( Hyvinvointi )

Hyvinvointialalla on mahdollisuuksien markkinat

Teksti Sari Lapinleimu
Kuvat Pekka Nieminen / Otavamedia
  • Taneli Rantala ei erottele työ- ja vapaa-ajan hyvinvointia. Alalla on muutenkin siirrytty fyysisen hyvinvoinnin kehittämisestä kohti kokonaisvaltaisempaa näkemystä.
Käsitys hyvinvoinnista muuttuu yhä kokonaisvaltaisemmaksi, ja siitä ollaan yhä valmiimpia myös maksamaan. Paikka hyvinvointipalveluiden huipulla on Lifted Oy:n toimitusjohtaja Taneli Rantalan mukaan vielä auki – eikä vain Suomessa.

Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittynyt valmennusyritys Lifted Oy on alalla joltinenkin poikkeus. Perustajat, Taneli Rantala ja Jukka Joutsiniemi, ovat kauppatieteiden maistereita, jotka päättivät loikata hyväpalkkaisista päivätöistään yrittäjiksi ja rakentaa vuosien intohimoisesta liikuntaharrastuksesta vähintään yhtä intohimoisen elämäntyön. Tiimissä on myös kauppatieteiden kandidaatti sekä kauppatieteiden ylioppilas – tosin enemmän vahingossa kuin tarkoituksella.

”Tärkeimpiä rekrytointikriteerejämme ovat tekemisen meininki, halu auttaa ja tehdä merkityksellistä työtä sekä kyky pitää hauskaa yhdessä. Kaupallisesta näkemyksestä on kuitenkin hyötyä hyvinvointialalla, jolla valtaosa valmentajista tekee työtään suurella sydämellä, mutta enimmäkseen yksin eikä aina kovin organisoidusti”, toimitusjohtajana ja valmentajana toimiva Rantala sanoo.

Ytimessä tuotteistus ja tuotekehitys

Lifted aloitti toimintansa viisi vuotta sitten kahden miehen voimin. Nyt porukkaa on yhdeksän, ja lisävahvistusta haetaan kuluvana vuotena 2–5 henkilön verran. Alkuvuosina toiminnan painopiste oli tuotekehityksessä ja valmennuksessa, sittemmin rinnalle on noussut yhä vahvemmin markkinointiviestintä.

”Meillä on tällä hetkellä neljä valmentajaa, valmennusmateriaaleista vastaava tuottaja, kaksi tekijää markkinoinnissa sekä kaksi myynnissä. Voi sanoa, että noin puolet tiimistä vastaa valmennustuotteesta ja puolet siitä, että ihmiset tietävät sen olemassaolosta.”

Liftedissä lähdettiin alusta saakka kehittämään määrätietoisesti sekä omaa valmennusmetodia että valmennusmateriaaleja. Tuotteistus ja kehitystyö ovat olleet toiminnan ytimessä koko ajan ja pysyvät siellä toimitusjohtajan mukaan myös jatkossa.

”Kannattava toiminta edellyttää, että isolle joukolle pystytään tarjoamaan laadukasta, skaalautuvaa, tuloksellista ja mitattavaa valmennusta. Meillä tämä on onnistunut yhdistämällä online- ja live-elementtejä. Valmennuksessa on hyvin skaalautuvia osia, jotka eivät vaadi meiltä enää hirveästi työtä. Mutta rinnalla on aina valmentajan tuki, joka ei skaalaudu, vaan on tosi työ- ja aikaintensiivistä.”

Megatrendinä hyvinvointi

Hyvinvointiala kasvaa kehittyneissä maissa kohisten. Ihmiset voivat huonosti ja tarvitsevat apua. Rantala puhuu megatrendistä: hyvinvointiin ollaan valmiita panostamaan riippumatta siitä, meneekö taloudella hyvin vai huonosti.

”Kasvu on suurinta Yhdysvalloissa ja Aasiassa, mutta se on nähtävissä käytännöllisesti katsoen kaikissa kehittyneissä maissa. Euroopassa Pohjoismaita pidetään edelläkävijöinä – Ruotsissa mennään pari vuotta Suomea edellä.”

Myös alan sisällä on tapahtunut vuosikymmenten kuluessa huomattavaa kehitystä.

”1980-luvulla trendinä oli liikkuminen, sitten mukaan tuli ravinto. Nämä kaksi asiaa ovat Suomenkin markkinoilla pitkälle mietittyjä, tuotteistettuja ja myös kilpailtuja.”

Nyt fyysisestä hyvinvoinnista on siirrytty kohti henkistä hyvinvointia ja kokonaisvaltaisempaa lähestymistä.

”Ihmiset palavat tällä hetkellä ihan älyttömästi loppuun. Tämä on tuonut näkyväksi kehon ja mielen yhteyden: stressi aiheuttaa fyysisiä ongelmia, ja huono kunto näkyy vastaavasti kohonneena stressitasona. Erityisesti palautuminen, uni ja jopa meditaatio ovat nousseet puheenaiheiksi.”

Tervetullut trendi on myös vähittäinen siirtyminen kohti ennakoivaa terveydenhuoltoa. Tämä näkyy Rantalan mukaan sekä yritys- että yksityisasiakkaiden keskuudessa.

”Ymmärrys siitä, että itsestään kannattaa pitää huolta koko ajan eikä vasta sairastumisen jälkeen, on lisääntynyt. Toki toivoisin, että tähän suuntaan mentäisiin paljon nykyistä nopeammin, koska sairauden hoitaminen tulee usein huomattavasti kalliimmaksi kuin terveyden ylläpitäminen.”

Matkalla yrityspuolen ykköseksi

Lifted valmentaa sekä yrityksiä että yksilöitä. Viime vuonna yritysasiakkaiden osuus oli 60 ja yksityisten 40 prosenttia, tänä vuonna tavoiteltu suhde on 70–30. Syykin on ilmeinen: yrityspuolella yksi yhteistyösopimus tuo useampia valmennettavia ja siten nopeampaa kasvua.

Valmennuksen tavoitteena on asiakkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja suorituskyvyn kehittäminen sekä uusien elämäntapojen pysyvä juurruttaminen.

”Haluamme korostaa, että on olemassa vain yksi hyvinvointi – ei erillistä työhyvinvointia ja vapaa-ajan hyvinvointia. Se, miten voit töissä, heijastuu vapaa-aikaasi ja päinvastoin.”

Kyky tarjota pitkäaikaisia kumppanuuksia suurillekin yrityksille ja valmentaa tarvittaessa vaikka koko henkilökuntaa on yksinyrittäjien alalla harvinaista ja siksi huomattava kilpailuetu Liftedin kaltaiselle yritykselle.

”Kun puhutaan yritysasiakkaista ja työhyvinvointipuolen palveluista, tekijöitä ja kilpailua on jonkin verran. Yhdelläkään palveluntarjoajalla ei kuitenkaan ole selkeää hallitsevaa asemaa. Se johtava paikka on siis vielä otettavissa.”

Kuluvan vuoden aikana Liftedissä otetaankin ensimmäisiä askeleita myös Euroopan markkinoille.

”Haluamme ihan oikeasti vaikuttaa kansanterveyteen ja näyttää, että meillä on iso merkitys ihmisten hyvinvoinnille – ei vain Suomessa, vaan myös maailman mittakaavassa.”

Johdon sitoutuminen ratkaisee

Liftedin yritysasiakkaissa on sekä tietotyötä että suorittavaa työtä tekeviä. Painopiste on tietotyössä, jossa keskeisiksi teemoiksi ovat nousseet stressinhallinta, palautuminen sekä järkevät työtavat.

Se, millä perusteella yritykset valitsevat palveluntarjoajan, vaihtelee. Rantala antaa esimerkit janan ääripäistä – ja huomauttaa, että väliin mahtuu monenlaisia kombinaatioita.

”Osa yrityksistä hakee parhaita käytäntöjä ja edullisinta hintaa, osa juuri omalle organisaatiolle sopivinta vaihtoehtoa.”

Yhteistyökumppaneiden nimikkeet vaihtelevat laidasta laitaan. Useimmiten keskustelukumppaneina on ylin johto ja HR.

”Johto pitäisi saada mukaan: jos se sitoutuu ja näyttää mallia, onnistutaan aina. Jos ei, todennäköisyys onnistumiselle pienenee merkittävästi.”

Yksinyrittämisestä yhteistyöhön

Rantala näkee alan suurina haasteina paitsi yksinyrittämisen, myös yhteistyön vähyyden. Voimat yhdistämällä ja erilaista osaamista hyödyntämällä voidaan asiakkaalle tarjota parempaa ja kokonaisvaltaisempaa palvelua.

”Siinä missä yksityiset valmentajat ovat usein heikosti organisoituneita, isot tekijät ovat hieman hitaita muuttumaan. Tässäkin on kyllä menty parempaan suuntaan. Etenkin uuden sukupolven yritykset ovat avoimempia ja hakevat erilaisia kumppanuuksia.”

Niin paradoksaalista kuin se onkin, myös uupuminen on hyvinvointialalla totisinta totta. Omien elämänohjeiden noudattaminen ei aina ole aivan ongelmatonta.

”Monet alalla työskentelevät ajautuvat uupumukseen. Myös oma työni on välillä kuormittavaa, niin kuin mikä tahansa ajatustyö tai asema, jossa olet vastuussa myös muiden toimeentulosta. Käytän stressinhallintaan aika usein omia valmennusmateriaalejamme. Myös vajaan vuoden ikäinen airedalenterrierimme Luna tasapainottaa tehokkaasti.”

Harjoituksia ja vinkkejä kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin ylläpitämiseen Ekonomien sivuilla.

12.4.2018

Taneli Rantala

  • Syntynyt: 3.11.1986
  • Koulutus: KTM, paljon hyvinvointialan koulutuksia
  • Asema: toimitusjohtaja, valmentaja
  • Nykyisen työtehtävän plussat: Työn merkityksellisyys ja hyvä tiimi. Mahdollisuus oppia joka päivä.
  • Nykyisen työtehtävän miinukset: aika ajoin kuormittavaa
  • Harrastukset: kehonpainoharjoittelu, jooga, lukeminen, luonto
  • Perhe: Avovaimo Jade ja airedalenterrieri Luna

Terveys, liikunta ja personal training

  • Joka toisella suomalaisella työikäisellä on jokin elintapasairaus tai ainakin kohonnut riski sairastumiseen.
  • 54 % miehistä ja 60 % naisista kertoo harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa. Ainakin puoli tuntia vähintään kaksi kertaa viikossa harrastaviksi ilmoittautuu 70 % miehistä ja 76 % naisista.
  • Kuntokeskusten toiminta lähes kaksinkertaistui vuodesta 2008 vuoteen 2015 niin yritysten lukumäärällä, henkilöstömäärällä kuin liikevaihdolla mitattuna.
  • Joka kolmas (32 %) 15–79-vuotias suomalainen on kiinnostunut tai erittäin kiinnostunut hankkimaan itselleen personal training -palveluja. 33 % kiinnostuneista on valmis maksamaan palveluista 600–1800 € vuodessa (vain 2 % tätä enemmän).

Lähteet: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, kevät 2014; Taloustutkimus Oy, syyskuu 2017; tietotrendit.stat.fi 

Member+

Lifted on yksi akavalaisten liittojen Member+-jäsenpalveluiden tuottajista. Jos olet Suomen Ekonomien jäsen etkä ole vielä tutustunut Member+-palveluun, käy tutustumassa siihen verkossa. Kirjautuminen sivustolle on maksutonta kaikkien akavalaisten ammattiliittojen jäsenille. Sen jälkeen voit hankkia jäsenetuhintaan niin Liftedin kuin muidenkin palvelussa mukana olevien yritysten tuotteita ja palveluita.

Member+-palvelun omistaa A-lomat ry, jonka lomahuoneistot ovat osa Member+-tarjontaa.

Memberplus.fi

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013