( Johtaminen )

Hyveillä ja empatialla tuloksiin

Teksti Marianna Salin
Kuvat Roope Permanto, Samuel Tuovinen
  • Empatian kykyä voi kehittää siinä missä muitakin kykyjä, sanoo Arto Hiltunen.
  • Johtajan pitäisi olla ihmisistä parhain, toteaa Antti Kylliäinen.
  • Hyveprosessi on parantanut Finlandia-talon saamaa asiakaspalautetta, uskoo Johanna Tolonen.
Hyvä johtaja on hyvä ihminen, joka hyödyntää empaattisuutta ja hyveitä myös johtamisessa.

Fiksu, nuori työntekijä saa toivomansa esimiestehtävän – ja epäonnistuu. Työyhteisö kärsii, työt eivät etene, eikä tulosta synny. Toista mahdollisuutta päästä näyttämään ei välttämättä tule.

Ohjatessaan aikoinaan nuoria SOK:laisia urapoluille SOK:n entinen pääjohtaja, ekonomi Arto Hiltunen mietti, mikä esimiestyössä epäonnistuneita nuoria yhdisti. Hän tuli siihen tulokseen, että monissa tapauksissa heillä ei ollut valmiuksia ymmärtää, mitä johdettavan päässä liikkui ja millaiset asiat olivat tälle tärkeitä.

Viime vuosina tällainen ymmärrys on kiteytynyt johtajien puheissa empatiaksi.

Ymmärryksellä tulosta

”Johtamiseen liittyvä empatia kuvaa johtajan kykyä ja halua ymmärtää, millaisia arvoja, asenteita ja tunteita johdettavalla on. Silloin hän pystyy valitsemaan työkalupakistaan oikeat välineet johtamiseen”, Hiltunen sanoo.

Hän uskoo, että empatian kykyä voi kehittää siinä missä muitakin kykyjä ja kannustaakin johtajia kysymään ja kuuntelemaan sekä vaihtamaan näkökulmaa.

”Tämä saa yleensä aikaan sen, että johdettavan motivaatio lisääntyy, asiakkaan kokemus paranee ja syntyy myös tulosta.”

Hiltusen mukaan jokaisella johtajalla on oltava aikaa kysyä alaistensa kuulumisia silloinkin, kun selvitettävänä ei ole päivänpolttavaa asiaa.

”Voiko johtaja vedota siihen, ettei hänellä ole aikaa johtaa? Johtajan keskeisenä tehtävänä on vaikuttaa ihmisiin, jotta he toimisivat yhdensuuntaisesti yrityksen tavoitteiden kanssa.”

Empatian tunne kuriin

Psykologia määrittelee, että empaattinen ihminen tuntee, mitä toinen tuntee, ja jakaa toisen tuskan, halusi tai ei. Sen sijaan Hiltusen puheissa empaattinen johtaja yrittää pikemminkin tietoisesti asettua toisen asemaan. Selvyyden nimissä empatian käsite jaetaankin joskus emotionaaliseen ja kognitiiviseen empatiaan. Tunne ja ymmärrys sekoittuvat kuitenkin jokaisessa yksilössä, mikä kysyy johtajalta kuin johtajalta valppautta.

”Jos myötäeläminen riistäytyy käsistä, johtaja saattaa jättää vaikean ratkaisun tekemättä esimerkiksi silloin, kun olisi välttämätöntä sulkea yksi toimipaikka yrityksen kilpailukyvyn ja eloonjäämisen varmistamiseksi”, Hiltunen sanoo.

Pahaa jälkeä voi tulla myös silloin, kun johtaja myötäelää yhden alaisensa elämää vahvasti ja päätyy tinkimään yhteisistä periaatteista. Empatia on nimittäin varsin valikoivaa.

”Onhan se niin, että toiset ihmiset miellyttävät enemmän kuin toiset. Johtajan on vain pystyttävä ehdottomaan tasapuolisuuteen ja samalla ymmärrettävä, että ihmiset tarvitsevat hyvin erilaista tukea, kannustusta ja vuorovaikutusta. Siinähän se on, johtamisen haaste”, Hiltunen naurahtaa.

Manipulointia ja kömpelyyttä

Ei ole sanottua, että ymmärrykseenkään perustuva empatia johtaisi väistämättä tasapainoiseen työyhteisöön.

”Empatian väärinkäyttöä kutsutaan manipuloinniksi, josta maailmassa on karmeita esimerkkejä Hitleristä alkaen”, Hiltunen toteaa.

Maailmassa on myös esimerkkejä yrityksistä, joiden menestystä empatian puute tai väärinkäyttö ei ole estänyt. Pärjäsikö Applea mielivaltaisesti johtanut Steve Jobs empatian puutteesta huolimatta, koska työ itsessään oli riittävän motivoivaa? Vai pärjäsikö hän empatiaa väärinkäyttäen, manipuloiden? Hiltunen hakee turhaan vastausta kirjassaan Johtamisesta.

Hyvääkin tarkoittava johtaja voi kompastua empatiaherätykseensä ja vaikuttaa manipuloijalta tai empaattisesti ilmehtivältä teeskentelijältä, jos kiinnostus alaisiin ilmenee vain satunnaisesti.

”Tässä tullaan ennustettavuuteen ja johdonmukaisuuteen. Johtaja ei voi sanella asioita yhtenä päivänä ja kysellä kuulumisia silloin, kun on rennompi olo ja tulokset kunnossa.”

Hyvän ihmisen jäljillä

Hiltunen on Suomessa yksi niistä, jotka käynnistivät empatiapuheen. Hän korostaa kuitenkin toistuvasti, että empatia vaatii aina tuekseen muita oivallisia ominaisuuksia ja puolestaan tukee niitä. Hän upottaa empatian viiden e-kirjaimen kokoelmaan, joilla hän kuvaa hyvän johtajan ominaisuuksia: empaattinen, ennustettava, elastinen, energinen ja eettinen.

”Itse asiassa hyvällä johtajalla on kaikki hyvän ihmisen ominaisuudet. Hän on rehellinen, päättäväinen ja lojaali”, Hiltunen sanoo.

Eetikko Antti Kylliäinen konsulttiyrityksestään SyFron Oy on samaa mieltä.

”Johtajan pitäisi olla ihmisistä parhain. Se on johtamisen suuri haaste”, hän toteaa.

Kylliäinen on taustaltaan teologi ja työskenteli myös pitkään evankelis-luterilaisen kirkon pappina. Hän toi aikoinaan yrityksiin armojohtamisen käsitteen ja tarjoaa nykyään yrityksensä kautta organisaatioille työyhteisön hyvinvointia ja sisäistä vuoropuhelua parantavaa koulutusta.

Kylliäinen toivookin, että johtajan ominaisuuksista puhuttaisiin kokonaisuutena eikä yksittäisinä muoti-ilmiöinä. Hän paketoi ne hyveiksi ja haluaa palauttaa klassisen hyve-etiikan suomalaiseen keskusteluun muutaman vuosikymmenen tauon jälkeen. Välineenä hän käyttää hyveprosesseja.

Arvot todeksi – hyveiksi

Onko hyveellistä lanseerata hyveprosessi, kun moni kärsii vielä arvoprosessien aiheuttamista turhaumista? Kylliäisen mukaan on.

”Arvot ovat tavoitteita, joihin pyritään, kun taas hyveet ovat jo totta ja niiden varassa työyhteisö toimii.”

Hän väittää myös, että olemassa olevia hyveitä on helppo vahvistaa, kunhan työyhteisö nostaa ne esille. Paheita hän ei huoli käsittelyyn.

”Loppujen lopuksi monet niistä asioista, jotka tuottavat ihmisille pahaa mieltä ja huonoa oloa arjessa, liittyvät siihen, että jokin hyve ei toimi riittävän hyvin. Kun hyveitä kehitetään, paheet korjaantuvat siinä sivussa. On toki asioita, kuten rakenteellinen epäoikeudenmukaisuus, jotka on pakko hoitaa erikseen pois.”

Kylliäinen uskoo, että hyveet, kuten ystävällisyys, vastuullisuus ja reiluus, tekevät myös monet säännöt ja kiellot tarpeettomiksi.

Hyveillä hyvää vointia

Hyveiden valttina on Kylliäisen mukaan se, että jokaisella on täysi valta kehittää niitä. Ovathan ne yksilön omia.

”Jos jokainen lähtee miettimään omaa tapaansa toimia ja kehittämään sitä hyveellisempään suuntaan, työyhteisö voi hyvin, työt sujuvat paremmin ja organisaatio hyötyy siitä tuottona. Myös yhteisön paineensietokyky kasvaa.”

Kylliäinen korostaa, että yhteisöllisillä hyveillä on vain yksi tehtävä.

”Ne tekevät ihmisistä hyviä työtovereita toisilleen riippumatta siitä, mitä firma tavoittelee”, hän sanoo.

Lienee kuitenkin liioittelua olettaa, että koko työporukka asettuisi yhteistuumin pohtimaan hyveitään. Kylliäistä tämä ei huolestuta.

”Vastarannankiiskistä ei ole ollut hyveprosesseissa haittaa. Hyvässä yhteisössä on aina tilaa toisinajattelijoille.”

Ihminen rahan edelle

Kun Kylliäinen puhuu johtamisen hyveistä, puhe kurvaa tämän tästä työyhteisön hyveisiin. Syy on selvä. Hänen mukaansa johtamista voidaan kehittää vasta, kun tiedetään, miten työyhteisö toimii.

”Ei ole olemassa hyvää johtamista sinänsä, vaan johtaminen on mitä suurimmassa määrin kontekstiin sidottua toimintaa. On olemassa vain hyviä johtajia tietyssä yhteisössä ja tietyssä tilanteessa.”

Yhteisöllisten hyveiden jälkeen Kylliäinen haluaa selvittää työnteon hyveet, siis yhteisön vahvuudet työn tekemisessä. Vasta kun nämä molemmat tunnetaan, voidaan selvittää, mitä ihmiset tarvitsevat esimiehiltä ja johtajilta.

”On paljon helpompaa sovittaa yhden johtajan johtamistapa 40 alaiseen kuin päinvastoin.”

On kuitenkin yksi hyve, jonka Kylliäinen soisi varauksetta jokaiselle johtajalle.

”Hyvä johtaja ymmärtää, että ihminen on aina rahaa tärkeämpi. Jos pitää johdonmukaisesti tästä kiinni, se tuottaa myös tulosta, ennen kaikkea pitkällä aikavälillä.”

Huumorintaju on hyve

Työyhteisöt ja johtajat voivat valita hyveensä vaikkapa Kylliäisen listalta, jolla on tällä hetkellä peräti 145 hyvettä. Hän kehottaa ihmisiä punnitsemaan valintojaan tarkasti. Hän pitää esimerkiksi yritysten arvona suosittua avoimuutta arveluttavana etenkin johtajan hyveenä. Johtajahan tietää asioita, joita jopa laki kieltää kertomasta, ja esimiestyökin perustuu luottamukselliseen suhteeseen.

”Ei pidä sanoa kaikkea, mitä tietää, mutta sen, mitä sanoo, pitää olla totta. Tärkeämpää johtajalle on siis rehellisyys kuin avoimuus”, Kylliäinen toteaa kirjassaan Paksunahkaisuudesta suurisieluisuuteen.

Yksi hänen suosikkihyveistään on johtajan huumorintaju, joka tekee vallasta siedettävämpää ja johtajasta helpommin lähestyttävän. Huumori voi osoittautua myös liimaksi, joka sitoo työyhteisöä. Joskus sen merkitys selviää vasta, kun humoristit jättävät porukan ja tunnelma romahtaa.

”Jos ei ole mietitty, mikä tekee työyhteisöstä hyvän, ei kyetä aina ja joka tilanteessa pitämään hyvästä kiinni.”

Kaikki osaavat kehittää

Kylliäinen tulee riisuneeksi hyveiltä niiden etäisen, jopa hieman tekopyhyyttä henkivän maineen ja saman hän tekee hyveiden kehittämiselle. Hän ei odota hyveiden kehittäjältä erityisen terävää itsetuntemusta tai analysointitaitoja. Perusihmisyys riittää – ja nuoruus auttaa.

”Aristoteles oli sitä mieltä, että aikuisille ei auta enää puhua hyveistä”, Kylliäinen nauraa.

Hyveellisiä johtajia lienee joka tapauksessa luvassa ennen pitkää yhä useampia. Kylliäinen on nimittäin levittänyt hyveprosessit päiväkoteihin vapaaehtoistyönään.

”Parasta on se, että hyveet hyvän ihmisen ominaisuuksina toimivat joka paikassa. Ei olekaan työminää, kotiminää ja harrastusminää.”

13.4.2016

Hyvä johtaja on Arto Hiltusen mukaan

Empaattinen

Ennustettava

Elastinen

Energinen

Eettinen

Yhteisöllisten hyveiden Top 5 (työyhteisöjen tärkeimpinä pitämät hyveet)

  • avuliaisuus

  • joustavuus

  • luotettavuus

  • suvaitsevaisuus

  • vastuullisuus

 

Työnteon hyveiden Top 5 (työntekijöiden ja johdon tärkeimpinä pitämät hyveet)

  • innostuvuus

  • luovuus

  • muutosvalmius

  • tavoitteellisuus

  • yhteistyökykyisyys

 

Johtamisen hyveiden Top 5 (esimiesten ja alaisten tärkeimpinä pitämät hyveet)

  • johdonmukaisuus

  • kannustavuus

  • kunnioittavuus

  • oikeudenmukaisuus

  • vastuullisuus

Top 5 -listat perustuvat Antti Kylliäisen tähän mennessä pidettyihin hyveprosesseihin ja -työpajoihin sekä niistä koottuihin tietoihin.

Hyveistä on iloa ja hyötyä

  • kun organisaation arvot eivät tunnu toteutuvan ja täyttävän tehtäväänsä

  • kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa

  • kun rekrytointi ontuu, taloon palkataan vääriä ihmisiä ja oikeat jäävät löytymättä

  • kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia

  • kun yhteisö toimii, kun työkulttuuria on syytä rakentaa tai vahvistaa

Empatia

  • jäsentynyttä ymmärrystä

  • näkökulman vaihtoa

  • kyselyä ja kuuntelua

  • motivoivaa palautetta

  • erilaisuuden tunnistamista

Tyytyväinen työporukka, tyytyväinen asiakas

– Moni asiantuntija osaa työnsä paremmin kuin esimiehensä ja pitää työkaverinsa arvostusta erittäin tärkeänä. Silti esimiehen tehtävänä on lapata ihmisille hyvinvointia suuhun, ikään kuin ihmiset olisivat täysin avuttomia eikä heillä olisi mitään roolia omassa tai työkaverin hyvinvoinnissa, täräyttää Finlandia-talon toimitusjohtaja, ekonomi Johanna Tolonen.

On Finlandia-talossakin kokoonnuttu milloin mölkyn milloin joulukuusen ympärille tavoitteena yhteishengen ja työhyvinvoinnin kehittäminen, mutta puolitoista vuotta sitten Tolonen halusi kokeilla myös uutta näkökulmaa ja kutsui eetikko Antti Kylliäisen ohjaamaan hyveprosessia.

– Johtamisen ajattelu lähtee aina siitä, että keskitytään ongelmien poistamiseen. Oli mielenkiintoista sen sijaan keskittyä hyvään ja pohtia, voiko sitä vahvistaa, Tolonen sanoo.

Finlandia-talon väki keskusteli siitä, mikä on heillä hyvin, ja tunnisti itsestään kuusi olennaisinta hyvettä: positiivisuuden, yhteenkuuluvuuden, vastuullisuuden, innostuvuuden, avuliaisuuden ja suvaitsevaisuuden. Tämän jälkeen he miettivät, miten hyveet näkyvät käytännössä, ja miten niitä voisi vahvistaa edelleen.

Finlandia-talossa henkilöstön yhteispeli on äärettömän tärkeää ja myös haastavaa, koska oman henkilöstön ohella palveluita asiakkaille järjestää neljä yhteistyökumppania: yksi ravintola sekä aula-, vartiointi- ja siivouspalvelujen tuottajat. Osaako tarjoilija auttaa asiakasta, joka kysyy esitystekniikasta? Tolosen mukaan entistä paremmin.

Hän uskoo hyveprosessin vaikuttaneen siihen, että Finlandia-talon asiakaspalaute on parantunut entisestään. Hän arvioi, että työyhteisön kehittäminen on käynnistänyt hyvän kierteen, joka vaikuttaa viime kädessä tulokseen.

– Meillä oli viime vuonna 45-vuotisen historian paras tulos. Toki osa syistä liittyy puhtaasti liiketaloudellisiin ratkaisuihin.

Hyveprosessin seurauksena Tolonen kertoo tietävänsä entistä paremmin, minkä tyyppistä johtamista työyhteisö toivoo.

– On helppo sanoa, että johtaminen vaatii karismaa tai sisältää mystiikkaa, mutta loppujen lopuksi uskon, että suurin osa suomalaisista johtajista ja esimiehistä on hyviä. He tarvitsevat vain lisää käytännön työkaluja, ja niitä on myös tullut lisää.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Uusi perhevapaajärjestelmä rakennettava joustavuuden periaatteelle

Isien perhevapaat ovat keskeinen osa käynnissä olevaa perhevapaauudistusta. Koska tavoitteena on edistää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa, isille korvamerkittyjä perhevapaita pitää myös lisätä. Jotta tästä vapaiden lisäämisestä olisi hyötyä, olisi isien alettava aktiivisemmin käyttää jo nyt heille korvamerkittyjä vapaita, vapaasti jaettavista vapaista puhumattakaan.

Isät käyttävät ensisijaisesti heille korvamerkittyjä, ansiosidonnaisesti korvattavia vapaita. Monessa perheessä isä käyttää vain ja ainoastaan ne kolme viikkoa, jotka nykyisessä perhevapaajärjestelmässä voi käyttää samaan aikaan äidin pitämien vapaiden kanssa. Tämä kolme viikkoa on toki perheelle hyvin tärkeä ajanjakso, mutta perhevapaiden jälkeisen perhevastuun jakautumisen kannalta olisi tärkeää, että isät käyttäisivät vapaita myös siten, että he ovat yksin vastuussa lapsesta äidin ollessa töissä.

Isien käyttämien perhevapaiden lisäämiseksi pitää käyttää kaikki mahdolliset keinot. Etuusjärjestelmän pitää ohjata ja mahdollistaa, ei estää tai rajoittaa. Työnantajalla ja työntekijällä tulee olla vapaus sopia vapaiden käytöstä haluamallaan tavalla etuusjärjestelmän estämättä. Tämän lisäksi tarvitaan myös nykyisen kaltainen subjektiivinen oikeus vapaiden pitämiseen ilmoitusaikaa noudattaen ja jaksojen määrää mahdollisesti rajoittaen.

Vaikka totaalinen poissaolo töistä useimmissa tapauksissa onkin mahdollinen, saattaa se tuntua hankalalta sekä työnantajalle että työntekijälle. Tällaisissa tapauksissa osa-aikainen perhevapaa olisi loistava vaihtoehto. Nykyään perhevapaan osa-aikaisuus on mahdollista vain vanhempainvapaan osalta siten, että isä ja äiti vuorottelevat töissä ja kotona. Tähän järjestelyyn ei siis voi käyttää isyysvapaapäiviä eikä isä voi olla osa-aikaisella isyysvapaalla äidin ollessa osan viikkoa kotihoidontuella. Tämä pitää korjata perhevapaajärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Ollessani itse viisi kuukautta kotona lapsen kanssa huomasin ajan kuluessa kaipaavani yhä enemmän vastapainoa lapsiarjelle. Aika kotona oli korvaamatonta, mutta töihin palatessani osasin arvostaa aivan uudella tavalla työrauhaa. Uskon, että vuorottelemalla kotona ja töissä pystyisin nauttimaan molemmista elämäni osa-alueista enemmän. Olen puhunut asiasta myös esimieheni kanssa ja hän totesi pitävänsä minut mahdollisen tulevan perhevapaani aikana mieluummin pidemmän aikaa osittain töissä kuin lyhyemmän aikaa kokonaan vapaalla. Etuusjärjestelmä ei tätä mallia kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista.

Kaikkiin töihin jaetut perhevapaat eivät sovi, mutta useisiin kyllä. Parhaassa tapauksessa kaikki osapuolet voittavat. Kummankin vanhemman työnantajat saavat työntekijänsä osittain käyttöön myös perhevapaiden aikana, vanhemmat saavat töistä vastapainoa kotona ololle ja lapsi saa luoda läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa.

Kosti Hyyppä
Asiamies, Isä

Tutustu myös maanantaina lanseerattuun isäaikaa.fi -kampanjaan, jossa tuodaan hyvällä tavalla esiin isän vapaiden merkitys. ”Vanhemmuus on elämäsi tärkein tehtävä. Ota isäaikaa. Perhevapaasta hyötyvät niin isä, lapsi kuin parisuhdekin.”

10.11.2017
Ryhtyisinkö vielä yrittäjäksi? – vuoropuhelua yrittäjän ja yrittäjyyttä pohtivan välillä

Mahdollisen tulevan yrittäjän Kari Leppilahden ja nykyisen yrittäjän Kaisa Kokkosen ajatuksia asiantuntijayrittäjyydestä.

Kari: Ikää mittarissa vasta 60, mutta pitkä ura taloushallinnon ja -johdon tehtävissä useissa eri yrityksissä on kohdallani tällä erää päättymässä. Yrittäjyyteen taasen läheisesti liittyy lähes 20 vuoden rupeama franchising -työnantajan palveluksessa ja ketjun johdossa, eli myös toimitusjohtajakokemusta löytyy. Siksipä pohdintaan: ryhtyisinkö yrittäjäksi vai tyytyisinkö niin sanottuun eläkeputkeen ja ansiosidonnaisen nostoon – siinä sivussa työhakemuksia tehden ja mahdollisia työpaikkoja tutkaillen.

Työvuosia olisi kuitenkin vielä tarjolla 5-10 ja yrittäjänä voisin tarjota kokemustani esimerkiksi lyhyissä projekteissa ja konsultoinneissa – tai väliaikaisena vuokratalousjohtajana. Juuri tällainen ’väliaikainen’ olen viimeisen vuoden ollut, tosin ihan työsuhteessa.

Kaisa: Olen ollut yrittäjänä reilut kuusi vuotta, sitä ennen palkansaajana yli 20 vuotta talousjohdon tehtävissä. Teen talousjohdon, rahoituksen ja yritysjärjestelyjen konsultointia Akeba Oy:ssä. Pääpaino on ollut asiakkaissa, joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, mutta konsultoin myös pieniä yrityksiä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tyypillisesti teen työtä isoissa muutoshankkeissa tai vaikka listautumisprojekteissa osana projektitiimiä tai tiimin vetäjänä.

Päätin ryhtyä yrittäjäksi muuttaessamme Hyvinkäälle – elämään tuli muutenkin isoja muutoksia ja aika tuntui sopivalta. Asia oli pohdituttanut minua jo pitkään. Projektiluontoiset hankkeet ja   kehitystyö sekä yritysjärjestelyt olivat minusta mukavinta, mitä voi töissä tehdä. Nyt teen vain asiakasprojekteja – ja todella nautin työstäni.

Kari: Mutta ne yrittäjän riskit! Löytyykö yritykselle liikeidea, joka tuo asiakkaita ja työtehtäviä – paljonko pitää panostaa rahaa markkinointiin, että saa nimensä näkyviin ja kauanko tämä vaihe kestää? Minkä kokoinen pitäisi olla starttivaiheen vaatima pääoma?

Kaisa: Ihan samat asiat mietityttivät minuakin. Yrityksen toiminta-ajatus ja asiakasprojektien luonne selvisivät käytännössä vasta kun päätös yrittäjyydestä oli syntynyt ja ensimmäiset asiakkaat saatu. Autan yrityksiä muutostilanteissa – projektiosaamista ei kaikista yrityksistä löydy. Osaan myös auttaa kysymyksissä liittyen esim. pörssiyhtiönä toimimiseen tai hyvään hallinnointitapaan.

Alussa nettisivujen luonti oli isoin markkinointisatsaus. Halusin sivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – lisäksi satsasin visuaaliseen ilmeeseen, koska se on minulle tärkeää. Olin myös mukana erilaisissa tapahtumissa jakamassa käyntikortteja sekä keskustelemassa potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiantuntijatyö ei tarvitse suuria alkupanostuksia muuhun kuin verkostoitumiseen ja näkymiseen alan tilaisuuksissa. Minä käytin alussa muutamia tuhansia euroja nettisivuihin, käyntikortteihin ja mainoksiin.

Kari: Mitäs sitten, jos homma ei lähdekään lentoon? Ja yrityksen joutuu lopettamaan joko kokonaan tai sitten tilanne on vaikkapa sellainen että löytyy puoleksi vuodeksi projekti, mutta toinen puoli vuodesta menee ilman toimeksiantoja?

Kaisa: Alussa on hyvä varautua siihen, että on hiljaisempaa, kun yrityksen toimintaa ei vielä tunneta. On hyvä laskea, millä tulee toimeen ja selvittää jo etukäteen, mitä tehdä, jos ei selviä kaikista maksuista. Jokainen asiakastyö on hyvä tehdä niin, että asiakas suosittelee sinua seuraavalle. Asiakkaiden väliin on mielestäni hyväkin jäädä taukoja, että ehtii verkostoitua, suunnitella/parantaa palveluita ja tehdä asiakasmateriaalia. Kehittää siis omaa tekemistään eri tavoilla.

Kari: TE-keskuksen tulkinta ”palkansaaja vai yrittäjä” arveluttaa. TE-toimisto selvittää, oletko työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä. Arviointi ei kuitenkaan välttämättä ole yhdenmukainen esimerkiksi verotuksessa tehtyjen ratkaisujen kanssa (sic). Ja jos olet yrittäjä, niin tutkitaan, oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä. Tulkinta sitten vaikuttaa työttömyysetuuteen/työttömyysturvaan. Mielestäni pitäisi olla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyden käynnistämistä ansiosidonnaisella vähintään vuoden ajan – mutta ei taida onnistua? Ja mikä on tulkinta em. tilanteessa, jossa toimeksianto löytyy puoleksi vuodeksi, mutta sitten on hiljaista?

Entäpäs verottajan tulkinta – ”palkkaa vai yritystuloa/työkorvausta”. Verottajalta löytyy aiheesta sivukaupalla tekstiä, mutta kuitenkin viime kädessä ratkaisu tehdään ns. kokonaisarvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. Eli täyttä varmuutta tulkinnasta ei ole. Vanhemmat ja kokeneemmat varoittelevat, että vaikka olisi yritys ja rekisterit kunnossa, niin jos on vain yksi asiakas, saattaa verottaja tulkita yrittämisen työsuhteeksi – ja sehän se kalliiksi tulee.

Yllä olevan perusteella voi käydä niin, että verottajan mielestä olet työsuhteessa eli palkansaaja ja TE-keskuksen mukaan oletkin yrittäjä, eli palkansaajan työttömyysturvan ulkopuolella?

Kaisa: Juuri samoja asioita mietin ja selvittelin itselleni ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Minulle oli selvää, että halusin kokopäivätoimiseksi. Jos toimii yrittäjänä, on tärkeää, että kaikki yrittäjyyden tunnusmerkit löytyvät: mm. asiakassopimukset ovat kunnossa, omat ja yrityksen varat ja velat ovat erikseen, markkinointi, nettisivut.

Sosiaaliturvan pohdinta oli haasteellisinta. Mitä tapahtuu, jos kukaan ei osta yrityksen palveluita – minkälaista korvausta saa ja kuinka kauan? Sain hyvin apua mm. Suomen Ekonomeista ja yrittäjien eläkekassasta.

Sekin selvisi, että yrittäjän sosiaaliturva riippuu siitä, minkälaisen turvan itse itselleen hankkii.

Ekonomien työttömyysturva-asiantuntija Mari Kettunen:

Verrattuna palkansaajiin yrittäjä vastaa itse oman sosiaaliturvansa järjestämisestä. Lakisääteinen YEL-vakuutus turvaa yrittäjän toimeentuloa elämän muutostilanteissa.

Yrittäjä määrittelee itse, minkälaisella summalla vakuuttaa itsensä. Mitä suuremmaksi yrittäjä määrittelee ns. YEL-työtulonsa, sitä vahvempi on sosiaaliturva, mutta myös vakuutusmaksut ovat korkeammat. YEL-vakuutuksen myötä yrittäjä voi saada turvaa sairastumisen, eläkkeelle jäämisen ja perheenlisäyksen kohdatessa. Yrittäjän on myös mahdollista valita YEL-vakuutukseensa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa työssä, työmatkalla ja työpaikalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Lisätietoja YEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä.

Yrittäjä voi olla myös oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyyden kohdatessa, kunhan hän on vakuuttanut itsensä oikeassa työttömyyskassassa (IAET-kassa tai AYT-kassa) ja täyttää muut ansiopäivärahan saamisen edellytykset.

Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, ota välittömästi yhteys Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan, jotta saat ajantasaista tietoa työttömyysturvastasi ja työttömyyskassojen jäsenyysvaihtoehdoista.

Työttömyysturvaneuvontamme palvelee: ma-to klo 9-12 numerosta 020 693 273 tai työttömyysturva@ekonomit.fi.

07.11.2017
Inhimillisyys on hyvää johtamista

Positiivisen ja motivoivan työympäristön merkitystä ei voi vähätellä. Jokainen haluaisi suunnata työpäivänä askeleensa kohti työyhteisöä, jonka kokee itselleen mieluisaksi. On itsestäänselvyys, että jokainen kaipaa arvostusta. Pikagallupimme Twitterissä kertoi myös, että riittävä vastuun ja vapauden antaminen alaisille on johtajassa tärkeä ominaisuus. Liian harvoin voimme kuitenkin lukea esimiehistä, jotka esimerkillisesti johtavat työyhteisöjään huipputuloksiin kiitoksia keräävässä työilmapiirissä. Hyvää johtajuutta tarvitaan reilusti enemmän!

Olemme yhdessä Pregon kanssa tänä syksynä keränneet esimerkkejä/tarinoita hyvästä esimiestyöstä. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi toivomme saavamme niitä vähintään sata. Koostamme vuodenvaihteessa tarinoista teoksen, jonka laitamme laajasti jakoon. Jospa esimerkit saisivat yhä useamman johtajan tarkastelemaan omia toimintamallejaan kriittisesti ja muuttamaan johtamistaan, mikäli tarpeen.

#Satajohtamisentekoa -kampanjalla haluamme korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

Olemme saaneet jo useita kymmeniä kiinnostavia tarinoita, mutta haluamme niitä vielä lisää. Kerro meille oma hyvän johtamisen esimerkkisi, on se sitten henkilökohtainen onnistuminen tai jokin kuulemasi asia. Esimerkkisi voit jättää täällä.

Mitä hyvä johtajuus käytännössä on? Tässä muutama tarina malliksi.

”Yrityksessämme esimiesten roolia ja tehtäviä muutettiin pysyvästi enemmän ohjaavaan ja coachaavaan suuntaan – ja kaikki olivat tyytyväisempiä. Tarvittiin siis rohkeutta päästää irti totutusta, ylhäältä alas johtamismallista ja antaa vastuuta ja vapautta työn todellisille asiantuntijoille ja osaajille.”

”Omassa työhistoriassa on lämpimiä muistijälkiä esimiehistä, jotka ovat tarvittaessa osanneet astua esimiesroolistaan pois ja kohdanneet minut vertaisena ja lähimmäisenä. On karmivaa, jos oma esimies jättäytyy kylmän etäiseksi jopa tilanteissa, joissa on tuotava esiin omaa perhettä kohdannut suru tai muu vaikea elämäntilanne. Oman esimiehen ymmärrys ja tuki myös niissä tilanteissa – ellei etenkin niissä tilanteissa – on äärimmäisen tärkeää.”

”Hyvää johtamista on alaisten ja työyhteisön jäsenten ajan tasalla yhteisistä asioista pitäminen, avoimuus ja rehellisyys. Hyvää johtamista on jatkuvasti muistaa, millä tavalla työntekijät pidetään sitoutuneina yritykseen ja toisaalta, millä tavalla heidän sitoutumisensa voi murtaa.”

”Inhimillisyys on hyvää johtamista. Alaisten kohtaaminen kokonaisina ihmisinä, eikä vain suorittavina alaisina/työntekijöinä. Hyvä esimies sallii aidosti erilaisuutta ja antaa tilaa ihmisten olla oma itsensä. Hyvää esimiestyötä on myös olla aidosti kiinnostunut siitä, mitä työntekijöille kuuluu, millainen työ-/kuormitustilanne heillä on ja selvittää tarvitsevatko he jonkinlaista tukea esim. työnteon sujuvoittamiseksi.”

”Kun itse on johtajana, ja tietyllä tavalla tehtävässään oltavakin itsevarma, on tärkeä muistaa itsensä johtamisen tärkeys ja nöyryys alaisten osaamisen edessä. Jätin siis ohjaukseni vähemmälle, annoin enemmän vapaita käsiä ja huomasin, että delegointi kannatti, ja lopputulos, pakko ilolla myöntää, oli parempi kuin jos olisin tiukasti ohjannut asiaa. Eli jälleen: kannattaa hankkia itseään pätevämpiä alaisia ;)”

Odotamme nyt sinun tarinaasi/esimerkkiäsi, kerro se meille.

Ulla Niemelä
Viestintäasiantuntija

#satajohtamisentekoa on Suomen Ekonomien ja Pregon yhteinen kampanja hyvän johtamisen puolesta ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. ​Haluamme näin korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

03.11.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013