( Työelämä )

Hyvä peli ei riitä

Teksti Matti Koskinen
Kuvat Roope Permanto
  • Emmi Kuusikko innostui pelaamisesta mobiilipelien myötä. Hän soveltaa työssään osaamistaan kauppatieteiden, sosiaalipsykologian ja tietojenkäsittelyn aloilta.
Suomen peliala on Euroopan kärkeä. Menestyksen takana on huippuluokan kuluttajatutkimusta sekä data-analytiikkaa. Alalle tulevia yhdistää silti ennen kaikkea rakkaus peleihin.

Peliyhtiö Next Games on vastikään muuttanut uusiin tiloihin Helsingin ydinkeskustaan. Ja millaisiin tiloihin!

Betonia, mustaa terästä ja puuelementtejä pursuava aula on kuin suoraan arkkitehtuurilehden kannesta, mutta rottinkiset riippukeinut ja kaarnanpaloilla koristeltu keinotekoinen puu viittaavat lasten kerhohuoneeseen.

Jättikokoisella videoruudulla möyrii lauma zombeja. Ne mainostavat amerikkalaiseen The Walking Dead -televisiosarjaan perustuvia mobiilipelejä, joilla Next Games on viime vuosina noussut menestykseen.

Tuotejohtaja Emmi Kuusikko ottaa vieraan vastaan käsi ojossa ja johdattaa peremmälle. Hän on harvinaisuus lähes 150 työntekijän joukossa: ekonomi insinöörien, taiteilijoiden ja suunnittelijoiden keskuudessa.

”Pelialan hienous on, että se on oikea sulatusuuni. Meillä on töissä väkeä kirjavista taustoista, ja kaikkia yhdistää intohimo peleihin”, Kuusikko sanoo.

Datan ja analytiikan ymmärrys on välttämättömyys

Toisin kuin monet kollegansa, Kuusikko ei tosin varttunut pelikonsolin tai Commodore 64:n äärellä, vaan hän innostui peleistä vasta Facebookin ja älypuhelinten myötä. Next Gamesin omien tuotteiden ohessa Kuusikko tunnustaa pelaavansa paljon mobiilipelejä.

”Peliala on ammattimaistunut viime vuosina. Ymmärretään paremmin, mitä kaikkea hittituotteen tekemiseen liittyy. Ei riitä, että tehdään hyvä peli, vaan pitää ymmärtää miten se saadaan markkinoille ja miten sille hankitaan käyttäjiä. Pitää ymmärtää dataa ja analytiikkaa”, Kuusikko sanoo.

Hän puhuu omasta erityisalastaan. Next Gamesin tuotejohtajana Kuusikko pitää huolen, että pelaajan näkökulma on mukana koko tuotantoputkessa ideasta lähtien. Se merkitsee kehittelyn alkuvaiheessa fokusryhmiä ja kuluttajatutkimusta, mutta ennen kaikkea kehittynyttä data-analytiikkaa ja tulosten hyödyntämistä pelinkehityksessä.

”Tärkeämpää kuin pelin saaminen jollain mittapuulla ’valmiiksi’ on saada se mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ulos pelaajien kokeiltavaksi ja testattavaksi. Näin saadaan kerättyä dataa siitä, mikä toimii ja mikä ei”, Kuusikko selittää.

Pelaajaymmärryksen merkitys korostuu pelialan kahden megatrendin, games as a servicen ja free to playn vuoksi. Pelit eivät enää ole yksittäisiä viihdetuotteita vaan pitkäikäisiä verkkopalveluita, joita kehitetään jatkuvasti pelaajapalautteen ja datan pohjalta. Ja varsinkin mobiilipeleissä valtavirtaa ovat mikromaksu- tai mainosrahoitteiset ilmaiseksi pelattavat pelit.

Free to play -mallin edelläkävijä

Mobiilipelien ansaintamallit edellyttävät peliyhtiöiltä syvällistä ymmärrystä pelaajien mielenliikkeistä ja käyttäytymisestä, ja niiden tutkimisessa Kuusikolla on poikkeuksellisen pitkä kokemus. Hän aloitti uransa suomalaisyhtiö Sulakkeella, joka oli edelläkävijä vapaaehtoisiin mikromaksuihin perustuvassa ansaintamallissa. Sulakkeen Habbo Hotelissa pelaajat ostivat oikealla rahalla pelihahmoilleen virtuaalisia tavaroita, kuten huonekaluja tai vaatteita.

Sosiaalipsykologiaa ja tietojenkäsittelytiedettä kauppatieteiden ohessa opiskellut Kuusikko rakensi Sulakkeella yksikön tutkimaan Habbo Hotelin pelaajia. Hän selvitti, keitä pelaajat ovat, mikä heitä pelissä kiinnostaa ja tuotti sen perusteella analytiikkaa tuotekehityksen tueksi.

”Olen tehnyt free to play -pelejä neljätoista vuotta”, Kuusikko paljastaa.

”Kun jossain konferenssissa sanoin sen ääneen, joku epäili että valehtelen ja väitti ettei niin pitkään ole edes ollut free to play -pelejä. Olihan niitä, silloin koko termiä ei silloin vielä ollut keksitty”, Kuusikko muistelee.

Sulakkeen jälkeen Kuusikko siirtyi pelifirma Digital Chocolateen ja laajensi osaamistaan tuotehallintaan. Hän kehitti mittareita ja mekaniikkoja parantamaan pelien ansainta- ja retentiomekaniikkoja. Retentiolla tarkoitetaan pelinkehityksen tärkeimpiä tavoitteita eli pelin koukuttavuutta – sitä, mikä saa pelaajat takaisin yhä uudestaan ja uudestaan.

Seuraava projekti oli free to play -mallin soveltaminen konsoli- ja pc-peleihin. Sitä varten Kuusikko muutti perheineen Englantiin työskentelemään Microsoftin omistamalla maineikkaalla Lionhead-studiolla, jonka emoyhtiö päätti sulkea vuonna 2016. Suomeen palattuaan Kuusikko työskenteli vuoden verran pelialan startupissa ennen siirtymistä Next Gamesille.

”Pelialalla ihmiset saattavat vaihtaa aika nopealla syklillä työpaikkoja, johtuen eri syistä”, hän toteaa.

Alan työntekijät ovat usein liikkuvaista ja globaalia joukkoa. Tietty huippuasiantuntijoiden joukko liikkuu yrityksestä ja maasta toiseen headhunterit kintereillään. Alan kansainvälisten huippujen houkutteleminen Suomeen ei ole helppoa. Siksi työntekijöiden viihtyvyyteen panostetaan. Pramean toimiston lisäksi se merkitsee motivaation ja työn mielekkyyden ylläpitämistä.

”Samoin kuin millä tahansa luovalla alalla”, Kuusikko tähdentää.

Hittibisneksen huipulle on tunkua

Pelialalla on myös paljon pieniä yrityksiä ja epävarmuutta. Vaikka Supercell on yhä maailman tuottoisimpia peliyhtiöitä, alan kiihkein kasvuvaihe on meillä toistaiseksi takanapäin. Kilpailu etenkin mobiilipeleissä on kiihkeää, sillä Applen ja Googlen sovelluskaupoissa julkaistaan joka päivä tuhansia uusia pelejä. Kyse on Kuusikon sanoin ”hittibisneksestä”, jossa huipulle on kovasti tunkua. Markkinointi nielee rahaa.

”Free to play -mobiilipelit etenkin menestyvänä liiketoimintana on varmasti yksi vaikeimmista viihdebisneksen muodoista. Käyttäjähankinta on todella kallista ja rekrytointi on iso haaste”, Kuusikko sanoo.

Alalla keskikokoiseksi luokiteltava Next Games on löytänyt oman lokeronsa keskittymällä kansainvälisestä tunnettuihin viihdebrändeihin, Kuusikko huomauttaa. Ulkona on jo kaksi Walking Dead -aiheista peliä, ja tulossa on Blade Runner -tieteiselokuvien maailmaan sijoittuvia tuotteita. Lisäksi yhtiö on julkistanut peliprojektin yhdysvaltalaisen NBC Universal -studion kanssa.

”Todella suuret kuluttajabrändit ovat meille yksi tapa hallinnoida riskiä. Tiedämme, kenelle pelejä tehdään, niille on olemassa jo valmis yleisö. Saamme markkinointiin ja asiakashankintaan vetoapua näistä hyvistä suhteista suuriin viihdetuottajiin”, Kuusikko selittää.

Mobiilipelit kasvussa

Vaikka kilpailu on koventunut, Kuusikko arvioi mobiilipelien globaalien markkinoiden vielä kasvavan. Suomenkin pelialan kasvuun hän uskoo, jos ei henkilöstön määrässä niin ainakin liikevaihdossa. Alan kypsymisestä kertoo sekin, että viime vuonna Next Games ja kolme muuta suomalaista peliyhtiötä listautuivat pörssiin.

”Meillä on todellisia huippumenestyjiä ja muutama keskikokoinen menestyvä firma sekä todella iso liuta startuppeja. Jos haastajissa näkyy lupaavia lähtöjä, niitä myös yhdistyy isompiin firmoihin. Alalla tapahtuu nyt paljon fuusioita”, Kuusikko arvioi.

Tulevaisuuden trendeistä hän nostaa esiin suosittujen konsoli- ja pc-pelien siirtymisen mobiililaitteille. Tällaiset loikan ovat onnistuneesti tehneet ainakin viime vuosina jo kulttuuri-ilmiöiksi nousseet pelibrändit kuten Minecraft ja Fortnite.

Toinen kiinnostava kehitysalue ovat maantieteelliseen paikannukseen ja lisättyyn todellisuuteen perustuvat mobiilipelit, kuten Next Gamesin oma The Walking Dead: Our World, jonka mainosvideo pyörii firman aulassa.

Viime kesänä julkaistussa Our Worldissa pelaajat ampuvat laahustavia kalmoja puhelimen ruudulla ja keräävät varusteita kulkemalla ympäriinsä todellisessa maailmassa. Perusidea kuulostaa etäisesti tutulta, sillä se perustuu Kuusikon omaan suosikkipeliin.

”Pokemon Go:n pariin palaan edelleen jatkuvasti”, hän paljastaa.

12.12.2018

Peliala

  • Pelialaa edustava Neogames arvioi, että Suomi on yksi Euroopan kolmesta suurimmasta pelien tuottajista Saksan ja Ranskan rinnalla.
  • Ala työllistää lähes 3 000 ihmistä ympäri maata. Lähes viidennes työntekijöistä tulee Suomeen ulkomailta.
  • Pelialan yrityksiä on Suomessa noin 250, joista suurin osa on nuoria ja pieniä kasvuyrityksiä.
  • Vuonna 2017 Suomen peliteollisuuden liikevaihto oli noin 2,36 miljardia euroa, josta leijonanosan loi Supercell (liikevaihto 1,8 miljardia euroa).
  • Viime vuonna Suomessa julkaistiin noin 150 peliä ja perustettiin 15 uutta pelialan yritystä. Pörssiin listautui neljä suomalaista peliyhtiötä: Next Games, Rovio, Remedy ja Nitro Games.

Emmi Kuusikko

  • Syntynyt: 1975 Jokohamassa
  • Koulutus: KTM, Aalto-yliopisto
  • Nykyinen tehtävä: Tuotejohtaja, Next Games
  • Nykyisen työn plussat: Pääsee tekemään töitä maailman isoimpien viihdebrändien kanssa todella monipuolisessa toimintaympäristössä. Asioita tehdään yhdessä yhteiseen maaliin eri tieteen- ja taiteenalojen ihmisten kanssa.
  • Nykyisen työn miinukset: Peliala on äärimmäisen kilpailtu, ja parhaiten menestyvien pelien listalle on todella haastavaa päästä. Tämä tarkoittaa pitkää päivää ja jatkuvaa priorisointia.
  • Perhe: Mies ja alakouluikäinen poika
  • Harrastukset: Joogaamista tasapainottaa sopivasti mobiilipelien pelaaminen, tällä hetkellä Next Gamesin pelien lisäksi Pokémon GO ja Clash Royale sekä Minecraftin pelaaminen pojan kanssa.
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013