( Kehittyminen )

Eteenpäin ekonomin mieli!

Teksti Tarja Västilä
Kuvitus Nora Kolari (kuvalähde IStockphoto)
Elinikäinen oppiminen on urakehityksen kannalta entistä tärkeämpää: laakereilleen jäänyt entisajan huippuosaaja ei välttämättä pärjää nykyvaatimusten mukaisessa työelämässä. Siksi Suomen Ekonomit kannustaa jäseniään kehittymään ja tarjoaa itsensä kehittämiseen myös palveluita ja työkaluja.

Opiskelu, töihin ja samasta työpaikasta eläkkeelle – tämän putken voi jokainen nykymaailmassa uraa luova unohtaa saman tien. Kuviosta on tullut huomattavasti monitasoisempi: oppia ammennetaan pitkin työuraa ja työpaikat ja -tehtävät voivat vaihtua useaan kertaan. Uralla eteneminen ei useinkaan onnistu ilman lisäkoulutusta.

”Yksi hankittu osaaminen ei enää riitä työmarkkinoiden murroksessa. Ihmiset ovat vasta nyt tottumassa siihen, että työurat pirstaloituvat ja uran aikana pitää koko ajan kehittyä”, toteaa Suomen Ekonomien koulutuspoliittinen asiamies Mika Parkkari.

Jotta ammattitaito pysyy muutoksen mukana, sitä on päivitettävä jatkuvasti. Joskus nokka on suunnattava myös kokonaan kohti uutta.

Myötämielisyyttä muutokseen

Koulutuspoliittinen asiamies myöntää, ettei osaamisen kehittäminen ole aina omasta tahdosta kiinni. Koulutuksen rahoittaminen, aikapula, elämäntilanne tai työttömyys voi estää kehittymishalua tai -tarvetta. Parkkari peräänkuuluttaa kolmikanta-ajattelua, jossa muutosmyötämielisiin talkoisiin osallistuisivat niin työnantajat ja -tekijät kuin valtio.

”Työnantajien tehtävä on pitää huolta alaisistaan. Se tarkoittaa myös sitä, ettei porukkaa vaihdeta heti uuteen, kun osaamistarve vaihtuu. Tuskin on hankalampaa tai kalliimpaa kouluttaa omaa väkeä kuin palkata uusia tilalle.”

Parkkarin mukaan organisaatioissa ymmärretään, että työntekijät ovat tärkein resurssi. Kun heidän osaamisensa kasvaa, myös yritys pystyy vastaamaan ajankohtaisiin työelämän haasteisiin.

Haloo, kuuleeko valtio?

”Politiikan tukea tarvittaisiin erilaisiin rahoitusinstrumentteihin, joissa voisi olla myös jaettua riskiä, ja joiden avulla ihmiset saataisiin pysymään työelämässä.”

Parkkari myöntää, että hallituksen ehdottamat rajoitukset ovat ristiriidassa elinikäisen oppimisen ja osaamisen kehittämisen kanssa. Hallituksen esityksessä aikuiskoulutustukea leikattaisiin sekä heikennettäisiin työttömyysturvaa nauttivan oikeutta yliopisto-opiskeluun. Parkkarin mukaan akavalainen yhteisö toimii aktiivisesti, jotta rajoituksia ei toteutettaisi.

Elinikäinen oppiminen on noussut uudelleen keskiöön myös eurooppalaisessa kontekstissa, jossa on nähty, ettei pelkkä muodollinen koulutus riitä muuttuvassa maailmassa. Digitalisaatio on vaikuttanut työntekemisen tapoihin, ja jokainen on siihen jo tavalla tai toisella kytköksissä.

”Isoimmat osaamistarpeen muutokset on koettu finanssialalla: perinteinen tekeminen on poistunut, asiakkuudet ovat muuttuneet ja tarjolla on erilaisia palvelumuotoja, joita aikaisemmin ei ollut olemassakaan. Se vaatii uudelleenorientoitumista.”

Uralle uudet stepit

Suomen Ekonomit tarjoaa monipuolisia palveluita ja kehittymismahdollisuuksia koko työelämän varrelle. Parkkari kehottaakin tenkkapootilanteessa ottamaan rohkeasti yhteyttä. Ypöyksin voi olla haastavaa löytää paras suunta elämälleen.

Tämän huomasi myös yli 20 vuotta työelämässä ollut Christina Björkell. Rahoitusalalle aikoinaan Hankenista valmistunut ekonomi työskenteli ensin finanssialalla, kunnes it-maailma vei mukanaan. Hän suoritti tietojärjestelmätieteen muuntokoulutuksen.

”Pari vuotta sitten olin taitekohdassa ja otin yhteyttä Suomen Ekonomien urapalveluihin. Siitä kaikki lähti. Olen todella kiitollinen keskusteluista uravalmentaja Arja Parpalan kanssa.”

Björkell osallistui urapalvelutapaamisten jälkeen Suomen Ekonomien ryhmäcoachingiin, jossa hänellä oli selkeä tavoite löytää ennen kaikkea itsensä.

”Töissä olin tuntenut olevani vain nappula muiden joukossa. Halusin löytää polun, jossa minulla yksilönä olisi arvoa. Ryhmäcoaching oli arvokas kokemus, mutta jotain jäin kaipaamaan.”

Parpalan sparraus tuli uudelleen tarpeeseen. Sen pontimena Björkell ilmoittautui valmennuskoulutukseen. Solmut alkoivat aueta.

”Olin kulkenut laput silmillä, enkä ollut huomannut, kuinka paljon osaamista minulla jo on.”

Harjoitusvalmennuksissa hän sai uutta energiaa ja huomasi sekä viihtyvänsä että pärjäävänsä valmentajana.

”Kun saa valmennettavan itse oivaltamaan ja löytämään ongelmaan ratkaisun, se motivoi molempia osapuolia. Vuoden aikana olen oppinut itsestäni paljon ja löytänyt uusia näkökulmia. En ollut aikaisemmin ajatellut, että voisin toimia kouluttajana, vaikka olin sitä työssäni tehnytkin.”

Sen lisäksi että Björkell toimii EFQM-laatuarvioijana (European Foundation of Quality Management) Laatukeskuksessa, hänellä on nyt elämäntaidon valmentajan diplomi. Enneagrammi-persoonallisuustestin avulla hän on oppinut ymmärtämään, miksi työelämässä oli usein paha olo ja mikä puolestaan tuottaa hyvää oloa.

”Hyvinvoinnin arvostamisen olen oppinut kantapään kautta: kuormittavassa työssä tunnollisen, sitoutuneen ihmisen on vaikea vetää rajoja. Haluaisin yhdistää kaiken osaamiseni olemalla hyvä itselleni sekä tuottamalla hyvää myös muille valmennuksen, enneagrammin ja mindfulnessin avulla.”

Björkell on juuri saanut vakituisen työpaikan. Samalla hän aikoo pohjustaa omaa yritystään ja kouluttautua lisää.

Ryhmästä oppeja ja oivalluksia

Suomen Ekonomien ryhmäcoaching on tarkoitettu niin esimiesasemassa kuin asiantuntijatyössä toimiville ekonomeille. Valmennusprosessissa coach ja ryhmä auttavat valmennettavaa hyödyntämään nykyisen ja käyttämättömän potentiaalinsa.

”Näin valmennettava kehittyy ja saa voimavaroja saavuttaakseen tavoitteensa. Coaching osoittautui erinomaiseksi työkaluksi moneen erilaiseen työrooliin – olipa sitten esimies, asiantuntija, konsultti, mentori, kouluttaja tai urheiluvalmentaja”, kiittelee ryhmäcoachingiin osallistunut markkinoinnin ammattilainen Birgit Eskelinen.

Muutaman kuukauden pituisessa koulutuksessa oli yhdeksän tapaamiskertaa ja kymmenkunta oman alansa osaajaa, joista jokainen pääsi valmentamaan ja olemaan itse valmennettavana.

”Koulutus oli käytännönläheistä ja luottamuksellista. Pienryhmissä käsiteltiin niin työ- kuin yksityiselämän haasteita, joihin coachin ja ryhmän avulla valmennettava löysi itse ratkaisunsa. Oli antoisaa pysähtyä hetkeksi ja päästä kuulemaan erilaisten ihmisten ja työympäristöjen konkreettisia haasteita. Silmät aukesivat.”

Eskelisen mukaan käsiteltäviä asioita oli laidasta laitaan: miten esimies saa työntekijöihinsä tekemisen meininkiä ja motivaatiota, kuinka tietoa jaetaan, miten perheelle pystyy kertomaan uudesta elämäntilanteestaan tai miten omalle uralleen voisi löytää lisää vaihtoehtoja.

”Suurin anti oli se, että opin kysymään oikein. On tärkeää, ettei välitä omaa arvomaailmaansa eikä johdattele. Kun saa vastapuolen ajatusmaailmaa edistettyä, se vahvistaa myös ongelmanratkaisukykyä käytännön työelämässä.”

Lisäksi ryhmäcoaching kasvatti esiintymis- ja vuorovaikutustaitoja.

”Pyrin opiskeluaikana hälventämään esiintymisjännitystäni ja osallistuin kurssille, jossa pidin monologia satapäisen kuulijajoukon edessä. Sellainen ei kehitä sosiaalisia taitoja laisinkaan, ne opitaan vain vuorovaikutuksessa toisten kanssa.”

Eskelinen koki, että coaching vahvisti hänen osaamistaan, josta on jatkossa hyötyä sekä markkinointi- ja myyntitehtävissä että koulutuksissa. Eskelisellä on opettajan pätevyys, joten työkalu sopii hyvin myös opetusmetodiksi koulutusalan tehtävissä.

”Olen siirtymässä yritysmaailmaan konsultiksi ja aprikoinkin, voisiko coaching-sertifiointi olla seuraava askel uralla. Coachingissa on valtavasti soveltamismahdollisuuksia.”

Rohkeutta ja itsetuntemusta

Missä olen hyvä ja missä voin kehittyä? Juha Kangas lähti etsimään vastauksia näihin kysymyksiin Ekonomien mentorointiohjelmasta. Koko uransa vakuutusalalla työskennellyt yhteyspäällikkö halusi pärjätä työssään aiempaa paremmin.

”Minulla oli valtava halu kehittyä. Kyse ei ole ollut niinkään uralla etenemisestä. Menestyminen tarkoitti omalla kohdallani sitä, että olisin ammattilainen kaikissa tekemisissäni. Halusin tuntea itseni paremmin. Tähän kaipasin tukea mentorin näkemyksistä.”

Hakemuksen perusteella liitto etsi miehelle mentorin, joka osoittautui täsmävalinnaksi. Hän auttoi Kangasta selvittämään omia vahvuuksiaan vuoden kestäneen mentoroinnin aikana.

”Mentori sai minut keskustelemaan itseni kanssa ja auttoi omien oivallusten tekemisessä. Teki hyvää astua epämukavuusalueelle. Mentorointivuosi kuuluu niihin isoihin askeleisiin, joita olen ottanut itseni kehittämisessä. Ilman ohjelmaan hakeutumista minussa olisi iso aukko.”

Hyvä merkki omistautumisesta puolin ja toisin on se, että yhteydenpito mentorin ja aktorin välillä on säilynyt. Kangas toivookin, että etenkin nuorilla olisi mahdollisuus tarttua tilaisuuteen. Hänen mukaansa aktoriksi haluavan tärkein työ on tehdä hyvä hakemus, johon omat tavoitteet on tarkasti kirjattu. Siten mentoroinnista on todellista hyötyä.

”Kun sain asiat näkyviksi ja tiedostin vahvuuteni, pystyin käyttämään niitä jatkossa vipuvartena omassa ammatillisessa kehityksessäni. Kun itsetuntemus lisääntyi, myös itseluottamus kasvoi. Tulin aiempaa rohkeammaksi.”

Kankaan mukaan itsensä kehittäminen on Suomessa vielä aliarvostettua: ei uskalleta olla haavoittuvia eikä tunnisteta omaa persoonaa ja tekemisen tapaa. Hän kertoo esimerkin kurssista, jossa yleisö kysyi vain aiheeseen liittyviä teknisiä asioita, kun olisi pitänyt keskittyä vallan muuhun.

”Kuulijakunnan varmuus omasta asiantuntijuudesta tuntui olevan kovin ohut. Maailman muuttuessa ja työelämän monipuolistuessa juuri asiantuntijuutta pitäisi osata vahvistaa ja myydä. Olisin halunnut kaataa saavista rohkeutta koko saliin.”

Jo nyt Kangas valmentaa oman työn ohessa, ja hän uskoo jonain päivänä ryhtyvänsä myös mentoriksi. Hyvä kokemus siivittää. Miehen asennetta kuvaa hyvin hänen Twitter-esittelynsä: Toinen jalka tukevasti tulevaisuudessa. Aina voi oppia enemmän.

19.10.2016

Kysy neuvoja, aseta tavoitteita

Kaupallinen ja taloustieteellinen ala on laaja, ja alalla työskentelevien tarpeet ovat erilaiset ja mahdollisuudet moninaiset. Suomen Ekonomien keräämistä vastavalmistuneiden palautteista käy ilmi, että moniin työssä tärkeisiin taitoihin ei saanut riittävästi eväitä opiskelujen aikana.

”Muun muassa ongelmanratkaisukyky koettiin merkitykselliseksi työelämässä, mutta sitä pystyi kehittämään vain vähän yliopistossa. Lisäksi kaivattiin lisää sosiaalisia taitoja, joita tarvitaan niin ryhmässä toimimisessa kuin kaikenlaisessa vuorovaikutuksessa”, toteaa Suomen Ekonomien koulutuspoliittinen asiamies Mika Parkkari.

Tarpeet myös muuttuvat uran varrella.

”Joku voi kaivata urasuunnitteluun tukea, toinen oman alansa substanssiin liittyviä palveluita. Jos haluaa ryhtyä opiskelemaan, voidaan pohtia, miten opiskelua voisi rahoittaa, mistä saisi lisätietoa tai millainen koulutus toimisi parhaiten.”

Parkkarin mukaan tavoitteiden asettaminen on ensimmäinen askel. Tavoitteellisuus liittyy niin ammatillisen osaamisen kuin oman itsen kehittämiseen. Kyse on paljolti kyvystä johtaa itseään.

”On tunnistettava omat vahvuutensa ja heikkoutensa sekä oltava valmis muutokseen ja myös hallitsemaan sitä. Tavoitteet auttavat eteenpäin, mahdollisuuksia on ja niihin kannattaa tarttua.”

Tutustu Suomen Ekonomien urapalveluihin osoitteessa ekonomit.fi/palvelut.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013