( Kehittyminen )

Huipulla on tilaa naisekonomille

Teksti Outi Airaksinen
Kuvitus Samuel Tuovinen Tomi Parkkonen/Wärtsilä
Vain joka kymmenes pörssiyhtiön johtaja on nainen. Tärvelevätkö naiset itse urakehityksensä, vai mistä on kysymys?

En tiedä mitään muuta ammattikuntaa, jolla olisi näin voimakkaat sukupuolten väliset palkkaerot kuin ekonomeilla”, sanoo asiamies Kosti Hyyppä Suomen Ekonomeista.

Vaikka tasa-arvoisen työelämän hyödyt – niin kansantalouden, yksilöiden kuin työnantajienkin näkökulmasta – ovat ilmeiset, matka tavoitteeseen on yhä turhauttavan pitkä. Etenkin ekonomeilla.

Tasa-arvon lisääminen työelämässä on kiinni myös naisista itsestään. Mitä taitoja naisekonomien sitten tulisi kehittää?

1. Tartu tilaisuuksiin

Luota osaamiseesi! Naiset arvioivat osaamisensa usein alakanttiin, eivätkä siksi tartu tilaisuuksiin tai hae vaativampia tehtäviä yhtä aktiivisesti kuin miehet.

”Laita tavoitteesi tarpeeksi korkealle ja usko, että rahkeesi riittävät vahvasti nousujohteiseen etenemiseen”, Kosti Hyyppä kuvaa.

Näin Suomen Ekonomit tukee kehitystäsi

Suomen Ekonomien uravalmentajien kanssa voi keskustella siitä, mitkä olisivat askeleita omiin uratavoitteisiin. Näitä keskusteluja ei kannata lykätä. Varaa aika Ekonomien uravalmentajalta, kun mietit tulevaisuuttasi.

Moni ei osaa sanoittaa tai tunnista omaa osaamistaan. Siksi valmennuksesta voi olla paljon hyötyä. Moni löytää uravalmennuksen kautta vaihtoehdon, jota ei ole aiemmin osannut ajatella.

2. Hanki osaamista, kokemusta ja näyttöjä

Pohdi mielellään jo opiskeluaikana, mitä uraltasi odotat. Ainevalinnat vaikuttavat siihen, miten urasi todennäköisesti etenee.

”Jos hankittu osaaminen ja kokemus ovat yksipuolisia, mahdollisuudet linjajohtoon eivät ole parhaat mahdolliset”, Hyyppä muistuttaa.

”Vapaa-ajalla kannattaa kehittää osaamistaan. Lisäksi työnantajalta on syytä vaatia koulutusta ja kehittymismahdollisuuksia. Kerro esimiehellesi, mitä osaat, mitä haluat tehdä ja missä haluat kehittyä”, Hyyppä sanoo.

Näin Suomen Ekonomit tukee kehitystäsi

Hyödynnä Suomen Ekonomien mentorointia ja runsasta koulutustarjontaa. Jäsenpalvelussa on tarjolla kymmeniä webinaareja monista työelämän aiheista. Saat halutessasi myös henkilökohtaista uravalmennusta. Kysy lisää osoitteesta ura@ekonomit.fi.

3. Verkostoidu

Verkostojen luominen on sitä tärkeämpää, mitä korkeammalle urallasi kurkotat. Verkostoidu sellaisten ihmisten – miesten ja naisten – kanssa, jotka voivat edistää uraasi. Omalla mukavuusalueella pysyminen ei riitä. Verkostot ovat tarpeen kaikille, sillä iso osa työpaikoista ei tule koskaan julkiseen hakuun.

”Mieluiten kannattaa keskittyä siihen, mitä voi tehdä itse, eli hakeutua verkostoihin, olla aktiivinen ja kertoa maailmalle, mitä osaa ja ajattelee. Verkostojen luominen ei lopu koskaan. Niitä pitää ylläpitää, ja kun etenee seuraavaan työtehtävään, tarvitaan taas erilaisia verkostoja”, Kosti Hyyppä sanoo.

Näin Suomen Ekonomit tukee kehitystäsi

Suomen Ekonomien järjestämät tapahtumat ovat oivia tilaisuuksia verkostoitua. Myös sosiaalinen media tarjoaa siihen hyvän areenan. Ammatillisesti tärkein some-alusta on LinkedIn, ja siellä kannattaa ehdottomasti liittyä Ekonomien ryhmään.

4. Neuvottele palkastasi

Palkkapyynnön määrittelemiseen kannattaa nähdä vaivaa. Palkasta on hyvä keskustella säännöllisesti myös työsuhteen aikana – etenkin, jos työtehtävät muuttuvat.

”Palkkapyyntöön voi ja kannattaa valmistautua huolellisesti. Suomen Ekonomien palkkaneuvonnassa on huomattu, että naiset pyytävät samasta työstä pienempää palkkaa kuin miehet, vaikka tehtävän edellyttämä osaaminen ja kokemus olisivat mieshakijaa paremmalla tasolla”, Hyyppä sanoo.

Palkkatoiveen tulee perustua ensisijaisesti tehtävän vaativuuteen. Myös sillä on merkitystä, mitä vastaavista tehtävistä tyypillisesti maksetaan ja miten tehtävässä suoriutuu.

”Palkasta keskustelemista ei opi millään muulla tavalla kuin tekemällä. Jos ensimmäisellä kerralla ei tärppää, palkkaneuvottelussa on hyvä sopia, milloin asiasta puhutaan seuraavan kerran ja millä edellytyksillä palkankorotuksen voi saada.”

Näin Suomen Ekonomit tukee kehitystäsi

Suomen Ekonomien jäsensivuilla on Palkkatutka, joka auttaa saamaan palkkapyynnön oikeaan haarukkaan. Palkkaneuvonnasta saa sparrausapua siihen, mistä palkka koostuu, miten palkasta neuvotellaan ja miten palkkakeskusteluun kannattaa valmistautua. Kysy lisää osoitteesta palkkaneuvonta@ekonomit.fi. Hyviä vinkkejä palkkakeskusteluun saa myös Youtubesta löytyvästä Suomen Ekonomien palkkavideosta.

5. Jaa vastuut ja vapaat kotona

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo työelämässä edellyttää vapaiden ja vastuiden tasapainoa myös kotona. Hyvä alku on jakaa perhevapaita, jotta kumpikin vanhempi voi panostaa myös uraansa. ”Vapaiden jakaminen johtaa myös tasaisemmin jakaantuneeseen perhevastuuseen muilta osin”, Kosti Hyyppä sanoo.

Työuran kannalta tärkeimpiä ovat kuitenkin perhevapaiden jälkeiset vuodet. Kummankin vanhemman työ voi joustaa, kun lapsia pitää hakea päiväkodista, viedä harrastuksiin tai kun lapsi sairastaa.

Näin Suomen Ekonomit tukee kehitystäsi

Suomen Ekonomit järjestää vuosittain Naisten Päivän tilaisuuksia, joissa pohditaan ja esitetään ratkaisuja muun muassa työn ja perheen yhteensovittamiseen. Työtä ja perhettä -tilaisuudet on suunnattu perhevapailta työelämään palaaville.

17.2.2016

”Ensimmäinen askel on tiedostaminen”

Tasa-arvon edistäminen on välttämätöntä yrityksessä, joka toimii 70 maassa ja jonka palkkalistoilla on 130 kansallisuutta.

”Lainsäädäntö asettaa minimitason ja reunaehdot. Meillä pitää olla tasa-arvosuunnitelmat ja meidän pitää katsoa asioita työehtosopimusten ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Se ei kuitenkaan riitä. Me haluamme tehdä enemmän”, kertoo Wärtsilän henkilöstöjohtaja Päivi Castrén.

Wärtsilä oli yksi viestintätoimisto Ellun Kanojen Dialogi 2015 -hankkeen yrityksistä. Hankkeessa etsittiin keinoja naisten määrän lisäämiseksi yritysjohdossa. Dialogi-hankkeessa pohdittiin muun muassa mentoritoimintaa sekä työn ja perheen yhteensovittamista helpottavia keinoja, kuten liukuvaa työaikaa, etätyötä ja työnantajan tukemia lastenhoitopalveluja.

Castrénin mukaan teknologiayrityksessä joudutaan pohtimaan ensin sitä, miten ylipäätään saataisiin palkkalistoille enemmän naisia. Wärtsilän henkilöstöstä naisia on vain 15 prosenttia.

”Asetimme itsellemme neljä vuotta sitten tavoitteeksi, että haluamme naisten osuuden nousevan koko yhtiössä 20 prosenttiin. Naisia pitäisi olla koko yrityksessä enemmän kuin nyt, jotta naisten osuus yrityksen johtotehtävissä voisi kasvaa”, Castrén sanoo.

Wärtsilässä jo pelkkä vinouman tiedostaminen alkoi viedä asioita eteenpäin. Tasa-arvoasiat nousivat Wärtsilässä myös ylimmän johdon agendalle ja asioita alettiin seurata.

”Emme ole lähelläkään tavoitetta, mutta kaikki muutokset ovat positiivisia”, Castrén sanoo.

Yhtiössä on edistetty tasa-arvoa lukuisilla hankkeilla. Työpaikkoja on esimerkiksi markkinoitu nuorille. Vaikka Pohjoismaissa naiset ovat jo pitkään osallistuneet työelämään ja lähes kaikki kannattavat tasa-arvoa, myös täällä on piiloasenteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista, uskoo Castrén.

”Tasa-arvon edistäminen lähtee jo varhaiskasvatuksesta, koulusta ja kotoa. Moni voi edelleen ajatella, että on tyttöjen juttuja ja poikien juttuja. Sama pätee työelämään. Meidän pitäisi päästä kiinni siihen, minkälaiset asenteet ja piiloasenteet ohjaavat työpaikkojen henkilövalintoja”, Castrén sanoo.

Castrénin mielestä yritysten kannattaa panostaa, ei vain sukupuolten väliseen tasa-arvoon, vaan myös laajemmin moniarvoisuuteen.

”Diversiteettiin panostaminen maksaa itsensä takaisin. Lisäksi se on hyvää johtamiskulttuuria ja hyvää johtamista. Se tuo laajempaa pohjaa innovaatioille. Se on tärkeää etenkin, kun asiakkaamme tulevat eri puolilta maailmaa. Asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen on olennainen osa meidän osaamistamme.”

Tasa-arvoisuus korreloi myös yritysten ja koko kansantalouden menestyksen kanssa. Globaali bruttokansantuote voi kasvaa jopa 26 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, jos naisten rooli työmarkkinoilla kasvaa samanlaiseksi kuin miesten, laskee McKinsey Global Institute.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Uusi perhevapaajärjestelmä rakennettava joustavuuden periaatteelle

Isien perhevapaat ovat keskeinen osa käynnissä olevaa perhevapaauudistusta. Koska tavoitteena on edistää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa, isille korvamerkittyjä perhevapaita pitää myös lisätä. Jotta tästä vapaiden lisäämisestä olisi hyötyä, olisi isien alettava aktiivisemmin käyttää jo nyt heille korvamerkittyjä vapaita, vapaasti jaettavista vapaista puhumattakaan.

Isät käyttävät ensisijaisesti heille korvamerkittyjä, ansiosidonnaisesti korvattavia vapaita. Monessa perheessä isä käyttää vain ja ainoastaan ne kolme viikkoa, jotka nykyisessä perhevapaajärjestelmässä voi käyttää samaan aikaan äidin pitämien vapaiden kanssa. Tämä kolme viikkoa on toki perheelle hyvin tärkeä ajanjakso, mutta perhevapaiden jälkeisen perhevastuun jakautumisen kannalta olisi tärkeää, että isät käyttäisivät vapaita myös siten, että he ovat yksin vastuussa lapsesta äidin ollessa töissä.

Isien käyttämien perhevapaiden lisäämiseksi pitää käyttää kaikki mahdolliset keinot. Etuusjärjestelmän pitää ohjata ja mahdollistaa, ei estää tai rajoittaa. Työnantajalla ja työntekijällä tulee olla vapaus sopia vapaiden käytöstä haluamallaan tavalla etuusjärjestelmän estämättä. Tämän lisäksi tarvitaan myös nykyisen kaltainen subjektiivinen oikeus vapaiden pitämiseen ilmoitusaikaa noudattaen ja jaksojen määrää mahdollisesti rajoittaen.

Vaikka totaalinen poissaolo töistä useimmissa tapauksissa onkin mahdollinen, saattaa se tuntua hankalalta sekä työnantajalle että työntekijälle. Tällaisissa tapauksissa osa-aikainen perhevapaa olisi loistava vaihtoehto. Nykyään perhevapaan osa-aikaisuus on mahdollista vain vanhempainvapaan osalta siten, että isä ja äiti vuorottelevat töissä ja kotona. Tähän järjestelyyn ei siis voi käyttää isyysvapaapäiviä eikä isä voi olla osa-aikaisella isyysvapaalla äidin ollessa osan viikkoa kotihoidontuella. Tämä pitää korjata perhevapaajärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Ollessani itse viisi kuukautta kotona lapsen kanssa huomasin ajan kuluessa kaipaavani yhä enemmän vastapainoa lapsiarjelle. Aika kotona oli korvaamatonta, mutta töihin palatessani osasin arvostaa aivan uudella tavalla työrauhaa. Uskon, että vuorottelemalla kotona ja töissä pystyisin nauttimaan molemmista elämäni osa-alueista enemmän. Olen puhunut asiasta myös esimieheni kanssa ja hän totesi pitävänsä minut mahdollisen tulevan perhevapaani aikana mieluummin pidemmän aikaa osittain töissä kuin lyhyemmän aikaa kokonaan vapaalla. Etuusjärjestelmä ei tätä mallia kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista.

Kaikkiin töihin jaetut perhevapaat eivät sovi, mutta useisiin kyllä. Parhaassa tapauksessa kaikki osapuolet voittavat. Kummankin vanhemman työnantajat saavat työntekijänsä osittain käyttöön myös perhevapaiden aikana, vanhemmat saavat töistä vastapainoa kotona ololle ja lapsi saa luoda läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa.

Kosti Hyyppä
Asiamies, Isä

Tutustu myös maanantaina lanseerattuun isäaikaa.fi -kampanjaan, jossa tuodaan hyvällä tavalla esiin isän vapaiden merkitys. ”Vanhemmuus on elämäsi tärkein tehtävä. Ota isäaikaa. Perhevapaasta hyötyvät niin isä, lapsi kuin parisuhdekin.”

10.11.2017
Ryhtyisinkö vielä yrittäjäksi? – vuoropuhelua yrittäjän ja yrittäjyyttä pohtivan välillä

Mahdollisen tulevan yrittäjän Kari Leppilahden ja nykyisen yrittäjän Kaisa Kokkosen ajatuksia asiantuntijayrittäjyydestä.

Kari: Ikää mittarissa vasta 60, mutta pitkä ura taloushallinnon ja -johdon tehtävissä useissa eri yrityksissä on kohdallani tällä erää päättymässä. Yrittäjyyteen taasen läheisesti liittyy lähes 20 vuoden rupeama franchising -työnantajan palveluksessa ja ketjun johdossa, eli myös toimitusjohtajakokemusta löytyy. Siksipä pohdintaan: ryhtyisinkö yrittäjäksi vai tyytyisinkö niin sanottuun eläkeputkeen ja ansiosidonnaisen nostoon – siinä sivussa työhakemuksia tehden ja mahdollisia työpaikkoja tutkaillen.

Työvuosia olisi kuitenkin vielä tarjolla 5-10 ja yrittäjänä voisin tarjota kokemustani esimerkiksi lyhyissä projekteissa ja konsultoinneissa – tai väliaikaisena vuokratalousjohtajana. Juuri tällainen ’väliaikainen’ olen viimeisen vuoden ollut, tosin ihan työsuhteessa.

Kaisa: Olen ollut yrittäjänä reilut kuusi vuotta, sitä ennen palkansaajana yli 20 vuotta talousjohdon tehtävissä. Teen talousjohdon, rahoituksen ja yritysjärjestelyjen konsultointia Akeba Oy:ssä. Pääpaino on ollut asiakkaissa, joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, mutta konsultoin myös pieniä yrityksiä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tyypillisesti teen työtä isoissa muutoshankkeissa tai vaikka listautumisprojekteissa osana projektitiimiä tai tiimin vetäjänä.

Päätin ryhtyä yrittäjäksi muuttaessamme Hyvinkäälle – elämään tuli muutenkin isoja muutoksia ja aika tuntui sopivalta. Asia oli pohdituttanut minua jo pitkään. Projektiluontoiset hankkeet ja   kehitystyö sekä yritysjärjestelyt olivat minusta mukavinta, mitä voi töissä tehdä. Nyt teen vain asiakasprojekteja – ja todella nautin työstäni.

Kari: Mutta ne yrittäjän riskit! Löytyykö yritykselle liikeidea, joka tuo asiakkaita ja työtehtäviä – paljonko pitää panostaa rahaa markkinointiin, että saa nimensä näkyviin ja kauanko tämä vaihe kestää? Minkä kokoinen pitäisi olla starttivaiheen vaatima pääoma?

Kaisa: Ihan samat asiat mietityttivät minuakin. Yrityksen toiminta-ajatus ja asiakasprojektien luonne selvisivät käytännössä vasta kun päätös yrittäjyydestä oli syntynyt ja ensimmäiset asiakkaat saatu. Autan yrityksiä muutostilanteissa – projektiosaamista ei kaikista yrityksistä löydy. Osaan myös auttaa kysymyksissä liittyen esim. pörssiyhtiönä toimimiseen tai hyvään hallinnointitapaan.

Alussa nettisivujen luonti oli isoin markkinointisatsaus. Halusin sivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – lisäksi satsasin visuaaliseen ilmeeseen, koska se on minulle tärkeää. Olin myös mukana erilaisissa tapahtumissa jakamassa käyntikortteja sekä keskustelemassa potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiantuntijatyö ei tarvitse suuria alkupanostuksia muuhun kuin verkostoitumiseen ja näkymiseen alan tilaisuuksissa. Minä käytin alussa muutamia tuhansia euroja nettisivuihin, käyntikortteihin ja mainoksiin.

Kari: Mitäs sitten, jos homma ei lähdekään lentoon? Ja yrityksen joutuu lopettamaan joko kokonaan tai sitten tilanne on vaikkapa sellainen että löytyy puoleksi vuodeksi projekti, mutta toinen puoli vuodesta menee ilman toimeksiantoja?

Kaisa: Alussa on hyvä varautua siihen, että on hiljaisempaa, kun yrityksen toimintaa ei vielä tunneta. On hyvä laskea, millä tulee toimeen ja selvittää jo etukäteen, mitä tehdä, jos ei selviä kaikista maksuista. Jokainen asiakastyö on hyvä tehdä niin, että asiakas suosittelee sinua seuraavalle. Asiakkaiden väliin on mielestäni hyväkin jäädä taukoja, että ehtii verkostoitua, suunnitella/parantaa palveluita ja tehdä asiakasmateriaalia. Kehittää siis omaa tekemistään eri tavoilla.

Kari: TE-keskuksen tulkinta ”palkansaaja vai yrittäjä” arveluttaa. TE-toimisto selvittää, oletko työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä. Arviointi ei kuitenkaan välttämättä ole yhdenmukainen esimerkiksi verotuksessa tehtyjen ratkaisujen kanssa (sic). Ja jos olet yrittäjä, niin tutkitaan, oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä. Tulkinta sitten vaikuttaa työttömyysetuuteen/työttömyysturvaan. Mielestäni pitäisi olla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyden käynnistämistä ansiosidonnaisella vähintään vuoden ajan – mutta ei taida onnistua? Ja mikä on tulkinta em. tilanteessa, jossa toimeksianto löytyy puoleksi vuodeksi, mutta sitten on hiljaista?

Entäpäs verottajan tulkinta – ”palkkaa vai yritystuloa/työkorvausta”. Verottajalta löytyy aiheesta sivukaupalla tekstiä, mutta kuitenkin viime kädessä ratkaisu tehdään ns. kokonaisarvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. Eli täyttä varmuutta tulkinnasta ei ole. Vanhemmat ja kokeneemmat varoittelevat, että vaikka olisi yritys ja rekisterit kunnossa, niin jos on vain yksi asiakas, saattaa verottaja tulkita yrittämisen työsuhteeksi – ja sehän se kalliiksi tulee.

Yllä olevan perusteella voi käydä niin, että verottajan mielestä olet työsuhteessa eli palkansaaja ja TE-keskuksen mukaan oletkin yrittäjä, eli palkansaajan työttömyysturvan ulkopuolella?

Kaisa: Juuri samoja asioita mietin ja selvittelin itselleni ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Minulle oli selvää, että halusin kokopäivätoimiseksi. Jos toimii yrittäjänä, on tärkeää, että kaikki yrittäjyyden tunnusmerkit löytyvät: mm. asiakassopimukset ovat kunnossa, omat ja yrityksen varat ja velat ovat erikseen, markkinointi, nettisivut.

Sosiaaliturvan pohdinta oli haasteellisinta. Mitä tapahtuu, jos kukaan ei osta yrityksen palveluita – minkälaista korvausta saa ja kuinka kauan? Sain hyvin apua mm. Suomen Ekonomeista ja yrittäjien eläkekassasta.

Sekin selvisi, että yrittäjän sosiaaliturva riippuu siitä, minkälaisen turvan itse itselleen hankkii.

Ekonomien työttömyysturva-asiantuntija Mari Kettunen:

Verrattuna palkansaajiin yrittäjä vastaa itse oman sosiaaliturvansa järjestämisestä. Lakisääteinen YEL-vakuutus turvaa yrittäjän toimeentuloa elämän muutostilanteissa.

Yrittäjä määrittelee itse, minkälaisella summalla vakuuttaa itsensä. Mitä suuremmaksi yrittäjä määrittelee ns. YEL-työtulonsa, sitä vahvempi on sosiaaliturva, mutta myös vakuutusmaksut ovat korkeammat. YEL-vakuutuksen myötä yrittäjä voi saada turvaa sairastumisen, eläkkeelle jäämisen ja perheenlisäyksen kohdatessa. Yrittäjän on myös mahdollista valita YEL-vakuutukseensa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa työssä, työmatkalla ja työpaikalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Lisätietoja YEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä.

Yrittäjä voi olla myös oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyyden kohdatessa, kunhan hän on vakuuttanut itsensä oikeassa työttömyyskassassa (IAET-kassa tai AYT-kassa) ja täyttää muut ansiopäivärahan saamisen edellytykset.

Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, ota välittömästi yhteys Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan, jotta saat ajantasaista tietoa työttömyysturvastasi ja työttömyyskassojen jäsenyysvaihtoehdoista.

Työttömyysturvaneuvontamme palvelee: ma-to klo 9-12 numerosta 020 693 273 tai työttömyysturva@ekonomit.fi.

07.11.2017
Inhimillisyys on hyvää johtamista

Positiivisen ja motivoivan työympäristön merkitystä ei voi vähätellä. Jokainen haluaisi suunnata työpäivänä askeleensa kohti työyhteisöä, jonka kokee itselleen mieluisaksi. On itsestäänselvyys, että jokainen kaipaa arvostusta. Pikagallupimme Twitterissä kertoi myös, että riittävä vastuun ja vapauden antaminen alaisille on johtajassa tärkeä ominaisuus. Liian harvoin voimme kuitenkin lukea esimiehistä, jotka esimerkillisesti johtavat työyhteisöjään huipputuloksiin kiitoksia keräävässä työilmapiirissä. Hyvää johtajuutta tarvitaan reilusti enemmän!

Olemme yhdessä Pregon kanssa tänä syksynä keränneet esimerkkejä/tarinoita hyvästä esimiestyöstä. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi toivomme saavamme niitä vähintään sata. Koostamme vuodenvaihteessa tarinoista teoksen, jonka laitamme laajasti jakoon. Jospa esimerkit saisivat yhä useamman johtajan tarkastelemaan omia toimintamallejaan kriittisesti ja muuttamaan johtamistaan, mikäli tarpeen.

#Satajohtamisentekoa -kampanjalla haluamme korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

Olemme saaneet jo useita kymmeniä kiinnostavia tarinoita, mutta haluamme niitä vielä lisää. Kerro meille oma hyvän johtamisen esimerkkisi, on se sitten henkilökohtainen onnistuminen tai jokin kuulemasi asia. Esimerkkisi voit jättää täällä.

Mitä hyvä johtajuus käytännössä on? Tässä muutama tarina malliksi.

”Yrityksessämme esimiesten roolia ja tehtäviä muutettiin pysyvästi enemmän ohjaavaan ja coachaavaan suuntaan – ja kaikki olivat tyytyväisempiä. Tarvittiin siis rohkeutta päästää irti totutusta, ylhäältä alas johtamismallista ja antaa vastuuta ja vapautta työn todellisille asiantuntijoille ja osaajille.”

”Omassa työhistoriassa on lämpimiä muistijälkiä esimiehistä, jotka ovat tarvittaessa osanneet astua esimiesroolistaan pois ja kohdanneet minut vertaisena ja lähimmäisenä. On karmivaa, jos oma esimies jättäytyy kylmän etäiseksi jopa tilanteissa, joissa on tuotava esiin omaa perhettä kohdannut suru tai muu vaikea elämäntilanne. Oman esimiehen ymmärrys ja tuki myös niissä tilanteissa – ellei etenkin niissä tilanteissa – on äärimmäisen tärkeää.”

”Hyvää johtamista on alaisten ja työyhteisön jäsenten ajan tasalla yhteisistä asioista pitäminen, avoimuus ja rehellisyys. Hyvää johtamista on jatkuvasti muistaa, millä tavalla työntekijät pidetään sitoutuneina yritykseen ja toisaalta, millä tavalla heidän sitoutumisensa voi murtaa.”

”Inhimillisyys on hyvää johtamista. Alaisten kohtaaminen kokonaisina ihmisinä, eikä vain suorittavina alaisina/työntekijöinä. Hyvä esimies sallii aidosti erilaisuutta ja antaa tilaa ihmisten olla oma itsensä. Hyvää esimiestyötä on myös olla aidosti kiinnostunut siitä, mitä työntekijöille kuuluu, millainen työ-/kuormitustilanne heillä on ja selvittää tarvitsevatko he jonkinlaista tukea esim. työnteon sujuvoittamiseksi.”

”Kun itse on johtajana, ja tietyllä tavalla tehtävässään oltavakin itsevarma, on tärkeä muistaa itsensä johtamisen tärkeys ja nöyryys alaisten osaamisen edessä. Jätin siis ohjaukseni vähemmälle, annoin enemmän vapaita käsiä ja huomasin, että delegointi kannatti, ja lopputulos, pakko ilolla myöntää, oli parempi kuin jos olisin tiukasti ohjannut asiaa. Eli jälleen: kannattaa hankkia itseään pätevämpiä alaisia ;)”

Odotamme nyt sinun tarinaasi/esimerkkiäsi, kerro se meille.

Ulla Niemelä
Viestintäasiantuntija

#satajohtamisentekoa on Suomen Ekonomien ja Pregon yhteinen kampanja hyvän johtamisen puolesta ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. ​Haluamme näin korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

03.11.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013