( Kansainvälisyys )

Hierarkkinen ja verkostoituva Ranska

Teksti Mikko Huotari
Kuvat Richard Mouillaud / MAXPPP / MVphotos
  • Joonas Rokka suosittelee ulkomaille lähtemistä kaikille tutkijoille: se mahdollistaa oman tutkimuksen kehittämisen tavoilla, jotka eivät Suomessa ole mahdollisia.
Joonas Rokkaa kiinnosti akateeminen ura tutkijana ja professorina ulkomailla. Muutaman mutkan kautta tavoite toteutui Ranskan Lyonissa.

Akateemiset työmarkkinat maailmalla ovat aivan omanlaatuisensa”, sanoo Joonas Rokka. Hän työskentelee Ranskan Lyonissa elämäntapoja luotaavan tutkimuskeskuksen Lifestyle Research Centerin johtajana sekä markkinoinnin professorina EMLYON Business Schoolissa.

”Esimerkiksi Yhdysvalloissa järjestetään vuosittain job market -rekrytointitapahtumia, joihin osallistuu satoja oppilaitoksia ja tuhansia työnetsijöitä.”

Ranskalainen Rouenissa sijaitseva koulu poimi Rokan mukaansa tällaisesta tapahtumasta Bostonista, ja työt alkoivat syksyllä 2011. Työpaikka on jo vaihtunut, mutta Rokka perheineen asuu edelleen Ranskassa.

Ulkomaille lähteminen oli ollut Rokan mielessä jo pidemmän aikaa.

”Kun työskentelee tutkijana, tuntuu Suomi olevan pikkuisen periferiassa. Nyt kansainvälisiä tutkijoita käy ja työskentelee Suomessa jo enemmän kuin ennen, mutta kymmenen vuotta sitten, kun työskentelin väitöskirjani parissa, kansainvälistä väkeä oli vielä aika vähän”, Rokka sanoo.

Hän suosittelee ulkomaille lähtemistä muillekin tutkijoille, koska se mahdollistaa oman kompetenssin ja tutkimustyön kehittämisen toisella tavalla kuin Suomessa.

Ranska oli luonteva valinta Rokalle, koska se oli hänelle jo entuudestaan tuttu: hän ihastui maahan ollessaan vaihdossa siellä jatko-opintojensa aikana vuosina 2008–2009. Suomeen palattuaan hän väitteli kauppakorkeakoulusta ja työskenteli Valiolla.

”Ambitioni oli kuitenkin selvittää, miltä tuntuisi olla professorin roolissa ulkomailla.”

Pendelöintiä TGV-junilla

Sittemmin Ranska on tullut Rokalle tutuksi monelta kulmalta. Ensimmäinen Ranskan-pesti oli markkinoinnin apulaisprofessorina Rouen Business Schoolissa Normandian pääkaupungissa Rouenissa. Keskiaikainen kaupunki sijaitsee Seine-joen varrella Pariisiin ja Le Havren välissä.

”Kun lähdimme, meitä oli kaksi. Vaimoni Katariina puhui hyvin ranskaa jo ennen lähtöä”, Rokka sanoo.

Pian vaimo – joka on myös Aalto-yliopistosta valmistunut kauppatieteiden maisteri – sai töitä Pariisista ranskalaiselta muotitalolta, ja pariskunta muutti pääkaupunkiin. Nopealla junayhteydellä oli helppo pendelöidä Pariisin ja Rouenin väliä.

Sittemmin työkuvioon tuli vielä kolmaskin kaupunki, kun Rouenin oppilaitokselle tuli fuusion seurauksena toinen toimipiste Reimsiin. Koillis-Ranskassa sijaitseva Reims on kuuluisa samppanjantuotannostaan.

Kolme vuotta Pariisiin asettumisen jälkeen Rokalle tarjoutui jälleen houkutteleva työmahdollisuus. Pariskunta puntaroi hetken, ovatko he valmiita uuteen muutokseen, ja unelmatyöpaikka Lyonissa veti pidemmän korren. Rokka palkattiin EMLYON Business Schooliin professoriksi vuonna 2015.

Ensimmäisen vuoden Rokka työskenteli Pariisista käsin. Huippunopeat TGV-junat kuljettavat matkustajat Pariisista Lyoniin kahdessa tunnissa, vaikka matka on melkein 500 kilometriä.

Sittemmin vaimokin siirtyi saman yrityksen sisällä töihin Lyoniin. Nyt takana on kaksi vuotta lyonilaisarkea, ja uusin iloinen elämänmuutos tapahtui syksyllä 2018 tyttären syntymän myötä.

Keskustelutaitoa ja esiintymistä arvostetaan

Ranskalaisilla on maine barrikadeille nousevana kansana. Mieltä ilmaistaan edelleen herkästi, mutta samaan aikaan ranskalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä elää vahvasti hierarkian ja auktoriteetin kunnioittaminen.

”Hierarkia ja suhtautuminen auktoriteetteihin vaikuttaa käyttäytymiseen, kieleen ja siihen, miten ihmisiä puhutellaan eri tilanteissa”, Rokka sanoo.

Hän on joutunut opettajan roolissa huomaamaan hierarkioiden merkityksen. Opettajalta odotetaan enemmän auktoriteettia kuin Suomessa.

”Olen joutunut muuttamaan omaa opetustyyliäni, koska opiskelijoiden mielestä minun pitäisi olla vähän tiukempi”, Rokka sanoo.

”Kun Ranskassa kysytään, minkälainen on hyvä johtaja, niin usein vastataan, että hänen pitää olla tiukka ja autoritäärinen. Suomessa se ei ole ideaali.”

Jos suomalainen haluaa lähteä Ranskaan töihin, kielitaidolla on suuri merkitys.

”Jos kieltä ei hallitse, niin legitimiteetti karisee”, Rokka kärjistää.

Hän itse käyttää työssään paljon myös englantia – tutkimusyhteisöhän on kansainvälinen. Tällä hetkellä Rokan vetämällä kurssilla on opiskelijoita 28 eri maasta.

”Täällä myös elekieli ja ulkonäkö ovat tärkeitä. Se, miltä näytät ja miten esiinnyt, kertoo siitä, mitä olet ja mikä on asemasi yhteiskunnassa ja työelämässä.”

Ranskalaisesta työkulttuurin erikoisuuksista Rokka nostaa esiin myös verkostoitumisen merkityksen.

”Tehtävistä suoriutuminen ja tuloksen tekeminen ei ole yhtä merkityksellistä sosiaalisen statuksen kannalta kuin se, miten onnistuu hoitamaan suhdetoiminnan.”

Suhteilla on suuri merkitys muun muassa työpaikan saamisessa. Monissa firmoissa pidetään myös tärkeänä, että on valmistunut tietystä koulusta. Se voi olla haaste suomalaisille, jotka tulevat Ranskaan.

Vaikka olisi kova asiantuntija jollain alalla, ranskalaisessa työelämässä odotetaan myös sitä, että on aktiivinen ja osallistuu keskusteluihin.

”Tilaisuuksissa ja illallisilla on hallittava kieli ja keskustelun taito. Jos ei kysy kysymyksiä ja osallistu väittelyyn, voi joutua syrjään”, Rokka pohtii.

Vaikka ranskalaisessa työelämässä on omat kommervenkkinsa, Rokka ja hänen perheensä ovat asettuneet Ranskaan jouhevasti. Euroopan unionin sisällä suomalainen ei tarvitse työskennelläkseen työlupaa.

”Ranskassa arvostan toki myös sitä, ettei koko elämä ole pelkkää työtä. Vaikka täällä työskennelläänkin enemmän kuin ihmiset tapaavat ajatella, osataan täällä myös tehokkaasti irtautua töistä, eikä työidentiteetti määritä koko elämää kuten monissa länsimaissa. Täällä on aina osattu rehdisti nauttia elämästä!”

Instituutioiden ravistelija

Emmanuel Macron valittiin presidentiksi vuonna 2017, ja siitä saakka Ranska on ollut erityisen näkyvä toimija maailmanpolitiikassa. Perinteisten poliittisten puolueiden ulkopuolelta noussut Macron ei ole nöyristellyt esimerkiksi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin edessä, vaan on ilmaissut näkemyksensä konstailematta.

Macronin ja Ranskan roolin merkitys on entisestään kasvanut, kun Iso-Britannia on eroamassa Euroopan unionista ja Saksan liittokansleri Angela Merkel on jättämässä politiikan.

”Euroopan unionissa on ollut monenlaista kriisiä. On hyvä, että Ranska on ottanut isomman roolin, jotta meillä olisi vahva Eurooppa. Macronin valinta presidentiksi on vaikuttanut moniin asioihin suotuisasti”, Rokka pohtii.

Macron ei miellytä kaikkia, kuten viime aikojen voimakkaissa protesteissa on nähty. Vaaleissa vastaehdokkaana oli muun muassa äärioikeistolainen Marine Le Pen, joka sai miljoonien maahanmuutto- ja EU-vastaisten äänet.

Toiminnan miehenä Macron on ravistellut vanhoja instituutioita, kuten perinteistä puoluejakoa.

”Hän on tuonut raikasta tuulahdusta Ranskan sisäisiin instituutioihin. François Hollanden kauden aikana järjestelmä oli jäykempi ja vanhakantaisempi”, Rokka sanoo.

”Macronin uudistukset näkyvät myös positiivisesti työelämässä ja yrityksien toimintamahdollisuuksissa.”

Rokan mukaan Hollanden kauden aikana ei puhuttu juurikaan yrittäjyydestä, vaan elinkeinopoliittisissa kysymyksissä keskityttiin lähinnä työntekijän oikeuksiin.

”Ne ovat tietenkin tärkeitä, mutta nyt kun ollaan globaalissa markkinataloudessa, pitää pystyä olemaan joustava ja luoda uusia malleja.”

Macron on ottanut auktoriteettia, ja Ranskassa jotkut puhuvat jo uudesta monarkista.

”Hän on lähtenyt nopeasti muuttamaan asioita. Tämän on saanut tuntea nahoissaan esimerkiksi kansallinen junayhtiö SNCF, jonka työntekijät ovat tottuneet nauttimaan lokoisista etuuksista”, Rokka sanoo.

”Kaikki eivät ole Macronista pitäneet: vanhojen instituutioiden ja hierarkian arvostus on niin syvässä, että kun niitä aletaan muuttaa, tulee myös vastustusta.”

Kulutusvalinnat suurennuslasin alla

Näillä näkymin Joonas Rokalla ja hänen perheellään ei ole suunnitelmissa palata Suomeen.

”Emme ole kovin paljon tehneet pitkän aikavälin suunnitelmia sen suhteen. Nyt kun perheessämme on pieni ranskatar, pitää asioita pohtia myös hänen näkökulmastaan”, Rokka sanoo.

Lyon on charmikas renessanssikaupunki, kooltaan suurin piirtein Helsingin kokoinen.

”Kaupunki on viihtyisä ja soveltuu hyvin elämäntilanteeseemme”, Rokka pohtii.

EMLYON Business School on Ranskan ja Euroopan kauppakorkeakoulujen kärkeä. Sillä on Lyonin lisäksi kampukset Pariisissa, St. Etiennessä, Shanghaissa ja Casablancassa. Tutkimuksen ja opettamisen lisäksi työhön kuuluu Lifestyle Research Center -tutkimuskeskuksen luotsaus.

”Tutkimme, kuinka erilaiset elämäntyylit muuttuvat ja miten ne vaikuttavat markkinoihin ja toisaalta, kuinka erilaiset markkinamuutokset puolestaan vaikuttavat elämäntyyleihin”, Rokka selittää. ”Tämä on unelmatyö ja liittyy samankaltaisiin teemoihin ja metodeihin, joiden parissa työskentelin jo jatko-opiskeluvaiheessa.”

Tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa tietoa uusista virtauksista ja muutoksista, jotka liittyvät kuluttajakulttuuriin, markkinointiin ja brändeihin. Tutkimuskeskus tekee yhteistyötä myös yritysten, kuten elintarvikejätti Danonen kanssa.

”Yritämme selvittää ja ymmärtää hieman syvällisemmin, miksi ihmisten kulutustottumukset muuttuvat esimerkiksi niin, että joku ryhtyy kasvissyöjäksi.”

Yritysyhteistyö on olennaista, sillä näin tutkijat pääsevät käsiksi yritysten tietovarantoihin ja akuutteihin johtamiseen liittyviin kysymyksiin. Yritysten kautta tutkimuskeskus saa myös rahoitusta.

Yksi Rokan keskeisistä tutkimusteemoista on, kuinka firmat rakentavat kokemuksia asiakkailleen. Tutkimuskeskus työskentelee tämän kysymyksen parissa pikaruokaketju McDonald’sin ja ikonisen ranskalaisen matkailufirman Club Medin kanssa.

”Kokemus on bisneksen kannalta keskeinen. McDonald’s ei itse asiassa myy hampurilaisia, vaan kokemuksia”, Rokka selittää.

Kansainväliseksi ketjuksi laajentunut Club Med on hyvä esimerkki vetovoimaisesta kokemuksesta äärettömän kilpaillulla matkailumarkkinalla. Lomakohteen asiakkaista jopa 60–70 prosenttia on palaavia.

”Uskolliset asiakkaat sanovat tulevansa takaisin ensisijaisesti hyvän tunnelman vuoksi, ja sitten kun kysytään firmalta, miten he luovat tämän tunnelman, he eivät osaa selittää.”

Kokemuksien rakentamisessa riittää siis tutkimussarkaa myös jatkossa.

13.2.2019

Joonas Rokka

  • Syntynyt: 1980 Porvoossa
  • Koulutus: KTT, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
  • Nykyinen tehtävä: Markkinoinnin professori, tutkimuskeskuksen johtaja
  • Plussat: Työ kansainvälisessä huippukoulussa avaa mahdollisuuksia. On inspiroivaa, kun kollegat ovat esimerkiksi Stanfordista, MIT:stä tai Sorbonnesta. Lyonissa on erittäin hyvä elämänlaatu ja -rytmi. Kulttuurikaupunki on kuuluisa etenkin mainiosta gastronomiasta ja viineistään (Rhône, Beaujolais ja Burgundi). Nopeat yhteydet Pariisiin, Alpeille ja Välimerelle.
  • Miinukset: Vauhdikkaassa työssä hengähdysaikaa jää melko vähän.
  • Harrastukset: Ranskan historia, ruoka, viinit ja lähimatkailu. Ranskan mestari salibandyssä (2015, 2016).
  • Perhe: Vaimo ja tytär
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013