( Työelämä )

Digitalisaation mahdollisuudet

Teksti Olli Manninen
Kuvat Roope Permanto
  • ”Aktiivisuus käyttää uusia työvälineitä on yllättänyt täysin”, Alkon henkilöstöjohtaja Tytti Bergman kuvaa digitaalisten viestintäratkaisujen käyttöönottoa.
  • ”Yritysten pitäisi tavoitella kunnianhimoisemmin asiakkaita kotimarkkinoiden ulkopuolelta”, sanoo Digitalist Networkin pääsihteeri Ville Tolvanen.
  • ”Jo pienillä investoinneilla voi synnyttää suuria menestystarinoita”, sanoo johtaja Belinda Gerdt Microsoftin Business Solutions -yksiköstä.
Toisen piristysruiske on toisen myrkkypilleri. Globaalin talouden D-vitamiini, digitalisaatio, myllertää toimialoja ja hävittää työpaikkoja, mutta luo vastapainoksi uutta liiketoimintaa ja palveluja.

Päällisin puolin tilanne näyttää lupaavalta. Maaliskuussa julkaistun Digibarometri 2015 -vuosiraportin mukaan Suomella on maailman parhaat edellytykset hyötyä syvenevästä digitalisoitumisesta. Tietoverkkomme ovat huippuluokkaa ja pilvipalveluiden käytössä olemme kirineet kiinni muiden Pohjoismaiden etumatkan. Kansalaiset osaavat asioida verkossa, olipa kyse julkisista tai kaupallisista palveluista.

Henkseleitä ei kuitenkaan kannata paukutella. Suomella on hyvät edellytykset digitaalisuuden edistämiseen, mutta käytännön ratkaisut niin julkisessa kuin kaupallisessa markkinassa ovat vaatimattomia. Digitalisaation mahdollisuuksia hyödynnetään yhä liian varovasti.

”Digitaalisuudesta puhutaan paljon ja siitä on tullut esineiden internetin ohella eräänlainen yritysjohtajien turvasana, jolla viestitään, että ollaan trendien ytimessä. Yritysmaailman ylimmällä johdolla on kuitenkin hämmästyttävän heikot käytännön taidot digitaalisuuden mahdollisuuksista. Jos ei aktiivisesti käytä verkkoa ja päätelaitteita, ei myöskään ymmärrä, millaiset palvelut siellä menestyvät”, väittää Digitalist Networkin pääsihteeri Ville Tolvanen.

Hän perusti pari vuotta sitten asiantuntijaverkoston, jonka tavoitteena oli törmäyttää ideoita, ihmisiä ja yrityksiä sekä kehittää verkkoon tapahtumia ja uutta liiketoimintaa.

Verkoston suosio yllätti Tolvasen. Digitalist Networkista on lyhyessä ajassa kasvanut verkon moderni kauppakamari, joka on synnyttänyt verkoston jäsenten välille uusia työpaikkoja ja asiakkuuksia. Tolvasen mukaan viimeistään vilkas keskustelu digitaalisuudesta haastaa yritykset ottamaan kantaa asioihin. Näkökulmissa korostuu kuitenkin edelleen liian vahvasti teollisen kulttuurin perinne. Asioita katsotaan tuotannon eikä asiakkaiden, palveluiden tai kaupankäynnin näkökulmasta.

Kuluttajat löytyvät verkosta

Päivittäistavarakaupan raju rakennemuutos on hyvä esimerkki siitä, miten nopeasti digitalisaatio muokkaa kilpailuasetelmia. Verkkoon karanneet kuluttajat ovat yllättäneet kotimaisen kaupan toimijat täysin. Suomalaiset kuluttajat suosivat kansainvälisiä verkkokauppoja, joista löytyvät parhaat valikoimat ja nopea palvelu.

Digibarometrin mukaan neljä kymmenestä suomalaisesta pitää verkkokaupan kotimaisuutta yhdentekevänä seikkana ostopäätöksen kannalta. Ja mitä nuoremmista kuluttajista on kyse, sitä suuremmaksi kuilu kasvaa: 15−22-vuotiaista vain puolet suosii kotimaista verkkokauppaa.

”Eron näkee heti. Kansainväliset verkkokaupat käyvät avointa keskustelua asiakkaidensa kanssa ja lähestyvät meitä median kaltaisesti. Ne seuraavat rahaa eli meitä asiakkaita. Kotimaiset verkkokaupat ovat tyhjiä itsepalvelukanavia, verkon outleteja, jotka jättävät asiakkaansa yksin”, Tolvanen sanoo.

Kotimaisten verkkokauppojen kehittymättömys on yllättävää, onhan meillä ollut vahva Anttilan ja Hobby Hallin kaltaisten postimyyntiliikkeiden perinne. Tilastokeskuksen mukaan vain 15 prosenttia suomalaisyrityksistä harjoittaa internet-myyntiä ja vain kahdella prosentilla näistä yrityksistä internet-myynnin osuus on enemmän kuin neljännes liikevaihdosta.

”Varustelekan tai Verkkokauppa.comin kaltaiset erikoistavaroihin keskittyvät toimijat ovat piristäviä poikkeuksia. Ne ovat samalla myös harvoja kotimaisia verkkokauppoja, jotka hakevat aktiivisesti kasvua kansainvälisiltä markkinoilta”, Tolvanen sanoo.

Ylipäänsä suomalaiset yritykset ovat verkkoliiketoiminnassaan varovaisia muihin Pohjoismaihin verrattuna. Googlen mainoskanavien kautta toteutuneiden klikkien perusteella tanskalaiset yritykset hakivat viime vuonna ostovoimaa kymmenen eri maan markkinoilta, ruotsalaiset yhdeksän, mutta suomalaiset vain viiden maan markkinoilta.

”Menestyäkseen yritysten pitäisi tavoitella kunnianhimoisemmin asiakkaita kotimarkkinoiden ulkopuolelta. Muuten peli on menetetty”, sanoo Tolvanen.

Kansainvälisen verkkokaupan kasvun todellisena ajurina kun pidetään nimenomaan maiden rajat ylittävää liiketoimintaa.

Uutta kysyntää

Digi on vienyt, mutta myös tuo uutta kysyntää esimerkiksi suomalaisille metsäjäteille. Koska verkkokauppojen asiakkaat arvostavat nopeaa ja joustavaa palvelua, tarvitaan kestäviä pakkausmateriaaleja, joista tehdyt paketit voi tarvittaessa palauttaa. Siis samaan aikaan kun digitalisaatio on syönyt paperintuotannon volyymiä, kartongin tarve pakkausmateriaalina lisääntyy.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Matti Pohjola arvioi, että teollisuuden kyky parantaa tuottavuutta ja toimintatapoja tieto- ja viestintäteknologian avulla on Suomen tulevan talouskasvun kannalta ratkaisevaa. Toistaiseksi vain harvan yrityksen johdossa ymmärretään digitalisaation merkitys ja mahdollisuudet teollisen valmistuksen ja palvelutuotannon yhdistämisessä.

Pohjola toteaa tutkimusraportissaan Suomi uuteen nousuun − ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä, että teollinen internet voi kiihdyttää työn tuottavuutta yhtä paljon kuin tieto- ja viestintäteknologia 1990−2000-luvuilla. Digitaalisten ratkaisujen avulla teollisuusyritykset voivat parantaa tuottavuuttaan ja tuotteidensa kilpailukykyä sekä kehittää uusia liiketoimintamalleja ja palveluliiketoimintaa.

Menestyminen vaatii uutta ajattelua

”Hämmennys. Sillä sanalla kuvailisin kohtaamisia asiakkaiden kanssa. Kaikki vaikuttavat kylläkin hyväksyvän digitaalisen murroksen, mutta ovat epävarmoja, miten konkreettisesti edetä ja uudistaa toimintatapoja tai mihin teknologioihin investoida”, sanoo johtaja Belinda Gerdt Microsoftin Business Solutions -yksiköstä.

”Meidän it-ammattilaisten tehtävänä on kertoa selkeästi, millaisilla ratkaisuilla asiakas voi edistää liiketoimintaansa. Niitä ovat esimerkiksi markkinoinnin automaation, sosiaalisen kuuntelun ja monikanavaisen asiakaspalvelun teknologiat.”

Gerdt puhuu mielellään asiakkaiden sosiaalisesta kuuntelusta.

”Se on markkina- ja asiakastyytyväisyystutkimuksen tehokkain työväline. Kun maailma muuttuu nopeasti, on jatkuvasti seurattava, mitä omasta yrityksestä tai brän- deistä keskustellaan verkossa tai millaiset trendit ovat nousemassa sosiaalisessa mediassa. Kun on pro- eikä reaktiivinen, ehtii ajoissa tarttua yritystään tai brändiään koskevaan keskusteluun, ettei pienestä asiasta pääse kasvamaan suurta ongelmaa.”

Gerdt suhtautuu digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin intohimoisesti.

”Haluan osaltani auttaa kotimaisia yrityksiä kansainvälistymään. Se on entistä helpompaa, kun koko maailma on heti ulottuvilla verkossa. Jo pienillä investoinneilla voi synnyttää suuria menestystarinoita. Se vaatii kuitenkin halua oppia ja ajatella asioita uudella tavalla.”

Monikanavainen maailma haastaa myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset. Kun asiakkaat hakevat verkosta ostopäätöksiinsä tarvitsemansa tiedot, myyjiltä vaaditaan uutta asennetta ja osaamistason nostattamista.

”Myyntikeskeinen ajattelumalli ei enää toimi, etenkin kun on kyse hintavista tuotteista. Moderni myyjä tekee ostotapahtumasta tunnekokemuksen ja luo jatkuvuutta asiakassuhteeseen hyödyntämällä asiakasdataa aiempaa monipuolisemmin”, Gerdt sanoo.

”Sosiaalisen kuuntelun sekä markkinoinnin automaation työkalujen ja järjestelmien osaamisen koulutukseen pitäisi panostaa enemmän. Olemme jääneet muuta Eurooppaa jälkeen.”

Alkossa uudistettiin rohkeasti

Monelle yritykselle digitalisaatio merkitsee tällä hetkellä työtapojen uudistamista joustavammaksi ja nopeammaksi, ajasta ja paikasta riippumattomaksi.

Alkossa aikaa ja rahaa nielaisseet, fyysistä läsnäoloa vaatineet palaverit olivat vielä vuosi sitten pääasiallinen kohtaamisen tapa. Uuden toimintakulttuurin ja yhteisöllisten työvälineiden ansiosta osa työstä tapahtuu nyt verkossa.

Rohkea loikka toimintatavan uudistamiseen osui sopivaan ajankohtaan, sillä Alkon it-arkkitehtuuri oli vanhentumassa. Oli hyvä hetki miettiä, miten koko henkilöstön tuottavuutta voitaisiin tehostaa digitaalisten viestintäratkaisujen ja pilvipalvelujen avulla.

Käyttöön otettiin Lync-viestintäkanava ja sosiaalinen Yammer-intranet. Pöytäkoneet vaihdettiin kannettaviin tietokoneisiin. Muutos vanhasta toimintakulttuurista moderniin oli vaativa yrityksessä, jonka henkilökunta vaihtelee diginatiiveista sellaisiin, jotka eivät ole tottuneet käyttämään tietokonetta yhteisöllisiin tarkoituksiin sähköpostia lukuun ottamatta.

”Osaamisen tason kirjo talossamme oli todella valtava. Oli mietittävä hyvin tarkkaan, millä tasolla koulutus järjestetään, jotta kaikki saadaan heti mukaan muutokseen”, sanoo Alkon henkilöstöjohtaja Tytti Bergman.

Projektipäällikkönä toiminut Alkon henkilöstöpäällikkö Juha Salonen muistelee ensimmäistä koulutustapahtumaa.

”Uteliaat ja kiinnostuneet avasivat heti koneensa. Niitä taas selvästi pelotti, joilla ei ollut lainkaan tai oli hyvin vähän kokemusta modernien toimistosovellusten ja viestintäratkaisujen käytöstä.”

Kun henkilöstö sai rauhassa tutustua uusiin työvälineisiin ja kouluttautua niiden käyttöön, halu oppia uutta oli huima.

”Aktiivisuus käyttää uusia työvälineitä on yllättänyt täysin. Alkuinnostuksen jälkeen työntekijät ovat miettineet innokkaasti uusia tapoja hyödyntää kommunikaatiovälineitä. He ovat perustaneet erilaisia keskusteluryhmiä, joissa jakaa kokemuksia ja tietoa työstään”, Bergman sanoo.

Palaverien dokumentointiin on tullut järjestelmällisyyttä. Muistioita tehdään yhdessä ja ne ovat helposti löydettävissä.

Parasta muutoksessa on Bergmanin mukaan viestinnän nopeutuminen. Pääkonttori ja johto tavoittavat nopeasti kaikki 350 valtakunnallista myymälää, ja pääkonttorin asiantuntemus saadaan jaettua tehokkaammin myyjien avuksi. Myymäläpäälliköt ympäri Suomea voivat järjestää verkkopalavereja.

”Matka-ajoissa ja -kustannuksissa on syntynyt säästöjä. Myös oman erikoisosaamisen jakaminen muille on joustavampaa. Teknologia saattaa yhteen henkilöitä, jotka eivät tähän asti ole tavanneet toisiaan”, Bergman sanoo.

Sekä Bergman että Salonen sanovat, että uuden kulttuurin läpiviennissä johdon asenne on ratkaiseva. Esimerkillä johtaminen sitouttaa.

Vastaavaa työskentelytapojen uudistamista miettivää organisaatiota Bergman neuvoo olemaan rohkea.

”Mieti yhdessä johdon, HR:n ja it-asiantuntijoiden kanssa, mitkä työvälineet ja ohjelmat tukevat parhaiten organisaatiosi toimintaa. Uudista keskeiset työvälineet rohkeasti kerralla, unohtamatta koulutuksen ja yhteisten pelisääntöjen jalkauttamista organisaatioon. Silloin saavutetaan haluttu harppaus eteenpäin.”

 

2.6.2015

Mitä osaamisalueita Suomen kannattaisi uudistaa?

ICT 2015-työryhmän mukaan Suomen julkinen tietotekninen arkkitehtuuri on pirstoutunut, mikä luo tehottomuutta ja heikentää kilpailun edellytyksiä. Työryhmä ehdottaa raportissaan neljän kriittisen polun seuraamista.

  • Rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri, jonka avulla voidaan luoda palveluita nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen, vältetään päällekkäistä työtä ja parannetaan asiakaspalvelua.
  • Aloitetaan kymmenen vuoden tutkimus-, kehitys-, innovaatio-ohjelma ICT2023, joka kokoaa yhteen keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat.
  • Luodaan kasvurahoitusohjelma, jolla katetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten rahoitustarpeet monipuolisesti.
  • Perustetaan valtioneuvoston kansliaan ICT-asiantuntijatyöryhmä, joka toimii yli eduskuntavaalien ja hallituskausien ja jonka tehtävänä on seurata ja vauhdittaa toimenpiteiden toteuttamista, luoda pohjaa itseohjautuvalle toiminnalle ja pitää yllä verkottunutta toimintatapaa.

Teknologiaa hyödynnetään

Ipsos MORI haastatteli 13 eurooppalaisessa maassa yhteensä 5 555 pk-yritystä. Mukana oli yrityksiä, joiden koko oli korkeintaan 250 työntekijää ja työpaikalla oli käytössä tieto- ja viestintäteknologiaa. Tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat viestintäteknologiapalvelujen hyötyjä muita eurooppalaisia enemmän.

Hyödyllisin viestintäväline töissä on
(suluissa muu Eurooppa)

Sähköposti 83 % (67 %)
Puhelinsoitot 56 % (53 %)
Työhön liittyvät ohjelmistosovellukset 35 % (33 %)
Tapaamiset kasvokkain 29 % (49 %)
Pilvitallennus 28 % (14 %)
Videopuhelut ja -neuvottelut 20 % (9 %)

Työskentelyajat

Ensimmäisenä aamulla 17 %
Juuri ennen nukkumaanmenoa 16 %
Lomalla 13 %
Julkisessa kulkuneuvossa 20 %

Tuottava työpäivä tarkoittaa

Työtovereiden auttamista 82 %
Tunnetta vaikutuksesta omaan rooliin tai organisaation toimintaan 79 %
Oman tehtävälistan suorittamista 73 %
Lähtöä töistä ajallaan 56 %
Kalenterissa olleisiin palavereihin osallistumista 44 %
Uuden liiketoiminnan luomista 44 %
Tyhjää Inbox-laatikkoa 31 %

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Uusi perhevapaajärjestelmä rakennettava joustavuuden periaatteelle

Isien perhevapaat ovat keskeinen osa käynnissä olevaa perhevapaauudistusta. Koska tavoitteena on edistää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa, isille korvamerkittyjä perhevapaita pitää myös lisätä. Jotta tästä vapaiden lisäämisestä olisi hyötyä, olisi isien alettava aktiivisemmin käyttää jo nyt heille korvamerkittyjä vapaita, vapaasti jaettavista vapaista puhumattakaan.

Isät käyttävät ensisijaisesti heille korvamerkittyjä, ansiosidonnaisesti korvattavia vapaita. Monessa perheessä isä käyttää vain ja ainoastaan ne kolme viikkoa, jotka nykyisessä perhevapaajärjestelmässä voi käyttää samaan aikaan äidin pitämien vapaiden kanssa. Tämä kolme viikkoa on toki perheelle hyvin tärkeä ajanjakso, mutta perhevapaiden jälkeisen perhevastuun jakautumisen kannalta olisi tärkeää, että isät käyttäisivät vapaita myös siten, että he ovat yksin vastuussa lapsesta äidin ollessa töissä.

Isien käyttämien perhevapaiden lisäämiseksi pitää käyttää kaikki mahdolliset keinot. Etuusjärjestelmän pitää ohjata ja mahdollistaa, ei estää tai rajoittaa. Työnantajalla ja työntekijällä tulee olla vapaus sopia vapaiden käytöstä haluamallaan tavalla etuusjärjestelmän estämättä. Tämän lisäksi tarvitaan myös nykyisen kaltainen subjektiivinen oikeus vapaiden pitämiseen ilmoitusaikaa noudattaen ja jaksojen määrää mahdollisesti rajoittaen.

Vaikka totaalinen poissaolo töistä useimmissa tapauksissa onkin mahdollinen, saattaa se tuntua hankalalta sekä työnantajalle että työntekijälle. Tällaisissa tapauksissa osa-aikainen perhevapaa olisi loistava vaihtoehto. Nykyään perhevapaan osa-aikaisuus on mahdollista vain vanhempainvapaan osalta siten, että isä ja äiti vuorottelevat töissä ja kotona. Tähän järjestelyyn ei siis voi käyttää isyysvapaapäiviä eikä isä voi olla osa-aikaisella isyysvapaalla äidin ollessa osan viikkoa kotihoidontuella. Tämä pitää korjata perhevapaajärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Ollessani itse viisi kuukautta kotona lapsen kanssa huomasin ajan kuluessa kaipaavani yhä enemmän vastapainoa lapsiarjelle. Aika kotona oli korvaamatonta, mutta töihin palatessani osasin arvostaa aivan uudella tavalla työrauhaa. Uskon, että vuorottelemalla kotona ja töissä pystyisin nauttimaan molemmista elämäni osa-alueista enemmän. Olen puhunut asiasta myös esimieheni kanssa ja hän totesi pitävänsä minut mahdollisen tulevan perhevapaani aikana mieluummin pidemmän aikaa osittain töissä kuin lyhyemmän aikaa kokonaan vapaalla. Etuusjärjestelmä ei tätä mallia kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista.

Kaikkiin töihin jaetut perhevapaat eivät sovi, mutta useisiin kyllä. Parhaassa tapauksessa kaikki osapuolet voittavat. Kummankin vanhemman työnantajat saavat työntekijänsä osittain käyttöön myös perhevapaiden aikana, vanhemmat saavat töistä vastapainoa kotona ololle ja lapsi saa luoda läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa.

Kosti Hyyppä
Asiamies, Isä

Tutustu myös maanantaina lanseerattuun isäaikaa.fi -kampanjaan, jossa tuodaan hyvällä tavalla esiin isän vapaiden merkitys. ”Vanhemmuus on elämäsi tärkein tehtävä. Ota isäaikaa. Perhevapaasta hyötyvät niin isä, lapsi kuin parisuhdekin.”

10.11.2017
Ryhtyisinkö vielä yrittäjäksi? – vuoropuhelua yrittäjän ja yrittäjyyttä pohtivan välillä

Mahdollisen tulevan yrittäjän Kari Leppilahden ja nykyisen yrittäjän Kaisa Kokkosen ajatuksia asiantuntijayrittäjyydestä.

Kari: Ikää mittarissa vasta 60, mutta pitkä ura taloushallinnon ja -johdon tehtävissä useissa eri yrityksissä on kohdallani tällä erää päättymässä. Yrittäjyyteen taasen läheisesti liittyy lähes 20 vuoden rupeama franchising -työnantajan palveluksessa ja ketjun johdossa, eli myös toimitusjohtajakokemusta löytyy. Siksipä pohdintaan: ryhtyisinkö yrittäjäksi vai tyytyisinkö niin sanottuun eläkeputkeen ja ansiosidonnaisen nostoon – siinä sivussa työhakemuksia tehden ja mahdollisia työpaikkoja tutkaillen.

Työvuosia olisi kuitenkin vielä tarjolla 5-10 ja yrittäjänä voisin tarjota kokemustani esimerkiksi lyhyissä projekteissa ja konsultoinneissa – tai väliaikaisena vuokratalousjohtajana. Juuri tällainen ’väliaikainen’ olen viimeisen vuoden ollut, tosin ihan työsuhteessa.

Kaisa: Olen ollut yrittäjänä reilut kuusi vuotta, sitä ennen palkansaajana yli 20 vuotta talousjohdon tehtävissä. Teen talousjohdon, rahoituksen ja yritysjärjestelyjen konsultointia Akeba Oy:ssä. Pääpaino on ollut asiakkaissa, joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, mutta konsultoin myös pieniä yrityksiä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tyypillisesti teen työtä isoissa muutoshankkeissa tai vaikka listautumisprojekteissa osana projektitiimiä tai tiimin vetäjänä.

Päätin ryhtyä yrittäjäksi muuttaessamme Hyvinkäälle – elämään tuli muutenkin isoja muutoksia ja aika tuntui sopivalta. Asia oli pohdituttanut minua jo pitkään. Projektiluontoiset hankkeet ja   kehitystyö sekä yritysjärjestelyt olivat minusta mukavinta, mitä voi töissä tehdä. Nyt teen vain asiakasprojekteja – ja todella nautin työstäni.

Kari: Mutta ne yrittäjän riskit! Löytyykö yritykselle liikeidea, joka tuo asiakkaita ja työtehtäviä – paljonko pitää panostaa rahaa markkinointiin, että saa nimensä näkyviin ja kauanko tämä vaihe kestää? Minkä kokoinen pitäisi olla starttivaiheen vaatima pääoma?

Kaisa: Ihan samat asiat mietityttivät minuakin. Yrityksen toiminta-ajatus ja asiakasprojektien luonne selvisivät käytännössä vasta kun päätös yrittäjyydestä oli syntynyt ja ensimmäiset asiakkaat saatu. Autan yrityksiä muutostilanteissa – projektiosaamista ei kaikista yrityksistä löydy. Osaan myös auttaa kysymyksissä liittyen esim. pörssiyhtiönä toimimiseen tai hyvään hallinnointitapaan.

Alussa nettisivujen luonti oli isoin markkinointisatsaus. Halusin sivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – lisäksi satsasin visuaaliseen ilmeeseen, koska se on minulle tärkeää. Olin myös mukana erilaisissa tapahtumissa jakamassa käyntikortteja sekä keskustelemassa potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiantuntijatyö ei tarvitse suuria alkupanostuksia muuhun kuin verkostoitumiseen ja näkymiseen alan tilaisuuksissa. Minä käytin alussa muutamia tuhansia euroja nettisivuihin, käyntikortteihin ja mainoksiin.

Kari: Mitäs sitten, jos homma ei lähdekään lentoon? Ja yrityksen joutuu lopettamaan joko kokonaan tai sitten tilanne on vaikkapa sellainen että löytyy puoleksi vuodeksi projekti, mutta toinen puoli vuodesta menee ilman toimeksiantoja?

Kaisa: Alussa on hyvä varautua siihen, että on hiljaisempaa, kun yrityksen toimintaa ei vielä tunneta. On hyvä laskea, millä tulee toimeen ja selvittää jo etukäteen, mitä tehdä, jos ei selviä kaikista maksuista. Jokainen asiakastyö on hyvä tehdä niin, että asiakas suosittelee sinua seuraavalle. Asiakkaiden väliin on mielestäni hyväkin jäädä taukoja, että ehtii verkostoitua, suunnitella/parantaa palveluita ja tehdä asiakasmateriaalia. Kehittää siis omaa tekemistään eri tavoilla.

Kari: TE-keskuksen tulkinta ”palkansaaja vai yrittäjä” arveluttaa. TE-toimisto selvittää, oletko työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä. Arviointi ei kuitenkaan välttämättä ole yhdenmukainen esimerkiksi verotuksessa tehtyjen ratkaisujen kanssa (sic). Ja jos olet yrittäjä, niin tutkitaan, oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä. Tulkinta sitten vaikuttaa työttömyysetuuteen/työttömyysturvaan. Mielestäni pitäisi olla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyden käynnistämistä ansiosidonnaisella vähintään vuoden ajan – mutta ei taida onnistua? Ja mikä on tulkinta em. tilanteessa, jossa toimeksianto löytyy puoleksi vuodeksi, mutta sitten on hiljaista?

Entäpäs verottajan tulkinta – ”palkkaa vai yritystuloa/työkorvausta”. Verottajalta löytyy aiheesta sivukaupalla tekstiä, mutta kuitenkin viime kädessä ratkaisu tehdään ns. kokonaisarvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. Eli täyttä varmuutta tulkinnasta ei ole. Vanhemmat ja kokeneemmat varoittelevat, että vaikka olisi yritys ja rekisterit kunnossa, niin jos on vain yksi asiakas, saattaa verottaja tulkita yrittämisen työsuhteeksi – ja sehän se kalliiksi tulee.

Yllä olevan perusteella voi käydä niin, että verottajan mielestä olet työsuhteessa eli palkansaaja ja TE-keskuksen mukaan oletkin yrittäjä, eli palkansaajan työttömyysturvan ulkopuolella?

Kaisa: Juuri samoja asioita mietin ja selvittelin itselleni ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Minulle oli selvää, että halusin kokopäivätoimiseksi. Jos toimii yrittäjänä, on tärkeää, että kaikki yrittäjyyden tunnusmerkit löytyvät: mm. asiakassopimukset ovat kunnossa, omat ja yrityksen varat ja velat ovat erikseen, markkinointi, nettisivut.

Sosiaaliturvan pohdinta oli haasteellisinta. Mitä tapahtuu, jos kukaan ei osta yrityksen palveluita – minkälaista korvausta saa ja kuinka kauan? Sain hyvin apua mm. Suomen Ekonomeista ja yrittäjien eläkekassasta.

Sekin selvisi, että yrittäjän sosiaaliturva riippuu siitä, minkälaisen turvan itse itselleen hankkii.

Ekonomien työttömyysturva-asiantuntija Mari Kettunen:

Verrattuna palkansaajiin yrittäjä vastaa itse oman sosiaaliturvansa järjestämisestä. Lakisääteinen YEL-vakuutus turvaa yrittäjän toimeentuloa elämän muutostilanteissa.

Yrittäjä määrittelee itse, minkälaisella summalla vakuuttaa itsensä. Mitä suuremmaksi yrittäjä määrittelee ns. YEL-työtulonsa, sitä vahvempi on sosiaaliturva, mutta myös vakuutusmaksut ovat korkeammat. YEL-vakuutuksen myötä yrittäjä voi saada turvaa sairastumisen, eläkkeelle jäämisen ja perheenlisäyksen kohdatessa. Yrittäjän on myös mahdollista valita YEL-vakuutukseensa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa työssä, työmatkalla ja työpaikalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Lisätietoja YEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä.

Yrittäjä voi olla myös oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyyden kohdatessa, kunhan hän on vakuuttanut itsensä oikeassa työttömyyskassassa (IAET-kassa tai AYT-kassa) ja täyttää muut ansiopäivärahan saamisen edellytykset.

Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, ota välittömästi yhteys Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan, jotta saat ajantasaista tietoa työttömyysturvastasi ja työttömyyskassojen jäsenyysvaihtoehdoista.

Työttömyysturvaneuvontamme palvelee: ma-to klo 9-12 numerosta 020 693 273 tai työttömyysturva@ekonomit.fi.

07.11.2017
Inhimillisyys on hyvää johtamista

Positiivisen ja motivoivan työympäristön merkitystä ei voi vähätellä. Jokainen haluaisi suunnata työpäivänä askeleensa kohti työyhteisöä, jonka kokee itselleen mieluisaksi. On itsestäänselvyys, että jokainen kaipaa arvostusta. Pikagallupimme Twitterissä kertoi myös, että riittävä vastuun ja vapauden antaminen alaisille on johtajassa tärkeä ominaisuus. Liian harvoin voimme kuitenkin lukea esimiehistä, jotka esimerkillisesti johtavat työyhteisöjään huipputuloksiin kiitoksia keräävässä työilmapiirissä. Hyvää johtajuutta tarvitaan reilusti enemmän!

Olemme yhdessä Pregon kanssa tänä syksynä keränneet esimerkkejä/tarinoita hyvästä esimiestyöstä. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi toivomme saavamme niitä vähintään sata. Koostamme vuodenvaihteessa tarinoista teoksen, jonka laitamme laajasti jakoon. Jospa esimerkit saisivat yhä useamman johtajan tarkastelemaan omia toimintamallejaan kriittisesti ja muuttamaan johtamistaan, mikäli tarpeen.

#Satajohtamisentekoa -kampanjalla haluamme korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

Olemme saaneet jo useita kymmeniä kiinnostavia tarinoita, mutta haluamme niitä vielä lisää. Kerro meille oma hyvän johtamisen esimerkkisi, on se sitten henkilökohtainen onnistuminen tai jokin kuulemasi asia. Esimerkkisi voit jättää täällä.

Mitä hyvä johtajuus käytännössä on? Tässä muutama tarina malliksi.

”Yrityksessämme esimiesten roolia ja tehtäviä muutettiin pysyvästi enemmän ohjaavaan ja coachaavaan suuntaan – ja kaikki olivat tyytyväisempiä. Tarvittiin siis rohkeutta päästää irti totutusta, ylhäältä alas johtamismallista ja antaa vastuuta ja vapautta työn todellisille asiantuntijoille ja osaajille.”

”Omassa työhistoriassa on lämpimiä muistijälkiä esimiehistä, jotka ovat tarvittaessa osanneet astua esimiesroolistaan pois ja kohdanneet minut vertaisena ja lähimmäisenä. On karmivaa, jos oma esimies jättäytyy kylmän etäiseksi jopa tilanteissa, joissa on tuotava esiin omaa perhettä kohdannut suru tai muu vaikea elämäntilanne. Oman esimiehen ymmärrys ja tuki myös niissä tilanteissa – ellei etenkin niissä tilanteissa – on äärimmäisen tärkeää.”

”Hyvää johtamista on alaisten ja työyhteisön jäsenten ajan tasalla yhteisistä asioista pitäminen, avoimuus ja rehellisyys. Hyvää johtamista on jatkuvasti muistaa, millä tavalla työntekijät pidetään sitoutuneina yritykseen ja toisaalta, millä tavalla heidän sitoutumisensa voi murtaa.”

”Inhimillisyys on hyvää johtamista. Alaisten kohtaaminen kokonaisina ihmisinä, eikä vain suorittavina alaisina/työntekijöinä. Hyvä esimies sallii aidosti erilaisuutta ja antaa tilaa ihmisten olla oma itsensä. Hyvää esimiestyötä on myös olla aidosti kiinnostunut siitä, mitä työntekijöille kuuluu, millainen työ-/kuormitustilanne heillä on ja selvittää tarvitsevatko he jonkinlaista tukea esim. työnteon sujuvoittamiseksi.”

”Kun itse on johtajana, ja tietyllä tavalla tehtävässään oltavakin itsevarma, on tärkeä muistaa itsensä johtamisen tärkeys ja nöyryys alaisten osaamisen edessä. Jätin siis ohjaukseni vähemmälle, annoin enemmän vapaita käsiä ja huomasin, että delegointi kannatti, ja lopputulos, pakko ilolla myöntää, oli parempi kuin jos olisin tiukasti ohjannut asiaa. Eli jälleen: kannattaa hankkia itseään pätevämpiä alaisia ;)”

Odotamme nyt sinun tarinaasi/esimerkkiäsi, kerro se meille.

Ulla Niemelä
Viestintäasiantuntija

#satajohtamisentekoa on Suomen Ekonomien ja Pregon yhteinen kampanja hyvän johtamisen puolesta ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. ​Haluamme näin korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

03.11.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013