( Työelämä )

Ekonomin mediaanipalkka 5 000 euroa

Teksti Juha Oksanen
Lokakuussa 2017 kokopäivätyössä olleen ekonomin keskiarvopalkka oli ilman tulospalkkioita 5 736 euroa ja mediaanipalkka 5 000 euroa kuukaudessa. Vastavalmistunut kauppatieteilijä ansaitsi mediaanitasolla 3 095 euroa.

Läs artikeln på svenska.

Suomen Ekonomien vuotuinen palkkatasotutkimus antaa hyvän kuvan liiton jäsenten palkkauksesta sekä sijoittumisesta työmarkkinoille. Viimeisin tutkimus tehtiin lokakuussa 2017.

Kyselyyn vastaajista 86 prosenttia oli toistaiseksi voimassa olevassa ja kuusi prosenttia määräaikaisessa kokopäivätyössä. Vakituisten osuus nousi jopa kolme prosenttiyksikköä viime vuoteen verrattuna. Sivutoimisina yrittäjinä työskenteli kuusi prosenttia vastaajista.

Asiantuntijatasolla toimi 43 prosenttia työssä olevista vastaajista, ylimmässä johdossa tai johdossa 22 prosenttia. Viimeksi mainittu osuus laski vuoden takaisesta prosenttiyksikön verran.

Palkkakehitys olematonta, suurta vaihtelua asematasoittain

Ekonomien keskimääräinen palkkakehitys näyttää lokakuusta 2016 lokakuuhun 2017 pysähtyneen paikalleen. Säännöllisen työajan ansioista (ilman tulospalkkioita) laskettu mediaanipalkka oli sama kuin edellisenä vuonna, kun se vuosi sitten vastaavassa kyselyssä oli noussut 2,0 prosenttia. Keskiarvopalkka nousi 0,8 prosenttia.

Palkkaa maksetaan selvästi muita vähemmän alle 10 henkilön organisaatioissa, joissa mediaanipalkka oli 4 500 euroa. Tässä ryhmässä mediaanin lasku edellisvuotisesta oli huomattava, jopa 200 euroa.

Helsingin talousalueella mediaanipalkka oli 5 400 euroa. Tuolla alueella palkkojen mediaani nousi vuoden aikana 1,9 prosenttia. Muualla Suomessa vastaava luku oli 4 500 euroa, mikä ei muuttunut edellisvuotisesta. Helsingin talousalueella työskenteli edelleen selvä enemmistö, kolme viidestä vastaajasta. Osuus kuitenkin laski edellisvuotisesta kahdella prosenttiyksiköllä.

Koko aineistossa ns. alkupalkkamediaani oli 3 095 euroa kuukaudessa. Edellisenä syksynä mediaani oli 3 200 euroa kuukaudessa. 105 euron lasku alkupalkkamediaanissa on prosentteina mitaten jopa 3,2. Tosin vastavalmistuneiden vastaajamäärä oli valitettavan pieni.

On myös muistettava, että eri vuosien vastaajajoukko ei ole henkilöidenttinen, vaan kyselyn kohderyhmä muodostetaan aina erikseen samojen satunnaisotos­periaatteiden mukaan Suomen Ekonomien jäsenrekisteristä.

Työn vaativuutta kuvataan pelkistetysti asematasolla. Sivun 14 kuviossa kokopäivätyössä olleiden vastaajien mediaani- ja keskiarvopalkat on kuvattu asematasoittain. Johtotasolla mediaanipalkka nousi 3,1 prosenttia. Keskijohdossa mediaanipalkka pysyi ennallaan, ja suurimmassa ryhmässä eli asiantuntijoilla se nousi 3,3 prosenttia. Ylimmässä johdossa mediaanipalkka laski 1,1 prosenttia.

Luontoisetujen yhteenlaskettu verotusarvo oli kokopäiväisten vastaajien osalta hieman suurempi kuin vuotta aiemmin, keskimäärin 381 euroa kuukaudessa. Mediaanitasolla se oli yhä puhelinedun verran, 20 euroa.

Yksityinen sektori työllistää ekonomeja

Ekonomit työllistyvät erityisesti yksityiselle palvelusektorille. Valtion palveluksessa työskenteli viisi prosenttia työssä olleista vastaajista, ja kuntasektorilla niin ikään viisi prosenttia. Järjestöt tai säätiöt puolestaan työllistivät kaksi prosenttia haastatelluista työssä käyvistä ekonomeista.

Palkkatutkimuksen mukaan yksityisen sektorin mediaanipalkka oli 5 200 euroa ja keskiarvopalkka 6 012 euroa. Mediaani nousi vuoden aikana 1,6 ja keskiarvo 3,1 prosenttia. Valtion palveluksessa olevien mediaani oli 4 520 euroa, tässä nousua 2,5 prosenttia, eli valtiolla työskentelevän ”euro” on 87 senttiä yksityiseen sektoriin verrattuna. Kuntasektorin mediaanipalkka oli 4 400 euroa, tässä nousua 3,1 prosenttia.

Tulospalkkausjärjestelmien yleisyys ei muuttunut vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. 54 prosenttia työssä olleista vastaajista kuului järjestelmien piiriin, yksityisellä sektorilla osuus oli jopa 64 prosenttia. Lähes neljä viidestä tulospalkkiojärjestelmän piiriin kuuluneista sai vuoden aikana tulokseen perustuvia palkaneriä, missä oli nousua suhteessa syksyn 2016 tilanteeseen kuusi prosentti­yksikköä. Järjestelmät ovat yleisimmin käytössä suurissa yrityksissä.

Tulospalkkioiden osuus vuosiansiois­ta mediaanilla ilmaistuna oli tälläkin kerralla kymmenen prosenttia. Tulokseen perustuvat palkanosat vaihtelevat: osuuden keskiarvo, 16,2 prosenttia vuosiansiosta, oli samaa tasoa kuin vuosi aiemmin. Osuus vaihtelee muun muassa asematason mukaan. Asiantuntijoilla mediaani oli 9, keskijohdolla 10 ja johdolla 15 prosenttia vuosiansioista.

Ekonomit työskentelevät ilmoituksensa mukaan viikossa keskimäärin 41,1 tuntia, taso on vakiintunut tähän viime vuosina. Kokoaikaisessa työsuhteessa olleilla luku oli 41,4 tuntia ja asematasoittain tarkasteltuna asiantuntijoilla 40,2, keskijohdossa 41,8 ja johtotasolla 43,4 tuntia.

Yleiskorotusten osuus pieneni odotetusti

Yli puolet, 53 prosenttia, työssä olleista vastaajista ilmoitti ansioidensa nousseen tarkasteluvuoden aikana. Vuosi sitten osuus oli jopa kymmenen prosenttiyksikköä suurempi. 38 prosenttia ilmoitti palkkansa pysyneen ennallaan ja viisi prosenttia palkkansa laskeneen.

Yleiskorotuksen ilmoitti saaneensa 19 prosenttia vastaajista, joilla palkka oli muuttunut suhteessa vuoden takaiseen. Määrä oli peräti 23 prosenttiyksikköä viime vuotista vähemmän. Vastaavasti henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvän palkankorotuksen, niin sanotun meriittikorotuksen ilmoitti saaneensa reilu kolmannes, 34 prosenttia palkassaan muutoksen kokeneista vastaajista. Tässä oli kahdeksan prosenttiyksikköä kasvua vuoden takaiseen.

Viidennes palkassaan tapahtuneen muutoksen kokeneista vastaajista oli aloittanut uudessa tehtävässä ja saman verran oli vaihtanut työnantajaa vuoden aikana. Työpaikan vaihtaminen on tyypillisintä alku-uralla ja erityisen yleistä alle 30-vuotiailla.

Noin puolet Suomen Ekonomien jäsenistä työskentelee asiantuntija- tai keskijohdon tehtävissä työehtosopimuksettomilla aloilla (esim. kauppa, vakuutus, tilintarkastus ja liikkeenjohdon konsultointi, elintarvikeala). Mahdollinen yleiskorotus perustuu silloin lähinnä työnantajan omaan päätökseen, ja henkilökohtaisten palkkaneuvottelujen merkitys on erityisen suuri. Toki vuosi 2017 oli kilpailukykysopimuksen takia leimallisesti ns. korotukseton vuosi sopimusten piirissä olevillakin. Samalla se oli vahvasti neuvotteluvuosi, jolloin uusista työehtosopimuksista ja niihin sisältyvistä palkankorotuksista pyrittiin ja laajalti onnistuttiinkin sopimaan.

Työehtosopimuksista ja niihin perustuvista alakohtaisista palkankorotuksista lisätietoa löytyy Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n sivuilta, www.ytn.fi, sekä julkisella sektorilla työskentelevien akavalaisten virka- ja työehtosopimusten osalta Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKO ry:n sivuilta, www.juko.fi.

Kuluttajahinnat laskivat reaaliansioita

Ekonomien palkkakehitystä arvioitaessa kannattaa peilata niitä muihin talouden tunnuslukuihin. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli lokakuussa 0,5 ja marraskuussa 0,8 prosenttia. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteessa palkan ostovoiman uskotaan kasvavan prosentilla vuonna 2018. Kuluttajahintaindeksin arvioidaan nousevan 1,4 prosenttia vuonna 2017 (PT).

Palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2017 heinä–syyskuussa 0,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot puolestaan laskivat 0,4 prosenttia edellisen vuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna. Reaaliansioiden laskuun vaikutti kuluttajahintojen nousu.

15.2.2018

Näin palkkatutkimus tehtiin

Kyselylomake postitettiin joka toiselle alle 65-vuotiaalle, työvoimaan kuuluvalle Suomen Ekonomien jäsenelle, joka jäsenrekisterin mukaan asuu kotimaassa.

3 280 jäsentä joko palautti lomakkeen tai vastasi siihen verkossa annettuun määräaikaan mennessä. Vastausaste, noin 24 prosenttia, laski varsin paljon viime vuodesta. Vastaajien keskiarvoikä oli 43,4 vuotta ja niin sanottu ekonomi-ikä 16,5 vuotta. Kokopäivätyön kuukausiansio­tiedon kertoi 3 077 vastaajaa.

Vastaajien sekä jäsenrekisteristä poimitun perusjoukon rakennetta voidaan verrata toisiinsa joidenkin taustamuuttujatietojen – iän, sukupuolen, alueellisen jakauman, toimialan sekä asematason – suhteen. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta nämä ryhmät vastaavat toisiaan varsin hyvin. Vertailtavuus aikaisempiin vuosiin on pääsääntöisesti mahdollista vastaajarakenteen samankaltaisuuden ansiosta. Jäsenrekisteritietojen mukaan päätoimisina yrittäjinä toimivat jätettiin nyt jo vakiintuneen käytännön mukaan pois kyselyotoksesta.

Tutkimuksen tuloksia käytetään jäsenten käytössä olevan palkkaneuvontaohjelma Palkkatutkan tausta-aineistona. Tutkimuksessa mukana oli yhdessä muiden YTN-liittojen kanssa toteutettu osio, jossa tarkasteltiin työn vaativuuden arviointia, kilpailukykysopimuksen soveltamista työpaikoilla, niin sanotun harmaan työajan määriä, etätyökäytäntöjä sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. Lisäksi Suomen Ekonomit kysyi työsopimuksiin mahdollisesti liitetyistä kilpailukieltopykälistä. Näihin teemoihin palataan tulosten osalta tarkemmin myöhemmin tänä vuonna.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013