( Edunvalvonta )

Ekonomiliitolla hyvä vuosi

Teksti Marita Kokko Kuvitus Antti Nikunen, Alma Median arkisto, Thinkstock ja Getty Images
Vuoden 2013 päättyessä SEFE-heimolla menee hyvin. Yksilöiden yhteisöön kuuluu lähes 51 000 jäsentä. Työehtosopimukset lupaavat tekstiparannuksia ja taloudessakin ennakoidaan taas parempia aikoja.

Jäsenmäärä kasvaa kovaa vauhtia, SEFE-yhteisö on yhtenäistynyt ja uusi strategia on otettu hyvin vastaan, summaa päättyvää vuotta 2013 liiton toiminnanjohtaja Aija Bärlund. Taloudessakin on jo elpymisen enteitä. Suomen Pankki povaa ensi vuodelle 0,9 prosentin talouskasvua, Etlan ennuste on 1,6 ja Pellervon 2,3 prosenttia.

”Meillä on kuitenkin edelleen meneillään rakennemuutos, haasteena työurien pidentäminen, syrjäytymisen taklaaminen ja tasa-arvon kehittäminen”, Bärlund muistuttaa.

Ekonomin koulutus antaa hyvät valmiudet työelämään. Lähes kaikki valmistuvat ovat jo työelämässä, ja ekonomiopiskelijat pitävät työkokemusta tärkeänä. Ekonomin osaamista myös arvostetaan. Korkeasti koulutettujen, myös ekonomien, työttömyys on kuitenkin kasvanut, jäsenistä työttömänä on noin nelisen prosenttia. Tekniikan akateemisilla on sama tilanne.

”Työttömyysjaksot ovat kuitenkin tätä päivää, ja niihin on jokaisen hyvä varautua. Silloin on mahdollista arvioida uudestaan, mitä haluaa tehdä. Elämme aikaa, jossa monet meistä pystyvät työvuosiensa aikana tekemään montakin työuraa”, Bärlund katsoo.

Ekonomiliitto tukee jäseniään uudelle uralle muun muassa mentorointi- ja valmennuspalveluin, mutta osaamisen parasta ennen -päiväys on jokaisen omalla vastuulla. Bärlund muistuttaa, että ainoa vakuutus työmarkkinoilla on omasta osaamisestaan huolehtiminen.

Yritykset kouluttavat työntekijöitään hyvin vaihtelevasti. Suuntana on enemmänkin työssä ja yhdessä oppiminen. Suurimmassa riskiryhmässä ovatkin yli 50-vuotiaat, jotka ovat tehneet koko työuransa saman työnantajan palveluksessa.

”Kaikki ympärilläsi voi muuttua ihan itsestäsi riippumattomista syistä. Jos oma osaamisesi on kunnossa ja sen myötä itsetuntokin plussalla, työllistyt tai työllistät itse itsesi. Kannattaa rohkeasti tulla ulos omalta mukavuusalueelta ja hakea uusia vaihtoehtoja.”

Nyt puhutaan Bärlundin mukaan syvän erikoistumisen puolesta.

”Jos sinulla on talousosaaminen yhdistettynä ihmisten tai muutoksen johtamiseen tai muuhun spesialiteettiin, sinulla on hyvä yhdistelmä osaamista.”

SEFEn jäsenet tekevät töitä noin 4 700 erilaisella tehtävänimikkeellä. Suurimpia ryhmiä ovat toimitusjohtajat, kontrollerit, talousjohtajat ja talouspäälliköt. Jäsenkunnassa naisten ja miesten osuus on fifty-fifty. Esimies- ja johtotehtävissä SEFEn jäsenistä on suunnilleen puolet.

artikkeli_jatko2_540_260_6317

Strategia jalkautuu monikanavaisesti

Ekonomiliitto matkaa strategiansa mukaiseen yksilöiden yhteisöön monikanavaisesti muun muassa tapahtumien, tilaisuuksien, webinaarien, Ekonomi-lehden, sosiaalisen median ja blogien kautta. LinkedIn-ryhmä on Suomen suurimpia ja siinä on jo yli 8 200 jäsentä.

”Olemme edelläkävijäjärjestö sosiaalisen median käytössä. Tiettävästi olemme tehneet myös Suomen suurimman webinaarin, johon ilmoittautui lähes 1 000 osallistujaa”, Bärlund kertoo.

Nuorten työllistymistä tuetaan neuvontavideoin, joissa kerrotaan, miten tehdään CV ja työhakemus, miten valmistaudutaan työhaastatteluun sekä neuvotellaan palkasta. Videot on Bärlundin mukaan otettu hyvin vastaan, ja niitä on jaettu kavereille.

”Verkkopalvelussamme useimmat aineistot, myös videot, ovat kaikkien katsottavissa, koska arvomme ovat avoimuus, rohkeus, vastuullisuus ja onnellisuus. Jos onnistumme tekemään jotain sellaista, joista jollekin muullekin on hyötyä ja arvoa, niin tehkää hyvin ja hyödyntäkää. Visiomme mukaan olemme kasvun mahdollistaja yksilö-, yritys- ja yhteiskuntatasolla. Yritämme viedä kokonaisuutta eteenpäin, ja sitä ei ainakaan pihtaaminen auta.”

”Verkostoissamme toimimme niin, että luomme onnellisuutta ja arvojemme mukaista toimintaa. Iloitsemme, että kaverilla menee hyvin. Jos joku jäsenistämme haluaa jakaa sisältöjämme työpaikallaan, silloin olemme onnistuneet.”

Osallistavat palvelut ja virtuaalimaailma ovat sefeläisten arkipäivää. Liitto tarjoaa verkkopalvelussaan sisältöjä, joihin jäsenet voivat tutustua, kun se heille parhaiten sopii.

”Kun valmistelimme liiton budjettia, toteutimme laatimisvaiheessa webinaarin, jossa koko budjetti käytiin läpi jäsenyhdistysten puheenjohtajien kanssa. Jos joku ei päässyt ’suoraan’ lähetykseen, hän voi katsoa webinaarin jälkikäteen.”

SEFEn jäsenistö kansainvälistyy

Kansainvälisten ekonomiopiskelijoiden integrointi Suomeen on tullut tärkeäksi, sillä maamme tarvitsee näitä osaajia.

”On kansantaloudellisesti haasteellista, että ulkomaalaiset tulevat Suomeen opiskelemaan ilmaiseksi. Kun he eivät saa töitä, he lähtevät pois. Haluamme iskeä siihen väliin ja auttaa heitä juurtumaan Suomeen ja löytämään täältä töitä.”

Ulkomaisia ekonomeja on tullut Suomeen myös ict-aallon mukana, ja monen koko elämä on työyhteisön varassa. ”Jos työ lähtee alta, he ovat tyhjän päällä. Tähän tarpeeseen tarjoamme palveluja yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.”

SEFE rakentaa systemaattisesti verkostoja sekä Suomessa asuville ulkomaisille että ulkomailla asuville suomalaisille ekonomeille. Ulkomailla asuville jäsenille tarjotaan tietoa ja palveluja toteuttamalla webinaareja maanosakohtaisesti kesästä 2014 alkaen.

Nyt tarvitaan kestävää johtajuutta

Ekonomiliitto on tarttunut kestävään johtajuuteen luodakseen parempaa tulosta ja terveempää työelämää. Asia nousi esille Porin Suomi-areenalla kaksi vuotta sitten.

”Tullessani toiminnanjohtajaksi liittoon, kävin keskusteluja henkilöstön, johtoryhmän ja luottamushenkilöiden kanssa. Kaikissa keskusteluissa nousi esille vastuullisuus, joka strategiassa muodostui liiton yhdeksi arvoksi. Ryhdyin selvittämään mitä se tarkoittaa työmarkkinatoimijan arjessa.”

Lopputulos osoitti, että Suomessa tarvitaan kestävää johtajuutta.

”Jos haluamme muutoksen, meidän tulee muuttaa tapaa, jolla tavoitteita asetetaan ja tehtyä työtä mitataan ja palkitaan. Siksi kirjoitin kirjan vastuullisuudesta PhD Susanna Perkon kanssa. Susanna Perko on toiminut pitkään vastuullisen liiketoiminnan asiantuntijana Suomessa ja Yhdysvalloissa. Perkon väitöskirja Georgia State Universityssa Atlantassa käsitteli yritysten ja järjestöjen uusia yhteistyömalleja. Tällä hetkellä Perko toimii Sitran johtavana asiantuntijana.”

Seuraava askel on luoda kestävän johtajuuden mittarit, ja tehdä mittaristosta verkkopalvelu. Henkilö voi tehdä verkossa testin ja saa palautteen, joka mittaa missä vaiheessa organisaatio on vastuullisuudessa. Samaan yhteyteen tulee polkuja palveluihin, joilla päästä asiassa eteenpäin.

”Mittaristo antaa kättä pidempää kehittää johtamista omassa työyhteisössä. Tuloskortin saa printattua ja pystyt vaikkapa vuoden päästä arvioimaan, mitä parannusta on tapahtunut”, Aija Bärlund kuvaa.

SEFEllä hyvä ja tuloksekas vuosi

Vuodenvaihteessa SEFE saa uuden hallituksen. Bärlund katsoo, että tehtävänsä päättävä hallitus on ollut äärimmäisen rohkea, visionäärinen, osallistava, tavoitehakuinen ja vaativa.

”Hallituksen rohkeuden ansiosta erityisesti yksilöiden yhteisö on lähtenyt kehittymään ja positiivinen pöhinä toteutumaan.”

Historiallisen maltillinen työllisyys- ja kasvusopimus

Syksyn vääntö toi maahan tulopoliittisen kokonaisratkaisun, työllisyys- ja kasvusopimuksen. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari luonnehtii sitä palkansaajille palkankorotusten suhteen äärimaltilliseksi.

”Historiallinen sopimus, joka hellii työnantajapuolta enemmän kuin palkansaajia. Tuskin koskaan työnantaja on saanut ostettua työrauhaa näin halvalla. Emme vielä tiedä, mitä ratkaisu tuo tullessaan, sillä meillä on kahdeksan miljardin vaje valtiontaloudessa. Jollei yrityksiltä saa kerätä lisää veroja, verorasitusta on kohdistettava palkansaajiin. Hallituksen pitää vielä tällä vaalikaudella vetää monta kania hatusta ja todennäköisesti saamme maksaa vielä mitä mielikuvituksellisimpia veroja.”

Valtio tarvitsee lisää verotuloja, mutta vajetta Porokari täyttäisi harmaasta taloudesta. Se edellyttäisi valtiovarainministeriöltä nykyistä tiukempia otteita. ”Eihän kenenkään oikeustaju kestä sitä, että harmaa talous rehottaa samaan aikaan, kun veronmaksajat joutuvat kiristämään vyötään.”

”Vaikka ratkaisun nimenä on työllisyys- ja kasvusopimus, vielä en ole nähnyt minkäänlaista parannusta työllisyyteen, vaikka yrityksille on annettu ruhtinaallisia kevennyksiä verotukseen.”

Hän muistuttaa, että vuonna 2012 yli 100 000 ihmistä oli yt-menettelyiden kohteena. Työpaikan menetti yli 40 000 ihmistä ja tänä vuonna tahti on vain kiihtynyt.

Porokari ihmettelee, ettei yrityksen tuloksella ole mitään merkitystä.

”Yritys voi tehdä huipputuloksen ja silti pistää väkeä ulos. Jos tämä on lainmukaista, lainsäädäntömme on pahasti pielessä ja lakeja pitää päivittää.”

Joustava työaika on entistä tärkeämpi

YTN selvisi työllisyys- ja kasvusopimuksen pohjalta käydyistä alakohtaisista neuvotteluista olosuhteisiin nähden hyvin.

”Saimme läpi parannuksia sopimusten teksteihin. Merkittävimpiin päänavauksiin kuuluu työaikapankki, joka saatiin useamman alan työehtosopimukseen. Teksteihin tuli myös kirjauksia etätyöstä; nyt työpaikan ulkopuolella tehty työ on mahdollista erikseen sopimalla kirjata työajaksi.”

Porokarin mukaan molemmat palvelevat nykyajan työelämää, jos yritykset vain ottavat ne laajasti käyttöön.

”Esimerkiksi teknologiateollisuuden yrityksissä työaikapankkia on jo käytetty jonkin verran ja kaikki osapuolet ovat olleet tyytyväisiä järjestelmään. Monessa yrityksessä puuttuu vain rohkeutta. Toivottavasti työehtosopimuskirjausten jälkeen yritykset ymmärtävät, kuinka tärkeitä tällaiset joustavuutta ja oman työajan hallintaa lisäävät elementit ovat työntekijälle.”

Ylemmät toimihenkilöt työskentelevät esimerkiksi lentoja odotellessaan. Nyt tämä työ voidaan laskea etätyöksi. Porokari korostaa, että uudistus on merkittävät avaus joustavaan työaikaan.

Suurimmassa osassa työehtosopimuksista on kirjauksia erilaisista työryhmistä, joissa tutkitaan muun muassa tasa-arvoa ja työhyvinvoinnin edistämistä. Esimerkiksi rahoitusalalla on kirjaus paikallisista tasa-arvosuunnitelmista ja perhevapailta paluuseen liittyvistä kysymyksistä.

Yli sadassa yrityksessä toimii YTN:n yritysyhdistys, josta ylemmät toimihenkilöt ja heidän luottamushenkilönsä saavat selkänojaa edunvalvontaan. Yritysyhdistykset tekevät muun muassa paikallista palkkatutkimusta, joka on auttanut hyvin paljon juuri palkkatasa-arvo-ongelmassa.

”Suosittelen myös ekonomeille aktivoitumista työpaikoilla”, kehottaa Pertti Porokari.

Kasvun tunnusmerkit orastavat jo

Syksystä 2008 alkanut finanssikriisi on murtanut rakenteita jo viisi vuotta, mutta nyt talouden näkymät ovat valoisat yritystalouden asiantuntijan, ekonomi Arto Sunisen mukaan.

”Kun kasvu alkaa, menee kymmenisen vuotta, ennen kuin saamme kurotuksi umpeen, mitä on menetetty. Ennusteet investoinneista osoittavat varautumista nopeaan kasvuun. Vuoden 2014 loppupuolisko näyttää jo hyvältä ja seuraavat vuodet 2015–2017 näyttävät todella hyviltä.”

Kasvua sysää käyntiin patoutunut kysyntä. Asuntojen remontteja ja muita hankintoja on siirretty.

”Merkittävin tekijä kuitenkin on Kiinan, Intian, Brasilian ja 25 muun niiden kaltaisen maan kasvu, joka on ollut samaa luokkaa kuin meillä oli 1949–50-lukujen taitteessa. Nämä ovat miljardikansoja, joten maailman talouden kasvu vetää Suomen viennin mukanaan. Mutta menee aikaa ennen kuin sen kerrannaisvaikutukset yltävät yksityiseen kulutukseen ja julkiseen sektoriin. Siksi julkinen sektori on ongelmissa vielä vuosia.”

Ekonomi ohjaa taloutta

Suomen elintaso riippuu Sunisen mukaan pitkälti insinööreistä, sillä teknisissä ammateissa tehdään suurin osa erityisesti vientituotteiden arvonlisäyksestä.

”Ekonomien tehtävä on vauhdittaa venettä oikeaan suuntaan.”

Ict-ala on tärkeä. Sen sektoreista informaatioviestinnän osuus on 10 miljardin arvonlisäyksen luokkaa, eli suurempi kuin vaikkapa paperiteollisuuden. Esimerkiksi televiestinnän ja Nokia Solutions Networksin kasvunäkymät ovat hyvät.

Tietoliikennepalveluissa kilpailu on kasvamassa, sillä insinöörejä on muuallakin.

Muualle siirtyy Sunisen mukaan kuitenkin helpompia projekteja. Suomalaisille insinööreille jää edelleen vaativimpia tehtäviä, joita tietojenkäsittelyn puolella on riittänyt suurina projekteina erityisesti julkisella sektorilla.

Suninen korostaa, että elektroniikkateollisuus on edelleenkin Suomen toiseksi suurin toimiala, vaikka se Nokian myötä syöksyikin. Alan kasvunäkymät ovat ennusteiden mukaan hyviä.

”Suomi ei elä enää metsästä, vaan tiedosta. Tiedon tekemisestä, tuottamisesta ja kuluttamisesta. Tieto pitää ymmärtää laajalti.”

Suninen ei halua väheksyä metsäteollisuutta, mutta suurten tuotantolaitosten sulkeminen on vienyt Suomesta kuitenkin arvonlisäystä noin kolme miljardia euroa. Siksi talouden rakenne on isossa muutoksessa.

”Onneksi meillä on insinöörejä, koska heidän ammateissaan tuotetaan kaikkein eniten arvonlisäystä. Arvonlisäyksen summa on sama kuin BKT. Se muodostaa tässä yhteiskunnassa jaettavan rahan. Ne ammatit, joissa arvonlisäystä tehdään eniten, tuottavat eniten taloudellista hyötyä yhteiskuntaan ja ne ovat ennen kaikkea nämä insinööriammatit, koska niitä on niin paljon.”

Insinöörit soutavat, mutta ekonomit antavat suunnan.

artikkeli_jatko1_540_260_MG_3343

Osaamalla onnistumme

Suomen tuleva menestys riippuu siitä, kuinka hyvin onnistumme täällä olevan osaamisen hyödyntämisessä ja kehittämisessä. Johtopäätöstä on reilun vuoden vienyt käytäntöön pääkaupunkiseudun rakennemuutostyöryhmä.

Puolitoista vuotta sitten Suomea shokeerattiin. Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola osallistui 
Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän delegaatiossa Rovion toimiston avajaisiin Shanghaissa. Mäkelän puhelin soi: tunnin päästä media saisi uutisen 3 600 nokialaisen irtisanomisesta.

”Kyllä me silloin ajattelimme ääneen, mitä ihmettä me nyt täällä teemme. Mutta shanghailaisen pilvenpiirtäjän 96. kerros olikin juuri oikea paikka vastata median puhelutulvaan ja kääntää katse 
ikkunasta avautuviin mahdollisuuksiin”, kertoo Antola, joka johtaa muutostyöryhmää.

Nokian ja useamman muun asiantuntijayrityksen julkistamat irtisanomiset pistivät työ- ja elinkeinoministeriöön liikettä. Ministeriö viesti, että Vantaan, Helsingin ja Espoon tulee ottaa vastuuta murroksessa.

Muutostyöryhmä ennakoimaan tilanteita

”Espoossa olimme jo ottaneet verkonpunojan roolin. Kutsuimme yhdessä myllerrykseen joutuneiden yritysten kanssa pyöreään pöytään seudun kaupungit, ammattikorkeakoulut, yliopistot, työ- ja elinkeinoviranomaiset sekä ammattiliitot. Näin vastuullisten yritysten ei tarvinnut erikseen miettiä miten eri tahot voisivat olla avuksi uusien urien löytämiseksi irtisanotuille.”

Round table -ajatuksesta kasvoi muutostyöryhmä, koska huomattiin, että pysyvä toimija tarvittiin ennakoimaan tilanteita, eikä vain taklaamaan yllätyksiä. Rakennemuutostyöryhmä sovittaa nyt yhteen toimijoiden tarjontaa ja paikkaa palveluiden aukkoja.

Ryhmä myös edistää ponnisteluja ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi Suomeen. Tärkeä näkökulma on myös Suomessa jo olevan kansainvälisen osaamisen hyödyntäminen. Muutostyöryhmä on sparrannut TE-hallintoa vastaamaan täsmäkoulutuksilla uuteen tilanteeseen. Esimerkiksi tietoturva-ala ilmaisi selkeästi rekrytointitarpeensa.

Uusia kasvutarinoita pk-sektorilta

Erityisesti pääkaupunkisedulla IT-asiantuntijoiden ohella vapaille markkinoille on päätynyt merkittävässä määrin keskijohtoa. Heidän erityisosaamiseensa voi liittyä teknologiaan, mutta varsinainen työn sisältö on liittynyt henkilöstöhallinnon tehtäviin, markkinointiin, myyntiin tai logistiikkaan.

”Tämä on juuri sitä osaamista, jota meidän 
mikro- ja pk-yrityksemme tarvitsevat. Jos tätä osaamista osataan hyödyntää kasvun ja kansainvälistymisen tueksi, syntyy todellisia kestäviä kasvutarinoita.”

Komeita kaatoja

Ulkomaisten yritysten entistä tuloksekkaammaksi Suomeen houkuttelemiseksi on tiivistetty tämän tavoitteen eteen jo työtä tekevien organisaatioiden 
(pääkaupunkiseudulla Invest in Finland, Greater Helsinki Promotion, Otaniemi Marketing) yhteispeliä. Tämän lisäksi joukkuetta on täydennetty kansallisella KAATO-hankkeella.

KAATO on laajaa kansainvälistä kokemusta omaavien ICT-, liiketoimintajohtajien sekä huippuosaajien verkosto, joka auttaa kansainvälisiä yrityksiä laajentamaan toimintojaan Suomeen.

”Meillä on vapailla markkinoilla poikkeuksellisen paljon kansainvälisesti kannukset hankkineita suomalaisia, joilla on suorat henkilötason verkostot ympäri maailmaa.”

Hyödyntämällä jäsentensä henkilökohtaisia verkostoja, KAATO tuo ainutlaatuista lisäarvoa ja täydentää muiden invest-in toimijoiden työtä.

Antola mainitsee positiivisena esimerkkinä eteläkorealaisten yritysten kiinnostumisen Suomesta sijoittumiskohteena. Samsung avasi viime kesänä Espoon Otaniemeen tutkimus- ja tuotekehityssaitin, joka työllistää jo nyt 30–40 henkilöä.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013