( Yhteiskunta )

Finanssiala luovii ristiaallokossa

Teksti Matti Koskinen
Kuvat Aleksi Poutanen, Roope Permanto ja IStockphoto
  • Perinteisellä pankki- ja vakuutustoimialalla on syytä kysyä, tarvitaanko nykymuotoisia pankkeja ja vakuutusyhtiöitä tulevaisuudessa, sanoo Harri Nummela.
  • Finanssivalvonnan johtajan Anneli Tuomisen mukaan kriisin jälkeen on tehty paljon, jotta ainakaan samantyyppistä kriisiä ei enää tulisi.
  • Sääntely ja valvonta ovat loitontuneet kauas Suomesta, toteaa OP:n edunvalvontajohtaja Erkki Sarsa.
  • Pitkään alhaalla ollut korkotaso vaikuttaa myös pankkien tuloksiin ja kannattavuusnäkymiin pitkällä aikavälillä, muistuttaa Suomen Pankin Paavo Miettinen.
Euroopan pankit ovat muutosvoimien kourissa. Digitalisaatio, pankkiunioni ja kiristyvä sääntely tuntuvat myös Suomessa. Mihin suuntaan finanssiala on matkalla?

Lähes kymmenen vuotta sitten Yhdysvaltojen asuntokuplasta alkanut finanssikriisi jätti syvän kraaterin rahoitusalan maisemaan. Historiallisen tuhoisa romahdus antoi aihetta sääntelyn kiristämiseen tulevien sokkien ehkäisemiseksi. Euroopassa romahdus johti pankkikriiseihin muun muassa Kreikassa, Irlannissa ja Islannissa.

”Joissakin Euroopan maissa on yhä pankkisektorilla ongelmia. On hoitamattomia lainoja, joiden siivoaminen pois pankkien taseista on ollut hidasta”, sanoo Suomen Pankin rahoitusmarkkina- ja tilasto-osaston toimistopäällikko Paavo Miettinen.

”Toinen asia on heikko reaalitalous, jota on pyritty piristämään rahapolitiikalla. Matalan korkotason pitäisi siihen tepsiä, mutta pitkään alhaalla ollut korkotaso vaikuttaa myös pankkien tuloksiin ja kannattavuusnäkymiin pitkällä aikavälillä”, Miettinen jatkaa.

Taloustilanteen ja lisääntyneen sääntelyn lisäksi pankkialaa muokkaa digitalisaatio, megatrendi, jonka vaikutus ulottuu käytännössä lähes kaikille toimialoille.

Digitalisaatio mahdollistaa palvelukonseptien uudistamisen, toiminnan tehostamisen ja kustannustehokkuuden parantamisen. Mutta se edellyttää myös investointeja ja tuo alalle mukanaan uusia kilpailijoita.

”Pankit, joilla on vaikeuksia generoida tulovirtaa, ovat hankalammassa tilanteessa siinä kilpailussa”, Miettinen toteaa.

Pankkien toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Se pakottaa myös pankit sopeuttamaan toimintamallejaan. Mihin pankki- ja rahoitusala Suomessa ja Euroopassa on matkalla?

Digitalisaatio tuo uutta kilpailua

”Digitalisaation ja asiakaslähtöisyyden osalta finanssikriisistä seurasi vähän hitaampi vaihe. Alan yritysten fokus kääntyi sisäänpäin ja kriisistä selviytymiseen, ja esimerkiksi palveluiden kehittämiseen tuli tietynlainen suvantovaihe”, kertoo OP Ryhmän Digitaalisen liiketoiminnan ja asiakaskokemuksen johtaja Harri Nummela.

Palveluiden kehittäminen alkoi toden teolla kiihtyä jälleen vuoden 2012 vaiheilla, jolloin myös mobiiliteknologia otti aimo loikan eteenpäin. Iso osa pankkiasioista on jo mahdollista hoitaa älypuhelimella.

Pankeille digitalisaatio tuo tehokkuusetuja ja asiakkaille kaivattuja sähköisiä asiointimahdollisuuksia. Kokonaisuutena digitalisaatio tuo finanssialalle myös kilpailua alan ulkopuolelta. Pienet, erikoistuneisiin ratkaisuihin keskittyvät startupit ja Applen ja Googlen kaltaiset teknologiajätit astuvat perinteisten rahoituslaitosten tontille.

Rahoitusalan teknologia eli fintech on nouseva ala, jonka arvioidaan keränneen viime vuonna maailmanlaajuisesti sijoituksia yli 20 miljardin euron arvosta. Fintech-yritysten epäillään haukkaavan noin neljänneksen pankkien nykyisestä liiketoiminnasta.

Euroopassa alan suurimmat keskittymät ovat Alankomaissa ja Britanniassa, missä ensimmäisen sukupolven täysin digitaaliset uudet pankit, kuten Atom Bank ja Mondo, odottavat jo toimilupiaan.

”Parhaiten pärjää toimija, joka osaa yhdistää henkilökohtaisen vuorovaikutuksen, digitaalisen teknologian, palvelumuotoilun ja datan. Se on voittava yhdistelmä”, Nummela kiteyttää.

Ensimmäisessä aallossa haastajat ovat jo mullistaneet maksamisen ja päivittäisen taloudenhallinnan palveluja. Applen ja Googlen lisäksi pienemmät startupit, kuten Square ja iZettle, valtaavat omia kaistaleitaan maksuliikenteen käsittelystä.

Tietä tulokkaille on raivannut EU:n uusi maksupalveludirektiivi, joka pakottaa pankit avaamaan tiliensä ohjelmointirajapinnat kilpailijoille. Direktiivin on määrä tulla voimaan 2018 mennessä.

Toimialat liukuvat ja limittyvät

Finanssialan kilpailukenttä näyttää jatkossa hyvin erilaiselta kuin nyt. Uusien digitaalisten toimijoiden lisäksi niin sanottu varjopankkisektori, eli pankkisääntelyn ulkopuoliset rahoituspalvelut, kasvavat Euroopassa vauhdilla. EU pyrkii nimittäin tasapainottamaan jäsenmaiden talouksien riippuvuutta pankkien luotonannosta kehittämällä yhteisiä pääomamarkkinoita. Tavoitteena on lisätä rahoituksen tarjontaa pankkisektorin ulkopuolelta.

Uudet kilpailijat haastavat pankit uudistumaan tai tekemään yhteistyötä. Toistaiseksi tulokkaat eivät kuitenkaan vastaa perinteisiä täyden palvelun finanssitaloja, vaan keskittyvät ratkaisemaan tiettyjä ongelmia ja tarjoamaan kohdennettuja palveluita.

”Mikään ei estä perinteisiä toimijoita kehittämästä itse omia täsmäratkaisuja tai kumppanoitumasta fintech-startupien kanssa. Tästä saadaan innovaatiota ja uutta ajattelutapaa, ja startup saa valmiin asiakaskunnan ja leveämmät hartiat oman ideansa kaupallistamiseen”, Nummela sanoo.

Toinen kehityssuunta on perinteisten pankkisektorin toimijoiden laajentuminen uusille toimialoille ja palvelukokonaisuuksiin. Esimerkiksi OP Ryhmä on omalta osaltaan laajentanut hyvinvointi- ja terveyspalveluihin. Se myös erosi vastikään pankkialan etuja valvovasta Finanssialan Keskusliitosta.

”OP:n strategiassa on keskeinen linjaus, että OP Ryhmä alkaa muuttua monialaiseksi palveluyritykseksi, jolla on vahva finanssiosaaminen. Uskomme, että iso osa asiakkaista haluaa yksittäisen tuotteen tai palvelun sijaan kokonaisratkaisuja isoihin elämän tarpeisiin”, Nummela selittää.

Esimerkiksi asumisen osalta finanssisektori tarjoaa nykyisin asuntolainan ja kenties kotivakuutuksen. Asumiseen liittyy kuitenkin monia muitakin tarpeita, kiinteistönhuollosta vuokranvälitykseen, jotka voitaisiin yhdistää saman katon alle.

”Voi jopa sanoa että perinteisellä pankki- ja vakuutustoimialalla on syytä kysyä, tarvitaanko nykymuotoisia pankkeja ja vakuutusyhtiötä enää tulevaisuudessa? Samoja palveluita varmasti tarvitaan, mutta millaiset toimijat niitä tarjoavat, se on suurempi kysymys”, Nummela sanoo.

Haasteena toimialojen murroksessa ja kilpailukentän myllerryksessä on sääntely, joka on finanssialan kohdalla poikkeuksellisen seikkaperäistä.

Toisaalta EU:n tasolla pyritään avaamaan rahoitusalaa innovaatioille muun muassa maksupalveludirektiivin kaltaisilla säädöksillä. Toisaalta myös fintech-alaan liittyy muun muassa tietoturvariskejä, jotka edellyttävät uudenlaista valvontaa. Samalla sääntelyn tulisi taata tasainen pelikenttä kaikille keskenään kilpaileville toimijoille.

Sääntelyllä tavoitellaan vakautta

Finanssialaa koskeva sääntely ja valvonta on kahdeksan vuoden takaisen pankkikriisin jälkeen kiristynyt kaikkialla maailmassa. Euroopan unionissa se on johtanut pankkiunionihankkeeseen, jonka tavoitteena on lisätä vakautta tuomalla kaikki euroalueen pankit yhteisen sääntelyn, valvonnan ja kriisinratkaisumekanismin piiriin.

”Valvonnan osalta huomattiin, että ei voida luottaa yksittäisen maan valvontaan, jos kyseessä on pankki, joka toimii useassa maassa. Se edellyttää keskitettyä valvontaa, ja sen vuoksi perustettiin Euroopan keskuspankin yhteinen valvontamekanismi”, perustelee Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen.

Finanssivalvonta tekee nykyisin tiivistä yhteistyötä EU:n pankkiviranomaisen kanssa ja osallistuu suurimpien pankkien valvontaan yhteisessä valvontamekanismissa. Suomessa tämä koskee neljää luottolaitosta, joista Nordea on siirtymässä ulos pankkiunionista. Nordean Suomen tytäryhtiö muuttuu ensi vuonna Ruotsin emoyhtiön sivuliikkeeksi.

Sääntelyn osalta vuoden 2011 jälkeen pankkien pääoma- ja maksuvalmiusvaatimuksia on lisätty ja muun muassa johdannaiskauppaan on tullut uusia sääntöjä. EU-tason viranomaisilla on mahdollisuus puuttua myös makrovakauspäätöksentekoon ohi kansallisen tason viranomaisten. Näin pyritään varmistamaan, etteivät kansalliset viranomaiset aja vain oman maan pankkien ja asiakkaiden etua vakauden kustannuksella.

”Paljon on tehty kriisin jälkeen, jotta ainakaan samantyyppistä kriisiä ei tulisi”, Tuominen sanoo.

Lisääntynyt sääntely on pankkialalla koettu toisaalta myönteisenä, toisaalta raskaana. Markkinoiden vakaus on kaikkien etu, mutta kiristynyt valvonta ja hurjasti kasvanut raportoinnin tarve koetaan raskaana, etenkin kun yhteiseen kehikkoon on sovitettava hyvinkin erilaisia pankkeja.

”Vakauden vahvistamisen yksi puoli on se, että eri maiden pankkisektorien lähtökohdat ovat erilaiset. Miten ne saadaan kaikki samalle viivalle, ennen kuin esimerkiksi maiden yhteisvastuuta talletussuojan osalta lisätään”, kysyy OP Ryhmän edunvalvontajohtaja Erkki Sarsa.

Missä menee ylisääntelyn raja?

OP Ryhmä on muiden suurimpien pankkien tavoin EKP:n suorassa valvonnassa. Sarsan mukaan alkuvaiheessa kulttuurierot maiden välillä ovat omiaan aiheuttamaan ongelmia. Suomessa on totuttu keskustelevaan valvontakulttuuriin, joka ei kaikissa maissa ole lainkaan tuttu.

”Eikä sääntelyä luoda edes EU-tasolla, vaan standardeista päätetään pääosin globaalilla tasolla G20-maiden Baselin pankkivalvontakomiteassa. EU:ssa ne sisällytetään yhteiseen harmonisoituun sääntökirjaan, jota EKP tunnollisesti soveltaa. Sääntely ja valvonta ovat loitontuneet kauas Suomesta, mikä näkyy uutena valvontakulttuurina”, Sarsa toteaa.

Fivan Tuominen myöntää, että EKP tavoittelee entistä tiukempaa valvontakulttuuria ja perusteellisempia menetelmiä. Periaatteessa sekä valvottavilla että valvojilla on kuitenkin yhteinen tavoite: vakaat, turvalliset ja luotettavat rahoitusmarkkinat.

”Toki, kun valvonnassa on eri kansalaisuuksien edustajia, myös toimintatavoissa voi alkuvaiheessa olla eroja. Siihen voi tietysti vaikuttaa sekin, että joissain maissa pankkisektorilla on ollut paljonkin ongelmia ja pankkien sanaan ei kaikissa asioissa ole voinut luottaa”, Tuominen sanoo.

Lisää sääntelyä on Baselin komitean taholta vielä tiedossa, ja tilanne on joidenkin tahojen mukaan menossa jo ylisääntelyn puolelle. Etenkin Finanssialan Keskusliitto on moittinut sääntelyn haittaavan jo pankkien valmiutta luotonantoon.

Sääntelyn vaikutusten arvioiminen on EU:n asialistalla. Arvioinnissa on määrä selvittää, mitä vaikutuksia sääntelyllä on ollut esimerkiksi yritysrahoituksen ja talouskasvun kannalta. Onko sääntely tosiaan haitannut luotonantoa ja sitä kautta hidastanut kasvua?

Hankkeen tulevaisuus on tosin auki, sillä sen luotsina toiminut Britannian EU-komissaari Jonathan Hill erosi Britannian EU-eropäätöksen jälkeen.

”Tietysti alan keskusjärjestön tehtävä on arvioida kriittisesti sääntelyä. Mutta kun ajattelee Euroopan pankkisektorin ongelmia, eivät ne johdu sääntelystä. Ne johtuvat siitä, että luottosalkut ovat huonossa kunnossa, yleinen talouskehitys on heikkoa ja pankin hallintokulttuurissa on puutteita”, Tuominen sanoo.

Ongelmapankit uhkaavat vakautta

Vaikka eurooppalaisten pankkien vakavaraisuus on parantunut, on alalla vielä saneerattavaa. Korkokate, eli pankin saamien ja maksamien korkojen erotus, on pankkien tuloksen peruspilari. Se on alhaisten korkojen vuoksi kaventunut.

Euroalueen akuuteista ongelmista ovat tänä vuonna nousseet esiin Italian pankkien sekä toisaalta Saksan pankkisektorin heikkoudet. Lehdet ovat väläyttäneet jopa uuden pankkikriisin mahdollisuutta. Riskien vuoksi myös pankkiunionihankkeen seuraava vaihe, yhteinen talletussuoja, on pienoisessa poliittisessa vastatuulessa.

Suomalaisten finanssialan toimijoiden kytkökset ongelmapankkeihin ovat melko vähäisiä ja rahoitusalan tilanne muutenkin suhteellisen vakaa.

Suomen Pankin mukaan pankkisektorin riskit liittyvät pääasiassa kotitalouksien velkaantuneisuuteen, pohjoismaihin sekä alan keskittyneisyyteen. Suomessa on muutama iso ja vahvasti muihin pohjoismaihin kytkeytynyt toimija, ja kotitalouksien asuntolainat ovat merkittävä osa pankkien liiketoimintaa.

”Meillä 1990-luvun pankkikriisi oli 2008 finanssikriisiä kovempi isku. Sen seurauksena suomalainen pankkisektori on saneerattu ja eurooppalaisella mittapuulla suhteellisen tehokas”, Tuominen kertoo.

Italiassa ongelman muodostavat hoitamattomat lainat, joita on pankkien taseissa arvioiden mukaan yli 350 miljardin euron edestä. Kaiken taustalla ovat kuitenkin heikko talouskasvu sekä tehoton ja heikko pankkisektori, joka kaipaisi uudelleenjärjestelyä.

Tilannetta kärjistää Euroopan pankkiunionin yhteinen kriisinratkaisumekanismi. Uusien sääntöjen mukaan valtio ei voi tulla pankkien avuksi, ennen kuin sijoittajat ovat osallistuneet tappioiden kattamiseen. Italiassa pankkeihin ovat sijoittaneet pääasiassa tavalliset kotitaloudet, monet vielä ennen uusien sijoittajavastuusääntöjen voimaantuloa.

“Sijoittajavastuun ongelma on, että se voi aiheuttaa arvaamattomia ongelmia muille pankeille. Sijoittajavastuun mahdolliset seuraukset pitäisi pystyä arvioimaan ennakolta ja hallitsemaan”, Tuominen sanoo.

Myös Saksassa pankkisektori on tehoton, mutta suurin huomio on kohdistunut euroalueen suurimpaan pankkiin, Deutsche Bankiin. Sen ongelmat ovat seurausta muun muassa huonosta johtamisesta. Pankki teki viime vuonna melkein 7 miljardia euroa tappiota, ja sitä uhkaa lähes sen nykyistä markkina-arvoa vastaava korvausvaatimus Yhdysvalloista.

Mitä isompi pankki, sitä enemmän sillä on kytköksiä muihin rahoituslaitoksiin: keskinäisiä lainoja, johdannaiskauppoja ja muita linkkejä. Esimerkiksi Deutsche Bankilla on johdannaissopimuksia tuhansien miljardien arvosta. Pankin konkurssi vetäisi pahimmassa tapauksessa mukanaan muita rahoituslaitoksia ja horjuttaisi pankkien keskinäistä luottamusta. Se voisi jäädyttää koko Euroopan finanssialan.

”Esimerkiksi vuoden 2008 kriisissä oli kysymys subprime-lainoista, joista kaikki sijoittajat eivät edes tienneet tismalleen mitä ne ovat. Tiedettiin että monella oli altistuksia niihin, mutta kukaan ei tiennyt kuinka paljon”, selittää Suomen Pankin Miettinen.

”Samanlaista koko järjestelmää keikuttavaa yksittäistä tekijää, kuten subprime-lainat, ei ole tällä hetkellä näkyvissä. Mutta toki pankit ovat yhteydessä toisiinsa johdannaiskaupoissa ja muillakin tavoin. Mitä isompi peluri, sitä enemmän linkkejä”, Miettinen jatkaa.

Miettisen mukaan ketjureaktion vaara on olemassa ison pankin kaatuessa, mutta Euroopan pankit ovat nyt paremmin varautuneita sokkeihin.

”Tänä vuonna on jo nähty muutamia sokkeja, kuten Ison-Britannian EU-eropäätöksen jälkeinen markkinaturbulenssi. Niistä on selvitty kohtalaisesti. Stressitestit osoittavat, että ainakin vakavaraisuuden osalta pankit ovat ok-kunnossa.”

7.12.2016

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Uusi perhevapaajärjestelmä rakennettava joustavuuden periaatteelle

Isien perhevapaat ovat keskeinen osa käynnissä olevaa perhevapaauudistusta. Koska tavoitteena on edistää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa, isille korvamerkittyjä perhevapaita pitää myös lisätä. Jotta tästä vapaiden lisäämisestä olisi hyötyä, olisi isien alettava aktiivisemmin käyttää jo nyt heille korvamerkittyjä vapaita, vapaasti jaettavista vapaista puhumattakaan.

Isät käyttävät ensisijaisesti heille korvamerkittyjä, ansiosidonnaisesti korvattavia vapaita. Monessa perheessä isä käyttää vain ja ainoastaan ne kolme viikkoa, jotka nykyisessä perhevapaajärjestelmässä voi käyttää samaan aikaan äidin pitämien vapaiden kanssa. Tämä kolme viikkoa on toki perheelle hyvin tärkeä ajanjakso, mutta perhevapaiden jälkeisen perhevastuun jakautumisen kannalta olisi tärkeää, että isät käyttäisivät vapaita myös siten, että he ovat yksin vastuussa lapsesta äidin ollessa töissä.

Isien käyttämien perhevapaiden lisäämiseksi pitää käyttää kaikki mahdolliset keinot. Etuusjärjestelmän pitää ohjata ja mahdollistaa, ei estää tai rajoittaa. Työnantajalla ja työntekijällä tulee olla vapaus sopia vapaiden käytöstä haluamallaan tavalla etuusjärjestelmän estämättä. Tämän lisäksi tarvitaan myös nykyisen kaltainen subjektiivinen oikeus vapaiden pitämiseen ilmoitusaikaa noudattaen ja jaksojen määrää mahdollisesti rajoittaen.

Vaikka totaalinen poissaolo töistä useimmissa tapauksissa onkin mahdollinen, saattaa se tuntua hankalalta sekä työnantajalle että työntekijälle. Tällaisissa tapauksissa osa-aikainen perhevapaa olisi loistava vaihtoehto. Nykyään perhevapaan osa-aikaisuus on mahdollista vain vanhempainvapaan osalta siten, että isä ja äiti vuorottelevat töissä ja kotona. Tähän järjestelyyn ei siis voi käyttää isyysvapaapäiviä eikä isä voi olla osa-aikaisella isyysvapaalla äidin ollessa osan viikkoa kotihoidontuella. Tämä pitää korjata perhevapaajärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Ollessani itse viisi kuukautta kotona lapsen kanssa huomasin ajan kuluessa kaipaavani yhä enemmän vastapainoa lapsiarjelle. Aika kotona oli korvaamatonta, mutta töihin palatessani osasin arvostaa aivan uudella tavalla työrauhaa. Uskon, että vuorottelemalla kotona ja töissä pystyisin nauttimaan molemmista elämäni osa-alueista enemmän. Olen puhunut asiasta myös esimieheni kanssa ja hän totesi pitävänsä minut mahdollisen tulevan perhevapaani aikana mieluummin pidemmän aikaa osittain töissä kuin lyhyemmän aikaa kokonaan vapaalla. Etuusjärjestelmä ei tätä mallia kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista.

Kaikkiin töihin jaetut perhevapaat eivät sovi, mutta useisiin kyllä. Parhaassa tapauksessa kaikki osapuolet voittavat. Kummankin vanhemman työnantajat saavat työntekijänsä osittain käyttöön myös perhevapaiden aikana, vanhemmat saavat töistä vastapainoa kotona ololle ja lapsi saa luoda läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa.

Kosti Hyyppä
Asiamies, Isä

Tutustu myös maanantaina lanseerattuun isäaikaa.fi -kampanjaan, jossa tuodaan hyvällä tavalla esiin isän vapaiden merkitys. ”Vanhemmuus on elämäsi tärkein tehtävä. Ota isäaikaa. Perhevapaasta hyötyvät niin isä, lapsi kuin parisuhdekin.”

10.11.2017
Ryhtyisinkö vielä yrittäjäksi? – vuoropuhelua yrittäjän ja yrittäjyyttä pohtivan välillä

Mahdollisen tulevan yrittäjän Kari Leppilahden ja nykyisen yrittäjän Kaisa Kokkosen ajatuksia asiantuntijayrittäjyydestä.

Kari: Ikää mittarissa vasta 60, mutta pitkä ura taloushallinnon ja -johdon tehtävissä useissa eri yrityksissä on kohdallani tällä erää päättymässä. Yrittäjyyteen taasen läheisesti liittyy lähes 20 vuoden rupeama franchising -työnantajan palveluksessa ja ketjun johdossa, eli myös toimitusjohtajakokemusta löytyy. Siksipä pohdintaan: ryhtyisinkö yrittäjäksi vai tyytyisinkö niin sanottuun eläkeputkeen ja ansiosidonnaisen nostoon – siinä sivussa työhakemuksia tehden ja mahdollisia työpaikkoja tutkaillen.

Työvuosia olisi kuitenkin vielä tarjolla 5-10 ja yrittäjänä voisin tarjota kokemustani esimerkiksi lyhyissä projekteissa ja konsultoinneissa – tai väliaikaisena vuokratalousjohtajana. Juuri tällainen ’väliaikainen’ olen viimeisen vuoden ollut, tosin ihan työsuhteessa.

Kaisa: Olen ollut yrittäjänä reilut kuusi vuotta, sitä ennen palkansaajana yli 20 vuotta talousjohdon tehtävissä. Teen talousjohdon, rahoituksen ja yritysjärjestelyjen konsultointia Akeba Oy:ssä. Pääpaino on ollut asiakkaissa, joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, mutta konsultoin myös pieniä yrityksiä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tyypillisesti teen työtä isoissa muutoshankkeissa tai vaikka listautumisprojekteissa osana projektitiimiä tai tiimin vetäjänä.

Päätin ryhtyä yrittäjäksi muuttaessamme Hyvinkäälle – elämään tuli muutenkin isoja muutoksia ja aika tuntui sopivalta. Asia oli pohdituttanut minua jo pitkään. Projektiluontoiset hankkeet ja   kehitystyö sekä yritysjärjestelyt olivat minusta mukavinta, mitä voi töissä tehdä. Nyt teen vain asiakasprojekteja – ja todella nautin työstäni.

Kari: Mutta ne yrittäjän riskit! Löytyykö yritykselle liikeidea, joka tuo asiakkaita ja työtehtäviä – paljonko pitää panostaa rahaa markkinointiin, että saa nimensä näkyviin ja kauanko tämä vaihe kestää? Minkä kokoinen pitäisi olla starttivaiheen vaatima pääoma?

Kaisa: Ihan samat asiat mietityttivät minuakin. Yrityksen toiminta-ajatus ja asiakasprojektien luonne selvisivät käytännössä vasta kun päätös yrittäjyydestä oli syntynyt ja ensimmäiset asiakkaat saatu. Autan yrityksiä muutostilanteissa – projektiosaamista ei kaikista yrityksistä löydy. Osaan myös auttaa kysymyksissä liittyen esim. pörssiyhtiönä toimimiseen tai hyvään hallinnointitapaan.

Alussa nettisivujen luonti oli isoin markkinointisatsaus. Halusin sivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – lisäksi satsasin visuaaliseen ilmeeseen, koska se on minulle tärkeää. Olin myös mukana erilaisissa tapahtumissa jakamassa käyntikortteja sekä keskustelemassa potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiantuntijatyö ei tarvitse suuria alkupanostuksia muuhun kuin verkostoitumiseen ja näkymiseen alan tilaisuuksissa. Minä käytin alussa muutamia tuhansia euroja nettisivuihin, käyntikortteihin ja mainoksiin.

Kari: Mitäs sitten, jos homma ei lähdekään lentoon? Ja yrityksen joutuu lopettamaan joko kokonaan tai sitten tilanne on vaikkapa sellainen että löytyy puoleksi vuodeksi projekti, mutta toinen puoli vuodesta menee ilman toimeksiantoja?

Kaisa: Alussa on hyvä varautua siihen, että on hiljaisempaa, kun yrityksen toimintaa ei vielä tunneta. On hyvä laskea, millä tulee toimeen ja selvittää jo etukäteen, mitä tehdä, jos ei selviä kaikista maksuista. Jokainen asiakastyö on hyvä tehdä niin, että asiakas suosittelee sinua seuraavalle. Asiakkaiden väliin on mielestäni hyväkin jäädä taukoja, että ehtii verkostoitua, suunnitella/parantaa palveluita ja tehdä asiakasmateriaalia. Kehittää siis omaa tekemistään eri tavoilla.

Kari: TE-keskuksen tulkinta ”palkansaaja vai yrittäjä” arveluttaa. TE-toimisto selvittää, oletko työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä. Arviointi ei kuitenkaan välttämättä ole yhdenmukainen esimerkiksi verotuksessa tehtyjen ratkaisujen kanssa (sic). Ja jos olet yrittäjä, niin tutkitaan, oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä. Tulkinta sitten vaikuttaa työttömyysetuuteen/työttömyysturvaan. Mielestäni pitäisi olla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyden käynnistämistä ansiosidonnaisella vähintään vuoden ajan – mutta ei taida onnistua? Ja mikä on tulkinta em. tilanteessa, jossa toimeksianto löytyy puoleksi vuodeksi, mutta sitten on hiljaista?

Entäpäs verottajan tulkinta – ”palkkaa vai yritystuloa/työkorvausta”. Verottajalta löytyy aiheesta sivukaupalla tekstiä, mutta kuitenkin viime kädessä ratkaisu tehdään ns. kokonaisarvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. Eli täyttä varmuutta tulkinnasta ei ole. Vanhemmat ja kokeneemmat varoittelevat, että vaikka olisi yritys ja rekisterit kunnossa, niin jos on vain yksi asiakas, saattaa verottaja tulkita yrittämisen työsuhteeksi – ja sehän se kalliiksi tulee.

Yllä olevan perusteella voi käydä niin, että verottajan mielestä olet työsuhteessa eli palkansaaja ja TE-keskuksen mukaan oletkin yrittäjä, eli palkansaajan työttömyysturvan ulkopuolella?

Kaisa: Juuri samoja asioita mietin ja selvittelin itselleni ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Minulle oli selvää, että halusin kokopäivätoimiseksi. Jos toimii yrittäjänä, on tärkeää, että kaikki yrittäjyyden tunnusmerkit löytyvät: mm. asiakassopimukset ovat kunnossa, omat ja yrityksen varat ja velat ovat erikseen, markkinointi, nettisivut.

Sosiaaliturvan pohdinta oli haasteellisinta. Mitä tapahtuu, jos kukaan ei osta yrityksen palveluita – minkälaista korvausta saa ja kuinka kauan? Sain hyvin apua mm. Suomen Ekonomeista ja yrittäjien eläkekassasta.

Sekin selvisi, että yrittäjän sosiaaliturva riippuu siitä, minkälaisen turvan itse itselleen hankkii.

Ekonomien työttömyysturva-asiantuntija Mari Kettunen:

Verrattuna palkansaajiin yrittäjä vastaa itse oman sosiaaliturvansa järjestämisestä. Lakisääteinen YEL-vakuutus turvaa yrittäjän toimeentuloa elämän muutostilanteissa.

Yrittäjä määrittelee itse, minkälaisella summalla vakuuttaa itsensä. Mitä suuremmaksi yrittäjä määrittelee ns. YEL-työtulonsa, sitä vahvempi on sosiaaliturva, mutta myös vakuutusmaksut ovat korkeammat. YEL-vakuutuksen myötä yrittäjä voi saada turvaa sairastumisen, eläkkeelle jäämisen ja perheenlisäyksen kohdatessa. Yrittäjän on myös mahdollista valita YEL-vakuutukseensa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa työssä, työmatkalla ja työpaikalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Lisätietoja YEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä.

Yrittäjä voi olla myös oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyyden kohdatessa, kunhan hän on vakuuttanut itsensä oikeassa työttömyyskassassa (IAET-kassa tai AYT-kassa) ja täyttää muut ansiopäivärahan saamisen edellytykset.

Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, ota välittömästi yhteys Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan, jotta saat ajantasaista tietoa työttömyysturvastasi ja työttömyyskassojen jäsenyysvaihtoehdoista.

Työttömyysturvaneuvontamme palvelee: ma-to klo 9-12 numerosta 020 693 273 tai työttömyysturva@ekonomit.fi.

07.11.2017
Inhimillisyys on hyvää johtamista

Positiivisen ja motivoivan työympäristön merkitystä ei voi vähätellä. Jokainen haluaisi suunnata työpäivänä askeleensa kohti työyhteisöä, jonka kokee itselleen mieluisaksi. On itsestäänselvyys, että jokainen kaipaa arvostusta. Pikagallupimme Twitterissä kertoi myös, että riittävä vastuun ja vapauden antaminen alaisille on johtajassa tärkeä ominaisuus. Liian harvoin voimme kuitenkin lukea esimiehistä, jotka esimerkillisesti johtavat työyhteisöjään huipputuloksiin kiitoksia keräävässä työilmapiirissä. Hyvää johtajuutta tarvitaan reilusti enemmän!

Olemme yhdessä Pregon kanssa tänä syksynä keränneet esimerkkejä/tarinoita hyvästä esimiestyöstä. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi toivomme saavamme niitä vähintään sata. Koostamme vuodenvaihteessa tarinoista teoksen, jonka laitamme laajasti jakoon. Jospa esimerkit saisivat yhä useamman johtajan tarkastelemaan omia toimintamallejaan kriittisesti ja muuttamaan johtamistaan, mikäli tarpeen.

#Satajohtamisentekoa -kampanjalla haluamme korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

Olemme saaneet jo useita kymmeniä kiinnostavia tarinoita, mutta haluamme niitä vielä lisää. Kerro meille oma hyvän johtamisen esimerkkisi, on se sitten henkilökohtainen onnistuminen tai jokin kuulemasi asia. Esimerkkisi voit jättää täällä.

Mitä hyvä johtajuus käytännössä on? Tässä muutama tarina malliksi.

”Yrityksessämme esimiesten roolia ja tehtäviä muutettiin pysyvästi enemmän ohjaavaan ja coachaavaan suuntaan – ja kaikki olivat tyytyväisempiä. Tarvittiin siis rohkeutta päästää irti totutusta, ylhäältä alas johtamismallista ja antaa vastuuta ja vapautta työn todellisille asiantuntijoille ja osaajille.”

”Omassa työhistoriassa on lämpimiä muistijälkiä esimiehistä, jotka ovat tarvittaessa osanneet astua esimiesroolistaan pois ja kohdanneet minut vertaisena ja lähimmäisenä. On karmivaa, jos oma esimies jättäytyy kylmän etäiseksi jopa tilanteissa, joissa on tuotava esiin omaa perhettä kohdannut suru tai muu vaikea elämäntilanne. Oman esimiehen ymmärrys ja tuki myös niissä tilanteissa – ellei etenkin niissä tilanteissa – on äärimmäisen tärkeää.”

”Hyvää johtamista on alaisten ja työyhteisön jäsenten ajan tasalla yhteisistä asioista pitäminen, avoimuus ja rehellisyys. Hyvää johtamista on jatkuvasti muistaa, millä tavalla työntekijät pidetään sitoutuneina yritykseen ja toisaalta, millä tavalla heidän sitoutumisensa voi murtaa.”

”Inhimillisyys on hyvää johtamista. Alaisten kohtaaminen kokonaisina ihmisinä, eikä vain suorittavina alaisina/työntekijöinä. Hyvä esimies sallii aidosti erilaisuutta ja antaa tilaa ihmisten olla oma itsensä. Hyvää esimiestyötä on myös olla aidosti kiinnostunut siitä, mitä työntekijöille kuuluu, millainen työ-/kuormitustilanne heillä on ja selvittää tarvitsevatko he jonkinlaista tukea esim. työnteon sujuvoittamiseksi.”

”Kun itse on johtajana, ja tietyllä tavalla tehtävässään oltavakin itsevarma, on tärkeä muistaa itsensä johtamisen tärkeys ja nöyryys alaisten osaamisen edessä. Jätin siis ohjaukseni vähemmälle, annoin enemmän vapaita käsiä ja huomasin, että delegointi kannatti, ja lopputulos, pakko ilolla myöntää, oli parempi kuin jos olisin tiukasti ohjannut asiaa. Eli jälleen: kannattaa hankkia itseään pätevämpiä alaisia ;)”

Odotamme nyt sinun tarinaasi/esimerkkiäsi, kerro se meille.

Ulla Niemelä
Viestintäasiantuntija

#satajohtamisentekoa on Suomen Ekonomien ja Pregon yhteinen kampanja hyvän johtamisen puolesta ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. ​Haluamme näin korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

03.11.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013