaamisen ja rohkeuden puute.

digitaalisuus_artikkeli_jatko_260_540

Digimaailmassa on osattava vaihtaa työroolista toiseen

Digitalisoituminen automatisoi työelämän prosesseja. Tämä näkyy selvimmin sekä kuluttajakaupassa että yritysten välisessä liiketoiminnassa. Automaatio on korvannut fyysisen asiakaspalvelun. Yritysten digitaalisia palveluita kehittävän Futuricen toimitusjohtaja Tuomas Syrjänen on seurannut digimurros- ta aitiopaikalta vuodesta 2000.

”Työstä tulee yhä enemmän luovaa tietotyötä, jossa mietitään tuotteiden ja palveluiden kehittämistä: mitä, missä, milloin ja miten asiakkaille tarjotaan. On ymmärrettävä, mitä asiakkaat tarvitsevat. Samalla tarvitaan verkostoitumistaitoja. On osattava yhdistää tietoa ja ratkaisuja toisten asiantuntijoiden kanssa”, Syrjänen sanoo.

Työroolit muuttuvat. Kun työntekijällä oli aiemmin tarkasti määritelty tehtävä, digitalisoituneessa maailmassa pärjää osaaja-asiantuntija, joka vaihtaa mielellään roolista toiseen, hyödyntää laajan verkoston osaamista ja jakaa omaa tietotaitoaan verkostoonsa. Alati kehittyvät digitaaliset kommunikaatiokanavat ovat tämän muutoksen moottoreita.

Mobiilikommunikaation, sähköpostin ja videoneuvotteluiden sekä lukuisten sosiaalisen median kanavien myötä jokaisella työntekijällä on työkalut luoda, ylläpitää ja kehittää omia verkostojaan.

Samalla informaation merkitys on murentunut organisaatiorakenteiden perustana. Tieto oli ennen valtaa ja salattu tieto ylintä valtaa. Tänään vapaasti saatava tieto ja tiedon jakamiseen kannustaminen ovat tietotyön tuottavuuden moottori.

”Hyvässä organisaatiossa kaikilla ihmisillä on käytössään sama informaatio. He valitsevat ja hyödyntävät sitä fiksusti omassa työssään ja päätöksentekonsa tueksi”, Syrjänen sanoo.

Miten hallita informaatiotulvaa?

Työntekijöiltä edellytetään taitoja informaatiotulvan hallitsemiseen. Syrjänen vertaa tilannetta viime vuosisadan elintasonousuun, jolloin ruoan hinta laski ja liikalihavuus yleistyi.

”Informaation hinta on romahtanut nollaan, jolloin informaatiotulva johtaa ähkyyn ja vaikeuksiin sulattaa tarjolla olevaa tietoa. Kuin pikaviestit laulavat ja sähköposti täyttyy, on osattava keskittyä siihen, mikä on itselle tärkeää”, Syrjänen vertaa.

Syrjäsen työpaikalla kanavia riittää. Sähköpostin lisäksi käytetään Skype-puheluja, pikaviestejä, video neuvotteluita, intratetin keskustelu- ja työryhmätiloja, mikroblogipalvelu Yammeria sekä organisaatiowiki Confluencea.

Digitaalisen ähkyn aikana on joskus hyvä oivaltaa perinteisten informaatiokanavien edut.

”Meillä yksi porukka keksi teipata vessan seinälle tärkeitä ilmoituksia. He löysivät tilanteen, jossa informaatioon voi keskittyä rauhassa”, Syrjänen kertoo.

Great Place to Work -instituutti valitsi Futuricen toistamiseen Euroopan parhaaksi työpaikaksi pienten ja keskisuurten yritysten sarjassa.

DIGILEHTI AKTIVOI LAPIN KANSAN LUKIJAT

Lapin Kansan toimituksella oli pari vuotta sitten ongelma: pohjoisen haja-asutusalueilla lukijoiden kiinnostus lehteä kohtaan oli alamaissa, koska lehti ei pärjännyt uutisvälityksen nopeudessa sähköisille medioille.

Pitkien jakelumatkojen vuoksi monet lukijat saivat lehden vasta iltapäivällä, jolloin osa jutuista tuntui jo vanhoilta. Ratkaisuksi haettiin digileh-den ja taulutietokoneen yhdistelmää. Digilehden kokeilua tarjottiin Lisman ja Äkäslompolon kylissä 50 taloudelle kuuden viikon ajaksi.

”Suurin kysymykseni kokeilun alussa oli, haluavatko lukijat tutun painetun lehden vai uutiset tuoreena aamulla, uudella tavalla jaettuna”, Lapin Kansaa digikokeilun testivaiheen aikana viime keväänä johtanut vt. päätoimittaja Matti Posio muistelee.

Kokeilussa mukana olleet lukijat sekä lehden toimitus ja levikkimyynti kävivät päivittäistä keskustelua yhteisellä sähköisellä foorumilla sekä lehden sisällöstä että uudesta lehden jakelutavasta. Kokeilun aikana saatiin lukijoilta yli tuhat kommenttia ja konkreettista parannusehdotusta.

”Kokeilun seurauksena lehti raivasi uudelleen tiensä lukijoiden aamupöytään. Aiemmin nettiotsikoihin ja aamutelevisioon tyytyneet lukijat käyttivät lehden parissa aamuisin jopa 30–40 minuuttia. Lukijamme Lisman kylästä antoivat meille analyyseja, kuinka kehitämme lehteä edel-leen”, Posio tiivistää.

Digitaalisuus kaikkialla

Tietoyhteiskunnan visionäärinä tunnettu tietokirjailija Petteri Järvinen listaa kymmenen aluetta, joita digimurros on muuttanut tai muuttaa.

1. Tietojenkäsittelyn automatisointi. Henkilökohtaisten tietokoneiden yleistyminen automatisoi tietojenkäsittelyn (atk). Syntyi tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, tietokannat ja tietokonegrafiikka.

2. Digitaaliset mediat. Kaikki digitaalisessa muodossa oleva materiaali, kuten musiikki, kuvat, elokuvat, tv-kanavat ja kirjat, voidaan jakaa internetin kautta helposti, nopeasti ja halvalla.

3. Kattava verkkokauppa. Matkat, pääsyliput, ravintolavaraukset sekä asunto- ja autokauppa ovat siirtyneet verkkoon. Myös käyttö- ja päivittäistavaraliikkeet avaavat verkkopalveluita.

4. Prosessit tehostuvat. Digitaaliset liiketoimintaprosessit yritysten sisällä ja niiden välillä tehostavat tuotantoa. Reaaliaikaiset kommunikaa-tiokanavat sekä sähköiset tilaus-toimitusketjut nopeuttavat liiketoimintaa.

5. Paperiton toimisto. Digitaaliset dokumentit sekä sähköinen arkistointi, asiakirjahallinta, laskutus ja kirjanpito ovat hävittäneet paperin monilta työpaikoilta.

6. Globaali hankinta. Sähköiset markkinapaikat mahdollistavat raaka-aineiden, tavaroiden, osaamisen ja palveluiden hankkimisen sieltä, mistä se on yritykselle kannattavinta.

7. Työtä 24/7. Nopeat tietoliikenneyhteydet, yhteiset tietovarastot ja monipuoliset kommunikaatiokanavat mahdollistavat esimerkiksi mannerten välisen arkkitehti- ja ohjelmistosuunnittelun. Ympärivuorokautinen asiakaspalvelu ja tuotetuki toteutetaan kolmen aikavyöhykkeen yhteistyöllä.

8. Aina läsnä. Maailmanlaajuinen matkapuhelinverkko mahdollistaa jatkuvan tavoitettavuuden puhelimitse, tekstiviesteillä, Skype-kuvapuheluilla ja videoneuvotteluilla.

9. Autojen automatisointi. Ohjaus, nopeuden säätäminen ja auton muut toiminnot muuttuvat tietokoneohjatuiksi. Automatiikka huolehtii lii kenteen ja sääolojen seuraamisesta sekä liikennemerkkien tunnistamisesta ja säätää ajoa niiden mukaan.

10. Kaikki pilvessä. Sekä yksityiset että yritysten tietovarastot ovat siirtyneet verkossa oleviin pilvipalveluihin, ympäri internetin hajautetuille palvelimille. Palveluita tarjoavat pääasiassa yhdysvaltalaisyritykset kuten Google, Apple, Oracle, IBM, HP ja Microsoft.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013