( Edunvalvonta )

Ekonomiliitolla hyvä vuosi

Teksti Marita Kokko Kuvitus Antti Nikunen, Alma Median arkisto, Thinkstock ja Getty Images
Vuoden 2013 päättyessä SEFE-heimolla menee hyvin. Yksilöiden yhteisöön kuuluu lähes 51 000 jäsentä. Työehtosopimukset lupaavat tekstiparannuksia ja taloudessakin ennakoidaan taas parempia aikoja.

Jäsenmäärä kasvaa kovaa vauhtia, SEFE-yhteisö on yhtenäistynyt ja uusi strategia on otettu hyvin vastaan, summaa päättyvää vuotta 2013 liiton toiminnanjohtaja Aija Bärlund. Taloudessakin on jo elpymisen enteitä. Suomen Pankki povaa ensi vuodelle 0,9 prosentin talouskasvua, Etlan ennuste on 1,6 ja Pellervon 2,3 prosenttia.

”Meillä on kuitenkin edelleen meneillään rakennemuutos, haasteena työurien pidentäminen, syrjäytymisen taklaaminen ja tasa-arvon kehittäminen”, Bärlund muistuttaa.

Ekonomin koulutus antaa hyvät valmiudet työelämään. Lähes kaikki valmistuvat ovat jo työelämässä, ja ekonomiopiskelijat pitävät työkokemusta tärkeänä. Ekonomin osaamista myös arvostetaan. Korkeasti koulutettujen, myös ekonomien, työttömyys on kuitenkin kasvanut, jäsenistä työttömänä on noin nelisen prosenttia. Tekniikan akateemisilla on sama tilanne.

”Työttömyysjaksot ovat kuitenkin tätä päivää, ja niihin on jokaisen hyvä varautua. Silloin on mahdollista arvioida uudestaan, mitä haluaa tehdä. Elämme aikaa, jossa monet meistä pystyvät työvuosiensa aikana tekemään montakin työuraa”, Bärlund katsoo.

Ekonomiliitto tukee jäseniään uudelle uralle muun muassa mentorointi- ja valmennuspalveluin, mutta osaamisen parasta ennen -päiväys on jokaisen omalla vastuulla. Bärlund muistuttaa, että ainoa vakuutus työmarkkinoilla on omasta osaamisestaan huolehtiminen.

Yritykset kouluttavat työntekijöitään hyvin vaihtelevasti. Suuntana on enemmänkin työssä ja yhdessä oppiminen. Suurimmassa riskiryhmässä ovatkin yli 50-vuotiaat, jotka ovat tehneet koko työuransa saman työnantajan palveluksessa.

”Kaikki ympärilläsi voi muuttua ihan itsestäsi riippumattomista syistä. Jos oma osaamisesi on kunnossa ja sen myötä itsetuntokin plussalla, työllistyt tai työllistät itse itsesi. Kannattaa rohkeasti tulla ulos omalta mukavuusalueelta ja hakea uusia vaihtoehtoja.”

Nyt puhutaan Bärlundin mukaan syvän erikoistumisen puolesta.

”Jos sinulla on talousosaaminen yhdistettynä ihmisten tai muutoksen johtamiseen tai muuhun spesialiteettiin, sinulla on hyvä yhdistelmä osaamista.”

SEFEn jäsenet tekevät töitä noin 4 700 erilaisella tehtävänimikkeellä. Suurimpia ryhmiä ovat toimitusjohtajat, kontrollerit, talousjohtajat ja talouspäälliköt. Jäsenkunnassa naisten ja miesten osuus on fifty-fifty. Esimies- ja johtotehtävissä SEFEn jäsenistä on suunnilleen puolet.

artikkeli_jatko2_540_260_6317

Strategia jalkautuu monikanavaisesti

Ekonomiliitto matkaa strategiansa mukaiseen yksilöiden yhteisöön monikanavaisesti muun muassa tapahtumien, tilaisuuksien, webinaarien, Ekonomi-lehden, sosiaalisen median ja blogien kautta. LinkedIn-ryhmä on Suomen suurimpia ja siinä on jo yli 8 200 jäsentä.

”Olemme edelläkävijäjärjestö sosiaalisen median käytössä. Tiettävästi olemme tehneet myös Suomen suurimman webinaarin, johon ilmoittautui lähes 1 000 osallistujaa”, Bärlund kertoo.

Nuorten työllistymistä tuetaan neuvontavideoin, joissa kerrotaan, miten tehdään CV ja työhakemus, miten valmistaudutaan työhaastatteluun sekä neuvotellaan palkasta. Videot on Bärlundin mukaan otettu hyvin vastaan, ja niitä on jaettu kavereille.

”Verkkopalvelussamme useimmat aineistot, myös videot, ovat kaikkien katsottavissa, koska arvomme ovat avoimuus, rohkeus, vastuullisuus ja onnellisuus. Jos onnistumme tekemään jotain sellaista, joista jollekin muullekin on hyötyä ja arvoa, niin tehkää hyvin ja hyödyntäkää. Visiomme mukaan olemme kasvun mahdollistaja yksilö-, yritys- ja yhteiskuntatasolla. Yritämme viedä kokonaisuutta eteenpäin, ja sitä ei ainakaan pihtaaminen auta.”

”Verkostoissamme toimimme niin, että luomme onnellisuutta ja arvojemme mukaista toimintaa. Iloitsemme, että kaverilla menee hyvin. Jos joku jäsenistämme haluaa jakaa sisältöjämme työpaikallaan, silloin olemme onnistuneet.”

Osallistavat palvelut ja virtuaalimaailma ovat sefeläisten arkipäivää. Liitto tarjoaa verkkopalvelussaan sisältöjä, joihin jäsenet voivat tutustua, kun se heille parhaiten sopii.

”Kun valmistelimme liiton budjettia, toteutimme laatimisvaiheessa webinaarin, jossa koko budjetti käytiin läpi jäsenyhdistysten puheenjohtajien kanssa. Jos joku ei päässyt ’suoraan’ lähetykseen, hän voi katsoa webinaarin jälkikäteen.”

SEFEn jäsenistö kansainvälistyy

Kansainvälisten ekonomiopiskelijoiden integrointi Suomeen on tullut tärkeäksi, sillä maamme tarvitsee näitä osaajia.

”On kansantaloudellisesti haasteellista, että ulkomaalaiset tulevat Suomeen opiskelemaan ilmaiseksi. Kun he eivät saa töitä, he lähtevät pois. Haluamme iskeä siihen väliin ja auttaa heitä juurtumaan Suomeen ja löytämään täältä töitä.”

Ulkomaisia ekonomeja on tullut Suomeen myös ict-aallon mukana, ja monen koko elämä on työyhteisön varassa. ”Jos työ lähtee alta, he ovat tyhjän päällä. Tähän tarpeeseen tarjoamme palveluja yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.”

SEFE rakentaa systemaattisesti verkostoja sekä Suomessa asuville ulkomaisille että ulkomailla asuville suomalaisille ekonomeille. Ulkomailla asuville jäsenille tarjotaan tietoa ja palveluja toteuttamalla webinaareja maanosakohtaisesti kesästä 2014 alkaen.

Nyt tarvitaan kestävää johtajuutta

Ekonomiliitto on tarttunut kestävään johtajuuteen luodakseen parempaa tulosta ja terveempää työelämää. Asia nousi esille Porin Suomi-areenalla kaksi vuotta sitten.

”Tullessani toiminnanjohtajaksi liittoon, kävin keskusteluja henkilöstön, johtoryhmän ja luottamushenkilöiden kanssa. Kaikissa keskusteluissa nousi esille vastuullisuus, joka strategiassa muodostui liiton yhdeksi arvoksi. Ryhdyin selvittämään mitä se tarkoittaa työmarkkinatoimijan arjessa.”

Lopputulos osoitti, että Suomessa tarvitaan kestävää johtajuutta.

”Jos haluamme muutoksen, meidän tulee muuttaa tapaa, jolla tavoitteita asetetaan ja tehtyä työtä mitataan ja palkitaan. Siksi kirjoitin kirjan vastuullisuudesta PhD Susanna Perkon kanssa. Susanna Perko on toiminut pitkään vastuullisen liiketoiminnan asiantuntijana Suomessa ja Yhdysvalloissa. Perkon väitöskirja Georgia State Universityssa Atlantassa käsitteli yritysten ja järjestöjen uusia yhteistyömalleja. Tällä hetkellä Perko toimii Sitran johtavana asiantuntijana.”

Seuraava askel on luoda kestävän johtajuuden mittarit, ja tehdä mittaristosta verkkopalvelu. Henkilö voi tehdä verkossa testin ja saa palautteen, joka mittaa missä vaiheessa organisaatio on vastuullisuudessa. Samaan yhteyteen tulee polkuja palveluihin, joilla päästä asiassa eteenpäin.

”Mittaristo antaa kättä pidempää kehittää johtamista omassa työyhteisössä. Tuloskortin saa printattua ja pystyt vaikkapa vuoden päästä arvioimaan, mitä parannusta on tapahtunut”, Aija Bärlund kuvaa.

SEFEllä hyvä ja tuloksekas vuosi

Vuodenvaihteessa SEFE saa uuden hallituksen. Bärlund katsoo, että tehtävänsä päättävä hallitus on ollut äärimmäisen rohkea, visionäärinen, osallistava, tavoitehakuinen ja vaativa.

”Hallituksen rohkeuden ansiosta erityisesti yksilöiden yhteisö on lähtenyt kehittymään ja positiivinen pöhinä toteutumaan.”

Historiallisen maltillinen työllisyys- ja kasvusopimus

Syksyn vääntö toi maahan tulopoliittisen kokonaisratkaisun, työllisyys- ja kasvusopimuksen. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari luonnehtii sitä palkansaajille palkankorotusten suhteen äärimaltilliseksi.

”Historiallinen sopimus, joka hellii työnantajapuolta enemmän kuin palkansaajia. Tuskin koskaan työnantaja on saanut ostettua työrauhaa näin halvalla. Emme vielä tiedä, mitä ratkaisu tuo tullessaan, sillä meillä on kahdeksan miljardin vaje valtiontaloudessa. Jollei yrityksiltä saa kerätä lisää veroja, verorasitusta on kohdistettava palkansaajiin. Hallituksen pitää vielä tällä vaalikaudella vetää monta kania hatusta ja todennäköisesti saamme maksaa vielä mitä mielikuvituksellisimpia veroja.”

Valtio tarvitsee lisää verotuloja, mutta vajetta Porokari täyttäisi harmaasta taloudesta. Se edellyttäisi valtiovarainministeriöltä nykyistä tiukempia otteita. ”Eihän kenenkään oikeustaju kestä sitä, että harmaa talous rehottaa samaan aikaan, kun veronmaksajat joutuvat kiristämään vyötään.”

”Vaikka ratkaisun nimenä on työllisyys- ja kasvusopimus, vielä en ole nähnyt minkäänlaista parannusta työllisyyteen, vaikka yrityksille on annettu ruhtinaallisia kevennyksiä verotukseen.”

Hän muistuttaa, että vuonna 2012 yli 100 000 ihmistä oli yt-menettelyiden kohteena. Työpaikan menetti yli 40 000 ihmistä ja tänä vuonna tahti on vain kiihtynyt.

Porokari ihmettelee, ettei yrityksen tuloksella ole mitään merkitystä.

”Yritys voi tehdä huipputuloksen ja silti pistää väkeä ulos. Jos tämä on lainmukaista, lainsäädäntömme on pahasti pielessä ja lakeja pitää päivittää.”

Joustava työaika on entistä tärkeämpi

YTN selvisi työllisyys- ja kasvusopimuksen pohjalta käydyistä alakohtaisista neuvotteluista olosuhteisiin nähden hyvin.

”Saimme läpi parannuksia sopimusten teksteihin. Merkittävimpiin päänavauksiin kuuluu työaikapankki, joka saatiin useamman alan työehtosopimukseen. Teksteihin tuli myös kirjauksia etätyöstä; nyt työpaikan ulkopuolella tehty työ on mahdollista erikseen sopimalla kirjata työajaksi.”

Porokarin mukaan molemmat palvelevat nykyajan työelämää, jos yritykset vain ottavat ne laajasti käyttöön.

”Esimerkiksi teknologiateollisuuden yrityksissä työaikapankkia on jo käytetty jonkin verran ja kaikki osapuolet ovat olleet tyytyväisiä järjestelmään. Monessa yrityksessä puuttuu vain rohkeutta. Toivottavasti työehtosopimuskirjausten jälkeen yritykset ymmärtävät, kuinka tärkeitä tällaiset joustavuutta ja oman työajan hallintaa lisäävät elementit ovat työntekijälle.”

Ylemmät toimihenkilöt työskentelevät esimerkiksi lentoja odotellessaan. Nyt tämä työ voidaan laskea etätyöksi. Porokari korostaa, että uudistus on merkittävät avaus joustavaan työaikaan.

Suurimmassa osassa työehtosopimuksista on kirjauksia erilaisista työryhmistä, joissa tutkitaan muun muassa tasa-arvoa ja työhyvinvoinnin edistämistä. Esimerkiksi rahoitusalalla on kirjaus paikallisista tasa-arvosuunnitelmista ja perhevapailta paluuseen liittyvistä kysymyksistä.

Yli sadassa yrityksessä toimii YTN:n yritysyhdistys, josta ylemmät toimihenkilöt ja heidän luottamushenkilönsä saavat selkänojaa edunvalvontaan. Yritysyhdistykset tekevät muun muassa paikallista palkkatutkimusta, joka on auttanut hyvin paljon juuri palkkatasa-arvo-ongelmassa.

”Suosittelen myös ekonomeille aktivoitumista työpaikoilla”, kehottaa Pertti Porokari.

Kasvun tunnusmerkit orastavat jo

Syksystä 2008 alkanut finanssikriisi on murtanut rakenteita jo viisi vuotta, mutta nyt talouden näkymät ovat valoisat yritystalouden asiantuntijan, ekonomi Arto Sunisen mukaan.

”Kun kasvu alkaa, menee kymmenisen vuotta, ennen kuin saamme kurotuksi umpeen, mitä on menetetty. Ennusteet investoinneista osoittavat varautumista nopeaan kasvuun. Vuoden 2014 loppupuolisko näyttää jo hyvältä ja seuraavat vuodet 2015–2017 näyttävät todella hyviltä.”

Kasvua sysää käyntiin patoutunut kysyntä. Asuntojen remontteja ja muita hankintoja on siirretty.

”Merkittävin tekijä kuitenkin on Kiinan, Intian, Brasilian ja 25 muun niiden kaltaisen maan kasvu, joka on ollut samaa luokkaa kuin meillä oli 1949–50-lukujen taitteessa. Nämä ovat miljardikansoja, joten maailman talouden kasvu vetää Suomen viennin mukanaan. Mutta menee aikaa ennen kuin sen kerrannaisvaikutukset yltävät yksityiseen kulutukseen ja julkiseen sektoriin. Siksi julkinen sektori on ongelmissa vielä vuosia.”

Ekonomi ohjaa taloutta

Suomen elintaso riippuu Sunisen mukaan pitkälti insinööreistä, sillä teknisissä ammateissa tehdään suurin osa erityisesti vientituotteiden arvonlisäyksestä.

”Ekonomien tehtävä on vauhdittaa venettä oikeaan suuntaan.”

Ict-ala on tärkeä. Sen sektoreista informaatioviestinnän osuus on 10 miljardin arvonlisäyksen luokkaa, eli suurempi kuin vaikkapa paperiteollisuuden. Esimerkiksi televiestinnän ja Nokia Solutions Networksin kasvunäkymät ovat hyvät.

Tietoliikennepalveluissa kilpailu on kasvamassa, sillä insinöörejä on muuallakin.

Muualle siirtyy Sunisen mukaan kuitenkin helpompia projekteja. Suomalaisille insinööreille jää edelleen vaativimpia tehtäviä, joita tietojenkäsittelyn puolella on riittänyt suurina projekteina erityisesti julkisella sektorilla.

Suninen korostaa, että elektroniikkateollisuus on edelleenkin Suomen toiseksi suurin toimiala, vaikka se Nokian myötä syöksyikin. Alan kasvunäkymät ovat ennusteiden mukaan hyviä.

”Suomi ei elä enää metsästä, vaan tiedosta. Tiedon tekemisestä, tuottamisesta ja kuluttamisesta. Tieto pitää ymmärtää laajalti.”

Suninen ei halua väheksyä metsäteollisuutta, mutta suurten tuotantolaitosten sulkeminen on vienyt Suomesta kuitenkin arvonlisäystä noin kolme miljardia euroa. Siksi talouden rakenne on isossa muutoksessa.

”Onneksi meillä on insinöörejä, koska heidän ammateissaan tuotetaan kaikkein eniten arvonlisäystä. Arvonlisäyksen summa on sama kuin BKT. Se muodostaa tässä yhteiskunnassa jaettavan rahan. Ne ammatit, joissa arvonlisäystä tehdään eniten, tuottavat eniten taloudellista hyötyä yhteiskuntaan ja ne ovat ennen kaikkea nämä insinööriammatit, koska niitä on niin paljon.”

Insinöörit soutavat, mutta ekonomit antavat suunnan.

artikkeli_jatko1_540_260_MG_3343

Osaamalla onnistumme

Suomen tuleva menestys riippuu siitä, kuinka hyvin onnistumme täällä olevan osaamisen hyödyntämisessä ja kehittämisessä. Johtopäätöstä on reilun vuoden vienyt käytäntöön pääkaupunkiseudun rakennemuutostyöryhmä.

Puolitoista vuotta sitten Suomea shokeerattiin. Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola osallistui 
Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän delegaatiossa Rovion toimiston avajaisiin Shanghaissa. Mäkelän puhelin soi: tunnin päästä media saisi uutisen 3 600 nokialaisen irtisanomisesta.

”Kyllä me silloin ajattelimme ääneen, mitä ihmettä me nyt täällä teemme. Mutta shanghailaisen pilvenpiirtäjän 96. kerros olikin juuri oikea paikka vastata median puhelutulvaan ja kääntää katse 
ikkunasta avautuviin mahdollisuuksiin”, kertoo Antola, joka johtaa muutostyöryhmää.

Nokian ja useamman muun asiantuntijayrityksen julkistamat irtisanomiset pistivät työ- ja elinkeinoministeriöön liikettä. Ministeriö viesti, että Vantaan, Helsingin ja Espoon tulee ottaa vastuuta murroksessa.

Muutostyöryhmä ennakoimaan tilanteita

”Espoossa olimme jo ottaneet verkonpunojan roolin. Kutsuimme yhdessä myllerrykseen joutuneiden yritysten kanssa pyöreään pöytään seudun kaupungit, ammattikorkeakoulut, yliopistot, työ- ja elinkeinoviranomaiset sekä ammattiliitot. Näin vastuullisten yritysten ei tarvinnut erikseen miettiä miten eri tahot voisivat olla avuksi uusien urien löytämiseksi irtisanotuille.”

Round table -ajatuksesta kasvoi muutostyöryhmä, koska huomattiin, että pysyvä toimija tarvittiin ennakoimaan tilanteita, eikä vain taklaamaan yllätyksiä. Rakennemuutostyöryhmä sovittaa nyt yhteen toimijoiden tarjontaa ja paikkaa palveluiden aukkoja.

Ryhmä myös edistää ponnisteluja ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi Suomeen. Tärkeä näkökulma on myös Suomessa jo olevan kansainvälisen osaamisen hyödyntäminen. Muutostyöryhmä on sparrannut TE-hallintoa vastaamaan täsmäkoulutuksilla uuteen tilanteeseen. Esimerkiksi tietoturva-ala ilmaisi selkeästi rekrytointitarpeensa.

Uusia kasvutarinoita pk-sektorilta

Erityisesti pääkaupunkisedulla IT-asiantuntijoiden ohella vapaille markkinoille on päätynyt merkittävässä määrin keskijohtoa. Heidän erityisosaamiseensa voi liittyä teknologiaan, mutta varsinainen työn sisältö on liittynyt henkilöstöhallinnon tehtäviin, markkinointiin, myyntiin tai logistiikkaan.

”Tämä on juuri sitä osaamista, jota meidän 
mikro- ja pk-yrityksemme tarvitsevat. Jos tätä osaamista osataan hyödyntää kasvun ja kansainvälistymisen tueksi, syntyy todellisia kestäviä kasvutarinoita.”

Komeita kaatoja

Ulkomaisten yritysten entistä tuloksekkaammaksi Suomeen houkuttelemiseksi on tiivistetty tämän tavoitteen eteen jo työtä tekevien organisaatioiden 
(pääkaupunkiseudulla Invest in Finland, Greater Helsinki Promotion, Otaniemi Marketing) yhteispeliä. Tämän lisäksi joukkuetta on täydennetty kansallisella KAATO-hankkeella.

KAATO on laajaa kansainvälistä kokemusta omaavien ICT-, liiketoimintajohtajien sekä huippuosaajien verkosto, joka auttaa kansainvälisiä yrityksiä laajentamaan toimintojaan Suomeen.

”Meillä on vapailla markkinoilla poikkeuksellisen paljon kansainvälisesti kannukset hankkineita suomalaisia, joilla on suorat henkilötason verkostot ympäri maailmaa.”

Hyödyntämällä jäsentensä henkilökohtaisia verkostoja, KAATO tuo ainutlaatuista lisäarvoa ja täydentää muiden invest-in toimijoiden työtä.

Antola mainitsee positiivisena esimerkkinä eteläkorealaisten yritysten kiinnostumisen Suomesta sijoittumiskohteena. Samsung avasi viime kesänä Espoon Otaniemeen tutkimus- ja tuotekehityssaitin, joka työllistää jo nyt 30–40 henkilöä.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Uusi perhevapaajärjestelmä rakennettava joustavuuden periaatteelle

Isien perhevapaat ovat keskeinen osa käynnissä olevaa perhevapaauudistusta. Koska tavoitteena on edistää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa, isille korvamerkittyjä perhevapaita pitää myös lisätä. Jotta tästä vapaiden lisäämisestä olisi hyötyä, olisi isien alettava aktiivisemmin käyttää jo nyt heille korvamerkittyjä vapaita, vapaasti jaettavista vapaista puhumattakaan.

Isät käyttävät ensisijaisesti heille korvamerkittyjä, ansiosidonnaisesti korvattavia vapaita. Monessa perheessä isä käyttää vain ja ainoastaan ne kolme viikkoa, jotka nykyisessä perhevapaajärjestelmässä voi käyttää samaan aikaan äidin pitämien vapaiden kanssa. Tämä kolme viikkoa on toki perheelle hyvin tärkeä ajanjakso, mutta perhevapaiden jälkeisen perhevastuun jakautumisen kannalta olisi tärkeää, että isät käyttäisivät vapaita myös siten, että he ovat yksin vastuussa lapsesta äidin ollessa töissä.

Isien käyttämien perhevapaiden lisäämiseksi pitää käyttää kaikki mahdolliset keinot. Etuusjärjestelmän pitää ohjata ja mahdollistaa, ei estää tai rajoittaa. Työnantajalla ja työntekijällä tulee olla vapaus sopia vapaiden käytöstä haluamallaan tavalla etuusjärjestelmän estämättä. Tämän lisäksi tarvitaan myös nykyisen kaltainen subjektiivinen oikeus vapaiden pitämiseen ilmoitusaikaa noudattaen ja jaksojen määrää mahdollisesti rajoittaen.

Vaikka totaalinen poissaolo töistä useimmissa tapauksissa onkin mahdollinen, saattaa se tuntua hankalalta sekä työnantajalle että työntekijälle. Tällaisissa tapauksissa osa-aikainen perhevapaa olisi loistava vaihtoehto. Nykyään perhevapaan osa-aikaisuus on mahdollista vain vanhempainvapaan osalta siten, että isä ja äiti vuorottelevat töissä ja kotona. Tähän järjestelyyn ei siis voi käyttää isyysvapaapäiviä eikä isä voi olla osa-aikaisella isyysvapaalla äidin ollessa osan viikkoa kotihoidontuella. Tämä pitää korjata perhevapaajärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Ollessani itse viisi kuukautta kotona lapsen kanssa huomasin ajan kuluessa kaipaavani yhä enemmän vastapainoa lapsiarjelle. Aika kotona oli korvaamatonta, mutta töihin palatessani osasin arvostaa aivan uudella tavalla työrauhaa. Uskon, että vuorottelemalla kotona ja töissä pystyisin nauttimaan molemmista elämäni osa-alueista enemmän. Olen puhunut asiasta myös esimieheni kanssa ja hän totesi pitävänsä minut mahdollisen tulevan perhevapaani aikana mieluummin pidemmän aikaa osittain töissä kuin lyhyemmän aikaa kokonaan vapaalla. Etuusjärjestelmä ei tätä mallia kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista.

Kaikkiin töihin jaetut perhevapaat eivät sovi, mutta useisiin kyllä. Parhaassa tapauksessa kaikki osapuolet voittavat. Kummankin vanhemman työnantajat saavat työntekijänsä osittain käyttöön myös perhevapaiden aikana, vanhemmat saavat töistä vastapainoa kotona ololle ja lapsi saa luoda läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa.

Kosti Hyyppä
Asiamies, Isä

Tutustu myös maanantaina lanseerattuun isäaikaa.fi -kampanjaan, jossa tuodaan hyvällä tavalla esiin isän vapaiden merkitys. ”Vanhemmuus on elämäsi tärkein tehtävä. Ota isäaikaa. Perhevapaasta hyötyvät niin isä, lapsi kuin parisuhdekin.”

10.11.2017
Ryhtyisinkö vielä yrittäjäksi? – vuoropuhelua yrittäjän ja yrittäjyyttä pohtivan välillä

Mahdollisen tulevan yrittäjän Kari Leppilahden ja nykyisen yrittäjän Kaisa Kokkosen ajatuksia asiantuntijayrittäjyydestä.

Kari: Ikää mittarissa vasta 60, mutta pitkä ura taloushallinnon ja -johdon tehtävissä useissa eri yrityksissä on kohdallani tällä erää päättymässä. Yrittäjyyteen taasen läheisesti liittyy lähes 20 vuoden rupeama franchising -työnantajan palveluksessa ja ketjun johdossa, eli myös toimitusjohtajakokemusta löytyy. Siksipä pohdintaan: ryhtyisinkö yrittäjäksi vai tyytyisinkö niin sanottuun eläkeputkeen ja ansiosidonnaisen nostoon – siinä sivussa työhakemuksia tehden ja mahdollisia työpaikkoja tutkaillen.

Työvuosia olisi kuitenkin vielä tarjolla 5-10 ja yrittäjänä voisin tarjota kokemustani esimerkiksi lyhyissä projekteissa ja konsultoinneissa – tai väliaikaisena vuokratalousjohtajana. Juuri tällainen ’väliaikainen’ olen viimeisen vuoden ollut, tosin ihan työsuhteessa.

Kaisa: Olen ollut yrittäjänä reilut kuusi vuotta, sitä ennen palkansaajana yli 20 vuotta talousjohdon tehtävissä. Teen talousjohdon, rahoituksen ja yritysjärjestelyjen konsultointia Akeba Oy:ssä. Pääpaino on ollut asiakkaissa, joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, mutta konsultoin myös pieniä yrityksiä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tyypillisesti teen työtä isoissa muutoshankkeissa tai vaikka listautumisprojekteissa osana projektitiimiä tai tiimin vetäjänä.

Päätin ryhtyä yrittäjäksi muuttaessamme Hyvinkäälle – elämään tuli muutenkin isoja muutoksia ja aika tuntui sopivalta. Asia oli pohdituttanut minua jo pitkään. Projektiluontoiset hankkeet ja   kehitystyö sekä yritysjärjestelyt olivat minusta mukavinta, mitä voi töissä tehdä. Nyt teen vain asiakasprojekteja – ja todella nautin työstäni.

Kari: Mutta ne yrittäjän riskit! Löytyykö yritykselle liikeidea, joka tuo asiakkaita ja työtehtäviä – paljonko pitää panostaa rahaa markkinointiin, että saa nimensä näkyviin ja kauanko tämä vaihe kestää? Minkä kokoinen pitäisi olla starttivaiheen vaatima pääoma?

Kaisa: Ihan samat asiat mietityttivät minuakin. Yrityksen toiminta-ajatus ja asiakasprojektien luonne selvisivät käytännössä vasta kun päätös yrittäjyydestä oli syntynyt ja ensimmäiset asiakkaat saatu. Autan yrityksiä muutostilanteissa – projektiosaamista ei kaikista yrityksistä löydy. Osaan myös auttaa kysymyksissä liittyen esim. pörssiyhtiönä toimimiseen tai hyvään hallinnointitapaan.

Alussa nettisivujen luonti oli isoin markkinointisatsaus. Halusin sivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – lisäksi satsasin visuaaliseen ilmeeseen, koska se on minulle tärkeää. Olin myös mukana erilaisissa tapahtumissa jakamassa käyntikortteja sekä keskustelemassa potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiantuntijatyö ei tarvitse suuria alkupanostuksia muuhun kuin verkostoitumiseen ja näkymiseen alan tilaisuuksissa. Minä käytin alussa muutamia tuhansia euroja nettisivuihin, käyntikortteihin ja mainoksiin.

Kari: Mitäs sitten, jos homma ei lähdekään lentoon? Ja yrityksen joutuu lopettamaan joko kokonaan tai sitten tilanne on vaikkapa sellainen että löytyy puoleksi vuodeksi projekti, mutta toinen puoli vuodesta menee ilman toimeksiantoja?

Kaisa: Alussa on hyvä varautua siihen, että on hiljaisempaa, kun yrityksen toimintaa ei vielä tunneta. On hyvä laskea, millä tulee toimeen ja selvittää jo etukäteen, mitä tehdä, jos ei selviä kaikista maksuista. Jokainen asiakastyö on hyvä tehdä niin, että asiakas suosittelee sinua seuraavalle. Asiakkaiden väliin on mielestäni hyväkin jäädä taukoja, että ehtii verkostoitua, suunnitella/parantaa palveluita ja tehdä asiakasmateriaalia. Kehittää siis omaa tekemistään eri tavoilla.

Kari: TE-keskuksen tulkinta ”palkansaaja vai yrittäjä” arveluttaa. TE-toimisto selvittää, oletko työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä. Arviointi ei kuitenkaan välttämättä ole yhdenmukainen esimerkiksi verotuksessa tehtyjen ratkaisujen kanssa (sic). Ja jos olet yrittäjä, niin tutkitaan, oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä. Tulkinta sitten vaikuttaa työttömyysetuuteen/työttömyysturvaan. Mielestäni pitäisi olla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyden käynnistämistä ansiosidonnaisella vähintään vuoden ajan – mutta ei taida onnistua? Ja mikä on tulkinta em. tilanteessa, jossa toimeksianto löytyy puoleksi vuodeksi, mutta sitten on hiljaista?

Entäpäs verottajan tulkinta – ”palkkaa vai yritystuloa/työkorvausta”. Verottajalta löytyy aiheesta sivukaupalla tekstiä, mutta kuitenkin viime kädessä ratkaisu tehdään ns. kokonaisarvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. Eli täyttä varmuutta tulkinnasta ei ole. Vanhemmat ja kokeneemmat varoittelevat, että vaikka olisi yritys ja rekisterit kunnossa, niin jos on vain yksi asiakas, saattaa verottaja tulkita yrittämisen työsuhteeksi – ja sehän se kalliiksi tulee.

Yllä olevan perusteella voi käydä niin, että verottajan mielestä olet työsuhteessa eli palkansaaja ja TE-keskuksen mukaan oletkin yrittäjä, eli palkansaajan työttömyysturvan ulkopuolella?

Kaisa: Juuri samoja asioita mietin ja selvittelin itselleni ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Minulle oli selvää, että halusin kokopäivätoimiseksi. Jos toimii yrittäjänä, on tärkeää, että kaikki yrittäjyyden tunnusmerkit löytyvät: mm. asiakassopimukset ovat kunnossa, omat ja yrityksen varat ja velat ovat erikseen, markkinointi, nettisivut.

Sosiaaliturvan pohdinta oli haasteellisinta. Mitä tapahtuu, jos kukaan ei osta yrityksen palveluita – minkälaista korvausta saa ja kuinka kauan? Sain hyvin apua mm. Suomen Ekonomeista ja yrittäjien eläkekassasta.

Sekin selvisi, että yrittäjän sosiaaliturva riippuu siitä, minkälaisen turvan itse itselleen hankkii.

Ekonomien työttömyysturva-asiantuntija Mari Kettunen:

Verrattuna palkansaajiin yrittäjä vastaa itse oman sosiaaliturvansa järjestämisestä. Lakisääteinen YEL-vakuutus turvaa yrittäjän toimeentuloa elämän muutostilanteissa.

Yrittäjä määrittelee itse, minkälaisella summalla vakuuttaa itsensä. Mitä suuremmaksi yrittäjä määrittelee ns. YEL-työtulonsa, sitä vahvempi on sosiaaliturva, mutta myös vakuutusmaksut ovat korkeammat. YEL-vakuutuksen myötä yrittäjä voi saada turvaa sairastumisen, eläkkeelle jäämisen ja perheenlisäyksen kohdatessa. Yrittäjän on myös mahdollista valita YEL-vakuutukseensa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa työssä, työmatkalla ja työpaikalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Lisätietoja YEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä.

Yrittäjä voi olla myös oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyyden kohdatessa, kunhan hän on vakuuttanut itsensä oikeassa työttömyyskassassa (IAET-kassa tai AYT-kassa) ja täyttää muut ansiopäivärahan saamisen edellytykset.

Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, ota välittömästi yhteys Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan, jotta saat ajantasaista tietoa työttömyysturvastasi ja työttömyyskassojen jäsenyysvaihtoehdoista.

Työttömyysturvaneuvontamme palvelee: ma-to klo 9-12 numerosta 020 693 273 tai työttömyysturva@ekonomit.fi.

07.11.2017
Inhimillisyys on hyvää johtamista

Positiivisen ja motivoivan työympäristön merkitystä ei voi vähätellä. Jokainen haluaisi suunnata työpäivänä askeleensa kohti työyhteisöä, jonka kokee itselleen mieluisaksi. On itsestäänselvyys, että jokainen kaipaa arvostusta. Pikagallupimme Twitterissä kertoi myös, että riittävä vastuun ja vapauden antaminen alaisille on johtajassa tärkeä ominaisuus. Liian harvoin voimme kuitenkin lukea esimiehistä, jotka esimerkillisesti johtavat työyhteisöjään huipputuloksiin kiitoksia keräävässä työilmapiirissä. Hyvää johtajuutta tarvitaan reilusti enemmän!

Olemme yhdessä Pregon kanssa tänä syksynä keränneet esimerkkejä/tarinoita hyvästä esimiestyöstä. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi toivomme saavamme niitä vähintään sata. Koostamme vuodenvaihteessa tarinoista teoksen, jonka laitamme laajasti jakoon. Jospa esimerkit saisivat yhä useamman johtajan tarkastelemaan omia toimintamallejaan kriittisesti ja muuttamaan johtamistaan, mikäli tarpeen.

#Satajohtamisentekoa -kampanjalla haluamme korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

Olemme saaneet jo useita kymmeniä kiinnostavia tarinoita, mutta haluamme niitä vielä lisää. Kerro meille oma hyvän johtamisen esimerkkisi, on se sitten henkilökohtainen onnistuminen tai jokin kuulemasi asia. Esimerkkisi voit jättää täällä.

Mitä hyvä johtajuus käytännössä on? Tässä muutama tarina malliksi.

”Yrityksessämme esimiesten roolia ja tehtäviä muutettiin pysyvästi enemmän ohjaavaan ja coachaavaan suuntaan – ja kaikki olivat tyytyväisempiä. Tarvittiin siis rohkeutta päästää irti totutusta, ylhäältä alas johtamismallista ja antaa vastuuta ja vapautta työn todellisille asiantuntijoille ja osaajille.”

”Omassa työhistoriassa on lämpimiä muistijälkiä esimiehistä, jotka ovat tarvittaessa osanneet astua esimiesroolistaan pois ja kohdanneet minut vertaisena ja lähimmäisenä. On karmivaa, jos oma esimies jättäytyy kylmän etäiseksi jopa tilanteissa, joissa on tuotava esiin omaa perhettä kohdannut suru tai muu vaikea elämäntilanne. Oman esimiehen ymmärrys ja tuki myös niissä tilanteissa – ellei etenkin niissä tilanteissa – on äärimmäisen tärkeää.”

”Hyvää johtamista on alaisten ja työyhteisön jäsenten ajan tasalla yhteisistä asioista pitäminen, avoimuus ja rehellisyys. Hyvää johtamista on jatkuvasti muistaa, millä tavalla työntekijät pidetään sitoutuneina yritykseen ja toisaalta, millä tavalla heidän sitoutumisensa voi murtaa.”

”Inhimillisyys on hyvää johtamista. Alaisten kohtaaminen kokonaisina ihmisinä, eikä vain suorittavina alaisina/työntekijöinä. Hyvä esimies sallii aidosti erilaisuutta ja antaa tilaa ihmisten olla oma itsensä. Hyvää esimiestyötä on myös olla aidosti kiinnostunut siitä, mitä työntekijöille kuuluu, millainen työ-/kuormitustilanne heillä on ja selvittää tarvitsevatko he jonkinlaista tukea esim. työnteon sujuvoittamiseksi.”

”Kun itse on johtajana, ja tietyllä tavalla tehtävässään oltavakin itsevarma, on tärkeä muistaa itsensä johtamisen tärkeys ja nöyryys alaisten osaamisen edessä. Jätin siis ohjaukseni vähemmälle, annoin enemmän vapaita käsiä ja huomasin, että delegointi kannatti, ja lopputulos, pakko ilolla myöntää, oli parempi kuin jos olisin tiukasti ohjannut asiaa. Eli jälleen: kannattaa hankkia itseään pätevämpiä alaisia ;)”

Odotamme nyt sinun tarinaasi/esimerkkiäsi, kerro se meille.

Ulla Niemelä
Viestintäasiantuntija

#satajohtamisentekoa on Suomen Ekonomien ja Pregon yhteinen kampanja hyvän johtamisen puolesta ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. ​Haluamme näin korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

03.11.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013