( Kansainvälisyys )

Ekonomina Punaisella Ristillä

Teksti Mikko Huotari Kuvat juha kauppinen
Ekonomina Punaisella Ristillä
  • Kansainvälisissä järjestöissä tarvitaan talouden osaajia, sillä avustustilanteet vaativat taloushallinnolta paljon, Ritva Lahti kertoo.
  • Lahden perheen kotimainen tukikohta on Pohjois-Suomen Saariselällä.
Kansainvälisessä avustustyössä tarvitaan vahvaa talousosaamista.

Yleensä kun esittelen itseni ja kerron tekeväni Punaiselle Ristille työtä, kaikki kysyvät ensin, oletko sairaanhoitaja tai lääkäri”, Ritva Lahti sanoo.

Hän ei ole kumpaakaan, vaan ekonomi. Kauppatieteet ovat avanneet Lahdelle väylän toimia kehitysyhteistyössä ympäri maailmaa. Hän on työskennellyt reilun kahdenkymmenen vuoden aikana muun muassa Vietnamissa, Perussa, Thaimaassa ja Nepalissa.

Lahti valmistui Helsingin kauppakorkeakoulusta vuonna 1994. Hän oli lukion jälkeen päättänyt hakea opiskelemaan kauppatieteitä.

”Ajattelin, että se ei ainakaan lukitse minua mihinkään tiettyyn rooliin. Sieltä pääsee mihin vain.”

Hän oli jo tuohon aikaan kiinnostunut globaaleista tehtävistä, ja pääaineeksi valikoitui kansainvälinen kansantalous. Opiskeluaika venyi seitsemänvuotiseksi, koska Lahti käytti aikaansa lukemisen ohessa kansainväliseen opiskelijatoimintaan. Hän oli myös vuoden töissä vapaaehtoistoimintaa 126 maassa koordinoivassa AIESEC-järjestössä.

Sivuaineena Lahdella oli laskentatoimi, mikä vaikutti merkittävästi siihen, että hän pääsi Suomen Punaiselle Ristille töihin.

”Ihmisillä on mielikuva, että SPR:llä on vain sairaanhoitajia ja lääkäreitä, mutta täytyyhän siellä joidenkin hoitaa paperityöt, jotta sairaanhoitajat ja lääkärit voivat keskittyä omiin töihinsä”, Lahti sanoo.

Punainen Risti tekee työtään toimintaympäristöissä ja tilanteissa, jotka ovat taloushallinnon kannalta erittäin haasteellisia. Työntekijöiltä vaaditaan vankkaa osaamista, jotta kokonaisuus pysyy toimintakykyisenä. Kentällä toimivat talousammattilaiset joutuvat pitämään kiinni kaikista naruista yksittäisistä kuiteista rahoittajaraportteihin asti.

Puoliso löytyi Kosovosta

Lahden ensimmäinen Suomen Punaisen Ristin pesti oli Helsingin pääkonttorilla kansainvälisen avun toimistossa. Kahdeksan kuukauden aikana Lahti avusti SPR:n ensimmäisen kenttäsairaalan kokoamisessa. Sitä kautta maaliskuussa 1998 avautui mahdollisuus lähteä Vietnamiin Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Puolikuun Liiton taloushallintodelegaatiksi.

Kaksi vuotta kului Vietnamin pääkaupungissa Hanoissa kirjanpidon ja raportoinnin merkeissä vuosittaisten taifuunien lisätessä työn kiinnostavuutta ja työtahtia.

Sen jälkeen SPR:n tehtävät kutsuivat Kosovossa. Vuosi oli 2000, ja Kosovon sota oli loppunut vuotta aiemmin, mutta alue oli edelleen levoton. Lahti oli hallintotehtävissä ja koordinoi taloushallintodelegaattien ryhmää.

Kosovosta löytyi myös Lahden tuleva mies.

”Työskentelimme siellä samaan aikaan. Hän on myös Suomesta kotoisin”, Lahti sanoo.

Kosovon jälkeen oli reilun puolen vuoden Kansainvälisen Punaisen Ristin taloushallinnon keikka Perun maanjäristysoperaatiossa, jonka jälkeen Lahti palasi Suomeen ja avioitui. Perheeseen syntyi kaksi lasta.

”Olimme Suomessa melkein neljä ja puoli vuotta”, Lahti sanoo.

Asuinpaikaksi valikoitui pohjoinen, sillä Lahden puoliso sai työtarjouksen Ivalosta, ja pariskunta rakensi omakotitalon Saariselälle. Paikasta on sittemmin muodostunut Lahden perheen tukikohta, vaikka työt ympäri maailmaa ovat jatkuneet.

Kuinka kansainvälisen työn ja perhe-elämän yhdistäminen onnistuu?

”Minulle oli tärkeää, että kun lähdetään ulkomaille, voimme mennä koko perheen kanssa”, Lahti vastaa.

Kun toinen lapsi oli syntynyt ja äitiysloma loppunut, SPR:ltä tuli jälleen puhelu. Tällä kertaa kysyttiin töihin Thaimaahan, aiemmista pesteistä poiketen tiimin vetäjäksi vastaamaan erilaisten projektien läpiviennistä.

”Vuoden 2004 tsunamista oli kulunut kaksi vuotta. Kyseessä ei ollut enää varsinainen katastrofiapu, vaan kehitysyhteistyöprojekti.”

Vanhempi lapsi oli neljävuotias ja nuorempi yhdeksän kuukautta vanha.

”Koska puolisoni on ollut myös SPR:llä töissä, hän ymmärtää näiden hommien realiteetit. Sovimme, että hän jää kotiin omasta työstään ja tulee mukaan hoitamaan lapsia”, Lahti sanoo.

Thaimaassa meni kolme vuotta. Sieltä perhe siirtyi melkein suoraan Panamaan, jossa Lahti oli SPR:n alue-edustajana kolme vuotta. Vastuualueeseen kuului yhdeksän maata Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla.

Maa vavahtelee Haitissa

Juuri kun perhe oli muuttanut Panamaan vuonna 2010, Haitilla tapahtui maanjäristys, jossa kuoli yli 220 000 ihmistä. Järistys vaikutti ainakin kolmen miljoonan ihmisen elämään eli kolmannekseen haitilaisista.

”Se oli rankkaa aikaa ja vei valtavasti voimia. Piti hoitaa etänä katastrofitoimia. Asuimme siihen aikaan vielä hotellissa ja yritimme etsiä itsellemme taloa ja lapsille kouluja”, Lahti muistelee.

Panaman jälkeen tuli kahden ja puolen vuoden jakso Nepalissa kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun Liiton maaedustajana. Perheelle kertyi melkein yhdeksän vuoden reissu ympäri maailmaa ennen kuin he palasivat takaisin Saariselälle.

”Kun tulimme takaisin kesällä 2015, lapset menivät Ivalossa kouluun. Ja nyt kun heiltä on kysytty, niin he haluavat käydä täällä koulunsa loppuun.”

Nyt perheessä on päädytty ratkaisuun, jossa vanhemmat tekevät erikseen vain lyhyitä avustustyökeikkoja, ja toinen on aina kotona lasten luona.

Koti-isä mukana Thaimaassa

Kun tekee töitä kehitysyhteistyötehtävissä ympäri maailmaa, joutuu vääjäämättä tottumaan hyvinkin erilaisiin ja haasteellisiin toimintaympäristöihin.

”Siinä joutuu aina opettelemaan uutta ja joustamaan. Aasiassa piti esimerkiksi opetella, miten työskennellä tulkin välityksellä, koska en osannut paikallisia kieliä. Lattareissa tosin pystyin kommunikoimaan suoraan, koska puhun espanjaa.”

Lahdesta on mielenkiintoista tarkkailla, kuinka pärjää naisena hyvinkin miesvaltaisella alalla. Hänestä se ei ole ollut ongelma, koska omalla käytöksellä ja suhtautumisella on pystynyt sopeutumaan ennakkoluuloihin myös erilaisissa kulttuureissa.

”On ollut kiva olla roolimalli. Kun perheen kanssa olimme ulkomailla, herätti jatkuvaa hämmästystä, kun kerroin, että minä teen töitä ja mieheni on kotona hoitamassa lapsia.”

Kun vieraissa kulttuureissa tekee talouteen ja hallintoon liittyviä tehtäviä, pääsee tutustumaan myös raskaaseen byrokratiaan, joka usein työntää kapuloita rattaisiin sen sijaan, että edesauttaisi hyviäkään pyrkimyksiä.

”Olen ollut aina tietoinen, että aikakäsitys monissa maissa on erilainen. Sen vuoksi olen tykännyt tehdä kehitysyhteistyötä. Siinä on aikaa odotella ihan toisella tavalla kuin silloin, jos on ihmisten henkeä uhkaavassa tilanteessa.”

Ajan kulumista on vaatinut myös se, että tehty työ alkaa kantaa hedelmää. Avainasemassa on luottamus.

”Varsinkin Thaimaassa huomasi, että kun kansainväliset työntekijät viipyvät paikan päällä usein vain vuoden, ei paikallisilla ole mielenkiintoa edes tutustua heihin kunnolla. Kun olin ollut vuoden siellä, ja he huomasivat, että kappas tämä jatkaakin vielä, niin vasta sitten alkoi muodostua luottamuksellisia suhteita ja paikalliset ihmiset halusivat tehdä yhteistyötä.”

Lahdelle pitkät sopimukset ovat olleet kaikkein antoisimpia.

”Esimerkiksi Thaimaassa kolmantena vuonna sai jo valtavasti tuloksia aikaiseksi. Monessa hankkeessa ei ole aikaa odottaa niin kauan.”

Työ ulkomailla on tuonut mukanaan myös riskejä. Lahden perhe koki muun muassa Nepalissa 2015 suuren maanjäristyksen.

”Olimme puolisoni kanssa olleet Perussa maanjäristysoperaatiossa ja silloin tunsimme useita jälkijäristyksiä. Nepalissa tilanne oli aivan toisella tavalla rankka, koska lapset olivat mukana. Siinä kamppailee ajatuksen kanssa, että minun valintojeni vuoksi omat lapseni ovat vaarassa.”

Työn merkitys motivoi

Lähitulevaisuudessa Lahden perhe pitää edelleen Saariselkää tukikohtanaan. Perheessä on nyt kahdeksasluokkalainen ja viidesluokkalainen lapsi, joten tällaisella järjestelyllä mennään vielä monta vuotta eteenpäin.

Lahdella on ollut myös satunnaisia kokeiluja suuntautua perinteisemmälle työuralle, mutta ne eivät ole ottaneet tuulta siipien alle. Kun Saariselällä asuessa äitiysloma loppui, hän haki töitä lähiseudulta. Hänelle tarjottiin controllerin pestiä paikallisessa kylpylähotellissa.

”Olin siellä vuoden töissä. Se on ainoa kokemukseni käytännön bisneselämästä, ja totesin että se ei motivoi minua millään tavalla. Sekä yrityspuolella että järjestöpuolella tehdään järjettömän pitkiä päiviä, mutta järjestöpuolella sen kestää, koska kokee että työllä on merkitystä”, Lahti pohtii.

Raskaan työn vastapainona Lahdelle on ollut perhe. Se on pitänyt jalat maan pinnalla.

”Mies on matkoillamme soitellut iltaisin töihin, ja kysellyt onko siellä ketään kuolemassa, vai voitko tulla jo kotiin syömään. Yksinään vetää itsensä herkemmin piippuun, kun kukaan ei ole kyseenalaistamassa, miksi tekee niin pitkää päivää.”

6.6.2018

Ritva Lahti

  • Syntynyt: 1967
  • Koulutus: Kauppatieteen maisteri
  • Nykyinen tehtävä: Kansainvälisen avun ja kehitysyhteistyön freelancer
  • Plussat: Mahdollisuus tehdä mielenkiintoista ja merkityksellistä työtä lasten käydessä koulua Suomessa, multikulttuurinen työympäristö
  • Miinukset: Säännöllisten työtulojen puute, suunnittelun haasteellisuus esim. lomien suhteen
  • Harrastukset: Pianonsoiton alkeiden opiskelu aikuisiällä, jooga
  • Perhe: Mies ja kaksi lasta.

Työsuhteesta itsenäiseksi konsultiksi

Kuluvan vuoden alkupuolella Ritva Lahti oli Bangladeshissa töissä konsulttina avustamassa Bangladeshin Punaista Puolikuuta ja kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun Liittoa kokonaisvaltaisen suunnitelman tekemisessä Myanmarin puolelta tulevien pakolaisten auttamiseksi. Maassa on noin 15 eri Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun organisaatiota avustustöissä, ja on tärkeää, että kaikki tekevät koordinoidusti työtä samojen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Bangladeshin-keikka oli Lahdelle ensimmäinen kerta konsulttina. Aikaisemmin hän on ollut työsuhteessa ja saanut palkan SPR:ltä, vaikka olisikin tehnyt töitä kansainväliselle Punaiselle Ristille. Työ itse on samaa kuinen ennenkin, mutta konsulttina on yrittäjän asemassa, ja suomalainen järjestelmä on hyvin jäykkä yrittäjiä kohtaan. Kun Lahti on tähän asti tehnyt töitä työsuhteessa, niin työttömyyskassa on toiminut turvaverkkona silloin, kun rupeama on loppunut.

”Nyt kun olen konsultti, on mielenkiintoista, kokeeko työttömyyskassa minut työnhakijaksi vai yrittäjäksi.”

Jos tukeutuminen ansiosidonnaiseen muuttuu mahdottomaksi, se vaikuttaa paljon Lahden tulevaisuuden suunnitelmiin.

Kansainvälisen Punaisen Ristin työ on kuitenkin reagoimista yllättäviin katastrofeihin ja haasteisiin, ja siinä mielessä luonteeltaan pikemminkin pätkätyötä kuin virka-aikojen raameihin ujutettavaa eläkevirkatyötä.

”Aina joutuu opettelemaan uutta ja joustamaan. Aasiassa piti esimerkiksi opetella, miten työskennellä tulkin välityksellä.”

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013