( Kehittyminen )

Huipulla on tilaa naisekonomille

Teksti Outi Airaksinen
Kuvitus Samuel Tuovinen Tomi Parkkonen/Wärtsilä
Vain joka kymmenes pörssiyhtiön johtaja on nainen. Tärvelevätkö naiset itse urakehityksensä, vai mistä on kysymys?

En tiedä mitään muuta ammattikuntaa, jolla olisi näin voimakkaat sukupuolten väliset palkkaerot kuin ekonomeilla”, sanoo asiamies Kosti Hyyppä Suomen Ekonomeista.

Vaikka tasa-arvoisen työelämän hyödyt – niin kansantalouden, yksilöiden kuin työnantajienkin näkökulmasta – ovat ilmeiset, matka tavoitteeseen on yhä turhauttavan pitkä. Etenkin ekonomeilla.

Tasa-arvon lisääminen työelämässä on kiinni myös naisista itsestään. Mitä taitoja naisekonomien sitten tulisi kehittää?

1. Tartu tilaisuuksiin

Luota osaamiseesi! Naiset arvioivat osaamisensa usein alakanttiin, eivätkä siksi tartu tilaisuuksiin tai hae vaativampia tehtäviä yhtä aktiivisesti kuin miehet.

”Laita tavoitteesi tarpeeksi korkealle ja usko, että rahkeesi riittävät vahvasti nousujohteiseen etenemiseen”, Kosti Hyyppä kuvaa.

Näin Suomen Ekonomit tukee kehitystäsi

Suomen Ekonomien uravalmentajien kanssa voi keskustella siitä, mitkä olisivat askeleita omiin uratavoitteisiin. Näitä keskusteluja ei kannata lykätä. Varaa aika Ekonomien uravalmentajalta, kun mietit tulevaisuuttasi.

Moni ei osaa sanoittaa tai tunnista omaa osaamistaan. Siksi valmennuksesta voi olla paljon hyötyä. Moni löytää uravalmennuksen kautta vaihtoehdon, jota ei ole aiemmin osannut ajatella.

2. Hanki osaamista, kokemusta ja näyttöjä

Pohdi mielellään jo opiskeluaikana, mitä uraltasi odotat. Ainevalinnat vaikuttavat siihen, miten urasi todennäköisesti etenee.

”Jos hankittu osaaminen ja kokemus ovat yksipuolisia, mahdollisuudet linjajohtoon eivät ole parhaat mahdolliset”, Hyyppä muistuttaa.

”Vapaa-ajalla kannattaa kehittää osaamistaan. Lisäksi työnantajalta on syytä vaatia koulutusta ja kehittymismahdollisuuksia. Kerro esimiehellesi, mitä osaat, mitä haluat tehdä ja missä haluat kehittyä”, Hyyppä sanoo.

Näin Suomen Ekonomit tukee kehitystäsi

Hyödynnä Suomen Ekonomien mentorointia ja runsasta koulutustarjontaa. Jäsenpalvelussa on tarjolla kymmeniä webinaareja monista työelämän aiheista. Saat halutessasi myös henkilökohtaista uravalmennusta. Kysy lisää osoitteesta ura@ekonomit.fi.

3. Verkostoidu

Verkostojen luominen on sitä tärkeämpää, mitä korkeammalle urallasi kurkotat. Verkostoidu sellaisten ihmisten – miesten ja naisten – kanssa, jotka voivat edistää uraasi. Omalla mukavuusalueella pysyminen ei riitä. Verkostot ovat tarpeen kaikille, sillä iso osa työpaikoista ei tule koskaan julkiseen hakuun.

”Mieluiten kannattaa keskittyä siihen, mitä voi tehdä itse, eli hakeutua verkostoihin, olla aktiivinen ja kertoa maailmalle, mitä osaa ja ajattelee. Verkostojen luominen ei lopu koskaan. Niitä pitää ylläpitää, ja kun etenee seuraavaan työtehtävään, tarvitaan taas erilaisia verkostoja”, Kosti Hyyppä sanoo.

Näin Suomen Ekonomit tukee kehitystäsi

Suomen Ekonomien järjestämät tapahtumat ovat oivia tilaisuuksia verkostoitua. Myös sosiaalinen media tarjoaa siihen hyvän areenan. Ammatillisesti tärkein some-alusta on LinkedIn, ja siellä kannattaa ehdottomasti liittyä Ekonomien ryhmään.

4. Neuvottele palkastasi

Palkkapyynnön määrittelemiseen kannattaa nähdä vaivaa. Palkasta on hyvä keskustella säännöllisesti myös työsuhteen aikana – etenkin, jos työtehtävät muuttuvat.

”Palkkapyyntöön voi ja kannattaa valmistautua huolellisesti. Suomen Ekonomien palkkaneuvonnassa on huomattu, että naiset pyytävät samasta työstä pienempää palkkaa kuin miehet, vaikka tehtävän edellyttämä osaaminen ja kokemus olisivat mieshakijaa paremmalla tasolla”, Hyyppä sanoo.

Palkkatoiveen tulee perustua ensisijaisesti tehtävän vaativuuteen. Myös sillä on merkitystä, mitä vastaavista tehtävistä tyypillisesti maksetaan ja miten tehtävässä suoriutuu.

”Palkasta keskustelemista ei opi millään muulla tavalla kuin tekemällä. Jos ensimmäisellä kerralla ei tärppää, palkkaneuvottelussa on hyvä sopia, milloin asiasta puhutaan seuraavan kerran ja millä edellytyksillä palkankorotuksen voi saada.”

Näin Suomen Ekonomit tukee kehitystäsi

Suomen Ekonomien jäsensivuilla on Palkkatutka, joka auttaa saamaan palkkapyynnön oikeaan haarukkaan. Palkkaneuvonnasta saa sparrausapua siihen, mistä palkka koostuu, miten palkasta neuvotellaan ja miten palkkakeskusteluun kannattaa valmistautua. Kysy lisää osoitteesta palkkaneuvonta@ekonomit.fi. Hyviä vinkkejä palkkakeskusteluun saa myös Youtubesta löytyvästä Suomen Ekonomien palkkavideosta.

5. Jaa vastuut ja vapaat kotona

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo työelämässä edellyttää vapaiden ja vastuiden tasapainoa myös kotona. Hyvä alku on jakaa perhevapaita, jotta kumpikin vanhempi voi panostaa myös uraansa. ”Vapaiden jakaminen johtaa myös tasaisemmin jakaantuneeseen perhevastuuseen muilta osin”, Kosti Hyyppä sanoo.

Työuran kannalta tärkeimpiä ovat kuitenkin perhevapaiden jälkeiset vuodet. Kummankin vanhemman työ voi joustaa, kun lapsia pitää hakea päiväkodista, viedä harrastuksiin tai kun lapsi sairastaa.

Näin Suomen Ekonomit tukee kehitystäsi

Suomen Ekonomit järjestää vuosittain Naisten Päivän tilaisuuksia, joissa pohditaan ja esitetään ratkaisuja muun muassa työn ja perheen yhteensovittamiseen. Työtä ja perhettä -tilaisuudet on suunnattu perhevapailta työelämään palaaville.

17.2.2016

”Ensimmäinen askel on tiedostaminen”

Tasa-arvon edistäminen on välttämätöntä yrityksessä, joka toimii 70 maassa ja jonka palkkalistoilla on 130 kansallisuutta.

”Lainsäädäntö asettaa minimitason ja reunaehdot. Meillä pitää olla tasa-arvosuunnitelmat ja meidän pitää katsoa asioita työehtosopimusten ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Se ei kuitenkaan riitä. Me haluamme tehdä enemmän”, kertoo Wärtsilän henkilöstöjohtaja Päivi Castrén.

Wärtsilä oli yksi viestintätoimisto Ellun Kanojen Dialogi 2015 -hankkeen yrityksistä. Hankkeessa etsittiin keinoja naisten määrän lisäämiseksi yritysjohdossa. Dialogi-hankkeessa pohdittiin muun muassa mentoritoimintaa sekä työn ja perheen yhteensovittamista helpottavia keinoja, kuten liukuvaa työaikaa, etätyötä ja työnantajan tukemia lastenhoitopalveluja.

Castrénin mukaan teknologiayrityksessä joudutaan pohtimaan ensin sitä, miten ylipäätään saataisiin palkkalistoille enemmän naisia. Wärtsilän henkilöstöstä naisia on vain 15 prosenttia.

”Asetimme itsellemme neljä vuotta sitten tavoitteeksi, että haluamme naisten osuuden nousevan koko yhtiössä 20 prosenttiin. Naisia pitäisi olla koko yrityksessä enemmän kuin nyt, jotta naisten osuus yrityksen johtotehtävissä voisi kasvaa”, Castrén sanoo.

Wärtsilässä jo pelkkä vinouman tiedostaminen alkoi viedä asioita eteenpäin. Tasa-arvoasiat nousivat Wärtsilässä myös ylimmän johdon agendalle ja asioita alettiin seurata.

”Emme ole lähelläkään tavoitetta, mutta kaikki muutokset ovat positiivisia”, Castrén sanoo.

Yhtiössä on edistetty tasa-arvoa lukuisilla hankkeilla. Työpaikkoja on esimerkiksi markkinoitu nuorille. Vaikka Pohjoismaissa naiset ovat jo pitkään osallistuneet työelämään ja lähes kaikki kannattavat tasa-arvoa, myös täällä on piiloasenteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista, uskoo Castrén.

”Tasa-arvon edistäminen lähtee jo varhaiskasvatuksesta, koulusta ja kotoa. Moni voi edelleen ajatella, että on tyttöjen juttuja ja poikien juttuja. Sama pätee työelämään. Meidän pitäisi päästä kiinni siihen, minkälaiset asenteet ja piiloasenteet ohjaavat työpaikkojen henkilövalintoja”, Castrén sanoo.

Castrénin mielestä yritysten kannattaa panostaa, ei vain sukupuolten väliseen tasa-arvoon, vaan myös laajemmin moniarvoisuuteen.

”Diversiteettiin panostaminen maksaa itsensä takaisin. Lisäksi se on hyvää johtamiskulttuuria ja hyvää johtamista. Se tuo laajempaa pohjaa innovaatioille. Se on tärkeää etenkin, kun asiakkaamme tulevat eri puolilta maailmaa. Asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen on olennainen osa meidän osaamistamme.”

Tasa-arvoisuus korreloi myös yritysten ja koko kansantalouden menestyksen kanssa. Globaali bruttokansantuote voi kasvaa jopa 26 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, jos naisten rooli työmarkkinoilla kasvaa samanlaiseksi kuin miesten, laskee McKinsey Global Institute.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013