( Peruspohja (2014) )

Hyvä saa palkkansa

Teksti Mikko Huotari
Kuvitus Nora Kolari
Voiko yritys tehdä sekä liikevoittoa että globaalia hyvää yhtä aikaa? Se voi, ja sen myös pitää. Kun lainsäädäntö, globaalit sopimukset ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset toimivat yhteisen hyvän edistäjinä hitaasti, vauhdittajaksi tarvitaan yrityksiä.

Bisnesmaailmassa tehtävät päätökset vaikuttavat merkittävästi siihen, miten maailma vastaa kestävän kehityksen asettamiin haasteisiin. Näin uskoo yhä useampi yrityspäättäjä ja vaikuttaja, myös hallitusammattilainen Kirsi Sormunen, joka toimii muun muassa VR Groupin, DNA:n ja Sitran hallituksissa.

”Nimenomaan yritysten täytyy löytää ratkaisuja, muuten meiltä loppuu kurssin korjaamisessa aika kesken.”

Sormusen mukaan asenteet ovat muuttuneet positiiviseen suuntaan viimeisen kymmenen vuoden aikana.

”Lainsäädäntö, globaalit sopimukset tai kuluttajakäyttäytymisen muutokset ovat hitaita prosesseja. Kun haetaan ratkaisuja kestävän kehityksen ongelmiin, tarvitaan isoja skaalautuvia tuotteita ja ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää myös globaalisti.”

Haasteina ovat muun muassa ilmastonmuutos ja makean veden puute, pian myös viljelysmaan puute ja luonnonvarojen ylikäyttö.

”Nämä ovat niin vahvoja megatrendejä, että kukaan, joka vähänkään seuraa mitä maailmassa tapahtuu, ei voi sulkea niiltä silmiään”, Sormunen sanoo.

YK hyväksyi yleiskokouksessa syyskuussa vuonna 2015 uudet kestävän kehityksen tavoitteet. 17 päätavoitteeseen kuuluvat muun muassa edullinen ja puhdas energia, vastuullinen kuluttaminen, ilmastoteot, kestävä teollisuus sekä ihmisarvoinen työ ja talouskasvu.

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat universaaleja eli kuuluvat kaikille: valtioille, kunnille, yrityksille, kouluille ja yksilöille.

Suuret toimijat avainasemassa

Tulevaisuuteen liittyy paljon ympäristöriskejä, jotka voivat aiheuttaa myös taloudellisia ja inhimillisiä katastrofeja. Usein ongelmana on ollut se, että maailman tilan tiedostamisesta huolimatta pitkän aikavälin tavoitteet ovat lyhyen aikavälin tavoitteiden vuoksi joutuneet lapsipuolen asemaan muun muassa politiikassa. Samoin monissa yrityksissä on keskitytty tahkoamaan lyhyen aikavälin voittoa sen sijaan, että huolehdittaisiin vastuullisuudesta ja muista pitkän aikavälin tavoitteista.

Aina on ollut kuitenkin pieni joukko yrityksiä, jotka ovat voitontavoittelun sijaan keskittyneet globaaliin hyvään. Sormunen nostaa tällaisesta esimerkiksi suomalaisen yrityksen Globe Hopen, jonka tuotteet perustuvat ekologisiin kierrätysmateriaaleihin.

”On hienoa, että tällaisia asioita tehdään, joskin yrityksen liikevaihto ja liiketulos ovat vielä aika vaatimattomia. Tällaisten yritysten lisäksi tarvitaan mukaan suuria toimijoita, koska ongelma on iso ja maailmanlaajuinen”, Sormunen pohtii.

”Suomalaisista suuryrityksistä muun muassa Neste, ST1 ja UPM ovat panostaneet vahvasti uusiutuvien polttoaineiden kehittämiseen ja Kemira elintärkeään vesiteknologiaan”.

Muutoksessa tarvitaan isoja ja pieniä yrityksiä, kansalaisia ja poliitikkoja. Mikään taho ei pysty yksin muuttamaan maailmaa. Kyse on paljolti ajattelutavan muutoksesta, joka voi syntyä pienten edelläkävijöiden pioneerityöstä ja skaalautua ajan myötä globaaleiksi ratkaisuiksi.

Onko hyvän tavoitteleminen ristiriidassa voiton tavoittelemisen kanssa, eli joutuuko vastuullisuuteen pyrkivä yritys tinkimään tuottavuudestaan?

”On joitakin yrityksiä, jotka tavoittelevat ensisijaisesti yhteiskunnallista hyvää. Hyvän tavoittelu ja liikevoitto eivät ole välttämättä ristiriidassa: yritys voi olla vastuullinen ja tehdä hyvää liiketoimintaa”, vastaa yritysvastuuverkosto FIBSin johtava asiantuntija Helena Kekki.

FIBSissä määritellään vastuullinen toiminta siten, että se tuottaa hyvää omille työntekijöilleen, asiakkailleen ja alihankkijoilleen, ja lisäksi tuotteet vastaavat kestävän kehityksen ongelmiin.

”Monet ostajat, sekä kuluttajat että yritykset, vaativat nykyään, että asiat on tehty mallikkaasti. Sääntely kiristyy koko ajan kovaa vauhtia, ja mahdollisuus tehdä vastuuttomasti liiketoimintaa heikkenee”, Kekki sanoo.

Vastuuttomalla yrityksellä on paljon riskejä, jotka saattavat realisoitua todella nopeasti, jos yritystoiminta ei kestä kriittistä tarkastelua. Esimerkiksi Volkswagen sai päästöhuijauksen vuoksi Yhdysvalloissa yli kahden miljardin dollarin edestä sakkoja, joutui käyttämään yli kymmenen miljardia euroa autojen takaisinostoon ja muihin korvauksiin sekä kärsi suuren mainetappion. Vastuuton toiminta on vastaavissa tapauksissa johtanut usein pörssikurssien romahtamiseen ja asiakkaiden kaikkoamiseen.

”Vastuullinen tapa toimia on yrityksille jo hygieniatekijä. Omien prosessien on oltava kunnossa”, Kekki sanoo.

Vastuullisuus maksaa itsensä takaisin

Yritysvastuuverkosto FIBSin toiminnassa on mukana yli 300 organisaatiota.

”Olemme verkostoituneet myös kansainvälisten toimijoiden kanssa. Kokoamme organisaatioita yhteen, jotta ne voivat oppia toisiltaan ja löytää hyviä kumppaneita”, Kekki sanoo.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet toimivat myös FIBSin toiminnassa ohjenuorana.

”Ne ovat hyvä tarkistuslista siihen, minkälaista tarvetta maailmassa on tällä hetkellä. Suomalaiset yritykset voisivat tarjota näihin haasteisiin ratkaisuja omien tuotteiden ja palvelujen kautta. Niissä on erittäin paljon markkinapotentiaalia.”

FIBS korostaa, että vastuullinen yritystoiminta on kannattavaa ja kestävää liiketoimintaa sekä yrityksen että yhteiskunnan kannalta. Vastuullinen yritys varmistaa itselleen parhaat toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa.

”Vastuullinen liiketoiminta on investointi ja siihen pitää panostaa, koska asiat eivät tapahdu itsestään. Pitkällä aikavälillä se tuo yritykselle viivan alle enemmän kuin mitä vastuullisten toimintatapojen varmistaminen vie resursseja”, Kekki sanoo.

FIBS julkaisi keväällä Yritysvastuu 2018 -tutkimuksen, joka paljasti, että vastuullisuus kannattaa myös taloudellisesti. 81 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä sanoo, että vastuullisuudesta saadut liiketoimintahyödyt ovat suurempia kuin siihen käytetyt resurssit.

”Näin erityisesti suurissa, yli 200 miljoonan liikevaihdon yrityksissä, joista 88 prosenttia näkee nyt hyödyt panostuksia suurempina. Vastaava luku pienemmissä yrityksissä oli 73 prosenttia”, FIBSin tiedotteessa sanotaan.

Myös Sormunen muistuttaa, että toimintaympäristön muutokset voidaan kääntää kannattavaksi liiketoiminnaksi.

”Käynnissä oleva muutos luo valtavia bisnesmahdollisuuksia. Se on toki myös liiketoiminnan kannalta riski, joka täytyy hallita.”

Takaiskuja ja onnistumisia

Vaikka kestävä kehitys tarjoaa bisnekselle uusia väyliä ja ekologinen ajattelutapa alkaa olla valtavirtaa, moni asia on ympäristön näkökulmasta vastatuulessa.

Sormusen mukaan suuri haaste on se, että eksternaliteeteille eli kolmansiin osapuoliin kohdistuville ulkoisvaikutuksille ei tahdo löytyä yhteisymmärrystä globaalissa hinnoittelussa. Riittävän kovia tavoitteita ei pystytä sopimaan edes EU-tasolla, vaikka EU haluaakin olla ympäristöasioissa edelläkävijä.

”Jos esimerkiksi hiilidioksidipäästöille pystyttäisiin määrittelemään globaali kaikkia koskeva hinta, se nopeuttaisi siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Myös luonnonvarojen ylikäytön hinnoittelu on hyvin haasteellista, eikä asiassa ole juurikaa edennyt”, Sormunen sanoo.

Kestävän kehityksen näkökulmasta otettiin takapakkia, kun Yhdysvallat vetäytyi näyttävästi Pariisin ilmastosopimuksesta.

”Huono esimerkki johtaa siihen, että kehittyvät markkinat on entistä vaikeampi saada vähentämään päästöjään.”

Vaikka sääntely polkee välillä paikoillaan ja politiikassa otetaan askeleita taaksepäin, tekee moni yritys pontevasti töitä paremman tulevaisuuden eteen. Sormunen pitää erityisen tärkeänä, että yritysjätit heräävät kestävän kehityksen haasteiden edessä, koska niiden toiminnalla on suuri merkitys.

”Klassinen esimerkki yrityksestä, joka tuli vahvasti ulos ympäristöviestillä reilu 10 vuotta sitten, ja joka sai maailmanlaajuista huomiota, oli General Electricin Ecomagination”, Sormunen sanoo.

General Electricin pääjohtaja on itse sanonut, että heidän yrityksensä tuotteet vastaavat erittäin merkittävästä osuudesta koko maailman hiilidioksidipäästöistä.

”Heidän täytyy siis alkaa miettiä, kuinka pystyvät omalta osaltaan pienentämään hiilijalanjälkeään tuomalla asiakkailleen aiempaa energiatehokkaampia ratkaisuja. Se käy liiketoiminnankin näkökulmasta järkeen, koska tuotteet ovat tällöin myös taloudellisesti tehokkaita.”

Myös monikansallinen yritysjätti Unilever on nostanut visionääriset tavoitteet toimintansa ohjenuoraksi.

”Unilever julkaisi vuosikymmenen alussa Sustainable Living Plan -ohjelmansa eli tavoitteensa puolittaa ympäristöjalanjälkensä ja samaan aikaan tuplata liikevaihtonsa”, Sormunen sanoo.

Unileverin tuoteportfolio samoin kuin toimitusketjut ovat hyvin laajoja, joten tavoitteen saavuttaminen myös tapahtuu toimittajaketjujen vaatimusten kautta.

Turvallisuus on vastuullisuutta

Sormunen on hallitusammattilaisena jatkuvasti kestävään kehitykseen liittyvien päätöksien äärellä.

”Yritysvastuuasiat ovat hallituksien agendoilla säännöllisesti. Oman toiminnan lisäksi ne voivat liittyä esimerkiksi toimittajaketjuihin.”

Vastuullinen toiminta on maineriskin näkökulmasta iso asia. Useissa yrityksissä tarkastusvaliokunta tutkii riskienhallintaa syvällisemmin kuin mihin hallituksen aika riittää.

Vastuullisuus liittyy yrityksen materiaalisen ympäristöjalanjäljen lisäksi myös turvallisuusasioihin, jotka ovat muun muassa luonnonvara- ja infrastruktuuriliiketoiminnassa merkittäviä kysymyksiä.

Hallitusvastuun näkökulmasta on tärkeä pohtia, mitä kerrotaan, miten kerrotaan ja mitä raportoidaan, jotta läpinäkyvyys on riittävän hyvä.

”Tänä vuonna tuli ensimmäistä kertaa EU:n vaatimus siitä, että ei-taloudellisia mittareita pitää sisällyttää tilinpäätöstietoihin. Tilinpäätöksen allekirjoittaa hallitus, joten hallituksen vastuu näistä asioista korostuu.”

13.9.2018

Rahasto- ja osakesijoittajat muita vastuullisempia ostopäätöksissään

24 prosenttia suomalaisista on maksanut tuotteesta tai palvelusta enemmän, koska se on halvempaa verrokkia vastuullisempi valinta, paljastaa FIBSin, Nordnetin ja Aalto New Globalin kysely. Sijoittajien keskuudessa vastaava luku on 37 prosenttia. Yli puolet sijoittajista pitää ympäristön ja yhteiskunnallisen kestävyyden kysymyksiä jonkin verran tai erittäin tärkeinä sijoituspäätöksissä. Helsingin pörssin suuryhtiöistä vastuullisimpana nähdään KONE. Tiedot ilmenevät tuoreesta kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä vastuullisuudesta ja sijoittamisesta.

Lähde: FIBS, Nordnet ja Aalto New Global

Case Norsepower

Suomalainen startup-yritys Norsepower on kehittänyt roottoripurjeen, jota voidaan käyttää isoissa rahti- ja matkustaja-aluksissa. Sähkömoottorilla pyörivä roottori muodostaa tuulen vaikuttaessa siihen toiselle puolelleen alipaineen ja toiselle ylipaineen, mikä johtaa tuulen muuttumiseen laivan työntövoimaksi.

Se alentaa polttoainekustannuksia jopa kymmenen prosenttia. Roottoripurjeen periaate keksittiin jo 1920-luvulla, mutta vasta nyt aika on otollinen sen kaupalliselle käytölle, koska ympäristöregulaatio kiristyy ja polttoainekustannukset kasvavat.

Ekologiseen arvomaailmaan pohjautuvalla liiketoiminnalla on nyt kysyntää. Ympäristölle hyvää tekevä tekniikka on hyvä lisäetu myytävälle tuotteelle.

Visionäärinen liiketoiminta on herättänyt paljon kiinnostusta. Norsepowerin asiakkaina on isoja varustamoja, kuten Bore, Viking Line ja maailman suurin varustamo Maersk.

”Tämä on minulle henkilökohtaisesti tärkeä juttu. Kun lähdin etsimään uutta yritysideaa, en ollut kiinnostunut mistään muista kuin cleantech-ideoista”, toimitusjohtaja Tuomas Riski sanoo.

”Ajattelutapa yhdistää myös henkilöstöämme. Meille on tärkeää, että toimitamme ratkaisua, joka on ekologisesti kestävä ja tekee ympäristölle hyvää.”

Riski korostaa silti, että kaikessa liiketoiminnassa loppuasiakkaan investoinnin takaisinmaksuajan on oltava kunnossa.

”Numerot pitää saada kuntoon. Asiakkaat eivät osta, jos tuotteen takaisinmaksuaika ei ole järkevä.”

Roottoripurje maksaa itsensä takaisin 3–8 vuodessa. Roottoripurje on toimitettu nyt kahteen alukseen, ja kaksi toimitusta on paraikaa käynnissä.

Norsepower suunnittelee, myy ja johtaa projektinsa itse. Alihankkijat valmistavat komponentit, ja pitkälti alihankkijaverkoston kautta tehdään kokoonpano- ja asennustyöt.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013