( Yrittäjyys )

Digitalisaatio muokkaa tilitoimistojen arkea

Teksti Olli Manninen
Kuvat Roope Permanto
Digitalisaatio muokkaa tilitoimistojen arkea. Tulevaisuuden tilitoimistot työllistävät numeroita murskaavia muutosagentteja, jotka osaavat analysoida asiakkaidensa liiketoimintaa.

Kolmikymppiset kaksoisveljet Antti ja Mikko Karhinen ostivat neljä vuotta sitten Jyväskylässä toimineen tilitoimiston eläkkeelle jääneeltä yrittäjältä ja modernisoivat tilitoimiston ohjelmistot. Kirjanpidon ja palkanlaskennan lisäksi Karhisten SunProfit Oy tarjoaa asiakkailleen raportointi- ja konsultointipalveluja sekä muita asiakkaille räätälöityjä palveluja.

Ekonomiveljekset analysoivat tarkkaan toimialan, laativat kattavan liiketoimintasuunnitelman ja esittelivät suunnitelman pankille sekä Finnveralle rahoituksen saamiseksi ja TE-toimistolle starttirahaa hakiessaan. Kaikki lähtivät mukaan.

”Rahoitustuki oli etenkin alkuvaiheessa elintärkeää, sillä investoinnit liiketoiminnan ostamisen ohella uuteen teknologiaan nielivät paljon pääomia”, Mikko kertoo.

Kasvun nopeuttamiseksi veljekset ostivat vuotta myöhemmin Tuusulasta toisen tilitoimiston, jossa oli käytössä tutut ohjelmistot.

”Viimeiset kolme vuotta ovat olleet melkoinen käytännön korkeakoulu. Yliopistossa laskentatoimen kursseilla kirjanpidosta sai aika pintapuolisen käsityksen”, Antti lisää.

Vaikkei tilitoimisto tai yrittäjyys ollut kummallakaan itsestäänselvä vaihtoehto kauppatieteiden maisterin tutkinnon jälkeen, ovat he molemmat innoissaan sekä yrittäjyydestä että toimialasta.

”Haluamme ottaa vastuun asiakkaiden taloushallinnosta, jotta ne voivat keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Tilitoimistojen asiakkuudet ovat yleensä pitkäkestoisia ja perustuvat määrätietoiseen luottamuksen rakentamiseen”, Mikko sanoo.

”Asenne ratkaisee”, Antti muistuttaa.

Karhiset uskovat, että tilitoimistoalalla menestyvät sellaiset toimistot, jotka ovat valmiita investoimaan digitaaliseen osaamiseen, vuorovaikutustaitoihin, markkinointiin ja ennen kaikkea asiantuntemukseen. Nyt SunProfit työllistää viisi henkilöä. Toimiston liikevaihto on kasvanut ensimmäisen tilikauden
60 000 eurosta jo 350 000 euroon.

Karhiset uskovat yrityksensä liikevaihdon kasvavan, kun yritykset ulkoistavat taloushallintoaan ja viranomaisvelvoitteet lisäävät yritysten taloushallinnon raportointia.

”Asiakkaat haluavat entistä reaaliaikaisempaa taloushallinnon tietoa, mikä auttaa ennakoimaan liiketoimintaa. He haluavat myös sparraajaa ja kuuntelijaa, jonka kanssa vaihtaa ajatuksia muustakin kuin kirjanpidosta. Haluamme olla tällainen kumppani”, veljekset vakuuttavat.

Työt kasautuvat alkuvuoteen

Tilitoimistotyössä tarvitaan paineensietokykyä, sillä työt kasautuvat vuoden alkukuukausille, kun palkanlaskennan ilmoitukset, tilinpäätökset ja verotukset tulee saada valmiiksi.

Työaikajärjestelyihin tulisikin alalla kiinnittää enemmän huomiota työssäviihtyvyyden parantamiseksi. Tämä tulos tulee ilmi Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n teettämästä taloushallinto- ja tilitoimistoalan palkkatutkimuksesta, johon osallistui Suomen Ekonomien ja Tradenomiliiton jäseniä. Työn palkkaus jakaa ajatuksia.

”Huonosta taloustilanteesta huolimatta alan yritykset ovat hyviä palkanmaksajia, joskin ongelmana on henkilöstön huono tietämys yritystensä palkkapolitiikasta, mikä johtaa väärinkäsityksiin ja epäymmärrykseen”, sanoo YTN:n vastuullinen asiamies Antti Leino.

Ainoastaan kaksikymmentä prosenttia vastanneista arvioi tuntevansa yrityksensä palkkapolitiikan sisällön.

Leino pitää tilitoimistoalaa varteenotettavana vaihtoehtona ekonomeille. Alalla tarvitaan monipuolista taloushallinnon osaamista ja se voi olla myös nopea tie yrittäjäksi.

”Useissa tilitoimistoissa on edessä sukupolvenvaihdos, mutta jatkajaa ei välttämättä löydy. Tilitoimiston ostaminen on hyvä vaihtoehto ryhtyä yrittäjäksi, kun toimistolla on jo asiakkuudet valmiina. Pienissä tilitoimistoissa saa enemmän vastuuta ja pääsee tekemään monipuolisia tehtäviä”, Leino sanoo.

Kumppani ja muutosagentti

”Sparraaja, kumppani tai korvaamaton muutosagentti, joka osaa kehittää asiakkaidensa liiketoimintaa”, kuvailee Taloushallintoliiton johtaja Sirpa Airola tilitoimiston ja asiakkaan suhdetta.

Hän uskoo että digitalisaation myötä tilitoimistoille avautuu useita erilaisia tapoja erikoistua ja tuotteistaa osaamistaan. Muutosta kirittää myös uudistuva kirjanpitolaki.

”Liberaalimpi kirjanpitolaki mahdollistaa taloushallinnon täyden digitaalisuuden ja paperittomuuden. Digitaalisuuden myötä tilitoimistoissa tarvitaan backup-osaamista, jotta tieto kulkee eheässä, kontrolloidussa ja varmistetussa muodossa. Kun rutiinit, kuten viranomaisraportointi, automatisoituvat, aikaa vapautuu muun osaamisen kehittämiseen. Viranomaisraportointi tarvitsee omat erikoisosaajansa.”

Tilitoimistojen kannattaa investoida taloushallinnon ohjelmistoihin ja tarjota ne palveluina asiakkaille, joilla ei ole resursseja uusimpaan tietotekniikkaan.

Asiakkaat odottavat tilitoimistoilta myös enemmän kykyä tiedon murskaamiseen, analyyttista otetta taloushallintoon ja jalostetun tiedon tarjoamista oikeille henkilöille.

”Erikoistumista voi tapahtua liiketapahtuman lähteen eli osto- tai myyntitapahtuman käsittelyn suuntaan tai liiketoiminnan talouskonsultoinnin suuntaan tai palkkahallintoon”, Airola sanoo.

Tilitoimistoista on kasvamassa monipuolisia asiantuntijaorganisaatioita, joiden johtajilta ja asiantuntijoilta edellytetään parempia vuorovaikutustaitoja niin tiimien vetäjinä kuin asiakaskuntaankin päin. Kansainvälistyminen korostaa myös kielitaidon merkitystä.

Airolan mukaan alan harmaa maine johtuu osin siitä, että tilitoimistot ovat pitäneet matalaa profiilia ja niiden työtä on leimannut viranomaisvaatimukset.

”Kun on kysymys asiakkaan ja tilitoimiston välisestä luottamussuhteesta, on toimiala ollut hiljaa julkisuudessa.”

Mainettaan monipuolisempia

Tilitoimistot huolehtivat asiakkaidensa juoksevasta kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä, sisäisestä laskennasta eli johdon laskentatoimesta, sähköisestä osto- ja myyntilaskutuksesta sekä palkanlaskennasta. Kirjanpitäjän ammatti ei nuorten opiskelijoiden silmissä vaikuta luovalta tai jännittävältä.

Taloushallinnon palveluja tarjoavien auktorisoitujen tilitoimistojen ja konsulttiyritysten toimialajärjestö Taloushallintoliitto tekee paljon yhteistyötä oppilaitosten kanssa edistääkseen monipuolisempaa mielikuvaa tilitoimistoista tulevaisuuden työpaikkana.

”Kun kerromme, mitä kaikkea kirjanpitäjän työ todellisuudessa voi olla, kiinnostus laskentatoimeen herää uudella tavalla.”

Airolan mukaan laskentatoimen opiskelussa tapahtuu kaupallisella alalla aina piikki, kun ajat ovat huonot.

”Vaikeina taloudellisina aikoina kiinnostus laskentatoimeen lisääntyy. Ehkä ajatellaan, että jos hallitsee laskentatoimen, niin sille on käyttöä niin oman talouden hoidossa kuin ammattina.”

Tulevaisuudessa toimistojen pitää osata kuitenkin tarjota muutakin kuin mitä lakiteksti määrää.

Taloushallintoliiton jäsenten liikevaihto ja henkilömäärä on noin puolet alan volyymista. Ne ovat pääosin kannattavia tai hyvin kannattavia. Tilitoimiston koko ei sinänsä vaikuta toiminnan kannattavuuteen. Tilitoimistojen keskikoko on hyvin pieni, ne työllistävät keskimäärin alle kymmenen henkilöä. Mukana on myös isoja tilitoimistoketjuja, joissa työskentelee satoja henklöitä.

Airolan mukaan taloushallinnon toimintojen modernisoinnissa tietojärjestelmien yhteensopivuus
on ollut kuuma puheenaihe jo vuosia. Tilitoimistoille tarjolla olevat tietojärjestelmät perustuvat yhä pitkälti jopa 1970-luvun tietotekniikkaan, jolloin eri järjestelmien yhteensopivuus on heikkoa. Järjestelmäkokonaisuudet, verkkolaskut ja yhteydet asiakkaiden järjestelmiin kommunikoivat vain tyydyttävästi.

Taloushallintoliitossa on yhdessä TIEKE:n kanssa kehitetty avoimeen lähdekoodiin perustuvaa, liiketapahtuman viennin vakioivaa TALTIO-tapahtumatiedostoa, joka helpottaa järjestelmien yhteentoimivuutta. Näin esimerkiksi verkkolaskujen tiedot saadaan jatkojalostettua eri viranomaisraportteihin, jolloin automatisoitu tilintarkastus ja verotarkastus on mahdollista.

15.4.2015

Tilitoimistoalalla:

  • Yrityksiä 4 294 kpl
  • Alalla työskentelee 12 153 henkilöä
  • Alan liikevaihto on 890 milj. euroa
  • 5–9 henkilön tilitoimisto hoitaa keskimäärin 145 yrityksen asioita.
  • Taloushallintoalan asiantuntijatutkinto on KLT, tutkinnon suorittaneita KLT-kirjanpitäjiä eli KLT:eitä on 2 773.
  • 76 prosenttia heistä työskentelee tilitoimistoissa.

TAL-mittaristo

Tilitoimistot tarkkailevat perinteisesti liiketoimintansa kehitystä talouslukujen valossa. Vähintään yhtä tärkeätä on seurata asiakastyytyväisyyttä, henkilöstön sitoutuneisuutta, osaamista tai prosessien toimivuutta. Taloushallintoliitto on luonut tilitoimistoille 22 mittaria, joiden avulla voi tarkastella tilitoimistoliiketoimintaa.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013