( Työelämä )

Digitalisaation mahdollisuudet

Teksti Olli Manninen
Kuvat Roope Permanto
  • ”Aktiivisuus käyttää uusia työvälineitä on yllättänyt täysin”, Alkon henkilöstöjohtaja Tytti Bergman kuvaa digitaalisten viestintäratkaisujen käyttöönottoa.
  • ”Yritysten pitäisi tavoitella kunnianhimoisemmin asiakkaita kotimarkkinoiden ulkopuolelta”, sanoo Digitalist Networkin pääsihteeri Ville Tolvanen.
  • ”Jo pienillä investoinneilla voi synnyttää suuria menestystarinoita”, sanoo johtaja Belinda Gerdt Microsoftin Business Solutions -yksiköstä.
Toisen piristysruiske on toisen myrkkypilleri. Globaalin talouden D-vitamiini, digitalisaatio, myllertää toimialoja ja hävittää työpaikkoja, mutta luo vastapainoksi uutta liiketoimintaa ja palveluja.

Päällisin puolin tilanne näyttää lupaavalta. Maaliskuussa julkaistun Digibarometri 2015 -vuosiraportin mukaan Suomella on maailman parhaat edellytykset hyötyä syvenevästä digitalisoitumisesta. Tietoverkkomme ovat huippuluokkaa ja pilvipalveluiden käytössä olemme kirineet kiinni muiden Pohjoismaiden etumatkan. Kansalaiset osaavat asioida verkossa, olipa kyse julkisista tai kaupallisista palveluista.

Henkseleitä ei kuitenkaan kannata paukutella. Suomella on hyvät edellytykset digitaalisuuden edistämiseen, mutta käytännön ratkaisut niin julkisessa kuin kaupallisessa markkinassa ovat vaatimattomia. Digitalisaation mahdollisuuksia hyödynnetään yhä liian varovasti.

”Digitaalisuudesta puhutaan paljon ja siitä on tullut esineiden internetin ohella eräänlainen yritysjohtajien turvasana, jolla viestitään, että ollaan trendien ytimessä. Yritysmaailman ylimmällä johdolla on kuitenkin hämmästyttävän heikot käytännön taidot digitaalisuuden mahdollisuuksista. Jos ei aktiivisesti käytä verkkoa ja päätelaitteita, ei myöskään ymmärrä, millaiset palvelut siellä menestyvät”, väittää Digitalist Networkin pääsihteeri Ville Tolvanen.

Hän perusti pari vuotta sitten asiantuntijaverkoston, jonka tavoitteena oli törmäyttää ideoita, ihmisiä ja yrityksiä sekä kehittää verkkoon tapahtumia ja uutta liiketoimintaa.

Verkoston suosio yllätti Tolvasen. Digitalist Networkista on lyhyessä ajassa kasvanut verkon moderni kauppakamari, joka on synnyttänyt verkoston jäsenten välille uusia työpaikkoja ja asiakkuuksia. Tolvasen mukaan viimeistään vilkas keskustelu digitaalisuudesta haastaa yritykset ottamaan kantaa asioihin. Näkökulmissa korostuu kuitenkin edelleen liian vahvasti teollisen kulttuurin perinne. Asioita katsotaan tuotannon eikä asiakkaiden, palveluiden tai kaupankäynnin näkökulmasta.

Kuluttajat löytyvät verkosta

Päivittäistavarakaupan raju rakennemuutos on hyvä esimerkki siitä, miten nopeasti digitalisaatio muokkaa kilpailuasetelmia. Verkkoon karanneet kuluttajat ovat yllättäneet kotimaisen kaupan toimijat täysin. Suomalaiset kuluttajat suosivat kansainvälisiä verkkokauppoja, joista löytyvät parhaat valikoimat ja nopea palvelu.

Digibarometrin mukaan neljä kymmenestä suomalaisesta pitää verkkokaupan kotimaisuutta yhdentekevänä seikkana ostopäätöksen kannalta. Ja mitä nuoremmista kuluttajista on kyse, sitä suuremmaksi kuilu kasvaa: 15−22-vuotiaista vain puolet suosii kotimaista verkkokauppaa.

”Eron näkee heti. Kansainväliset verkkokaupat käyvät avointa keskustelua asiakkaidensa kanssa ja lähestyvät meitä median kaltaisesti. Ne seuraavat rahaa eli meitä asiakkaita. Kotimaiset verkkokaupat ovat tyhjiä itsepalvelukanavia, verkon outleteja, jotka jättävät asiakkaansa yksin”, Tolvanen sanoo.

Kotimaisten verkkokauppojen kehittymättömys on yllättävää, onhan meillä ollut vahva Anttilan ja Hobby Hallin kaltaisten postimyyntiliikkeiden perinne. Tilastokeskuksen mukaan vain 15 prosenttia suomalaisyrityksistä harjoittaa internet-myyntiä ja vain kahdella prosentilla näistä yrityksistä internet-myynnin osuus on enemmän kuin neljännes liikevaihdosta.

”Varustelekan tai Verkkokauppa.comin kaltaiset erikoistavaroihin keskittyvät toimijat ovat piristäviä poikkeuksia. Ne ovat samalla myös harvoja kotimaisia verkkokauppoja, jotka hakevat aktiivisesti kasvua kansainvälisiltä markkinoilta”, Tolvanen sanoo.

Ylipäänsä suomalaiset yritykset ovat verkkoliiketoiminnassaan varovaisia muihin Pohjoismaihin verrattuna. Googlen mainoskanavien kautta toteutuneiden klikkien perusteella tanskalaiset yritykset hakivat viime vuonna ostovoimaa kymmenen eri maan markkinoilta, ruotsalaiset yhdeksän, mutta suomalaiset vain viiden maan markkinoilta.

”Menestyäkseen yritysten pitäisi tavoitella kunnianhimoisemmin asiakkaita kotimarkkinoiden ulkopuolelta. Muuten peli on menetetty”, sanoo Tolvanen.

Kansainvälisen verkkokaupan kasvun todellisena ajurina kun pidetään nimenomaan maiden rajat ylittävää liiketoimintaa.

Uutta kysyntää

Digi on vienyt, mutta myös tuo uutta kysyntää esimerkiksi suomalaisille metsäjäteille. Koska verkkokauppojen asiakkaat arvostavat nopeaa ja joustavaa palvelua, tarvitaan kestäviä pakkausmateriaaleja, joista tehdyt paketit voi tarvittaessa palauttaa. Siis samaan aikaan kun digitalisaatio on syönyt paperintuotannon volyymiä, kartongin tarve pakkausmateriaalina lisääntyy.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Matti Pohjola arvioi, että teollisuuden kyky parantaa tuottavuutta ja toimintatapoja tieto- ja viestintäteknologian avulla on Suomen tulevan talouskasvun kannalta ratkaisevaa. Toistaiseksi vain harvan yrityksen johdossa ymmärretään digitalisaation merkitys ja mahdollisuudet teollisen valmistuksen ja palvelutuotannon yhdistämisessä.

Pohjola toteaa tutkimusraportissaan Suomi uuteen nousuun − ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä, että teollinen internet voi kiihdyttää työn tuottavuutta yhtä paljon kuin tieto- ja viestintäteknologia 1990−2000-luvuilla. Digitaalisten ratkaisujen avulla teollisuusyritykset voivat parantaa tuottavuuttaan ja tuotteidensa kilpailukykyä sekä kehittää uusia liiketoimintamalleja ja palveluliiketoimintaa.

Menestyminen vaatii uutta ajattelua

”Hämmennys. Sillä sanalla kuvailisin kohtaamisia asiakkaiden kanssa. Kaikki vaikuttavat kylläkin hyväksyvän digitaalisen murroksen, mutta ovat epävarmoja, miten konkreettisesti edetä ja uudistaa toimintatapoja tai mihin teknologioihin investoida”, sanoo johtaja Belinda Gerdt Microsoftin Business Solutions -yksiköstä.

”Meidän it-ammattilaisten tehtävänä on kertoa selkeästi, millaisilla ratkaisuilla asiakas voi edistää liiketoimintaansa. Niitä ovat esimerkiksi markkinoinnin automaation, sosiaalisen kuuntelun ja monikanavaisen asiakaspalvelun teknologiat.”

Gerdt puhuu mielellään asiakkaiden sosiaalisesta kuuntelusta.

”Se on markkina- ja asiakastyytyväisyystutkimuksen tehokkain työväline. Kun maailma muuttuu nopeasti, on jatkuvasti seurattava, mitä omasta yrityksestä tai brän- deistä keskustellaan verkossa tai millaiset trendit ovat nousemassa sosiaalisessa mediassa. Kun on pro- eikä reaktiivinen, ehtii ajoissa tarttua yritystään tai brändiään koskevaan keskusteluun, ettei pienestä asiasta pääse kasvamaan suurta ongelmaa.”

Gerdt suhtautuu digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin intohimoisesti.

”Haluan osaltani auttaa kotimaisia yrityksiä kansainvälistymään. Se on entistä helpompaa, kun koko maailma on heti ulottuvilla verkossa. Jo pienillä investoinneilla voi synnyttää suuria menestystarinoita. Se vaatii kuitenkin halua oppia ja ajatella asioita uudella tavalla.”

Monikanavainen maailma haastaa myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset. Kun asiakkaat hakevat verkosta ostopäätöksiinsä tarvitsemansa tiedot, myyjiltä vaaditaan uutta asennetta ja osaamistason nostattamista.

”Myyntikeskeinen ajattelumalli ei enää toimi, etenkin kun on kyse hintavista tuotteista. Moderni myyjä tekee ostotapahtumasta tunnekokemuksen ja luo jatkuvuutta asiakassuhteeseen hyödyntämällä asiakasdataa aiempaa monipuolisemmin”, Gerdt sanoo.

”Sosiaalisen kuuntelun sekä markkinoinnin automaation työkalujen ja järjestelmien osaamisen koulutukseen pitäisi panostaa enemmän. Olemme jääneet muuta Eurooppaa jälkeen.”

Alkossa uudistettiin rohkeasti

Monelle yritykselle digitalisaatio merkitsee tällä hetkellä työtapojen uudistamista joustavammaksi ja nopeammaksi, ajasta ja paikasta riippumattomaksi.

Alkossa aikaa ja rahaa nielaisseet, fyysistä läsnäoloa vaatineet palaverit olivat vielä vuosi sitten pääasiallinen kohtaamisen tapa. Uuden toimintakulttuurin ja yhteisöllisten työvälineiden ansiosta osa työstä tapahtuu nyt verkossa.

Rohkea loikka toimintatavan uudistamiseen osui sopivaan ajankohtaan, sillä Alkon it-arkkitehtuuri oli vanhentumassa. Oli hyvä hetki miettiä, miten koko henkilöstön tuottavuutta voitaisiin tehostaa digitaalisten viestintäratkaisujen ja pilvipalvelujen avulla.

Käyttöön otettiin Lync-viestintäkanava ja sosiaalinen Yammer-intranet. Pöytäkoneet vaihdettiin kannettaviin tietokoneisiin. Muutos vanhasta toimintakulttuurista moderniin oli vaativa yrityksessä, jonka henkilökunta vaihtelee diginatiiveista sellaisiin, jotka eivät ole tottuneet käyttämään tietokonetta yhteisöllisiin tarkoituksiin sähköpostia lukuun ottamatta.

”Osaamisen tason kirjo talossamme oli todella valtava. Oli mietittävä hyvin tarkkaan, millä tasolla koulutus järjestetään, jotta kaikki saadaan heti mukaan muutokseen”, sanoo Alkon henkilöstöjohtaja Tytti Bergman.

Projektipäällikkönä toiminut Alkon henkilöstöpäällikkö Juha Salonen muistelee ensimmäistä koulutustapahtumaa.

”Uteliaat ja kiinnostuneet avasivat heti koneensa. Niitä taas selvästi pelotti, joilla ei ollut lainkaan tai oli hyvin vähän kokemusta modernien toimistosovellusten ja viestintäratkaisujen käytöstä.”

Kun henkilöstö sai rauhassa tutustua uusiin työvälineisiin ja kouluttautua niiden käyttöön, halu oppia uutta oli huima.

”Aktiivisuus käyttää uusia työvälineitä on yllättänyt täysin. Alkuinnostuksen jälkeen työntekijät ovat miettineet innokkaasti uusia tapoja hyödyntää kommunikaatiovälineitä. He ovat perustaneet erilaisia keskusteluryhmiä, joissa jakaa kokemuksia ja tietoa työstään”, Bergman sanoo.

Palaverien dokumentointiin on tullut järjestelmällisyyttä. Muistioita tehdään yhdessä ja ne ovat helposti löydettävissä.

Parasta muutoksessa on Bergmanin mukaan viestinnän nopeutuminen. Pääkonttori ja johto tavoittavat nopeasti kaikki 350 valtakunnallista myymälää, ja pääkonttorin asiantuntemus saadaan jaettua tehokkaammin myyjien avuksi. Myymäläpäälliköt ympäri Suomea voivat järjestää verkkopalavereja.

”Matka-ajoissa ja -kustannuksissa on syntynyt säästöjä. Myös oman erikoisosaamisen jakaminen muille on joustavampaa. Teknologia saattaa yhteen henkilöitä, jotka eivät tähän asti ole tavanneet toisiaan”, Bergman sanoo.

Sekä Bergman että Salonen sanovat, että uuden kulttuurin läpiviennissä johdon asenne on ratkaiseva. Esimerkillä johtaminen sitouttaa.

Vastaavaa työskentelytapojen uudistamista miettivää organisaatiota Bergman neuvoo olemaan rohkea.

”Mieti yhdessä johdon, HR:n ja it-asiantuntijoiden kanssa, mitkä työvälineet ja ohjelmat tukevat parhaiten organisaatiosi toimintaa. Uudista keskeiset työvälineet rohkeasti kerralla, unohtamatta koulutuksen ja yhteisten pelisääntöjen jalkauttamista organisaatioon. Silloin saavutetaan haluttu harppaus eteenpäin.”

 

2.6.2015

Mitä osaamisalueita Suomen kannattaisi uudistaa?

ICT 2015-työryhmän mukaan Suomen julkinen tietotekninen arkkitehtuuri on pirstoutunut, mikä luo tehottomuutta ja heikentää kilpailun edellytyksiä. Työryhmä ehdottaa raportissaan neljän kriittisen polun seuraamista.

  • Rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri, jonka avulla voidaan luoda palveluita nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen, vältetään päällekkäistä työtä ja parannetaan asiakaspalvelua.
  • Aloitetaan kymmenen vuoden tutkimus-, kehitys-, innovaatio-ohjelma ICT2023, joka kokoaa yhteen keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat.
  • Luodaan kasvurahoitusohjelma, jolla katetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten rahoitustarpeet monipuolisesti.
  • Perustetaan valtioneuvoston kansliaan ICT-asiantuntijatyöryhmä, joka toimii yli eduskuntavaalien ja hallituskausien ja jonka tehtävänä on seurata ja vauhdittaa toimenpiteiden toteuttamista, luoda pohjaa itseohjautuvalle toiminnalle ja pitää yllä verkottunutta toimintatapaa.

Teknologiaa hyödynnetään

Ipsos MORI haastatteli 13 eurooppalaisessa maassa yhteensä 5 555 pk-yritystä. Mukana oli yrityksiä, joiden koko oli korkeintaan 250 työntekijää ja työpaikalla oli käytössä tieto- ja viestintäteknologiaa. Tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat viestintäteknologiapalvelujen hyötyjä muita eurooppalaisia enemmän.

Hyödyllisin viestintäväline töissä on
(suluissa muu Eurooppa)

Sähköposti 83 % (67 %)
Puhelinsoitot 56 % (53 %)
Työhön liittyvät ohjelmistosovellukset 35 % (33 %)
Tapaamiset kasvokkain 29 % (49 %)
Pilvitallennus 28 % (14 %)
Videopuhelut ja -neuvottelut 20 % (9 %)

Työskentelyajat

Ensimmäisenä aamulla 17 %
Juuri ennen nukkumaanmenoa 16 %
Lomalla 13 %
Julkisessa kulkuneuvossa 20 %

Tuottava työpäivä tarkoittaa

Työtovereiden auttamista 82 %
Tunnetta vaikutuksesta omaan rooliin tai organisaation toimintaan 79 %
Oman tehtävälistan suorittamista 73 %
Lähtöä töistä ajallaan 56 %
Kalenterissa olleisiin palavereihin osallistumista 44 %
Uuden liiketoiminnan luomista 44 %
Tyhjää Inbox-laatikkoa 31 %

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013