( Edunvalvonta )

Jäsen saa SEFEltä edunvalvontaa, ura-, koulutus- ja lakipalveluita

Teksti Anne Penttilä Kuvitus Samuel Tuovinen
SEFEltä saa apua muun muassa työelämän yllättäviin tilanteisiin, oman osaamisen kehittämiseen sekä urasuunnitteluun.

Miksi kannattaa olla Ekonomiliiton jäsen?

Ekonomiliiton edunvalvontajohtaja Lotta Savinko kääntää kysymyksen toisin päin: Miksi ei kannattaisi?

”Jäsenyydessä on kaksi osaa, on ikään kuin vakuutus työsuhteen kriisitilanteiden varalle sekä laaja valikoima erilaisia palveluita, verkostoitumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Niitä voisi verrata nykyaikaiseen hienoon liikuntakeskukseen: kun jäsenmaksu on maksettu, riippuu jäsenestä itsestään, kuinka paljon palveluita haluaa hyödyntää.”

Raha on toki tärkeää, ja liittoon sekä työttömyyskassaan kuulumaton säästää vuodessa noin 290 euroa. Savinko muistuttaa, että edunvalvonnan näkökulmasta liitto tarjoaa tukea ja turvaa jäsenelle muun muassa yt-tilanteissa, eikä tämän päivän työelämässä kukaan voi enää olla täysin varma asemastaan ja työpaikastaan.

”Tyypillisesti nämä tapahtuvat nopeasti ja yllättäen, ja tilanne voi yhtäkkiä ollakin henkilölle hyvin kriittinen hänen asemastaan riippumatta, ellei hänellä ole minkään liiton jäsenyyden tai työehtosopimuksen suomaa turvaa takanaan.”

Aina ei tarvitse olla kyse yt-tilanteestakaan: jos esimerkiksi perhevapaalta töihin palaava ekonomi huomaakin asemansa ja työnkuvansa muuttuneen yllättäen, tai nenän alle ilmestyy yhtäkkiä kilpailukieltosopimus.

”Mistä haet neuvoja tällaisissa yllättävissä tilanteissa? Meillä on palveluksessa työoikeusjuristeja, joille voi soittaa heti ja saada vastauksen mieltä askarruttavaan kysymykseen ja neuvoja mitä tilanteessa kannattaa tai ei kannata tehdä.”

Vaikuttamiskanava ja verkosto

Jotkut saattavat mieltää liittoon kuulumisen eilispäivän meiningiksi. Jos työmarkkinajärjestöt yhtäkkiä haihtuisivat savuna ilmaan, kuka sitten hoitaisi edunvalvontaa? Eduskunta, jokainen ihminen itse? Savinko on sitä mieltä, että pyörä keksittäisiin aika pian uudestaan.

”Epäilen, että pikkuhiljaa alkaisi itää ajatus, että kannattaisiko pohtia ja sopia näistä asioista yhdessä. Jos miettii sellaista, ettei ammattiliiton jäsenyys kuulu tähän päivään, niin kannattaa myös miettiä miksi työnantaja on järjestäytynyt. Työnantajat kyllä haluavat viedä asioita eteenpäin yhdessä.”

Julkisuuteen nousevat yleensä konfliktit ja ristiriitatilanteet, mutta edunvalvonta tarkoittaa myös paljon muuta.

”Kehitämme työelämää, sen joustavuutta ja yhteensopivuutta perhe-elämän kanssa, sekä niitä reunaehtoja, jotka vaikuttavat muun muassa työssä jaksamiseen. Akavalaiset liitot ovat merkittävissä määrin mukana erilaisissa työelämän kehityshankkeissa sekä kaksi- ja kolmikantaisissa työryhmissä.”

”Se on toki tärkeää mitä työpaikoilla tapahtuu, mutta suuntaviivat luodaan muualla.”
Liiton ja sen jäsenyhdistysten järjestämä toiminta, tilaisuudet ja koulutukset tarjoavat merkittävän mahdollisuuden ekonomille kehittää itseään ja osaamistaan. Sekä verkostoitua. Koskaan ei tiedä mistä kontaktista on työelämässä hyötyä.

Vaikuttamiskanava opiskelijalle

Opiskelijoille jäsenyys ei maksa mitään ja heillä on lähestulkoon samanlaiset mahdollisuudet käyttää palveluita kuin muillakin jäsenillä. Jäsenmaksua tarvitsee maksaa vasta sitten kun kylterijäsenyys muuttuu ekonomijäsenyydeksi.

”Päättäjiä kiinnostaa sellainen porukka, jonka tekemä työ vie asioita eteenpäin, parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Emme erottele opiskelijoita ja aikuispuolta.”

”Opiskelijajäseniä tarvitaan, ei tulevien jäsenmaksujen vuoksi, vaan siksi että meillä olisi tietoa ja muskeleita viedä asioita eteenpäin. Opiskelijat antavat näkökulmaa myös siihen, mitä tulevaisuuden työelämältä halutaan.”

Työelämätietoa opiskelijalle

Opiskelijoille järjestetään yliopistopaikkakunnilla pienryhmäkoulutusta tai netissä webinaareja esimerkiksi työhaastatteluun valmistautumisesta, työsopimuksen tekemisestä tai ansioluettelon tekemisestä.

Työelämäkurssi on suurempi työelämävalmennuksen kokonaisuus, jonka vetävät SEFEn asiantuntijat: uravalmentaja, juristi ja henkilö edunvalvonnasta. Joissain yliopistoissa se on pakollinen kurssi.

Edullinen jäsenmaksu

Liiton jäsenmaksu kattaa suurimman osan liiton palvelutarjonnasta ja koulutuksista. Maksu sisältää myös oikeusturvavakuutuksen ja vastuuvakuutuksen. Oikeusturvavakuutus kattaa työ- tai virkasuhderiidasta mahdollisesti syntyviä oikeudenkäyntikuluja ja vastuuvakuutus korvaa työssä aiheutettuja vahinkoja. Lisäksi jäsen saa Talouselämä- ja Ekonomi-lehdet.

Lotta Savinko painottaa sitä, että jokaisen kannattaa olla vähintäänkin jonkin työttömyyskassan jäsen, jottei työttömyyden sattuessa putoa pelkälle peruspäivärahalle.

”Sitten kannatta oikeasti puntaroida olisiko liiton jäsenyydellä jotain lisäarvoa, koska työttömyyskassasta ei todellakaan saa mitään muuta. Työttömyyskassat eivät myöskään aja asioita eteenpäin.”

Liiton jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen ja se joustaa elämäntilanteen mukaan: perhevapaa, opiskelu tai työttömyys alentaa jäsenmaksua. Akavalaisessa liittokentässä Ekonomiliiton jäsenmaksu on edullisimmasta päästä.

Miksi jäsenmaksu on näinkin edullinen?

Hyvä taloudenpito on yksi liiton strategian itsestään selvä kulmakivi.

”Meillä on paljon jäseniä ja koetamme toimia taloudellisesti järkevällä tavalla. Jäsenmaksua subventoidaan liiton sijoitusomaisuuden tuotoilla ja tavoitteenamme on pitää jäsenmaksu edullisena jatkossakin”, lupaa Savinko.

Lakineuvontaa ja -palveluita

Liitossa työskentelee seitsemän juristia ja yksi työttömyysturva-asiamies, joista jokainen antaa perusneuvonnan ohella omaan vastuualueeseensa kuuluvaa neuvontaa. Lakimiehelle voi soittaa, jos työ- tai virkasuhteessa askarruttaa jokin lainopillinen asia.

”Asioita ja kysymyksiä tulee ihan laidasta laitaan, koska jäseniäkin on laaja skaala, opiskelijoista toimitusjohtajiin”, kertoo Ekonomiliiton pääjuristi Jan Degerlund.

Helpoimmillaan asia selviää yhden puhelun aikana. Jos asiassa on epäselvää tai huomautettavaa, liiton juristi voi olla yhteydessä työnantajan edustajaan.

”Selvitämme asioita yleensä ensin kirjallisesti tai sähköpostitse. Sen jälkeen katsomme jäsenen kanssa yhdessä onko asioissa jotain huomautettavaa tai oikaisua vaativa lainvastaisuus.”

Työpaikalla on usein myös ylempien toimihenkilöiden luottamusmies tai muu henkilöstön edustaja, joka pystyy olemaan avuksi ja toimii keskustelukumppanina työpaikkatasolla työsuhdeasioita selvitettäessä.

Jos esimerkiksi irtisanomisperusteesta syntyy erimielisyyttä, on vahingonkorvausvaatimuksena 3–24 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Ennen kun neuvottelut käynnistetään työnantajan edustajan kanssa, keskustellaan jäsenen kanssa jutun menestymisen mahdollisuuksista ja mikä on realistinen korvaustaso, jolla juttu voitaisiin sopia.

”Luonnollisesti tavoitteemme on hoitaa asiat ensisijaisesti sovinnollisesti ja saada aikaan jäsenemme kannalta mahdollisimman laadukas sopimus. Aina tämä ei kuitenkaan onnistu ja vuositasolla tuomioistuinkäsittelyyn päätyy muutama kymmenen tapausta. Näissä tilanteissa jäsenmaksuun sisältyvä oikeusturvavakuutus kattaa oikeudenkäynnistä mahdollisesti syntyviä oikeudenkäyntikuluja”, kertoo Degerlund.

Neuvontaa esimiehelle ja yrittäjälle

Jäsen voi soittaa myös esimiehen tai työnantajan roolissa. Liiton juristit neuvovat ekonomiesimiehiä esimerkiksi siitä mitkä ovat työnantajan vastuut ja velvoitteet tietyssä tilanteessa. Työnantajaneuvontaa varten on oma palvelunumero.

Liiton lakimieheltä saa myös yrityksen ja osakeyhtiön perustamiseen sekä yritystoiminnan alkuvaiheeseen liittyvää neuvontaa.
Neuvontaa annetaan myös työttömyysturvaan liittyvissä kysymyksissä. Vallitsevassa suhdanteessa työttömyysturvapalvelut ovat olleet ahkerassa käytössä.

Yhteydenottomäärät lakiasioissa ovat olleet kasvu-uralla viime vuosina. Vuonna 2012 juristeihin oli yhteydessä noin 3 400 jäsentä ja työttömyysturvaan liittyen noin 700.

Eniten käsiteltiin työsuhteen päättämiseen liittyviä asioita, noin neljäsosa, ja paljon myös perhevapaisiin liittyviä asioita.
Uran kehittämistä

Jos jokin askarruttaa omassa urassa ja työelämässä, SEFEn uravalmentajalta voi varata ajan henkilökohtaista, luottamuksellista keskustelua varten: ura@sefe.fi tai ajanvaraus.sefe.fi.

Uravalmennuksen tavoitteena on sparrata jäsentä eteenpäin, hänen itsensä määrittelemään suuntaan ja oman näköiselle työuralle. Meille soitetaan kovin monenlaisissa tilanteissa ja erilaisista aiheista, kertoo uravalmentaja Arja Parpala.

”Joku miettii millaisia työ- tai koulutusmahdollisuuksia on, kun on esimerkiksi lähdössä vanhempainvapaalle tai palaamassa sieltä, työpaikalla on esimerkiksi yt-neuvottelut, tai on ongelmia työssä jaksamisessa.”

Soittamisen kynnys pidetään matalana, eikä lähtökohtana tarvitse suinkaan olla nousujohteinen uran rakentaminen tai jokin kriisitilanne.
”Autamme jäseniä kaikenlaisissa työelämän tilanteissa ja tarvittaessa ohjaamme eteenpäin.”

Uravalmentajat ovat itsekin ekonomeja ja heillä on coaching-koulutus. He ovat aiemmin toimineet monenlaisissa tehtävissä ja tuntevat ekonomien työmarkkinat hyvin. Työvälineinä voidaan tarvittaessa käyttää esimerkiksi itsearviointia tai pohdintatehtäviä ennen varsinaista keskustelua.

Ammatillista kehittymistä

Ammatillinen kehittyminen ja uravalmennuksen palvelut kietoutuvat toisiinsa ja molemmissa on tarjolla sekä SEFEn omia että ulkopuolisilta tahoilta tilattuja koulutuksia. Koulutuksia järjestetään eri puolilla maata.

SEFEn koulutustarjonta sisältää monenlaisiin teemoihin keskittyviä koulutustilaisuuksia: oman osaamisen esille tuomisesta ja itsetunnon kehittämisestä projektihallintaan ja palautteenantoon, taloutta ja myyntityötä unohtamatta.

”Seuraamme koko ajan työelämää, tutkimme asioita ja keräämme palautetta, joten koulutustarjonnassamme on ajankohtaisia painotuksia. Tänä vuonna ovat esillä erityisesti muutoksen ja itsensä johtaminen sekä työpaikan haasteelliset vuorovaikutustilanteet”, kertoo Parpala.

Lähestymistapa on koulutuksissa hyvin käytännönläheinen, asioita työstetään usein harjoitteiden kautta. Järjestettävistä koulutuksista saa tietoa omasta yhdistyksestä, www.sefe.fi-sivuston ja Ekonomi-lehden tapahtumakalenterista.

Koulutuksia järjestetään myös webinaareina ja liiton nettisivuilla on webinaarikirjasto.

Ekonomiliitto järjestää jatkuvasti EkonomiEsimies kehittyy -koulutuksia ympäri Suomen. Niitä vetävät kokeneet esimiestyön ja johtamisen kouluttajat.
”EkonomiEsimies kehittyy -koulutus on pyörinyt meillä pitkään. Se saa erittäin hyvää palautetta ja on hyvin suosittu. Kurssit täyttyvät nopeasti.”
Mentorointia

SEFE tarjoaa jäsenilleen mentorointia eri puolilla Suomea. SEFE etsii aktoreille sopivat mentorit, perehdyttää osallistujat sekä järjestää yhteisiä teematilaisuuksia mentorointiohjelman aikana.

”Mentorointi on todella suosittua. Aktoreita tulee niin paljon, että erityisesti pääkaupunkiseudun ohjelmiin on jonoa. Mukana olleet aktorit ja mentorit ovat olleet todella tyytyväisiä. Uutena toimintamuotona aloitimme pienryhmämentoroinnin”, kertoo Parpala.

Pienryhmässä yhdellä mentorilla on yhtä aikaa kaksi aktoria. Tapaamisissa aktorit hyötyvät ja saavat vertaistukea myös toisiltaan. Eikä aktori ole ainoa saava osapuoli, myös monet mentorit kokevat saavansa itsekin hyötyä ja uusia näkemyksiä aktorilta. Monet toimivatkin mentorina useita kertoja.

Tänä keväänä uutena toimintamuotona aloitetaan Non-stop-mentorointi, jossa yksittäinen aktori-mentoripari tai pienryhmä voi aloittaa mentoroinnin omassa aikataulussaan. Heidän tukenaan ovat mentoroinnin käytäntöä valottavat webinaarit ja verkkokoulutukset.
Palkkaneuvontaa

Ekonomiliitto selvittää vuosittain jäsenistön palkkakehitystä Palkkatasotutkimuksessaan, joka julkaistaan vuoden ensimmäisen Ekonomi-lehden liitteenä. Se löytyy myös www.sefe.fi-sivustolta jäsenpalveluista. Palkkaneuvonta perustuu tutkimukseen. Nettisivuilla on myös Palkkatutka-työväline, jonka avulla voi tarkistaa oman palkkatasonsa.

Palkkaneuvontaa saa myös henkilökohtaisesti, sähköpostilla: palkkaneuvonta@sefe.fi tai puhelimitse.
”Soittaja on usein käyttänyt jo palkkatutkaa, mutta haluaa tarkempaa arviota, mikä voisi olla palkkataso tällä kokemuksella, tämän tyyppiseen tehtävään ja tällaisessa organisaatiossa. Tilanne voi olla joko työpaikan haku tai kehityskeskusteluihin valmistautuminen”, kertoo Arja Parpala.

Työnhakua

Uravalmentajat sparraavat jäseniä erilaisissa työnhakuun liittyvissä tilanteissa. SEFEn jäsensivuilla on muun muassa Ekonomipörssi, sähköinen työpaikkafoorumi, jossa julkaistaan ekonomeille ja kyltereille soveltuvia työpaikkoja.

Ekonomipörssissä on 40–80 työpaikkaa. Se toimii yhteistyössä Monsterin ja Oikotien kanssa, tarjoten jäsenille yhteistyösivustot, jotka helpottavat työpaikkojen seurantaa kyseisillä sivustoilla.

SEFE tekee yhteistyötä myös suorahakukonsulttien kanssa. Suorahausta kertovalla sivustolla on lisätietoa aiheesta. Tarkempia yhteystietoja voi tiedustella uravalmennuksen yhteydessä.

Palvelua ulkomaille lähtijälle

Ulkomaille työhön lähtevän ekonomin pitää muistaa hoitaa monta asiaa: sopimusten lisäksi vakuutukset, sosiaali- ja työttömyysturva, perheen asiat, lasten koulunkäynti ja asuminen.

Noin 800–850 Ekonomiliiton jäsentä työskentelee ilmoituksensa mukaan ulkomailla, noin 50 eri maassa. Lisäksi on jäseniä, jotka eivät ole ilmoittaneet muutostaan liittoon. Ilmoitus jäsenrekisteriin kannattaa, koska se johtaa edullisempaan jäsenmaksuun ja ex-patriaattiekonomit-kerhon jäsenyyteen.

Liiton kautta saa kyseisestä maasta yhteyshenkilön tiedot. Hän on maassa asuva tai aiemmin asunut ekonomi, jolta voi kysyä kokemuksia.
Liitolla on YTN-yhteistyössä tuotettu ulkomaan työsuhdeopas, joka sisältää muun muassa sopimusmallit. Juristit konsultoivat tarvittaessa myös komennussopimuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Varaa puhelinaika

SEFEn verkkopalvelun etusivulla on sähköinen ajanvarauskalenteri. Sen kautta jäsen voi varata puhelinajan ura-, palkka- tai työttömyysturvaneuvontaan tai juristille. Asiantuntija soittaa jäsenelle varattuna aikana.

Maksut kattavat

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Kilpailukieltojen rajoittamisella potkua kansantalouteen

Momentouksen Pasi Natri keskittyy työssään ylimmän johdon suorahakuihin sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen. Natri kertoo kilpailukiellon hidastavan rekrytointiprosesseja, eikä siitä ole hyötyä työnantajalle eikä työntekijälle. Pahimmillaan kilpailukielto estää osaamisen liikkuvuutta ja heikentää työhyvinvointia.

Miten kilpailukiellot vaikuttavat rekrytointiprosesseissa? Estävätkö kilpailukiellot työvoiman kohdentumisen oikein?
Kilpailukiellot ovat harvoin rekrytoinnin esteenä – hidasteena kylläkin. Kilpailukiellot tuottavat kuitenkin ei-toivottavia vaikutuksia. Työntekijän joutuminen pakkolomalle, ehkä mukavalle sellaiselle, on aina kansantaloudellisesti haitallista. Työntekijästä luopuva työnantaja ei kilpailukiellosta juuri hyödy, liikesalaisuudet ovat salaisuuksia kilpailukiellosta riippumatta. Vastaanottava työnantaja taas ei saa tarvitsemaansa osaamista kuukausiin.

Tärkeää on muistaa, että yhdessä tilanteessa työntekijästä luopuva työnantaja on toisessa hetkessä vastaanottava. Näin kaikki siis menettävät, mutta erityisesti kansantalous, sillä kansakunnan osaamisvoimaravat eivät kohdistu optimaalisesti.

Meillä on yhteiskuntavastuun tunnuksena ”parempaa johtamista, parempi Suomi”. Varmasti johtaminen ja osaamisesta huolehtiminen paranisivat, jos kynnys vaihtaa työpaikkaa olisi nykyistä matalampi. Työhyvinvointi siis lisääntyisi kilpailukiellon lakkauttamisen myötä!

Kuinka usein työntekijät siirtyvät kilpailijoilta toisille?
Johtamista ja vaativaa asiantuntijatyötä tekevien joukossa siirrytään aika usein. Kilpailukielto koskee tällaisissa rekrytoinneissa jopa kolmasosaa. Vaikka kilpailukieltoa ei olisikaan, usein siirtyvä työntekijä siirtyy työvelvoittamattomalle ”lomalle” saman tien irtisanoutuessaan.

Millainen on tyypillinen työpaikan vaihto yritysten kilpailun näkökulmasta? Onko toimialoissa eroja?
Toimialoissa on paljon eroja. Suomi on pieni markkina, ja valitettavasti aitoa kilpailua meillä on liian vähän. Siellä, missä aitoa kilpailua on, kilpailukieltopohdinta on tietysti näkyvästi esillä. Sen sijaan aika paljon keskustelua herättänyt siirtyminen julkiselta yksityiselle on kilpailunäkökulmasta vähäistä. Jos ja kun eettisiä normeja noudatetaan, en näe tällaisissa siirtymisissä mitään pulmaa. Päinvastoin, olisi kannustettava osaamisen horisontaalista liikkuvuutta julkisen, politiikan, tutkimuksen, kolmannen sektorin ja yksityisen välillä.

Pasi Natri
Senior Partner, Momentous
Momentous on johdon valintaan sekä johtamisen arviointiin ja kehittämiseen keskittyvä yritys.

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

13.06.2017
Suurin osa kilpailukieltosopimuksista tarpeettomia

Suurin osa kilpailukieltosopimuksista on turhia. Työnantajan intressejä voitaisiin turvata sen sijaan salassapitosopimuksin ja houkuttelukielloin. Lakimuutos antaisi työnantajalle mahdollisuuden vapauttaa työntekijä kilpailukieltosopimuksesta.

Lue työsuhdelakimiehemme Joel Uusi-Oukarin vastaukset keskeisimpiin kysymyksiin kilpailukielloista.

Kuinka usein kilpailukiellot ovat turhia?

Enemmistö kilpailukieltosopimuksista on tarpeettomia. Sopimuksia tehdään usein työntekijöille, joiden siirtymistä toisen saman alan yrityksen palvelukseen ei olisi tarpeen rajoittaa. Työnantajan kannalta olennaisia intressejä voitaisiin suojata myös keinoin, jotka eivät kokonaan estä kilpailijalle siirtymistä.

Kilpailukiellon sijaan voidaan solmia salassapito- tai asiakkaiden houkuttelukielto. Mitä nämä käytännössä tarkoittavat?

Salassapitosopimuksessa sovitaan, että työntekijä ei saa käyttää hyödykseen tai kertoa eteenpäin työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia työsuhteen päättymisen jälkeenkään. Melko usein salassapitosopimukseen liitetään sopimussakko eli mikäli työntekijä rikkoo sopimusta, joutuu hän maksamaan työnantajalle vahingonkorvauksen.

Asiakkaiden houkuttelukielto tarkoittaa, että työsuhteen päättymisen jälkeen on määräaika, jonka kuluessa työntekijä ei saa suostutella työnantajan asiakkaita lopettamaan tai muuttamaan liikesuhdettaan työnantajaan. Tällä estetään työntekijää viemästä työnantajan asiakkaita mukanaan hänen vaihtaessaan työpaikkaa. Houkuttelukiellon rikkomiseen liittyy lähes aina sopimussakko. Joskus sovitaan myös työntekijöiden houkuttelukiellosta, jolloin työntekijä ei saa houkutella vanhoja kollegoitaan siirtymään toisen yrityksen palvelukseen.

Miten kilpailukieltolainsäädäntöä tulisi uudistaa?

Kilpailukieltosopimuksia käytetään liikaa ja niistä aiheutuu enemmän haittaa kuin hyötyä, siksi sopimusten käyttöä tulee voimakkaasti vähentää. Kansanedustaja Saara-Sofia Sirenin tekemässä lakialoitteessa esitetään, että työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa vastaavan korvauksen kilpailukiellon voimassaoloajalta, mikäli työnantaja haluaa pitää sopimuksen voimassa. Näin työntekijä saisi kohtuullisen korvauksen kilpailukieltosopimuksen aiheuttamasta sidonnaisuudesta. Korvauksesta vähennettäisiin kuitenkin työntekijän muualta saamat ansiot kilpailukieltosopimuksen ajalta.

Hyvin harvan työntekijän kohdalla tarve rajoittaa työpaikan vaihtamista on niin suuri, että riski kustannuksista kannattaa ottaa. Työnantajalla on aina myös vaihtoehtona työntekijän vapauttaminen kokonaan sopimuksesta.

Mikäli lakimuutos etenee, mitä se tarkoittaa olemassa olevien kilpailukieltojen osalta?

Lakimuutoksen toteutuminen ei vaikuta olemassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin, vaan ne pysyvät voimassa. Lakialoite antaa kuitenkin työnantajalle mahdollisuuden vapauttaa työntekijä kilpailukieltosopimuksesta. Lisäksi työntekijä ja työnantaja voivat yhdessä milloin tahansa sopia siitä, että kilpailukielto lakkaa.

Käytännössä lakimuutos johtaisi siihen, että valtaosa kilpailukieltosopimuksista lakkautettaisiin. Jatkossa lainsäädäntö ohjaisi yrityksiä harkitsemaan jo työsopimusta solmittaessa, onko kilpailukieltosopimuksen tarve todellinen.

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan seuraava osa ilmestyy ensi viikolla. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

09.06.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013