( Yrittäjyys )

Digitalisaatio muokkaa tilitoimistojen arkea

Teksti Olli Manninen
Kuvat Roope Permanto
Digitalisaatio muokkaa tilitoimistojen arkea. Tulevaisuuden tilitoimistot työllistävät numeroita murskaavia muutosagentteja, jotka osaavat analysoida asiakkaidensa liiketoimintaa.

Kolmikymppiset kaksoisveljet Antti ja Mikko Karhinen ostivat neljä vuotta sitten Jyväskylässä toimineen tilitoimiston eläkkeelle jääneeltä yrittäjältä ja modernisoivat tilitoimiston ohjelmistot. Kirjanpidon ja palkanlaskennan lisäksi Karhisten SunProfit Oy tarjoaa asiakkailleen raportointi- ja konsultointipalveluja sekä muita asiakkaille räätälöityjä palveluja.

Ekonomiveljekset analysoivat tarkkaan toimialan, laativat kattavan liiketoimintasuunnitelman ja esittelivät suunnitelman pankille sekä Finnveralle rahoituksen saamiseksi ja TE-toimistolle starttirahaa hakiessaan. Kaikki lähtivät mukaan.

”Rahoitustuki oli etenkin alkuvaiheessa elintärkeää, sillä investoinnit liiketoiminnan ostamisen ohella uuteen teknologiaan nielivät paljon pääomia”, Mikko kertoo.

Kasvun nopeuttamiseksi veljekset ostivat vuotta myöhemmin Tuusulasta toisen tilitoimiston, jossa oli käytössä tutut ohjelmistot.

”Viimeiset kolme vuotta ovat olleet melkoinen käytännön korkeakoulu. Yliopistossa laskentatoimen kursseilla kirjanpidosta sai aika pintapuolisen käsityksen”, Antti lisää.

Vaikkei tilitoimisto tai yrittäjyys ollut kummallakaan itsestäänselvä vaihtoehto kauppatieteiden maisterin tutkinnon jälkeen, ovat he molemmat innoissaan sekä yrittäjyydestä että toimialasta.

”Haluamme ottaa vastuun asiakkaiden taloushallinnosta, jotta ne voivat keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Tilitoimistojen asiakkuudet ovat yleensä pitkäkestoisia ja perustuvat määrätietoiseen luottamuksen rakentamiseen”, Mikko sanoo.

”Asenne ratkaisee”, Antti muistuttaa.

Karhiset uskovat, että tilitoimistoalalla menestyvät sellaiset toimistot, jotka ovat valmiita investoimaan digitaaliseen osaamiseen, vuorovaikutustaitoihin, markkinointiin ja ennen kaikkea asiantuntemukseen. Nyt SunProfit työllistää viisi henkilöä. Toimiston liikevaihto on kasvanut ensimmäisen tilikauden
60 000 eurosta jo 350 000 euroon.

Karhiset uskovat yrityksensä liikevaihdon kasvavan, kun yritykset ulkoistavat taloushallintoaan ja viranomaisvelvoitteet lisäävät yritysten taloushallinnon raportointia.

”Asiakkaat haluavat entistä reaaliaikaisempaa taloushallinnon tietoa, mikä auttaa ennakoimaan liiketoimintaa. He haluavat myös sparraajaa ja kuuntelijaa, jonka kanssa vaihtaa ajatuksia muustakin kuin kirjanpidosta. Haluamme olla tällainen kumppani”, veljekset vakuuttavat.

Työt kasautuvat alkuvuoteen

Tilitoimistotyössä tarvitaan paineensietokykyä, sillä työt kasautuvat vuoden alkukuukausille, kun palkanlaskennan ilmoitukset, tilinpäätökset ja verotukset tulee saada valmiiksi.

Työaikajärjestelyihin tulisikin alalla kiinnittää enemmän huomiota työssäviihtyvyyden parantamiseksi. Tämä tulos tulee ilmi Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n teettämästä taloushallinto- ja tilitoimistoalan palkkatutkimuksesta, johon osallistui Suomen Ekonomien ja Tradenomiliiton jäseniä. Työn palkkaus jakaa ajatuksia.

”Huonosta taloustilanteesta huolimatta alan yritykset ovat hyviä palkanmaksajia, joskin ongelmana on henkilöstön huono tietämys yritystensä palkkapolitiikasta, mikä johtaa väärinkäsityksiin ja epäymmärrykseen”, sanoo YTN:n vastuullinen asiamies Antti Leino.

Ainoastaan kaksikymmentä prosenttia vastanneista arvioi tuntevansa yrityksensä palkkapolitiikan sisällön.

Leino pitää tilitoimistoalaa varteenotettavana vaihtoehtona ekonomeille. Alalla tarvitaan monipuolista taloushallinnon osaamista ja se voi olla myös nopea tie yrittäjäksi.

”Useissa tilitoimistoissa on edessä sukupolvenvaihdos, mutta jatkajaa ei välttämättä löydy. Tilitoimiston ostaminen on hyvä vaihtoehto ryhtyä yrittäjäksi, kun toimistolla on jo asiakkuudet valmiina. Pienissä tilitoimistoissa saa enemmän vastuuta ja pääsee tekemään monipuolisia tehtäviä”, Leino sanoo.

Kumppani ja muutosagentti

”Sparraaja, kumppani tai korvaamaton muutosagentti, joka osaa kehittää asiakkaidensa liiketoimintaa”, kuvailee Taloushallintoliiton johtaja Sirpa Airola tilitoimiston ja asiakkaan suhdetta.

Hän uskoo että digitalisaation myötä tilitoimistoille avautuu useita erilaisia tapoja erikoistua ja tuotteistaa osaamistaan. Muutosta kirittää myös uudistuva kirjanpitolaki.

”Liberaalimpi kirjanpitolaki mahdollistaa taloushallinnon täyden digitaalisuuden ja paperittomuuden. Digitaalisuuden myötä tilitoimistoissa tarvitaan backup-osaamista, jotta tieto kulkee eheässä, kontrolloidussa ja varmistetussa muodossa. Kun rutiinit, kuten viranomaisraportointi, automatisoituvat, aikaa vapautuu muun osaamisen kehittämiseen. Viranomaisraportointi tarvitsee omat erikoisosaajansa.”

Tilitoimistojen kannattaa investoida taloushallinnon ohjelmistoihin ja tarjota ne palveluina asiakkaille, joilla ei ole resursseja uusimpaan tietotekniikkaan.

Asiakkaat odottavat tilitoimistoilta myös enemmän kykyä tiedon murskaamiseen, analyyttista otetta taloushallintoon ja jalostetun tiedon tarjoamista oikeille henkilöille.

”Erikoistumista voi tapahtua liiketapahtuman lähteen eli osto- tai myyntitapahtuman käsittelyn suuntaan tai liiketoiminnan talouskonsultoinnin suuntaan tai palkkahallintoon”, Airola sanoo.

Tilitoimistoista on kasvamassa monipuolisia asiantuntijaorganisaatioita, joiden johtajilta ja asiantuntijoilta edellytetään parempia vuorovaikutustaitoja niin tiimien vetäjinä kuin asiakaskuntaankin päin. Kansainvälistyminen korostaa myös kielitaidon merkitystä.

Airolan mukaan alan harmaa maine johtuu osin siitä, että tilitoimistot ovat pitäneet matalaa profiilia ja niiden työtä on leimannut viranomaisvaatimukset.

”Kun on kysymys asiakkaan ja tilitoimiston välisestä luottamussuhteesta, on toimiala ollut hiljaa julkisuudessa.”

Mainettaan monipuolisempia

Tilitoimistot huolehtivat asiakkaidensa juoksevasta kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä, sisäisestä laskennasta eli johdon laskentatoimesta, sähköisestä osto- ja myyntilaskutuksesta sekä palkanlaskennasta. Kirjanpitäjän ammatti ei nuorten opiskelijoiden silmissä vaikuta luovalta tai jännittävältä.

Taloushallinnon palveluja tarjoavien auktorisoitujen tilitoimistojen ja konsulttiyritysten toimialajärjestö Taloushallintoliitto tekee paljon yhteistyötä oppilaitosten kanssa edistääkseen monipuolisempaa mielikuvaa tilitoimistoista tulevaisuuden työpaikkana.

”Kun kerromme, mitä kaikkea kirjanpitäjän työ todellisuudessa voi olla, kiinnostus laskentatoimeen herää uudella tavalla.”

Airolan mukaan laskentatoimen opiskelussa tapahtuu kaupallisella alalla aina piikki, kun ajat ovat huonot.

”Vaikeina taloudellisina aikoina kiinnostus laskentatoimeen lisääntyy. Ehkä ajatellaan, että jos hallitsee laskentatoimen, niin sille on käyttöä niin oman talouden hoidossa kuin ammattina.”

Tulevaisuudessa toimistojen pitää osata kuitenkin tarjota muutakin kuin mitä lakiteksti määrää.

Taloushallintoliiton jäsenten liikevaihto ja henkilömäärä on noin puolet alan volyymista. Ne ovat pääosin kannattavia tai hyvin kannattavia. Tilitoimiston koko ei sinänsä vaikuta toiminnan kannattavuuteen. Tilitoimistojen keskikoko on hyvin pieni, ne työllistävät keskimäärin alle kymmenen henkilöä. Mukana on myös isoja tilitoimistoketjuja, joissa työskentelee satoja henklöitä.

Airolan mukaan taloushallinnon toimintojen modernisoinnissa tietojärjestelmien yhteensopivuus
on ollut kuuma puheenaihe jo vuosia. Tilitoimistoille tarjolla olevat tietojärjestelmät perustuvat yhä pitkälti jopa 1970-luvun tietotekniikkaan, jolloin eri järjestelmien yhteensopivuus on heikkoa. Järjestelmäkokonaisuudet, verkkolaskut ja yhteydet asiakkaiden järjestelmiin kommunikoivat vain tyydyttävästi.

Taloushallintoliitossa on yhdessä TIEKE:n kanssa kehitetty avoimeen lähdekoodiin perustuvaa, liiketapahtuman viennin vakioivaa TALTIO-tapahtumatiedostoa, joka helpottaa järjestelmien yhteentoimivuutta. Näin esimerkiksi verkkolaskujen tiedot saadaan jatkojalostettua eri viranomaisraportteihin, jolloin automatisoitu tilintarkastus ja verotarkastus on mahdollista.

15.4.2015

Tilitoimistoalalla:

  • Yrityksiä 4 294 kpl
  • Alalla työskentelee 12 153 henkilöä
  • Alan liikevaihto on 890 milj. euroa
  • 5–9 henkilön tilitoimisto hoitaa keskimäärin 145 yrityksen asioita.
  • Taloushallintoalan asiantuntijatutkinto on KLT, tutkinnon suorittaneita KLT-kirjanpitäjiä eli KLT:eitä on 2 773.
  • 76 prosenttia heistä työskentelee tilitoimistoissa.

TAL-mittaristo

Tilitoimistot tarkkailevat perinteisesti liiketoimintansa kehitystä talouslukujen valossa. Vähintään yhtä tärkeätä on seurata asiakastyytyväisyyttä, henkilöstön sitoutuneisuutta, osaamista tai prosessien toimivuutta. Taloushallintoliitto on luonut tilitoimistoille 22 mittaria, joiden avulla voi tarkastella tilitoimistoliiketoimintaa.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013