( Edunvalvonta )

Jäsen saa SEFEltä edunvalvontaa, ura-, koulutus- ja lakipalveluita

Teksti Anne Penttilä Kuvitus Samuel Tuovinen
SEFEltä saa apua muun muassa työelämän yllättäviin tilanteisiin, oman osaamisen kehittämiseen sekä urasuunnitteluun.

Miksi kannattaa olla Ekonomiliiton jäsen?

Ekonomiliiton edunvalvontajohtaja Lotta Savinko kääntää kysymyksen toisin päin: Miksi ei kannattaisi?

”Jäsenyydessä on kaksi osaa, on ikään kuin vakuutus työsuhteen kriisitilanteiden varalle sekä laaja valikoima erilaisia palveluita, verkostoitumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Niitä voisi verrata nykyaikaiseen hienoon liikuntakeskukseen: kun jäsenmaksu on maksettu, riippuu jäsenestä itsestään, kuinka paljon palveluita haluaa hyödyntää.”

Raha on toki tärkeää, ja liittoon sekä työttömyyskassaan kuulumaton säästää vuodessa noin 290 euroa. Savinko muistuttaa, että edunvalvonnan näkökulmasta liitto tarjoaa tukea ja turvaa jäsenelle muun muassa yt-tilanteissa, eikä tämän päivän työelämässä kukaan voi enää olla täysin varma asemastaan ja työpaikastaan.

”Tyypillisesti nämä tapahtuvat nopeasti ja yllättäen, ja tilanne voi yhtäkkiä ollakin henkilölle hyvin kriittinen hänen asemastaan riippumatta, ellei hänellä ole minkään liiton jäsenyyden tai työehtosopimuksen suomaa turvaa takanaan.”

Aina ei tarvitse olla kyse yt-tilanteestakaan: jos esimerkiksi perhevapaalta töihin palaava ekonomi huomaakin asemansa ja työnkuvansa muuttuneen yllättäen, tai nenän alle ilmestyy yhtäkkiä kilpailukieltosopimus.

”Mistä haet neuvoja tällaisissa yllättävissä tilanteissa? Meillä on palveluksessa työoikeusjuristeja, joille voi soittaa heti ja saada vastauksen mieltä askarruttavaan kysymykseen ja neuvoja mitä tilanteessa kannattaa tai ei kannata tehdä.”

Vaikuttamiskanava ja verkosto

Jotkut saattavat mieltää liittoon kuulumisen eilispäivän meiningiksi. Jos työmarkkinajärjestöt yhtäkkiä haihtuisivat savuna ilmaan, kuka sitten hoitaisi edunvalvontaa? Eduskunta, jokainen ihminen itse? Savinko on sitä mieltä, että pyörä keksittäisiin aika pian uudestaan.

”Epäilen, että pikkuhiljaa alkaisi itää ajatus, että kannattaisiko pohtia ja sopia näistä asioista yhdessä. Jos miettii sellaista, ettei ammattiliiton jäsenyys kuulu tähän päivään, niin kannattaa myös miettiä miksi työnantaja on järjestäytynyt. Työnantajat kyllä haluavat viedä asioita eteenpäin yhdessä.”

Julkisuuteen nousevat yleensä konfliktit ja ristiriitatilanteet, mutta edunvalvonta tarkoittaa myös paljon muuta.

”Kehitämme työelämää, sen joustavuutta ja yhteensopivuutta perhe-elämän kanssa, sekä niitä reunaehtoja, jotka vaikuttavat muun muassa työssä jaksamiseen. Akavalaiset liitot ovat merkittävissä määrin mukana erilaisissa työelämän kehityshankkeissa sekä kaksi- ja kolmikantaisissa työryhmissä.”

”Se on toki tärkeää mitä työpaikoilla tapahtuu, mutta suuntaviivat luodaan muualla.”
Liiton ja sen jäsenyhdistysten järjestämä toiminta, tilaisuudet ja koulutukset tarjoavat merkittävän mahdollisuuden ekonomille kehittää itseään ja osaamistaan. Sekä verkostoitua. Koskaan ei tiedä mistä kontaktista on työelämässä hyötyä.

Vaikuttamiskanava opiskelijalle

Opiskelijoille jäsenyys ei maksa mitään ja heillä on lähestulkoon samanlaiset mahdollisuudet käyttää palveluita kuin muillakin jäsenillä. Jäsenmaksua tarvitsee maksaa vasta sitten kun kylterijäsenyys muuttuu ekonomijäsenyydeksi.

”Päättäjiä kiinnostaa sellainen porukka, jonka tekemä työ vie asioita eteenpäin, parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Emme erottele opiskelijoita ja aikuispuolta.”

”Opiskelijajäseniä tarvitaan, ei tulevien jäsenmaksujen vuoksi, vaan siksi että meillä olisi tietoa ja muskeleita viedä asioita eteenpäin. Opiskelijat antavat näkökulmaa myös siihen, mitä tulevaisuuden työelämältä halutaan.”

Työelämätietoa opiskelijalle

Opiskelijoille järjestetään yliopistopaikkakunnilla pienryhmäkoulutusta tai netissä webinaareja esimerkiksi työhaastatteluun valmistautumisesta, työsopimuksen tekemisestä tai ansioluettelon tekemisestä.

Työelämäkurssi on suurempi työelämävalmennuksen kokonaisuus, jonka vetävät SEFEn asiantuntijat: uravalmentaja, juristi ja henkilö edunvalvonnasta. Joissain yliopistoissa se on pakollinen kurssi.

Edullinen jäsenmaksu

Liiton jäsenmaksu kattaa suurimman osan liiton palvelutarjonnasta ja koulutuksista. Maksu sisältää myös oikeusturvavakuutuksen ja vastuuvakuutuksen. Oikeusturvavakuutus kattaa työ- tai virkasuhderiidasta mahdollisesti syntyviä oikeudenkäyntikuluja ja vastuuvakuutus korvaa työssä aiheutettuja vahinkoja. Lisäksi jäsen saa Talouselämä- ja Ekonomi-lehdet.

Lotta Savinko painottaa sitä, että jokaisen kannattaa olla vähintäänkin jonkin työttömyyskassan jäsen, jottei työttömyyden sattuessa putoa pelkälle peruspäivärahalle.

”Sitten kannatta oikeasti puntaroida olisiko liiton jäsenyydellä jotain lisäarvoa, koska työttömyyskassasta ei todellakaan saa mitään muuta. Työttömyyskassat eivät myöskään aja asioita eteenpäin.”

Liiton jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen ja se joustaa elämäntilanteen mukaan: perhevapaa, opiskelu tai työttömyys alentaa jäsenmaksua. Akavalaisessa liittokentässä Ekonomiliiton jäsenmaksu on edullisimmasta päästä.

Miksi jäsenmaksu on näinkin edullinen?

Hyvä taloudenpito on yksi liiton strategian itsestään selvä kulmakivi.

”Meillä on paljon jäseniä ja koetamme toimia taloudellisesti järkevällä tavalla. Jäsenmaksua subventoidaan liiton sijoitusomaisuuden tuotoilla ja tavoitteenamme on pitää jäsenmaksu edullisena jatkossakin”, lupaa Savinko.

Lakineuvontaa ja -palveluita

Liitossa työskentelee seitsemän juristia ja yksi työttömyysturva-asiamies, joista jokainen antaa perusneuvonnan ohella omaan vastuualueeseensa kuuluvaa neuvontaa. Lakimiehelle voi soittaa, jos työ- tai virkasuhteessa askarruttaa jokin lainopillinen asia.

”Asioita ja kysymyksiä tulee ihan laidasta laitaan, koska jäseniäkin on laaja skaala, opiskelijoista toimitusjohtajiin”, kertoo Ekonomiliiton pääjuristi Jan Degerlund.

Helpoimmillaan asia selviää yhden puhelun aikana. Jos asiassa on epäselvää tai huomautettavaa, liiton juristi voi olla yhteydessä työnantajan edustajaan.

”Selvitämme asioita yleensä ensin kirjallisesti tai sähköpostitse. Sen jälkeen katsomme jäsenen kanssa yhdessä onko asioissa jotain huomautettavaa tai oikaisua vaativa lainvastaisuus.”

Työpaikalla on usein myös ylempien toimihenkilöiden luottamusmies tai muu henkilöstön edustaja, joka pystyy olemaan avuksi ja toimii keskustelukumppanina työpaikkatasolla työsuhdeasioita selvitettäessä.

Jos esimerkiksi irtisanomisperusteesta syntyy erimielisyyttä, on vahingonkorvausvaatimuksena 3–24 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Ennen kun neuvottelut käynnistetään työnantajan edustajan kanssa, keskustellaan jäsenen kanssa jutun menestymisen mahdollisuuksista ja mikä on realistinen korvaustaso, jolla juttu voitaisiin sopia.

”Luonnollisesti tavoitteemme on hoitaa asiat ensisijaisesti sovinnollisesti ja saada aikaan jäsenemme kannalta mahdollisimman laadukas sopimus. Aina tämä ei kuitenkaan onnistu ja vuositasolla tuomioistuinkäsittelyyn päätyy muutama kymmenen tapausta. Näissä tilanteissa jäsenmaksuun sisältyvä oikeusturvavakuutus kattaa oikeudenkäynnistä mahdollisesti syntyviä oikeudenkäyntikuluja”, kertoo Degerlund.

Neuvontaa esimiehelle ja yrittäjälle

Jäsen voi soittaa myös esimiehen tai työnantajan roolissa. Liiton juristit neuvovat ekonomiesimiehiä esimerkiksi siitä mitkä ovat työnantajan vastuut ja velvoitteet tietyssä tilanteessa. Työnantajaneuvontaa varten on oma palvelunumero.

Liiton lakimieheltä saa myös yrityksen ja osakeyhtiön perustamiseen sekä yritystoiminnan alkuvaiheeseen liittyvää neuvontaa.
Neuvontaa annetaan myös työttömyysturvaan liittyvissä kysymyksissä. Vallitsevassa suhdanteessa työttömyysturvapalvelut ovat olleet ahkerassa käytössä.

Yhteydenottomäärät lakiasioissa ovat olleet kasvu-uralla viime vuosina. Vuonna 2012 juristeihin oli yhteydessä noin 3 400 jäsentä ja työttömyysturvaan liittyen noin 700.

Eniten käsiteltiin työsuhteen päättämiseen liittyviä asioita, noin neljäsosa, ja paljon myös perhevapaisiin liittyviä asioita.
Uran kehittämistä

Jos jokin askarruttaa omassa urassa ja työelämässä, SEFEn uravalmentajalta voi varata ajan henkilökohtaista, luottamuksellista keskustelua varten: ura@sefe.fi tai ajanvaraus.sefe.fi.

Uravalmennuksen tavoitteena on sparrata jäsentä eteenpäin, hänen itsensä määrittelemään suuntaan ja oman näköiselle työuralle. Meille soitetaan kovin monenlaisissa tilanteissa ja erilaisista aiheista, kertoo uravalmentaja Arja Parpala.

”Joku miettii millaisia työ- tai koulutusmahdollisuuksia on, kun on esimerkiksi lähdössä vanhempainvapaalle tai palaamassa sieltä, työpaikalla on esimerkiksi yt-neuvottelut, tai on ongelmia työssä jaksamisessa.”

Soittamisen kynnys pidetään matalana, eikä lähtökohtana tarvitse suinkaan olla nousujohteinen uran rakentaminen tai jokin kriisitilanne.
”Autamme jäseniä kaikenlaisissa työelämän tilanteissa ja tarvittaessa ohjaamme eteenpäin.”

Uravalmentajat ovat itsekin ekonomeja ja heillä on coaching-koulutus. He ovat aiemmin toimineet monenlaisissa tehtävissä ja tuntevat ekonomien työmarkkinat hyvin. Työvälineinä voidaan tarvittaessa käyttää esimerkiksi itsearviointia tai pohdintatehtäviä ennen varsinaista keskustelua.

Ammatillista kehittymistä

Ammatillinen kehittyminen ja uravalmennuksen palvelut kietoutuvat toisiinsa ja molemmissa on tarjolla sekä SEFEn omia että ulkopuolisilta tahoilta tilattuja koulutuksia. Koulutuksia järjestetään eri puolilla maata.

SEFEn koulutustarjonta sisältää monenlaisiin teemoihin keskittyviä koulutustilaisuuksia: oman osaamisen esille tuomisesta ja itsetunnon kehittämisestä projektihallintaan ja palautteenantoon, taloutta ja myyntityötä unohtamatta.

”Seuraamme koko ajan työelämää, tutkimme asioita ja keräämme palautetta, joten koulutustarjonnassamme on ajankohtaisia painotuksia. Tänä vuonna ovat esillä erityisesti muutoksen ja itsensä johtaminen sekä työpaikan haasteelliset vuorovaikutustilanteet”, kertoo Parpala.

Lähestymistapa on koulutuksissa hyvin käytännönläheinen, asioita työstetään usein harjoitteiden kautta. Järjestettävistä koulutuksista saa tietoa omasta yhdistyksestä, www.sefe.fi-sivuston ja Ekonomi-lehden tapahtumakalenterista.

Koulutuksia järjestetään myös webinaareina ja liiton nettisivuilla on webinaarikirjasto.

Ekonomiliitto järjestää jatkuvasti EkonomiEsimies kehittyy -koulutuksia ympäri Suomen. Niitä vetävät kokeneet esimiestyön ja johtamisen kouluttajat.
”EkonomiEsimies kehittyy -koulutus on pyörinyt meillä pitkään. Se saa erittäin hyvää palautetta ja on hyvin suosittu. Kurssit täyttyvät nopeasti.”
Mentorointia

SEFE tarjoaa jäsenilleen mentorointia eri puolilla Suomea. SEFE etsii aktoreille sopivat mentorit, perehdyttää osallistujat sekä järjestää yhteisiä teematilaisuuksia mentorointiohjelman aikana.

”Mentorointi on todella suosittua. Aktoreita tulee niin paljon, että erityisesti pääkaupunkiseudun ohjelmiin on jonoa. Mukana olleet aktorit ja mentorit ovat olleet todella tyytyväisiä. Uutena toimintamuotona aloitimme pienryhmämentoroinnin”, kertoo Parpala.

Pienryhmässä yhdellä mentorilla on yhtä aikaa kaksi aktoria. Tapaamisissa aktorit hyötyvät ja saavat vertaistukea myös toisiltaan. Eikä aktori ole ainoa saava osapuoli, myös monet mentorit kokevat saavansa itsekin hyötyä ja uusia näkemyksiä aktorilta. Monet toimivatkin mentorina useita kertoja.

Tänä keväänä uutena toimintamuotona aloitetaan Non-stop-mentorointi, jossa yksittäinen aktori-mentoripari tai pienryhmä voi aloittaa mentoroinnin omassa aikataulussaan. Heidän tukenaan ovat mentoroinnin käytäntöä valottavat webinaarit ja verkkokoulutukset.
Palkkaneuvontaa

Ekonomiliitto selvittää vuosittain jäsenistön palkkakehitystä Palkkatasotutkimuksessaan, joka julkaistaan vuoden ensimmäisen Ekonomi-lehden liitteenä. Se löytyy myös www.sefe.fi-sivustolta jäsenpalveluista. Palkkaneuvonta perustuu tutkimukseen. Nettisivuilla on myös Palkkatutka-työväline, jonka avulla voi tarkistaa oman palkkatasonsa.

Palkkaneuvontaa saa myös henkilökohtaisesti, sähköpostilla: palkkaneuvonta@sefe.fi tai puhelimitse.
”Soittaja on usein käyttänyt jo palkkatutkaa, mutta haluaa tarkempaa arviota, mikä voisi olla palkkataso tällä kokemuksella, tämän tyyppiseen tehtävään ja tällaisessa organisaatiossa. Tilanne voi olla joko työpaikan haku tai kehityskeskusteluihin valmistautuminen”, kertoo Arja Parpala.

Työnhakua

Uravalmentajat sparraavat jäseniä erilaisissa työnhakuun liittyvissä tilanteissa. SEFEn jäsensivuilla on muun muassa Ekonomipörssi, sähköinen työpaikkafoorumi, jossa julkaistaan ekonomeille ja kyltereille soveltuvia työpaikkoja.

Ekonomipörssissä on 40–80 työpaikkaa. Se toimii yhteistyössä Monsterin ja Oikotien kanssa, tarjoten jäsenille yhteistyösivustot, jotka helpottavat työpaikkojen seurantaa kyseisillä sivustoilla.

SEFE tekee yhteistyötä myös suorahakukonsulttien kanssa. Suorahausta kertovalla sivustolla on lisätietoa aiheesta. Tarkempia yhteystietoja voi tiedustella uravalmennuksen yhteydessä.

Palvelua ulkomaille lähtijälle

Ulkomaille työhön lähtevän ekonomin pitää muistaa hoitaa monta asiaa: sopimusten lisäksi vakuutukset, sosiaali- ja työttömyysturva, perheen asiat, lasten koulunkäynti ja asuminen.

Noin 800–850 Ekonomiliiton jäsentä työskentelee ilmoituksensa mukaan ulkomailla, noin 50 eri maassa. Lisäksi on jäseniä, jotka eivät ole ilmoittaneet muutostaan liittoon. Ilmoitus jäsenrekisteriin kannattaa, koska se johtaa edullisempaan jäsenmaksuun ja ex-patriaattiekonomit-kerhon jäsenyyteen.

Liiton kautta saa kyseisestä maasta yhteyshenkilön tiedot. Hän on maassa asuva tai aiemmin asunut ekonomi, jolta voi kysyä kokemuksia.
Liitolla on YTN-yhteistyössä tuotettu ulkomaan työsuhdeopas, joka sisältää muun muassa sopimusmallit. Juristit konsultoivat tarvittaessa myös komennussopimuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Varaa puhelinaika

SEFEn verkkopalvelun etusivulla on sähköinen ajanvarauskalenteri. Sen kautta jäsen voi varata puhelinajan ura-, palkka- tai työttömyysturvaneuvontaan tai juristille. Asiantuntija soittaa jäsenelle varattuna aikana.

Maksut kattavat

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013