( Yrittäjyys )

Digitalisaatio muokkaa tilitoimistojen arkea

Teksti Olli Manninen
Kuvat Roope Permanto
Digitalisaatio muokkaa tilitoimistojen arkea. Tulevaisuuden tilitoimistot työllistävät numeroita murskaavia muutosagentteja, jotka osaavat analysoida asiakkaidensa liiketoimintaa.

Kolmikymppiset kaksoisveljet Antti ja Mikko Karhinen ostivat neljä vuotta sitten Jyväskylässä toimineen tilitoimiston eläkkeelle jääneeltä yrittäjältä ja modernisoivat tilitoimiston ohjelmistot. Kirjanpidon ja palkanlaskennan lisäksi Karhisten SunProfit Oy tarjoaa asiakkailleen raportointi- ja konsultointipalveluja sekä muita asiakkaille räätälöityjä palveluja.

Ekonomiveljekset analysoivat tarkkaan toimialan, laativat kattavan liiketoimintasuunnitelman ja esittelivät suunnitelman pankille sekä Finnveralle rahoituksen saamiseksi ja TE-toimistolle starttirahaa hakiessaan. Kaikki lähtivät mukaan.

”Rahoitustuki oli etenkin alkuvaiheessa elintärkeää, sillä investoinnit liiketoiminnan ostamisen ohella uuteen teknologiaan nielivät paljon pääomia”, Mikko kertoo.

Kasvun nopeuttamiseksi veljekset ostivat vuotta myöhemmin Tuusulasta toisen tilitoimiston, jossa oli käytössä tutut ohjelmistot.

”Viimeiset kolme vuotta ovat olleet melkoinen käytännön korkeakoulu. Yliopistossa laskentatoimen kursseilla kirjanpidosta sai aika pintapuolisen käsityksen”, Antti lisää.

Vaikkei tilitoimisto tai yrittäjyys ollut kummallakaan itsestäänselvä vaihtoehto kauppatieteiden maisterin tutkinnon jälkeen, ovat he molemmat innoissaan sekä yrittäjyydestä että toimialasta.

”Haluamme ottaa vastuun asiakkaiden taloushallinnosta, jotta ne voivat keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Tilitoimistojen asiakkuudet ovat yleensä pitkäkestoisia ja perustuvat määrätietoiseen luottamuksen rakentamiseen”, Mikko sanoo.

”Asenne ratkaisee”, Antti muistuttaa.

Karhiset uskovat, että tilitoimistoalalla menestyvät sellaiset toimistot, jotka ovat valmiita investoimaan digitaaliseen osaamiseen, vuorovaikutustaitoihin, markkinointiin ja ennen kaikkea asiantuntemukseen. Nyt SunProfit työllistää viisi henkilöä. Toimiston liikevaihto on kasvanut ensimmäisen tilikauden
60 000 eurosta jo 350 000 euroon.

Karhiset uskovat yrityksensä liikevaihdon kasvavan, kun yritykset ulkoistavat taloushallintoaan ja viranomaisvelvoitteet lisäävät yritysten taloushallinnon raportointia.

”Asiakkaat haluavat entistä reaaliaikaisempaa taloushallinnon tietoa, mikä auttaa ennakoimaan liiketoimintaa. He haluavat myös sparraajaa ja kuuntelijaa, jonka kanssa vaihtaa ajatuksia muustakin kuin kirjanpidosta. Haluamme olla tällainen kumppani”, veljekset vakuuttavat.

Työt kasautuvat alkuvuoteen

Tilitoimistotyössä tarvitaan paineensietokykyä, sillä työt kasautuvat vuoden alkukuukausille, kun palkanlaskennan ilmoitukset, tilinpäätökset ja verotukset tulee saada valmiiksi.

Työaikajärjestelyihin tulisikin alalla kiinnittää enemmän huomiota työssäviihtyvyyden parantamiseksi. Tämä tulos tulee ilmi Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n teettämästä taloushallinto- ja tilitoimistoalan palkkatutkimuksesta, johon osallistui Suomen Ekonomien ja Tradenomiliiton jäseniä. Työn palkkaus jakaa ajatuksia.

”Huonosta taloustilanteesta huolimatta alan yritykset ovat hyviä palkanmaksajia, joskin ongelmana on henkilöstön huono tietämys yritystensä palkkapolitiikasta, mikä johtaa väärinkäsityksiin ja epäymmärrykseen”, sanoo YTN:n vastuullinen asiamies Antti Leino.

Ainoastaan kaksikymmentä prosenttia vastanneista arvioi tuntevansa yrityksensä palkkapolitiikan sisällön.

Leino pitää tilitoimistoalaa varteenotettavana vaihtoehtona ekonomeille. Alalla tarvitaan monipuolista taloushallinnon osaamista ja se voi olla myös nopea tie yrittäjäksi.

”Useissa tilitoimistoissa on edessä sukupolvenvaihdos, mutta jatkajaa ei välttämättä löydy. Tilitoimiston ostaminen on hyvä vaihtoehto ryhtyä yrittäjäksi, kun toimistolla on jo asiakkuudet valmiina. Pienissä tilitoimistoissa saa enemmän vastuuta ja pääsee tekemään monipuolisia tehtäviä”, Leino sanoo.

Kumppani ja muutosagentti

”Sparraaja, kumppani tai korvaamaton muutosagentti, joka osaa kehittää asiakkaidensa liiketoimintaa”, kuvailee Taloushallintoliiton johtaja Sirpa Airola tilitoimiston ja asiakkaan suhdetta.

Hän uskoo että digitalisaation myötä tilitoimistoille avautuu useita erilaisia tapoja erikoistua ja tuotteistaa osaamistaan. Muutosta kirittää myös uudistuva kirjanpitolaki.

”Liberaalimpi kirjanpitolaki mahdollistaa taloushallinnon täyden digitaalisuuden ja paperittomuuden. Digitaalisuuden myötä tilitoimistoissa tarvitaan backup-osaamista, jotta tieto kulkee eheässä, kontrolloidussa ja varmistetussa muodossa. Kun rutiinit, kuten viranomaisraportointi, automatisoituvat, aikaa vapautuu muun osaamisen kehittämiseen. Viranomaisraportointi tarvitsee omat erikoisosaajansa.”

Tilitoimistojen kannattaa investoida taloushallinnon ohjelmistoihin ja tarjota ne palveluina asiakkaille, joilla ei ole resursseja uusimpaan tietotekniikkaan.

Asiakkaat odottavat tilitoimistoilta myös enemmän kykyä tiedon murskaamiseen, analyyttista otetta taloushallintoon ja jalostetun tiedon tarjoamista oikeille henkilöille.

”Erikoistumista voi tapahtua liiketapahtuman lähteen eli osto- tai myyntitapahtuman käsittelyn suuntaan tai liiketoiminnan talouskonsultoinnin suuntaan tai palkkahallintoon”, Airola sanoo.

Tilitoimistoista on kasvamassa monipuolisia asiantuntijaorganisaatioita, joiden johtajilta ja asiantuntijoilta edellytetään parempia vuorovaikutustaitoja niin tiimien vetäjinä kuin asiakaskuntaankin päin. Kansainvälistyminen korostaa myös kielitaidon merkitystä.

Airolan mukaan alan harmaa maine johtuu osin siitä, että tilitoimistot ovat pitäneet matalaa profiilia ja niiden työtä on leimannut viranomaisvaatimukset.

”Kun on kysymys asiakkaan ja tilitoimiston välisestä luottamussuhteesta, on toimiala ollut hiljaa julkisuudessa.”

Mainettaan monipuolisempia

Tilitoimistot huolehtivat asiakkaidensa juoksevasta kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä, sisäisestä laskennasta eli johdon laskentatoimesta, sähköisestä osto- ja myyntilaskutuksesta sekä palkanlaskennasta. Kirjanpitäjän ammatti ei nuorten opiskelijoiden silmissä vaikuta luovalta tai jännittävältä.

Taloushallinnon palveluja tarjoavien auktorisoitujen tilitoimistojen ja konsulttiyritysten toimialajärjestö Taloushallintoliitto tekee paljon yhteistyötä oppilaitosten kanssa edistääkseen monipuolisempaa mielikuvaa tilitoimistoista tulevaisuuden työpaikkana.

”Kun kerromme, mitä kaikkea kirjanpitäjän työ todellisuudessa voi olla, kiinnostus laskentatoimeen herää uudella tavalla.”

Airolan mukaan laskentatoimen opiskelussa tapahtuu kaupallisella alalla aina piikki, kun ajat ovat huonot.

”Vaikeina taloudellisina aikoina kiinnostus laskentatoimeen lisääntyy. Ehkä ajatellaan, että jos hallitsee laskentatoimen, niin sille on käyttöä niin oman talouden hoidossa kuin ammattina.”

Tulevaisuudessa toimistojen pitää osata kuitenkin tarjota muutakin kuin mitä lakiteksti määrää.

Taloushallintoliiton jäsenten liikevaihto ja henkilömäärä on noin puolet alan volyymista. Ne ovat pääosin kannattavia tai hyvin kannattavia. Tilitoimiston koko ei sinänsä vaikuta toiminnan kannattavuuteen. Tilitoimistojen keskikoko on hyvin pieni, ne työllistävät keskimäärin alle kymmenen henkilöä. Mukana on myös isoja tilitoimistoketjuja, joissa työskentelee satoja henklöitä.

Airolan mukaan taloushallinnon toimintojen modernisoinnissa tietojärjestelmien yhteensopivuus
on ollut kuuma puheenaihe jo vuosia. Tilitoimistoille tarjolla olevat tietojärjestelmät perustuvat yhä pitkälti jopa 1970-luvun tietotekniikkaan, jolloin eri järjestelmien yhteensopivuus on heikkoa. Järjestelmäkokonaisuudet, verkkolaskut ja yhteydet asiakkaiden järjestelmiin kommunikoivat vain tyydyttävästi.

Taloushallintoliitossa on yhdessä TIEKE:n kanssa kehitetty avoimeen lähdekoodiin perustuvaa, liiketapahtuman viennin vakioivaa TALTIO-tapahtumatiedostoa, joka helpottaa järjestelmien yhteentoimivuutta. Näin esimerkiksi verkkolaskujen tiedot saadaan jatkojalostettua eri viranomaisraportteihin, jolloin automatisoitu tilintarkastus ja verotarkastus on mahdollista.

15.4.2015

Tilitoimistoalalla:

  • Yrityksiä 4 294 kpl
  • Alalla työskentelee 12 153 henkilöä
  • Alan liikevaihto on 890 milj. euroa
  • 5–9 henkilön tilitoimisto hoitaa keskimäärin 145 yrityksen asioita.
  • Taloushallintoalan asiantuntijatutkinto on KLT, tutkinnon suorittaneita KLT-kirjanpitäjiä eli KLT:eitä on 2 773.
  • 76 prosenttia heistä työskentelee tilitoimistoissa.

TAL-mittaristo

Tilitoimistot tarkkailevat perinteisesti liiketoimintansa kehitystä talouslukujen valossa. Vähintään yhtä tärkeätä on seurata asiakastyytyväisyyttä, henkilöstön sitoutuneisuutta, osaamista tai prosessien toimivuutta. Taloushallintoliitto on luonut tilitoimistoille 22 mittaria, joiden avulla voi tarkastella tilitoimistoliiketoimintaa.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013