( Hyvinvointi )

Mihin ihmeeseen se työpäivä kuluu?

Teksti Tarja Västilä
Kuvitus istockphoto
Suomen Ekonomien Aikani-mobiilisovellus mittaa työaikaa ja auttaa töiden priorisoinnissa. Sovelluksen pilottikäyttäjät Leena Vainio ja Ossi Cavén seurasivat ahkerasti työaikaansa parin viikon ajan. Moni pieni asia yllätti.

”Jos verensokeri on alhaalla, tahdonvoimakin on alakantissa”, siteeraa IBM:llä johtajana työskentelevä Leena Vainio filosofi Frank Martelaa.

Aamuyhdeksään mennessä Vainio on ehtinyt syödä verensokeria nostavan kunnon aamiaisen, lukea Hesarin, katsoa sähköpostit ja vastata niihin sekä siirtyä kotoa työpaikalle.

”Olen huomannut kello 8−9 olevan tehokas tunti, joka kannattaa hyödyntää.”

Avainasiakaspäällikkö Ossi Cavén ilmaantuu samoihin aikoihin Procter & Gamblen pääkonttoriin ja aloittaa työpäivänsä. Takana ovat edellisillan kuntosalitreeni ja hyvin nukuttu yö.

”Yökukkujanakin olen jo oppinut arvostamaan unta. Jos valvoo, aamulla kyllä harmittelee.”

Muutosjohtamista ja ennustamista

Vainion pitää kiireisenä IBM:n markkinoinnin digitaalinen transformaatio. Työssä pitää välillä hypätä tien päälle. Markkinointistrategian vieminen Pohjoismaihin ja eri maissa olevien asiakkaiden, myyjien sekä oman tiimin kohtaaminen edellyttävät jonkin verran myös matkustamista.

”Kun palaan työmatkoilta, olen täynnä energiaa. Saan auttaa ihmisiä onnistumaan. Hyväntekeminen sekä satunnaiset miinanraivaukset lisäävät motivaatiota.”

Johtajan työ on pääosin istumista: osallistumista lukuisiin suunnittelu- kokouksiin, workshopeihin ja video- tai webbineuvotteluihin sekä erilaisten esitysten valmistelua. Koska määriteltyä työaikaa ei ole ja työpäivä on sirpaleinen, töitä tulee tehtyä myös kotioloissa.

Vastikään opiskelunsa päättänyt Cavén on ollut avainasiakaspäällikkönä P&G:lla muutaman kuukauden. Työnkuva on selkeä: hän vastaa yrityksen tuotteista yhdelle avainasiakkaalle.

”Päivät kuluvat numeroita pyöritellen excelien ja powerpointien parissa sekä puhelimessa työpöydän ääressä. Tuotelanseerauksien yhteydessä volyymien ennustaminen ja tulevaisuuden suunnittelu kuuluvat asiaan. Asiakastakin tapaan pääkonttorilla, ja myymäläkäynnit ovat lähistöllä.”

Kun töissä ei pääse liikkumaan, Cavén pitää kunnostaan huolta pyöräilemällä joskus töihin ja urheilemalla vapaalla olleessaan.

Laatu korvaa määrän

Vainio ja Cavén seurasivat työ- ja vapaa-aikaansa Aikani-sovelluksen avulla kahden viikon ajan. Molempien ensimmäisen viikon mittauksia häiritsi sairastuminen: flunssa herpaannutti seuraamista ja toi punaisia fiilismerkintöjä. Kumpikin piti kuitenkin sovelluksen käyttöönottoa helppona.

”Olen ihmisenä spontaani ja kotoisin yrittäjäperheestä, joten en ole tottunut kiinteisiin työaikoihin. Aluksi tuntien kirjaaminen tuntui taakalta. Työn ja vapaa-ajan rajanveto on hiukan keinotekoista – molemmat ovat samaa, nautittavaa elämää”, Cavén miettii.

Vainio ei ole johtajana joutunut noudattamaan työajanseurantaa. Yrityksessä työajanseuranta on käytössä, mikä herätti aluksi närää työntekijöissä: sen koettiin tuovan lisää töitä. Esimiehenä Vainio ei tunne tarvetta seurata oman tiiminsä työaikoja, sillä laatu korvaa määrän.

”Luotan tiimiini ja arvostan sen kokemusta. Tietotyössä työajan mittaus on ongelmallista, koska pää työstää työasioita myös vapaa-ajalla. Itsekin huomasin aamulla valmistelleeni kokousta unissani.”

Cavén selviää tehtävistään työpäivän aikana. Illat ja viikonloput hän voi pyhittää itselleen. P&G:lla työaika joustaa ja etätöihin suhtaudutaan suopeasti.

”Töitä voi tehdä missä vain, kunhan on tavoitettavissa ja hoitaa hommansa. Kun työpaikka joustaa, minäkin joustan. Minuuttien laskeminen tuntuu vanhanaikaiselta, jos on hyvä draivi päällä.”

Vainio arvioi tekevänsä 50−60 tuntia töitä viikossa – jälkimmäinen tuntimäärä tosin jo tuntuu mielessä ja kropassa. Takki on tyhjänä myös, jos istuu aamusta iltaan palavereissa.

”Ongelmia ei voi ratkoa stressaantuneena, ja väsymykseni ei ole reilua tiimiäkään kohtaan.”

Sovellus paljastaa

Cavénin mittaukset sujuivat oppikirjan mukaan: 7,5 tunnin työpäivä, vapaa-aika harrastuksineen, riittävät unet. Onnistumiset kirjautuivat hymyfiiliksin, kuten asiakascasen esittely eurooppalaisille myyntijohtajille työpaikalla ja kunnon treenit sekä hyvin sujuneet pankkineuvottelut vapaa-ajalla.

Vainio veikkaa, että sairaana tuli tehtyä vähemmän töitä, esimerkki- perjantaina muutaman tunnin. Todellisuus oli työteliäämpi, sillä sovelluksen mukaan Vainio ahersi kotona heti aamusta yli puolenpäivän, eli viitisen tuntia. Lisäksi iltapäivän puhelinkokous ja tärkeät meilit jumittivat läppärin ääreen useaksi tunniksi. Flunssasta huolimatta, ehkä työn vuoksi, päivä kirjautui vihreänä.

”Huvittavaa on, että aamulla piti kirjoittaa ohjeita sairastumiseni takia. Siinä menikin toista tuntia – aloin tehdä töitä. Pyrin yleensä sairaana vain sairastamiseen. Nyt olin sentään tyhjentänyt kalenterini.”

Vainio ehti kuitenkin hulinan välissä lepäämään pari tuntia ja lopetti työt klo 18, kuten usein normityöpäivinä. Toipilas puolustautuu: edellispäivänä hän keskittyi potemiseen punaisin fiiliksin.

Itsen kuuntelu auttaa

Cavén myöntää, että uutuudenviehätyksen ja sovitun seuraamisen jälkeen sovellus jää tauolle. Hän kuitenkin uskoo siitä olevan hyötyä sellaisessa työssä, joka vie täysin mukanaan eikä itse oivalla tahtia hiljentää. Loppuunpalamisesta hektisessä työelämässä ei Cavénin mukaan puhuta turhaan.

”Itse koen, että osaan kuunnella elimistöäni ja pitää huolta jaksamisesta ilman numeerista mittausta. Tiukka työajanseuranta ei ole mielekästä, sillä nykytyöelämässä kaivataan enemmän yrittäjämäisiä ominaisuuksia ja keskittymistä työn tuloksiin.”

Lisäksi Cavén käytti Työterveyslaitoksen aktiivisuusranneketta, joka kerää tietoa palautumisesta ja unenlaadusta. Nämä tiedot tarkentavat sovelluksella koottavaa tietoa.

”Minua kiinnostaa enemmän tietää, miten oma kroppa toimii. Olisi hyvä, jos Aikani-sovelluksenkin voisi yhdistää aktiivisuusrannekkeeseen.”

Kurinalaisuus hyvästä

Pirstaleisina päivinä on vaikea pysyä kärryillä työnteon määrästä, joten Vainiolle mittaus oli mieluisaa ja hyödyllistä.

”Oli hauska nähdä ja analysoida päivien kulkua. Se sai tiedostamaan, mitä tekee ja mitä voisi tehdä toisin. Minulle se oli oppimisprosessi.”

Vainion mukaan sovelluksen tulokset lisäävät myös ihmisten ymmärrystä tietotyöstä.

”On tärkeää tietää, mitä saadaan aikaan ja miten työpäivät rakentuvat. Itse huomasin tekeväni töitä enemmän kuin olin kuvitellut. Mutta kun tykkää omasta työstään, se ei edes tunnu työltä.”

Vainion kurinalaisuuden tavoite pääosin toteutuu. Etenkin viikonloppuisin perhe, ystävät ja liikunta ovat ykkösiä. Iltaisinkin on pakko päästä ulos lenkille katsomaan luontoa sekä vireyttämään aivoja ja kehoa. Tarpeen mukaan off-nappikin löytyy.

”Aina ei ole pakko olla online. Mobiilissa työnteossa kalenterinsa voi suunnitella etukäteen, rytmittää ja tauottaa tekemistään sekä pistää sähköpostit hetkeksi parkkiin. Kuten tyttäreni sanoi aikoinaan, aikuisilta pitäisi välillä ottaa puhelimet pois.”

1.6.2016

Ihkaoma Aikani!

Suomen Ekonomien mobiilisovellus Aikani on työhön käytetyn ajan sekä töiden priorisoinnin ja mielekkyyden sparraaja. Viestintäasiantuntija Marianne Falck-Hvilstafeldtin mukaan sovellusta on kehitetty käyttäjäkokemusten perusteella ja varsinainen lanseeraus oli keväällä.

Sovellukseen voi kirjata työhön, opintoihin, projekteihin, vapaa-aikaan, kotitöihin ja nukkumiseen käytetyn ajan, jota voi jaotella kategorioihin. Sovellus auttaa huomaamaan, onko työssä aikasyöppöjä, miten onnistuu työnsä johtamisessa ja pystyykö palautumaan riittävästi. Työaikoja ja muuta nauhoittamaansa aikaa voi tarkastella myös fiilisten ja merkitysten mukaan.

Aikani-sovelluksen avulla pääsee myös käsiksi todellisiin työtunteihin. Usein tuntuu, ettei aika riitä vaadittujen töiden tekemiseen – tehtyjen työtuntien todellinen määrä voi pistää myös miettimään, pitäisikö työtaakkaa purkaa muuten kuin vain työtunteja lisäämällä.

”Kehitystyö jatkuu. Pyrimme saamaan sovellukseen valmentavaa otetta ja vinkkejä jaksamiseen. Tarvetta on ollut myös to do -tyyppisille listoille ja sille, että tietoja voisi siirtää omaan kalenteriin. Kehittämismahdollisuuksia on rajattomasti.”

Aikani on vapaasti ladattavissa sovelluskaupoista. Falck-Hvilstafeldtin mukaan moderni ajanseurantatyökalu on herättänyt kiinnostusta muissakin liitoissa.

Tuhannet tutkimukseen

Keväällä Työterveyslaitos, Suomen Ekonomit ja IBM käynnistivät yhteistyössä tutkimushankkeen, jossa käytetään Aikani-sovellusta tutkimusvälineenä. Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa Työterveyslaitos tutkii asiantuntijoiden ajankäyttöä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Erikoistutkija Annina Ropponen toteaa olevansa tyytyväinen jo hankkeen alkumetreillä: osallistujia on lähtenyt hyvin mukaan, mutta lisää toivotaan. Tavoitteena on saada useampi tuhat ihmistä innostumaan tutkimuksesta.

”Ajankäyttöä seurataan kahden viikon ajan, ja osallistujat vastaavat myös seurannan alussa ja lopussa kyselyyn, joten heiltä vaaditaan sitoutumista. Uskon kuitenkin, että saamme kattavan kuvan asiantuntijoiden ajankäytöstä. Aihe on ajankohtainen ja herättää paljon keskustelua.”

Ropposen mukaan on kiinnostavaa nähdä, paljonko työtehtäviin kuluu aikaa, ovatko päivät pirstaleisia ja täynnä eri tehtäviä, kokeeko ahertaja palautuvansa ja nukkuvansa riittävästi sekä häiritseekö jokin asia joko työntekoa tai palautumista.

”On myös kritisoitu sitä, tarvitseeko ja voiko työaikaa edes arvioida, asiantuntijat kun pohtivat työasioita vapaa-ajallaankin. Olennaista on tunnistaa oma ajankäyttötapansa ja arvioida, mikä toimii itselle, jotta löytää hyvät keinot palautumiseen. Aikani-sovellus tuo nämäkin asiat näkyviksi.”

Työaika puhuttaa SuomiAreenalla

SuomiAreenalla ei hyssytellä vaan puhutaan asiaa. Ensi kesän ydin on Suomalainen työ. Kun teema julkistettiin, yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen päätti: ”Nyt jos koskaan haluamme mukaan viralliseen ohjelmaan.”

Hetki koittaa 14.7. klo 10−11.15 kauppakeskus Puuvillan lavalla. Suomen Ekonomien teema ”Lisää tunteja vuorokauteen vai vähemmällä enemmän” keskittyy tuottavaan työaikaan.

”Keväällä teimme ihmiskokeen, jossa joukko vapaaehtoisia seurasi työaikaansa Aikani-sovelluksen avulla. Koehenkilöiden kokemuksia puretaan Porissa. Tulokulmia ovat muun muassa itsensä johtaminen ja esimiestyö, tehokkuus sekä työaikojen suunnittelu.”

Testihenkilöt paljastavat, voiko aisapari hyvinvointi ja tehokkuus toteutua ja lisääkö työajan seuranta tuottavuutta. He myös pohtivat, voiko työaikasuunnitteluun itse vaikuttaa, miten työelämän joustot heijastuvat ja miten työn ja vapaa-ajan osaa erottaa toisistaan.

Työajanhallinnan kommentoijina on kaksi asiantuntijaa: Suomen Ekonomien kehitysjohtaja Anja Uljas ja Työterveyslaitoksen erikoistutkija Annina Ropponen.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013