( Kylteri )

Hinnoittele osaamisesi oikein

Teksti Tuomas Lehtonen
Kuvat Petri Blomqvist
  • Unna Lehtipuu muistutti kuulijoitaan siitä, että raha onnellistuttaa, mutta vain tiettyyn pisteeseen saakka.
  • Eerika Västi (vasemmalla) ja Henna Mäkiaho saivat tukea urasuunnitelmilleen. Mukaan tarttui myös vinkkejä tuleviin palkkaneuvotteluihin.
  • Illan aiheet innostivat ekonomiopiskelijat ja vastavalmistuneet ekonomit keskustelemaan vilkkaasti pöytäkunnittain.
  • Osallistujat saivat konkreettisia vinkkejä myös itsensä kehittämiseen.
Korkea palkkatoive ei ole este työllistymiselle, jos osaaminen on kohdillaan. Puhu rohkeasti rahasta työnantajan kanssa, kannustavat asiantuntijat Nuorten Ekonomit -kiertueella, joka starttasi lokakuun lopussa Jyväskylästä.

Vuosittain järjestettävä Nuoret Ekonomit -kiertue kulkee tänä vuonna otsikolla Mainetta ja mammonaa – mikä on arvokasta sinulle ja työnantajalle? Jyväskylän Wanhan Fredan viehättävä puutaloidylli tarjosi puitteet syksyn ensimmäiselle kiertueillalle.

Heti aluksi Suomen Ekonomien uravalmentaja Sirja Kulmala-Portman nosti kissan pöydälle ja kehotti kuulijoita keskustelemaan rohkeasti palkka-asioista niin työssä kuin sen ulkopuolellakin.

”Monet pelkäävät esittää korkeaa palkkatoivetta työnhakuvaiheessa, koska ajattelevat sen heikentävän mahdollisuutta työn saantiin. Se on turhaa. Korkea, mutta kuitenkin realistinen ja työn vaatimustasoon suhteutettu palkkatoive on osoitus työntekijän osaamisesta ja siitä, että hän ymmärtää haettavan työn haastavuuden”, Kulmala-Portman sanoo.

”Palkkatoive ei rajaa hakijaa hakuprosessin ulkopuolelle, jos hän muilta osin on yritykselle hyvä vaihtoehto.”

Kulmala-Portman muistutti, että palkkakeskustelu tulee ottaa puheeksi vähintään kerran vuodessa. Useamminkin, jos omassa työtehtävässä tapahtuu muutoksia.

”Työntekijän tulee osata perustella, miksi palkkaa tulisi nostaa. Oman osaamisen kehittyminen, työnkuvan laajentuminen, muutokset työnkuvassa sekä työn vaativuudessa ja saavutetut tulokset ovat hyviä perusteluja. Palkankorotuksesta on keskusteltava heti, kun työtehtävät muuttuvat. Jos näin ei tehdä, asia unohtuu”, Kulmala-Portman toteaa.

Sijoita elämyksiin ja taitoihin

Illan toinen puhuja, merkitystalouden ja viestinnän ammattilainen, yrittäjä, sijoitusbloggari, varallisuusvalmentaja ja tietokirjailija Unna Lehtipuu muistutti, että jokainen meistä on oman elämänsä sijoittaja. Rahan ohella sijoitamme aikaamme ja osaamistamme. Koska resurssit ovat rajalliset, niitä tulee käyttää fiksusti itselle mielekkään elämän rakentamiseen.

”Raha onnellistaa tiettyyn pisteeseen saakka. Kun perustarpeet on saavutettu, kuluttaminen tulisi suunnata itsensä toteuttamiseen ja omien arvojen mukaiseen elämään. Tavaran kadottaa mielessämme arvoaan, mutta elämyksen, kokemuksen ja taidon ostamiseen käytetty raha tuo hyvinvointia pidempään. Hyvä tapa onnellistaa on myös muille antaminen.”

Kaikkia rahallisia resursseja ei kuitenkaan kannata kuluttaa. Lehtipuu opasti ottamaan numeroista niskaotteen tekemällä henkilökohtaisen taloussuunnitelman. Vaikka talous olisi tiukallakin, rahasulkeiset pitämällä löytyy usein pieniä pihistelyn paikkoja. Oleellista on, että säästöön saadut killingit vielä sijoitetaan tuottavasti.

Aika on kriittisin resurssimme

Aika on kriittisin pääomamme. Sitä meillä on vain 1 440 minuuttia päivässä.

”Muista optimoida ajankäyttösi. Sinulla on päivässä 1–2 tuntia A-luokan aikaa, jolloin saat eniten aikaiseksi. Suojaa hälyltä ne hetket, jolloin sinun energiataloutesi on huipussaan. On tutkittu, että 30 sekunnin keskeytyksestä palautumiseen menee aikaa 5 minuuttia”, Lehtipuu sanoo.

Rahan ja ajan ohella kolmas sijoitettava pääomamme koostuu henkilökohtaisesta osaamisestamme ja taidoistamme. Omaa osaamistaan kannattaa kehittää niillä alueilla, joihin on luontaista taipumusta, kykyä ja intohimoa.

”Investoi psykologiseen pääomaan, asenne- ja mielentilakapitaaliin. Se auttaa sinua kokemaan iloa ja myönteisiä tunteita työssä. Kun olet motivoitunut ja sitoutunut, saat paljon aikaan. Investoi ajattelukumppaneihin ja hakeudu niiden ihmisten joukkoon, jotka auttavat sinua kohti seuraavaa tavoitettasi”, Lehtipuu vinkkaa.

Nuoret Ekonomit -kiertue on Suomen Ekonomien vuosittain järjestämä tapahtumakokonaisuus, joka kiertää yliopistopaikkakuntia vaihtuvalla teemalla. Kiertueen tilaisuudet on tarkoitettu uransa alkuvaiheessa oleville ekonomeille sekä ja KylteriPlus-lisäpalvelupaketin hankkineille kyltereille. Kiertue jatkaa matkaansa Jyväskylästä Tampereelle (23.11.), Turkuun (28.11.), Vaasaan (13.2.), Ouluun (28.2.) ja Helsinkiin (10.3.).

13.12.2017

Uravalmennus auttaa myös löytämään kesätyön

Ekonomien kesätyönhaun vinkit on koottu helposti lähestyttävään muotoon myös verkkoon. Materiaaleista saa vinkkejä kesätyönhaun keskeisimpiin pulmiin, kuten

  • työhakemuksen kirjoittamiseen,
  • sopivan CV:n ja LinkedIn-profiilin kokoamiseen,
  • työsopimuksen solmimiseen,
  • palkkausosituksiin ja –toiveisiin ja
  • työttömyyskassan jäsenyyteen.

Myös oman henkilö- ja asiantuntijabrändin rakentamiseen on tarjolla apua.

www.ekonomit.fi/kesaksityohon

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013