( Hyvinvointi )

Mihin ihmeeseen se työpäivä kuluu?

Teksti Tarja Västilä
Kuvitus istockphoto
Suomen Ekonomien Aikani-mobiilisovellus mittaa työaikaa ja auttaa töiden priorisoinnissa. Sovelluksen pilottikäyttäjät Leena Vainio ja Ossi Cavén seurasivat ahkerasti työaikaansa parin viikon ajan. Moni pieni asia yllätti.

”Jos verensokeri on alhaalla, tahdonvoimakin on alakantissa”, siteeraa IBM:llä johtajana työskentelevä Leena Vainio filosofi Frank Martelaa.

Aamuyhdeksään mennessä Vainio on ehtinyt syödä verensokeria nostavan kunnon aamiaisen, lukea Hesarin, katsoa sähköpostit ja vastata niihin sekä siirtyä kotoa työpaikalle.

”Olen huomannut kello 8−9 olevan tehokas tunti, joka kannattaa hyödyntää.”

Avainasiakaspäällikkö Ossi Cavén ilmaantuu samoihin aikoihin Procter & Gamblen pääkonttoriin ja aloittaa työpäivänsä. Takana ovat edellisillan kuntosalitreeni ja hyvin nukuttu yö.

”Yökukkujanakin olen jo oppinut arvostamaan unta. Jos valvoo, aamulla kyllä harmittelee.”

Muutosjohtamista ja ennustamista

Vainion pitää kiireisenä IBM:n markkinoinnin digitaalinen transformaatio. Työssä pitää välillä hypätä tien päälle. Markkinointistrategian vieminen Pohjoismaihin ja eri maissa olevien asiakkaiden, myyjien sekä oman tiimin kohtaaminen edellyttävät jonkin verran myös matkustamista.

”Kun palaan työmatkoilta, olen täynnä energiaa. Saan auttaa ihmisiä onnistumaan. Hyväntekeminen sekä satunnaiset miinanraivaukset lisäävät motivaatiota.”

Johtajan työ on pääosin istumista: osallistumista lukuisiin suunnittelu- kokouksiin, workshopeihin ja video- tai webbineuvotteluihin sekä erilaisten esitysten valmistelua. Koska määriteltyä työaikaa ei ole ja työpäivä on sirpaleinen, töitä tulee tehtyä myös kotioloissa.

Vastikään opiskelunsa päättänyt Cavén on ollut avainasiakaspäällikkönä P&G:lla muutaman kuukauden. Työnkuva on selkeä: hän vastaa yrityksen tuotteista yhdelle avainasiakkaalle.

”Päivät kuluvat numeroita pyöritellen excelien ja powerpointien parissa sekä puhelimessa työpöydän ääressä. Tuotelanseerauksien yhteydessä volyymien ennustaminen ja tulevaisuuden suunnittelu kuuluvat asiaan. Asiakastakin tapaan pääkonttorilla, ja myymäläkäynnit ovat lähistöllä.”

Kun töissä ei pääse liikkumaan, Cavén pitää kunnostaan huolta pyöräilemällä joskus töihin ja urheilemalla vapaalla olleessaan.

Laatu korvaa määrän

Vainio ja Cavén seurasivat työ- ja vapaa-aikaansa Aikani-sovelluksen avulla kahden viikon ajan. Molempien ensimmäisen viikon mittauksia häiritsi sairastuminen: flunssa herpaannutti seuraamista ja toi punaisia fiilismerkintöjä. Kumpikin piti kuitenkin sovelluksen käyttöönottoa helppona.

”Olen ihmisenä spontaani ja kotoisin yrittäjäperheestä, joten en ole tottunut kiinteisiin työaikoihin. Aluksi tuntien kirjaaminen tuntui taakalta. Työn ja vapaa-ajan rajanveto on hiukan keinotekoista – molemmat ovat samaa, nautittavaa elämää”, Cavén miettii.

Vainio ei ole johtajana joutunut noudattamaan työajanseurantaa. Yrityksessä työajanseuranta on käytössä, mikä herätti aluksi närää työntekijöissä: sen koettiin tuovan lisää töitä. Esimiehenä Vainio ei tunne tarvetta seurata oman tiiminsä työaikoja, sillä laatu korvaa määrän.

”Luotan tiimiini ja arvostan sen kokemusta. Tietotyössä työajan mittaus on ongelmallista, koska pää työstää työasioita myös vapaa-ajalla. Itsekin huomasin aamulla valmistelleeni kokousta unissani.”

Cavén selviää tehtävistään työpäivän aikana. Illat ja viikonloput hän voi pyhittää itselleen. P&G:lla työaika joustaa ja etätöihin suhtaudutaan suopeasti.

”Töitä voi tehdä missä vain, kunhan on tavoitettavissa ja hoitaa hommansa. Kun työpaikka joustaa, minäkin joustan. Minuuttien laskeminen tuntuu vanhanaikaiselta, jos on hyvä draivi päällä.”

Vainio arvioi tekevänsä 50−60 tuntia töitä viikossa – jälkimmäinen tuntimäärä tosin jo tuntuu mielessä ja kropassa. Takki on tyhjänä myös, jos istuu aamusta iltaan palavereissa.

”Ongelmia ei voi ratkoa stressaantuneena, ja väsymykseni ei ole reilua tiimiäkään kohtaan.”

Sovellus paljastaa

Cavénin mittaukset sujuivat oppikirjan mukaan: 7,5 tunnin työpäivä, vapaa-aika harrastuksineen, riittävät unet. Onnistumiset kirjautuivat hymyfiiliksin, kuten asiakascasen esittely eurooppalaisille myyntijohtajille työpaikalla ja kunnon treenit sekä hyvin sujuneet pankkineuvottelut vapaa-ajalla.

Vainio veikkaa, että sairaana tuli tehtyä vähemmän töitä, esimerkki- perjantaina muutaman tunnin. Todellisuus oli työteliäämpi, sillä sovelluksen mukaan Vainio ahersi kotona heti aamusta yli puolenpäivän, eli viitisen tuntia. Lisäksi iltapäivän puhelinkokous ja tärkeät meilit jumittivat läppärin ääreen useaksi tunniksi. Flunssasta huolimatta, ehkä työn vuoksi, päivä kirjautui vihreänä.

”Huvittavaa on, että aamulla piti kirjoittaa ohjeita sairastumiseni takia. Siinä menikin toista tuntia – aloin tehdä töitä. Pyrin yleensä sairaana vain sairastamiseen. Nyt olin sentään tyhjentänyt kalenterini.”

Vainio ehti kuitenkin hulinan välissä lepäämään pari tuntia ja lopetti työt klo 18, kuten usein normityöpäivinä. Toipilas puolustautuu: edellispäivänä hän keskittyi potemiseen punaisin fiiliksin.

Itsen kuuntelu auttaa

Cavén myöntää, että uutuudenviehätyksen ja sovitun seuraamisen jälkeen sovellus jää tauolle. Hän kuitenkin uskoo siitä olevan hyötyä sellaisessa työssä, joka vie täysin mukanaan eikä itse oivalla tahtia hiljentää. Loppuunpalamisesta hektisessä työelämässä ei Cavénin mukaan puhuta turhaan.

”Itse koen, että osaan kuunnella elimistöäni ja pitää huolta jaksamisesta ilman numeerista mittausta. Tiukka työajanseuranta ei ole mielekästä, sillä nykytyöelämässä kaivataan enemmän yrittäjämäisiä ominaisuuksia ja keskittymistä työn tuloksiin.”

Lisäksi Cavén käytti Työterveyslaitoksen aktiivisuusranneketta, joka kerää tietoa palautumisesta ja unenlaadusta. Nämä tiedot tarkentavat sovelluksella koottavaa tietoa.

”Minua kiinnostaa enemmän tietää, miten oma kroppa toimii. Olisi hyvä, jos Aikani-sovelluksenkin voisi yhdistää aktiivisuusrannekkeeseen.”

Kurinalaisuus hyvästä

Pirstaleisina päivinä on vaikea pysyä kärryillä työnteon määrästä, joten Vainiolle mittaus oli mieluisaa ja hyödyllistä.

”Oli hauska nähdä ja analysoida päivien kulkua. Se sai tiedostamaan, mitä tekee ja mitä voisi tehdä toisin. Minulle se oli oppimisprosessi.”

Vainion mukaan sovelluksen tulokset lisäävät myös ihmisten ymmärrystä tietotyöstä.

”On tärkeää tietää, mitä saadaan aikaan ja miten työpäivät rakentuvat. Itse huomasin tekeväni töitä enemmän kuin olin kuvitellut. Mutta kun tykkää omasta työstään, se ei edes tunnu työltä.”

Vainion kurinalaisuuden tavoite pääosin toteutuu. Etenkin viikonloppuisin perhe, ystävät ja liikunta ovat ykkösiä. Iltaisinkin on pakko päästä ulos lenkille katsomaan luontoa sekä vireyttämään aivoja ja kehoa. Tarpeen mukaan off-nappikin löytyy.

”Aina ei ole pakko olla online. Mobiilissa työnteossa kalenterinsa voi suunnitella etukäteen, rytmittää ja tauottaa tekemistään sekä pistää sähköpostit hetkeksi parkkiin. Kuten tyttäreni sanoi aikoinaan, aikuisilta pitäisi välillä ottaa puhelimet pois.”

1.6.2016

Ihkaoma Aikani!

Suomen Ekonomien mobiilisovellus Aikani on työhön käytetyn ajan sekä töiden priorisoinnin ja mielekkyyden sparraaja. Viestintäasiantuntija Marianne Falck-Hvilstafeldtin mukaan sovellusta on kehitetty käyttäjäkokemusten perusteella ja varsinainen lanseeraus oli keväällä.

Sovellukseen voi kirjata työhön, opintoihin, projekteihin, vapaa-aikaan, kotitöihin ja nukkumiseen käytetyn ajan, jota voi jaotella kategorioihin. Sovellus auttaa huomaamaan, onko työssä aikasyöppöjä, miten onnistuu työnsä johtamisessa ja pystyykö palautumaan riittävästi. Työaikoja ja muuta nauhoittamaansa aikaa voi tarkastella myös fiilisten ja merkitysten mukaan.

Aikani-sovelluksen avulla pääsee myös käsiksi todellisiin työtunteihin. Usein tuntuu, ettei aika riitä vaadittujen töiden tekemiseen – tehtyjen työtuntien todellinen määrä voi pistää myös miettimään, pitäisikö työtaakkaa purkaa muuten kuin vain työtunteja lisäämällä.

”Kehitystyö jatkuu. Pyrimme saamaan sovellukseen valmentavaa otetta ja vinkkejä jaksamiseen. Tarvetta on ollut myös to do -tyyppisille listoille ja sille, että tietoja voisi siirtää omaan kalenteriin. Kehittämismahdollisuuksia on rajattomasti.”

Aikani on vapaasti ladattavissa sovelluskaupoista. Falck-Hvilstafeldtin mukaan moderni ajanseurantatyökalu on herättänyt kiinnostusta muissakin liitoissa.

Tuhannet tutkimukseen

Keväällä Työterveyslaitos, Suomen Ekonomit ja IBM käynnistivät yhteistyössä tutkimushankkeen, jossa käytetään Aikani-sovellusta tutkimusvälineenä. Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa Työterveyslaitos tutkii asiantuntijoiden ajankäyttöä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Erikoistutkija Annina Ropponen toteaa olevansa tyytyväinen jo hankkeen alkumetreillä: osallistujia on lähtenyt hyvin mukaan, mutta lisää toivotaan. Tavoitteena on saada useampi tuhat ihmistä innostumaan tutkimuksesta.

”Ajankäyttöä seurataan kahden viikon ajan, ja osallistujat vastaavat myös seurannan alussa ja lopussa kyselyyn, joten heiltä vaaditaan sitoutumista. Uskon kuitenkin, että saamme kattavan kuvan asiantuntijoiden ajankäytöstä. Aihe on ajankohtainen ja herättää paljon keskustelua.”

Ropposen mukaan on kiinnostavaa nähdä, paljonko työtehtäviin kuluu aikaa, ovatko päivät pirstaleisia ja täynnä eri tehtäviä, kokeeko ahertaja palautuvansa ja nukkuvansa riittävästi sekä häiritseekö jokin asia joko työntekoa tai palautumista.

”On myös kritisoitu sitä, tarvitseeko ja voiko työaikaa edes arvioida, asiantuntijat kun pohtivat työasioita vapaa-ajallaankin. Olennaista on tunnistaa oma ajankäyttötapansa ja arvioida, mikä toimii itselle, jotta löytää hyvät keinot palautumiseen. Aikani-sovellus tuo nämäkin asiat näkyviksi.”

Työaika puhuttaa SuomiAreenalla

SuomiAreenalla ei hyssytellä vaan puhutaan asiaa. Ensi kesän ydin on Suomalainen työ. Kun teema julkistettiin, yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen päätti: ”Nyt jos koskaan haluamme mukaan viralliseen ohjelmaan.”

Hetki koittaa 14.7. klo 10−11.15 kauppakeskus Puuvillan lavalla. Suomen Ekonomien teema ”Lisää tunteja vuorokauteen vai vähemmällä enemmän” keskittyy tuottavaan työaikaan.

”Keväällä teimme ihmiskokeen, jossa joukko vapaaehtoisia seurasi työaikaansa Aikani-sovelluksen avulla. Koehenkilöiden kokemuksia puretaan Porissa. Tulokulmia ovat muun muassa itsensä johtaminen ja esimiestyö, tehokkuus sekä työaikojen suunnittelu.”

Testihenkilöt paljastavat, voiko aisapari hyvinvointi ja tehokkuus toteutua ja lisääkö työajan seuranta tuottavuutta. He myös pohtivat, voiko työaikasuunnitteluun itse vaikuttaa, miten työelämän joustot heijastuvat ja miten työn ja vapaa-ajan osaa erottaa toisistaan.

Työajanhallinnan kommentoijina on kaksi asiantuntijaa: Suomen Ekonomien kehitysjohtaja Anja Uljas ja Työterveyslaitoksen erikoistutkija Annina Ropponen.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Uusi perhevapaajärjestelmä rakennettava joustavuuden periaatteelle

Isien perhevapaat ovat keskeinen osa käynnissä olevaa perhevapaauudistusta. Koska tavoitteena on edistää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa, isille korvamerkittyjä perhevapaita pitää myös lisätä. Jotta tästä vapaiden lisäämisestä olisi hyötyä, olisi isien alettava aktiivisemmin käyttää jo nyt heille korvamerkittyjä vapaita, vapaasti jaettavista vapaista puhumattakaan.

Isät käyttävät ensisijaisesti heille korvamerkittyjä, ansiosidonnaisesti korvattavia vapaita. Monessa perheessä isä käyttää vain ja ainoastaan ne kolme viikkoa, jotka nykyisessä perhevapaajärjestelmässä voi käyttää samaan aikaan äidin pitämien vapaiden kanssa. Tämä kolme viikkoa on toki perheelle hyvin tärkeä ajanjakso, mutta perhevapaiden jälkeisen perhevastuun jakautumisen kannalta olisi tärkeää, että isät käyttäisivät vapaita myös siten, että he ovat yksin vastuussa lapsesta äidin ollessa töissä.

Isien käyttämien perhevapaiden lisäämiseksi pitää käyttää kaikki mahdolliset keinot. Etuusjärjestelmän pitää ohjata ja mahdollistaa, ei estää tai rajoittaa. Työnantajalla ja työntekijällä tulee olla vapaus sopia vapaiden käytöstä haluamallaan tavalla etuusjärjestelmän estämättä. Tämän lisäksi tarvitaan myös nykyisen kaltainen subjektiivinen oikeus vapaiden pitämiseen ilmoitusaikaa noudattaen ja jaksojen määrää mahdollisesti rajoittaen.

Vaikka totaalinen poissaolo töistä useimmissa tapauksissa onkin mahdollinen, saattaa se tuntua hankalalta sekä työnantajalle että työntekijälle. Tällaisissa tapauksissa osa-aikainen perhevapaa olisi loistava vaihtoehto. Nykyään perhevapaan osa-aikaisuus on mahdollista vain vanhempainvapaan osalta siten, että isä ja äiti vuorottelevat töissä ja kotona. Tähän järjestelyyn ei siis voi käyttää isyysvapaapäiviä eikä isä voi olla osa-aikaisella isyysvapaalla äidin ollessa osan viikkoa kotihoidontuella. Tämä pitää korjata perhevapaajärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Ollessani itse viisi kuukautta kotona lapsen kanssa huomasin ajan kuluessa kaipaavani yhä enemmän vastapainoa lapsiarjelle. Aika kotona oli korvaamatonta, mutta töihin palatessani osasin arvostaa aivan uudella tavalla työrauhaa. Uskon, että vuorottelemalla kotona ja töissä pystyisin nauttimaan molemmista elämäni osa-alueista enemmän. Olen puhunut asiasta myös esimieheni kanssa ja hän totesi pitävänsä minut mahdollisen tulevan perhevapaani aikana mieluummin pidemmän aikaa osittain töissä kuin lyhyemmän aikaa kokonaan vapaalla. Etuusjärjestelmä ei tätä mallia kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista.

Kaikkiin töihin jaetut perhevapaat eivät sovi, mutta useisiin kyllä. Parhaassa tapauksessa kaikki osapuolet voittavat. Kummankin vanhemman työnantajat saavat työntekijänsä osittain käyttöön myös perhevapaiden aikana, vanhemmat saavat töistä vastapainoa kotona ololle ja lapsi saa luoda läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa.

Kosti Hyyppä
Asiamies, Isä

Tutustu myös maanantaina lanseerattuun isäaikaa.fi -kampanjaan, jossa tuodaan hyvällä tavalla esiin isän vapaiden merkitys. ”Vanhemmuus on elämäsi tärkein tehtävä. Ota isäaikaa. Perhevapaasta hyötyvät niin isä, lapsi kuin parisuhdekin.”

10.11.2017
Ryhtyisinkö vielä yrittäjäksi? – vuoropuhelua yrittäjän ja yrittäjyyttä pohtivan välillä

Mahdollisen tulevan yrittäjän Kari Leppilahden ja nykyisen yrittäjän Kaisa Kokkosen ajatuksia asiantuntijayrittäjyydestä.

Kari: Ikää mittarissa vasta 60, mutta pitkä ura taloushallinnon ja -johdon tehtävissä useissa eri yrityksissä on kohdallani tällä erää päättymässä. Yrittäjyyteen taasen läheisesti liittyy lähes 20 vuoden rupeama franchising -työnantajan palveluksessa ja ketjun johdossa, eli myös toimitusjohtajakokemusta löytyy. Siksipä pohdintaan: ryhtyisinkö yrittäjäksi vai tyytyisinkö niin sanottuun eläkeputkeen ja ansiosidonnaisen nostoon – siinä sivussa työhakemuksia tehden ja mahdollisia työpaikkoja tutkaillen.

Työvuosia olisi kuitenkin vielä tarjolla 5-10 ja yrittäjänä voisin tarjota kokemustani esimerkiksi lyhyissä projekteissa ja konsultoinneissa – tai väliaikaisena vuokratalousjohtajana. Juuri tällainen ’väliaikainen’ olen viimeisen vuoden ollut, tosin ihan työsuhteessa.

Kaisa: Olen ollut yrittäjänä reilut kuusi vuotta, sitä ennen palkansaajana yli 20 vuotta talousjohdon tehtävissä. Teen talousjohdon, rahoituksen ja yritysjärjestelyjen konsultointia Akeba Oy:ssä. Pääpaino on ollut asiakkaissa, joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, mutta konsultoin myös pieniä yrityksiä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tyypillisesti teen työtä isoissa muutoshankkeissa tai vaikka listautumisprojekteissa osana projektitiimiä tai tiimin vetäjänä.

Päätin ryhtyä yrittäjäksi muuttaessamme Hyvinkäälle – elämään tuli muutenkin isoja muutoksia ja aika tuntui sopivalta. Asia oli pohdituttanut minua jo pitkään. Projektiluontoiset hankkeet ja   kehitystyö sekä yritysjärjestelyt olivat minusta mukavinta, mitä voi töissä tehdä. Nyt teen vain asiakasprojekteja – ja todella nautin työstäni.

Kari: Mutta ne yrittäjän riskit! Löytyykö yritykselle liikeidea, joka tuo asiakkaita ja työtehtäviä – paljonko pitää panostaa rahaa markkinointiin, että saa nimensä näkyviin ja kauanko tämä vaihe kestää? Minkä kokoinen pitäisi olla starttivaiheen vaatima pääoma?

Kaisa: Ihan samat asiat mietityttivät minuakin. Yrityksen toiminta-ajatus ja asiakasprojektien luonne selvisivät käytännössä vasta kun päätös yrittäjyydestä oli syntynyt ja ensimmäiset asiakkaat saatu. Autan yrityksiä muutostilanteissa – projektiosaamista ei kaikista yrityksistä löydy. Osaan myös auttaa kysymyksissä liittyen esim. pörssiyhtiönä toimimiseen tai hyvään hallinnointitapaan.

Alussa nettisivujen luonti oli isoin markkinointisatsaus. Halusin sivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – lisäksi satsasin visuaaliseen ilmeeseen, koska se on minulle tärkeää. Olin myös mukana erilaisissa tapahtumissa jakamassa käyntikortteja sekä keskustelemassa potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiantuntijatyö ei tarvitse suuria alkupanostuksia muuhun kuin verkostoitumiseen ja näkymiseen alan tilaisuuksissa. Minä käytin alussa muutamia tuhansia euroja nettisivuihin, käyntikortteihin ja mainoksiin.

Kari: Mitäs sitten, jos homma ei lähdekään lentoon? Ja yrityksen joutuu lopettamaan joko kokonaan tai sitten tilanne on vaikkapa sellainen että löytyy puoleksi vuodeksi projekti, mutta toinen puoli vuodesta menee ilman toimeksiantoja?

Kaisa: Alussa on hyvä varautua siihen, että on hiljaisempaa, kun yrityksen toimintaa ei vielä tunneta. On hyvä laskea, millä tulee toimeen ja selvittää jo etukäteen, mitä tehdä, jos ei selviä kaikista maksuista. Jokainen asiakastyö on hyvä tehdä niin, että asiakas suosittelee sinua seuraavalle. Asiakkaiden väliin on mielestäni hyväkin jäädä taukoja, että ehtii verkostoitua, suunnitella/parantaa palveluita ja tehdä asiakasmateriaalia. Kehittää siis omaa tekemistään eri tavoilla.

Kari: TE-keskuksen tulkinta ”palkansaaja vai yrittäjä” arveluttaa. TE-toimisto selvittää, oletko työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä. Arviointi ei kuitenkaan välttämättä ole yhdenmukainen esimerkiksi verotuksessa tehtyjen ratkaisujen kanssa (sic). Ja jos olet yrittäjä, niin tutkitaan, oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä. Tulkinta sitten vaikuttaa työttömyysetuuteen/työttömyysturvaan. Mielestäni pitäisi olla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyden käynnistämistä ansiosidonnaisella vähintään vuoden ajan – mutta ei taida onnistua? Ja mikä on tulkinta em. tilanteessa, jossa toimeksianto löytyy puoleksi vuodeksi, mutta sitten on hiljaista?

Entäpäs verottajan tulkinta – ”palkkaa vai yritystuloa/työkorvausta”. Verottajalta löytyy aiheesta sivukaupalla tekstiä, mutta kuitenkin viime kädessä ratkaisu tehdään ns. kokonaisarvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. Eli täyttä varmuutta tulkinnasta ei ole. Vanhemmat ja kokeneemmat varoittelevat, että vaikka olisi yritys ja rekisterit kunnossa, niin jos on vain yksi asiakas, saattaa verottaja tulkita yrittämisen työsuhteeksi – ja sehän se kalliiksi tulee.

Yllä olevan perusteella voi käydä niin, että verottajan mielestä olet työsuhteessa eli palkansaaja ja TE-keskuksen mukaan oletkin yrittäjä, eli palkansaajan työttömyysturvan ulkopuolella?

Kaisa: Juuri samoja asioita mietin ja selvittelin itselleni ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Minulle oli selvää, että halusin kokopäivätoimiseksi. Jos toimii yrittäjänä, on tärkeää, että kaikki yrittäjyyden tunnusmerkit löytyvät: mm. asiakassopimukset ovat kunnossa, omat ja yrityksen varat ja velat ovat erikseen, markkinointi, nettisivut.

Sosiaaliturvan pohdinta oli haasteellisinta. Mitä tapahtuu, jos kukaan ei osta yrityksen palveluita – minkälaista korvausta saa ja kuinka kauan? Sain hyvin apua mm. Suomen Ekonomeista ja yrittäjien eläkekassasta.

Sekin selvisi, että yrittäjän sosiaaliturva riippuu siitä, minkälaisen turvan itse itselleen hankkii.

Ekonomien työttömyysturva-asiantuntija Mari Kettunen:

Verrattuna palkansaajiin yrittäjä vastaa itse oman sosiaaliturvansa järjestämisestä. Lakisääteinen YEL-vakuutus turvaa yrittäjän toimeentuloa elämän muutostilanteissa.

Yrittäjä määrittelee itse, minkälaisella summalla vakuuttaa itsensä. Mitä suuremmaksi yrittäjä määrittelee ns. YEL-työtulonsa, sitä vahvempi on sosiaaliturva, mutta myös vakuutusmaksut ovat korkeammat. YEL-vakuutuksen myötä yrittäjä voi saada turvaa sairastumisen, eläkkeelle jäämisen ja perheenlisäyksen kohdatessa. Yrittäjän on myös mahdollista valita YEL-vakuutukseensa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa työssä, työmatkalla ja työpaikalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Lisätietoja YEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä.

Yrittäjä voi olla myös oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyyden kohdatessa, kunhan hän on vakuuttanut itsensä oikeassa työttömyyskassassa (IAET-kassa tai AYT-kassa) ja täyttää muut ansiopäivärahan saamisen edellytykset.

Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, ota välittömästi yhteys Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan, jotta saat ajantasaista tietoa työttömyysturvastasi ja työttömyyskassojen jäsenyysvaihtoehdoista.

Työttömyysturvaneuvontamme palvelee: ma-to klo 9-12 numerosta 020 693 273 tai työttömyysturva@ekonomit.fi.

07.11.2017
Inhimillisyys on hyvää johtamista

Positiivisen ja motivoivan työympäristön merkitystä ei voi vähätellä. Jokainen haluaisi suunnata työpäivänä askeleensa kohti työyhteisöä, jonka kokee itselleen mieluisaksi. On itsestäänselvyys, että jokainen kaipaa arvostusta. Pikagallupimme Twitterissä kertoi myös, että riittävä vastuun ja vapauden antaminen alaisille on johtajassa tärkeä ominaisuus. Liian harvoin voimme kuitenkin lukea esimiehistä, jotka esimerkillisesti johtavat työyhteisöjään huipputuloksiin kiitoksia keräävässä työilmapiirissä. Hyvää johtajuutta tarvitaan reilusti enemmän!

Olemme yhdessä Pregon kanssa tänä syksynä keränneet esimerkkejä/tarinoita hyvästä esimiestyöstä. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi toivomme saavamme niitä vähintään sata. Koostamme vuodenvaihteessa tarinoista teoksen, jonka laitamme laajasti jakoon. Jospa esimerkit saisivat yhä useamman johtajan tarkastelemaan omia toimintamallejaan kriittisesti ja muuttamaan johtamistaan, mikäli tarpeen.

#Satajohtamisentekoa -kampanjalla haluamme korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

Olemme saaneet jo useita kymmeniä kiinnostavia tarinoita, mutta haluamme niitä vielä lisää. Kerro meille oma hyvän johtamisen esimerkkisi, on se sitten henkilökohtainen onnistuminen tai jokin kuulemasi asia. Esimerkkisi voit jättää täällä.

Mitä hyvä johtajuus käytännössä on? Tässä muutama tarina malliksi.

”Yrityksessämme esimiesten roolia ja tehtäviä muutettiin pysyvästi enemmän ohjaavaan ja coachaavaan suuntaan – ja kaikki olivat tyytyväisempiä. Tarvittiin siis rohkeutta päästää irti totutusta, ylhäältä alas johtamismallista ja antaa vastuuta ja vapautta työn todellisille asiantuntijoille ja osaajille.”

”Omassa työhistoriassa on lämpimiä muistijälkiä esimiehistä, jotka ovat tarvittaessa osanneet astua esimiesroolistaan pois ja kohdanneet minut vertaisena ja lähimmäisenä. On karmivaa, jos oma esimies jättäytyy kylmän etäiseksi jopa tilanteissa, joissa on tuotava esiin omaa perhettä kohdannut suru tai muu vaikea elämäntilanne. Oman esimiehen ymmärrys ja tuki myös niissä tilanteissa – ellei etenkin niissä tilanteissa – on äärimmäisen tärkeää.”

”Hyvää johtamista on alaisten ja työyhteisön jäsenten ajan tasalla yhteisistä asioista pitäminen, avoimuus ja rehellisyys. Hyvää johtamista on jatkuvasti muistaa, millä tavalla työntekijät pidetään sitoutuneina yritykseen ja toisaalta, millä tavalla heidän sitoutumisensa voi murtaa.”

”Inhimillisyys on hyvää johtamista. Alaisten kohtaaminen kokonaisina ihmisinä, eikä vain suorittavina alaisina/työntekijöinä. Hyvä esimies sallii aidosti erilaisuutta ja antaa tilaa ihmisten olla oma itsensä. Hyvää esimiestyötä on myös olla aidosti kiinnostunut siitä, mitä työntekijöille kuuluu, millainen työ-/kuormitustilanne heillä on ja selvittää tarvitsevatko he jonkinlaista tukea esim. työnteon sujuvoittamiseksi.”

”Kun itse on johtajana, ja tietyllä tavalla tehtävässään oltavakin itsevarma, on tärkeä muistaa itsensä johtamisen tärkeys ja nöyryys alaisten osaamisen edessä. Jätin siis ohjaukseni vähemmälle, annoin enemmän vapaita käsiä ja huomasin, että delegointi kannatti, ja lopputulos, pakko ilolla myöntää, oli parempi kuin jos olisin tiukasti ohjannut asiaa. Eli jälleen: kannattaa hankkia itseään pätevämpiä alaisia ;)”

Odotamme nyt sinun tarinaasi/esimerkkiäsi, kerro se meille.

Ulla Niemelä
Viestintäasiantuntija

#satajohtamisentekoa on Suomen Ekonomien ja Pregon yhteinen kampanja hyvän johtamisen puolesta ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. ​Haluamme näin korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

03.11.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013