( Hyvinvointi )

Hyvinvointialalla on mahdollisuuksien markkinat

Teksti Sari Lapinleimu
Kuvat Pekka Nieminen / Otavamedia
  • Taneli Rantala ei erottele työ- ja vapaa-ajan hyvinvointia. Alalla on muutenkin siirrytty fyysisen hyvinvoinnin kehittämisestä kohti kokonaisvaltaisempaa näkemystä.
Käsitys hyvinvoinnista muuttuu yhä kokonaisvaltaisemmaksi, ja siitä ollaan yhä valmiimpia myös maksamaan. Paikka hyvinvointipalveluiden huipulla on Lifted Oy:n toimitusjohtaja Taneli Rantalan mukaan vielä auki – eikä vain Suomessa.

Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittynyt valmennusyritys Lifted Oy on alalla joltinenkin poikkeus. Perustajat, Taneli Rantala ja Jukka Joutsiniemi, ovat kauppatieteiden maistereita, jotka päättivät loikata hyväpalkkaisista päivätöistään yrittäjiksi ja rakentaa vuosien intohimoisesta liikuntaharrastuksesta vähintään yhtä intohimoisen elämäntyön. Tiimissä on myös kauppatieteiden kandidaatti sekä kauppatieteiden ylioppilas – tosin enemmän vahingossa kuin tarkoituksella.

”Tärkeimpiä rekrytointikriteerejämme ovat tekemisen meininki, halu auttaa ja tehdä merkityksellistä työtä sekä kyky pitää hauskaa yhdessä. Kaupallisesta näkemyksestä on kuitenkin hyötyä hyvinvointialalla, jolla valtaosa valmentajista tekee työtään suurella sydämellä, mutta enimmäkseen yksin eikä aina kovin organisoidusti”, toimitusjohtajana ja valmentajana toimiva Rantala sanoo.

Ytimessä tuotteistus ja tuotekehitys

Lifted aloitti toimintansa viisi vuotta sitten kahden miehen voimin. Nyt porukkaa on yhdeksän, ja lisävahvistusta haetaan kuluvana vuotena 2–5 henkilön verran. Alkuvuosina toiminnan painopiste oli tuotekehityksessä ja valmennuksessa, sittemmin rinnalle on noussut yhä vahvemmin markkinointiviestintä.

”Meillä on tällä hetkellä neljä valmentajaa, valmennusmateriaaleista vastaava tuottaja, kaksi tekijää markkinoinnissa sekä kaksi myynnissä. Voi sanoa, että noin puolet tiimistä vastaa valmennustuotteesta ja puolet siitä, että ihmiset tietävät sen olemassaolosta.”

Liftedissä lähdettiin alusta saakka kehittämään määrätietoisesti sekä omaa valmennusmetodia että valmennusmateriaaleja. Tuotteistus ja kehitystyö ovat olleet toiminnan ytimessä koko ajan ja pysyvät siellä toimitusjohtajan mukaan myös jatkossa.

”Kannattava toiminta edellyttää, että isolle joukolle pystytään tarjoamaan laadukasta, skaalautuvaa, tuloksellista ja mitattavaa valmennusta. Meillä tämä on onnistunut yhdistämällä online- ja live-elementtejä. Valmennuksessa on hyvin skaalautuvia osia, jotka eivät vaadi meiltä enää hirveästi työtä. Mutta rinnalla on aina valmentajan tuki, joka ei skaalaudu, vaan on tosi työ- ja aikaintensiivistä.”

Megatrendinä hyvinvointi

Hyvinvointiala kasvaa kehittyneissä maissa kohisten. Ihmiset voivat huonosti ja tarvitsevat apua. Rantala puhuu megatrendistä: hyvinvointiin ollaan valmiita panostamaan riippumatta siitä, meneekö taloudella hyvin vai huonosti.

”Kasvu on suurinta Yhdysvalloissa ja Aasiassa, mutta se on nähtävissä käytännöllisesti katsoen kaikissa kehittyneissä maissa. Euroopassa Pohjoismaita pidetään edelläkävijöinä – Ruotsissa mennään pari vuotta Suomea edellä.”

Myös alan sisällä on tapahtunut vuosikymmenten kuluessa huomattavaa kehitystä.

”1980-luvulla trendinä oli liikkuminen, sitten mukaan tuli ravinto. Nämä kaksi asiaa ovat Suomenkin markkinoilla pitkälle mietittyjä, tuotteistettuja ja myös kilpailtuja.”

Nyt fyysisestä hyvinvoinnista on siirrytty kohti henkistä hyvinvointia ja kokonaisvaltaisempaa lähestymistä.

”Ihmiset palavat tällä hetkellä ihan älyttömästi loppuun. Tämä on tuonut näkyväksi kehon ja mielen yhteyden: stressi aiheuttaa fyysisiä ongelmia, ja huono kunto näkyy vastaavasti kohonneena stressitasona. Erityisesti palautuminen, uni ja jopa meditaatio ovat nousseet puheenaiheiksi.”

Tervetullut trendi on myös vähittäinen siirtyminen kohti ennakoivaa terveydenhuoltoa. Tämä näkyy Rantalan mukaan sekä yritys- että yksityisasiakkaiden keskuudessa.

”Ymmärrys siitä, että itsestään kannattaa pitää huolta koko ajan eikä vasta sairastumisen jälkeen, on lisääntynyt. Toki toivoisin, että tähän suuntaan mentäisiin paljon nykyistä nopeammin, koska sairauden hoitaminen tulee usein huomattavasti kalliimmaksi kuin terveyden ylläpitäminen.”

Matkalla yrityspuolen ykköseksi

Lifted valmentaa sekä yrityksiä että yksilöitä. Viime vuonna yritysasiakkaiden osuus oli 60 ja yksityisten 40 prosenttia, tänä vuonna tavoiteltu suhde on 70–30. Syykin on ilmeinen: yrityspuolella yksi yhteistyösopimus tuo useampia valmennettavia ja siten nopeampaa kasvua.

Valmennuksen tavoitteena on asiakkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja suorituskyvyn kehittäminen sekä uusien elämäntapojen pysyvä juurruttaminen.

”Haluamme korostaa, että on olemassa vain yksi hyvinvointi – ei erillistä työhyvinvointia ja vapaa-ajan hyvinvointia. Se, miten voit töissä, heijastuu vapaa-aikaasi ja päinvastoin.”

Kyky tarjota pitkäaikaisia kumppanuuksia suurillekin yrityksille ja valmentaa tarvittaessa vaikka koko henkilökuntaa on yksinyrittäjien alalla harvinaista ja siksi huomattava kilpailuetu Liftedin kaltaiselle yritykselle.

”Kun puhutaan yritysasiakkaista ja työhyvinvointipuolen palveluista, tekijöitä ja kilpailua on jonkin verran. Yhdelläkään palveluntarjoajalla ei kuitenkaan ole selkeää hallitsevaa asemaa. Se johtava paikka on siis vielä otettavissa.”

Kuluvan vuoden aikana Liftedissä otetaankin ensimmäisiä askeleita myös Euroopan markkinoille.

”Haluamme ihan oikeasti vaikuttaa kansanterveyteen ja näyttää, että meillä on iso merkitys ihmisten hyvinvoinnille – ei vain Suomessa, vaan myös maailman mittakaavassa.”

Johdon sitoutuminen ratkaisee

Liftedin yritysasiakkaissa on sekä tietotyötä että suorittavaa työtä tekeviä. Painopiste on tietotyössä, jossa keskeisiksi teemoiksi ovat nousseet stressinhallinta, palautuminen sekä järkevät työtavat.

Se, millä perusteella yritykset valitsevat palveluntarjoajan, vaihtelee. Rantala antaa esimerkit janan ääripäistä – ja huomauttaa, että väliin mahtuu monenlaisia kombinaatioita.

”Osa yrityksistä hakee parhaita käytäntöjä ja edullisinta hintaa, osa juuri omalle organisaatiolle sopivinta vaihtoehtoa.”

Yhteistyökumppaneiden nimikkeet vaihtelevat laidasta laitaan. Useimmiten keskustelukumppaneina on ylin johto ja HR.

”Johto pitäisi saada mukaan: jos se sitoutuu ja näyttää mallia, onnistutaan aina. Jos ei, todennäköisyys onnistumiselle pienenee merkittävästi.”

Yksinyrittämisestä yhteistyöhön

Rantala näkee alan suurina haasteina paitsi yksinyrittämisen, myös yhteistyön vähyyden. Voimat yhdistämällä ja erilaista osaamista hyödyntämällä voidaan asiakkaalle tarjota parempaa ja kokonaisvaltaisempaa palvelua.

”Siinä missä yksityiset valmentajat ovat usein heikosti organisoituneita, isot tekijät ovat hieman hitaita muuttumaan. Tässäkin on kyllä menty parempaan suuntaan. Etenkin uuden sukupolven yritykset ovat avoimempia ja hakevat erilaisia kumppanuuksia.”

Niin paradoksaalista kuin se onkin, myös uupuminen on hyvinvointialalla totisinta totta. Omien elämänohjeiden noudattaminen ei aina ole aivan ongelmatonta.

”Monet alalla työskentelevät ajautuvat uupumukseen. Myös oma työni on välillä kuormittavaa, niin kuin mikä tahansa ajatustyö tai asema, jossa olet vastuussa myös muiden toimeentulosta. Käytän stressinhallintaan aika usein omia valmennusmateriaalejamme. Myös vajaan vuoden ikäinen airedalenterrierimme Luna tasapainottaa tehokkaasti.”

Harjoituksia ja vinkkejä kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin ylläpitämiseen Ekonomien sivuilla.

12.4.2018

Taneli Rantala

  • Syntynyt: 3.11.1986
  • Koulutus: KTM, paljon hyvinvointialan koulutuksia
  • Asema: toimitusjohtaja, valmentaja
  • Nykyisen työtehtävän plussat: Työn merkityksellisyys ja hyvä tiimi. Mahdollisuus oppia joka päivä.
  • Nykyisen työtehtävän miinukset: aika ajoin kuormittavaa
  • Harrastukset: kehonpainoharjoittelu, jooga, lukeminen, luonto
  • Perhe: Avovaimo Jade ja airedalenterrieri Luna

Terveys, liikunta ja personal training

  • Joka toisella suomalaisella työikäisellä on jokin elintapasairaus tai ainakin kohonnut riski sairastumiseen.
  • 54 % miehistä ja 60 % naisista kertoo harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa. Ainakin puoli tuntia vähintään kaksi kertaa viikossa harrastaviksi ilmoittautuu 70 % miehistä ja 76 % naisista.
  • Kuntokeskusten toiminta lähes kaksinkertaistui vuodesta 2008 vuoteen 2015 niin yritysten lukumäärällä, henkilöstömäärällä kuin liikevaihdolla mitattuna.
  • Joka kolmas (32 %) 15–79-vuotias suomalainen on kiinnostunut tai erittäin kiinnostunut hankkimaan itselleen personal training -palveluja. 33 % kiinnostuneista on valmis maksamaan palveluista 600–1800 € vuodessa (vain 2 % tätä enemmän).

Lähteet: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, kevät 2014; Taloustutkimus Oy, syyskuu 2017; tietotrendit.stat.fi 

Member+

Lifted on yksi akavalaisten liittojen Member+-jäsenpalveluiden tuottajista. Jos olet Suomen Ekonomien jäsen etkä ole vielä tutustunut Member+-palveluun, käy tutustumassa siihen verkossa. Kirjautuminen sivustolle on maksutonta kaikkien akavalaisten ammattiliittojen jäsenille. Sen jälkeen voit hankkia jäsenetuhintaan niin Liftedin kuin muidenkin palvelussa mukana olevien yritysten tuotteita ja palveluita.

Member+-palvelun omistaa A-lomat ry, jonka lomahuoneistot ovat osa Member+-tarjontaa.

Memberplus.fi

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013