( Johtaminen )

Johtajuuskulttuuri kehittyy keskustelemalla

Teksti Matti Koskinen
Kuva Juho Kuva
  • "Ristiriitaiset johtajuusodotukset vaikuttavat kaikilla organisaation tasoilla", Annastiina Mäki muistuttaa.
Johtamisesta väitellyt tohtori Annastiina Mäki kehottaa puhumaan johtajuuteen liittyvistä odotuksistamme: ”Hämmentävän harvoin sanomme toisillemme ääneen, mitä tarvitsemme toiselta onnistuaksemme.”

Jokaisella menee joskus sukset ristiin oman pomonsa kanssa. Hedelmällistä keskustelua ei synny silloin kuin toivoisi, tai sitten asian kanssa vain vatuloidaan, kun pitäisi saada aikaan nopea päätös. Tunne on toki molemminpuolinen: johtajat kamppailevat samanlaisten ajatusten kanssa.

Huhtikuussa Vaasan yliopiston kauppakorkeakoulussa johtajuudesta väitellyt tohtori Annastiina Mäki tunnistaa tilanteet hyvin. Väitöstutkimuksessaan hän törmäsi vastaaviin ristiriitaisiin tulkintoihin ja näkemyksiin niin usein, että toistuvista paradokseista tuli yksi sen keskeisistä havainnoista.

”Tutkin kolmea erilaista asiantuntijaorganisaatiota: korkeakoulua, valtion virastoa ja viestintäyritystä. Tutkimuksessa nousi esiin neljä–viisi paradoksia, jotka toistuivat näissä kaikissa”, Mäki kertoo.

Hän nimesi löydöksiään sanapareilla, kuten ”keskustelevuus–selkeys” ja ”autonomia–johtamisen kaipuu”. Ne kertovat johtajuuteen liittyvistä ristiriitaisista odotuksista: halutaan yhtä aikaa sekä vuorovaikutusta, keskustelevaa johtamista että selkeitä linjauksia. Tai työntekijöiden toivotaan olevan itseohjautuvia, mutta samalla tarvitaan johtajaa tekemään päätöksiä.

”Todellisuudessa sanomme hyvin harvoin toisillemme ääneen, mitä tarvitsen sinulta että onnistun – tai kysymme, mitä tarvitset minulta. Siitä seuraa paljon turhia harmin ja turhautumisen aiheita”, Mäki selittää.

Mitä on johtajuuskulttuuri?

Mäki työskentelee johtavana konsulttina erityisalanaan organisaatioiden ja johtajuuden kehittäminen. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja määritellä hänen työssään usein esiintyvä termi: johtajuuskulttuuri.

”Se on ilmiö, jota me käytämme paljon, mutta jolle ei ole ollut akateemista määritelmää”, hän kertoo.

”Tutkimuksen mukaan johtajuuskulttuuri on odotusten, tekojen ja tulkintojen jännitteinen tihentymä, jossa yhdistyvät ihmisten käsitykset toiminnan päämääristä ja niiden saavuttamisen keinoista. Kyseessä on kompleksinen ilmiö, johon vaikutamme kaikki, tietoisesti tai ei”, Mäki summaa tuloksiaan.

Yrityshierarkian lisäksi johtajuuskulttuuria muokkaavat lukemattomat muut tekijät.

”Myös elottomat tekjiät ovat osa johtajuuskulttuuria: millaisia projekteja tehdään, millaisissa työtiloissa, millaisin välinein ja niin edelleen. Ympäröivä konteksti ja ulkoiset toimijat vaikuttavat. Vaikka tutkimuksen fokus oli organisaatioiden toimijoissa, aineistossa vilahtelivat usein hallitus, ministeriö, opiskelijat, muut alan yritykset. Johtajuuskulttuuri ei kehity omassa kuplassaan.”

Väitöstutkimuksen viimeisessä vaiheessa Mäki keräsi tutkimiensa organisaatioiden johtamisen ja kehittämisen avainhenkilöt yhteen keskustelemaan. Keskustelu laajeni johtajuuskulttuurista ilmiönä siihen, miten tällaista ilmiötä voidaan kehittää eteenpäin. Siinä tutkimus alkoi osua yksiin Mäen käytännön työn kanssa.

Mäki on työskennellyt viimeiset kymmenen vuotta henkilöstökonsultointiyritys Psyconilla kehittämässä yritys- ja julkisorganisaatioiden johtamista. Ennen väitösopintoja hän opiskeli työn ohessa muun muassa kasvatustieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta sekä hankki ammatillisen opettajan ja coachin pätevyydet.

Hän on itsekin rämpinyt läpi monen esimiestyön suonsilmäkkeen. Ensikosketuksen esimiestyöhön Mäki sai kantapään kautta. Lukion jälkeen matkailualaa opiskellut nuori päätyi jo vähän yli parikymppisenä esimiestehtäviin, ravintolapäälliköksi ja hotellipäälliköksi.

”Jouduin johtamaan itseäni paljon vanhempia ja kokeneempia ihmisiä. Piti pohtia, miten tuon esimiehenä lisäarvoa, kun en toimialasta kauheasti tiedä, enkä osannut aluksi edes rakentaa drinkkejä”, Mäki kertoo.

Muutos vaatii uudenlaista johtajuutta

Yritysjohtamisen tasosta on puhuttu Suomessa viime aikoina paljon, usein huolestuneeseen sävyyn. Mäki ei arvioi johtamisen tasoa yleisesti heikoksi, mutta hän pitää johtajuuden tutkimusperustaista kehittämistä tärkeänä. Kun toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa ja entistä hankalammin hallittavissa, eivät vanhat johtamisopit välttämättä enää päde.

”Esimerkiksi 1990-luvulla suosittu tilannejohtaminen vei silloin johtajuusajattelua eteenpäin, mutta nykypäivänä se on sellaisenaan liian johtajakeskeinen”, hän sanoo.

Mäen inhokkeja ovat ylhäältä alas -johtamista tihkuvat termit, kuten ”strategian jalkauttaminen”, ”motivointi” tai ”sitouttaminen”.

”Ainakaan asiantuntijaorganisaatioissa ihmisiä ei enää ole järkevää johtaa perinteisen kontrollin keinoin.”

Huolestuttavaa Mäen mukaan on esimerkiksi keskijohdon kokema osattomuuden tunne. Hänen tutkimuksessaan kävi ilmi, että asiantuntijaorganisaatioiden keskijohto koki usein itsensä lähinnä viestinvälittäjiksi ylimmän johdon ja henkilöstön välillä.

”Puhdasta viestinvälittäjän roolia ei nykyorganisaatiossa tarvita. Joka ainoan johtamisportaan tulisi tuoda oma lisäarvonsa”, Mäki sanoo.

Ristiriitaiset johtajuusodotukset vaikuttavat kaikilla organisaation tasoilla, onhan jokainen tiimipäälliköstä toimitusjohtajaan jonkun lähiesimies. Myös johtajat kaipaavat omalta esimieheltä tukea ja sparrausta.

”On pieni illuusio, että kun takana on pitkä ura ja paljon kokemusta johtotehtävistä, niin ei enää tarvitsisi henkilökohtaisen kehittämisen sparrausta.”

Mäen väitöstutkimus antaa käytännön eväitä hyvään johtajuuskulttuuriin tekemällä johtajuuteen liittyviä odotuksia ja paradokseja näkyviksi.

”Vasta paradokseja avaamalla päästään käsiksi johtajuuden kehittämiseen. Kaikkea ei voi eikä tarvitse ratkaista heti, mutta asioista keskustelu on jo iso loikka.”

13.9.2017

Annastiina Mäki

  • Johtava konsultti, johtamisen kehittäminen, Psycon Oy
  • Koulutus: FT (johtaminen), Vaasan yliopisto sekä KL,Tampereen yliopisto
  • Tieteelliset saavutukset: Väitöskirja johtajuuskulttuurista, lisensiaatintyö johdon kehittämismenetelmistä
  • Tulevaisuuden tutkimuskohteet: Kehittämisen ja tutkimuksen yhdistäminen sekä johtajuuskulttuurin jatkokäsittely artikkeleissa
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Uusi perhevapaajärjestelmä rakennettava joustavuuden periaatteelle

Isien perhevapaat ovat keskeinen osa käynnissä olevaa perhevapaauudistusta. Koska tavoitteena on edistää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa, isille korvamerkittyjä perhevapaita pitää myös lisätä. Jotta tästä vapaiden lisäämisestä olisi hyötyä, olisi isien alettava aktiivisemmin käyttää jo nyt heille korvamerkittyjä vapaita, vapaasti jaettavista vapaista puhumattakaan.

Isät käyttävät ensisijaisesti heille korvamerkittyjä, ansiosidonnaisesti korvattavia vapaita. Monessa perheessä isä käyttää vain ja ainoastaan ne kolme viikkoa, jotka nykyisessä perhevapaajärjestelmässä voi käyttää samaan aikaan äidin pitämien vapaiden kanssa. Tämä kolme viikkoa on toki perheelle hyvin tärkeä ajanjakso, mutta perhevapaiden jälkeisen perhevastuun jakautumisen kannalta olisi tärkeää, että isät käyttäisivät vapaita myös siten, että he ovat yksin vastuussa lapsesta äidin ollessa töissä.

Isien käyttämien perhevapaiden lisäämiseksi pitää käyttää kaikki mahdolliset keinot. Etuusjärjestelmän pitää ohjata ja mahdollistaa, ei estää tai rajoittaa. Työnantajalla ja työntekijällä tulee olla vapaus sopia vapaiden käytöstä haluamallaan tavalla etuusjärjestelmän estämättä. Tämän lisäksi tarvitaan myös nykyisen kaltainen subjektiivinen oikeus vapaiden pitämiseen ilmoitusaikaa noudattaen ja jaksojen määrää mahdollisesti rajoittaen.

Vaikka totaalinen poissaolo töistä useimmissa tapauksissa onkin mahdollinen, saattaa se tuntua hankalalta sekä työnantajalle että työntekijälle. Tällaisissa tapauksissa osa-aikainen perhevapaa olisi loistava vaihtoehto. Nykyään perhevapaan osa-aikaisuus on mahdollista vain vanhempainvapaan osalta siten, että isä ja äiti vuorottelevat töissä ja kotona. Tähän järjestelyyn ei siis voi käyttää isyysvapaapäiviä eikä isä voi olla osa-aikaisella isyysvapaalla äidin ollessa osan viikkoa kotihoidontuella. Tämä pitää korjata perhevapaajärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Ollessani itse viisi kuukautta kotona lapsen kanssa huomasin ajan kuluessa kaipaavani yhä enemmän vastapainoa lapsiarjelle. Aika kotona oli korvaamatonta, mutta töihin palatessani osasin arvostaa aivan uudella tavalla työrauhaa. Uskon, että vuorottelemalla kotona ja töissä pystyisin nauttimaan molemmista elämäni osa-alueista enemmän. Olen puhunut asiasta myös esimieheni kanssa ja hän totesi pitävänsä minut mahdollisen tulevan perhevapaani aikana mieluummin pidemmän aikaa osittain töissä kuin lyhyemmän aikaa kokonaan vapaalla. Etuusjärjestelmä ei tätä mallia kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista.

Kaikkiin töihin jaetut perhevapaat eivät sovi, mutta useisiin kyllä. Parhaassa tapauksessa kaikki osapuolet voittavat. Kummankin vanhemman työnantajat saavat työntekijänsä osittain käyttöön myös perhevapaiden aikana, vanhemmat saavat töistä vastapainoa kotona ololle ja lapsi saa luoda läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa.

Kosti Hyyppä
Asiamies, Isä

Tutustu myös maanantaina lanseerattuun isäaikaa.fi -kampanjaan, jossa tuodaan hyvällä tavalla esiin isän vapaiden merkitys. ”Vanhemmuus on elämäsi tärkein tehtävä. Ota isäaikaa. Perhevapaasta hyötyvät niin isä, lapsi kuin parisuhdekin.”

10.11.2017
Ryhtyisinkö vielä yrittäjäksi? – vuoropuhelua yrittäjän ja yrittäjyyttä pohtivan välillä

Mahdollisen tulevan yrittäjän Kari Leppilahden ja nykyisen yrittäjän Kaisa Kokkosen ajatuksia asiantuntijayrittäjyydestä.

Kari: Ikää mittarissa vasta 60, mutta pitkä ura taloushallinnon ja -johdon tehtävissä useissa eri yrityksissä on kohdallani tällä erää päättymässä. Yrittäjyyteen taasen läheisesti liittyy lähes 20 vuoden rupeama franchising -työnantajan palveluksessa ja ketjun johdossa, eli myös toimitusjohtajakokemusta löytyy. Siksipä pohdintaan: ryhtyisinkö yrittäjäksi vai tyytyisinkö niin sanottuun eläkeputkeen ja ansiosidonnaisen nostoon – siinä sivussa työhakemuksia tehden ja mahdollisia työpaikkoja tutkaillen.

Työvuosia olisi kuitenkin vielä tarjolla 5-10 ja yrittäjänä voisin tarjota kokemustani esimerkiksi lyhyissä projekteissa ja konsultoinneissa – tai väliaikaisena vuokratalousjohtajana. Juuri tällainen ’väliaikainen’ olen viimeisen vuoden ollut, tosin ihan työsuhteessa.

Kaisa: Olen ollut yrittäjänä reilut kuusi vuotta, sitä ennen palkansaajana yli 20 vuotta talousjohdon tehtävissä. Teen talousjohdon, rahoituksen ja yritysjärjestelyjen konsultointia Akeba Oy:ssä. Pääpaino on ollut asiakkaissa, joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, mutta konsultoin myös pieniä yrityksiä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tyypillisesti teen työtä isoissa muutoshankkeissa tai vaikka listautumisprojekteissa osana projektitiimiä tai tiimin vetäjänä.

Päätin ryhtyä yrittäjäksi muuttaessamme Hyvinkäälle – elämään tuli muutenkin isoja muutoksia ja aika tuntui sopivalta. Asia oli pohdituttanut minua jo pitkään. Projektiluontoiset hankkeet ja   kehitystyö sekä yritysjärjestelyt olivat minusta mukavinta, mitä voi töissä tehdä. Nyt teen vain asiakasprojekteja – ja todella nautin työstäni.

Kari: Mutta ne yrittäjän riskit! Löytyykö yritykselle liikeidea, joka tuo asiakkaita ja työtehtäviä – paljonko pitää panostaa rahaa markkinointiin, että saa nimensä näkyviin ja kauanko tämä vaihe kestää? Minkä kokoinen pitäisi olla starttivaiheen vaatima pääoma?

Kaisa: Ihan samat asiat mietityttivät minuakin. Yrityksen toiminta-ajatus ja asiakasprojektien luonne selvisivät käytännössä vasta kun päätös yrittäjyydestä oli syntynyt ja ensimmäiset asiakkaat saatu. Autan yrityksiä muutostilanteissa – projektiosaamista ei kaikista yrityksistä löydy. Osaan myös auttaa kysymyksissä liittyen esim. pörssiyhtiönä toimimiseen tai hyvään hallinnointitapaan.

Alussa nettisivujen luonti oli isoin markkinointisatsaus. Halusin sivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – lisäksi satsasin visuaaliseen ilmeeseen, koska se on minulle tärkeää. Olin myös mukana erilaisissa tapahtumissa jakamassa käyntikortteja sekä keskustelemassa potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiantuntijatyö ei tarvitse suuria alkupanostuksia muuhun kuin verkostoitumiseen ja näkymiseen alan tilaisuuksissa. Minä käytin alussa muutamia tuhansia euroja nettisivuihin, käyntikortteihin ja mainoksiin.

Kari: Mitäs sitten, jos homma ei lähdekään lentoon? Ja yrityksen joutuu lopettamaan joko kokonaan tai sitten tilanne on vaikkapa sellainen että löytyy puoleksi vuodeksi projekti, mutta toinen puoli vuodesta menee ilman toimeksiantoja?

Kaisa: Alussa on hyvä varautua siihen, että on hiljaisempaa, kun yrityksen toimintaa ei vielä tunneta. On hyvä laskea, millä tulee toimeen ja selvittää jo etukäteen, mitä tehdä, jos ei selviä kaikista maksuista. Jokainen asiakastyö on hyvä tehdä niin, että asiakas suosittelee sinua seuraavalle. Asiakkaiden väliin on mielestäni hyväkin jäädä taukoja, että ehtii verkostoitua, suunnitella/parantaa palveluita ja tehdä asiakasmateriaalia. Kehittää siis omaa tekemistään eri tavoilla.

Kari: TE-keskuksen tulkinta ”palkansaaja vai yrittäjä” arveluttaa. TE-toimisto selvittää, oletko työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä. Arviointi ei kuitenkaan välttämättä ole yhdenmukainen esimerkiksi verotuksessa tehtyjen ratkaisujen kanssa (sic). Ja jos olet yrittäjä, niin tutkitaan, oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä. Tulkinta sitten vaikuttaa työttömyysetuuteen/työttömyysturvaan. Mielestäni pitäisi olla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyden käynnistämistä ansiosidonnaisella vähintään vuoden ajan – mutta ei taida onnistua? Ja mikä on tulkinta em. tilanteessa, jossa toimeksianto löytyy puoleksi vuodeksi, mutta sitten on hiljaista?

Entäpäs verottajan tulkinta – ”palkkaa vai yritystuloa/työkorvausta”. Verottajalta löytyy aiheesta sivukaupalla tekstiä, mutta kuitenkin viime kädessä ratkaisu tehdään ns. kokonaisarvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. Eli täyttä varmuutta tulkinnasta ei ole. Vanhemmat ja kokeneemmat varoittelevat, että vaikka olisi yritys ja rekisterit kunnossa, niin jos on vain yksi asiakas, saattaa verottaja tulkita yrittämisen työsuhteeksi – ja sehän se kalliiksi tulee.

Yllä olevan perusteella voi käydä niin, että verottajan mielestä olet työsuhteessa eli palkansaaja ja TE-keskuksen mukaan oletkin yrittäjä, eli palkansaajan työttömyysturvan ulkopuolella?

Kaisa: Juuri samoja asioita mietin ja selvittelin itselleni ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Minulle oli selvää, että halusin kokopäivätoimiseksi. Jos toimii yrittäjänä, on tärkeää, että kaikki yrittäjyyden tunnusmerkit löytyvät: mm. asiakassopimukset ovat kunnossa, omat ja yrityksen varat ja velat ovat erikseen, markkinointi, nettisivut.

Sosiaaliturvan pohdinta oli haasteellisinta. Mitä tapahtuu, jos kukaan ei osta yrityksen palveluita – minkälaista korvausta saa ja kuinka kauan? Sain hyvin apua mm. Suomen Ekonomeista ja yrittäjien eläkekassasta.

Sekin selvisi, että yrittäjän sosiaaliturva riippuu siitä, minkälaisen turvan itse itselleen hankkii.

Ekonomien työttömyysturva-asiantuntija Mari Kettunen:

Verrattuna palkansaajiin yrittäjä vastaa itse oman sosiaaliturvansa järjestämisestä. Lakisääteinen YEL-vakuutus turvaa yrittäjän toimeentuloa elämän muutostilanteissa.

Yrittäjä määrittelee itse, minkälaisella summalla vakuuttaa itsensä. Mitä suuremmaksi yrittäjä määrittelee ns. YEL-työtulonsa, sitä vahvempi on sosiaaliturva, mutta myös vakuutusmaksut ovat korkeammat. YEL-vakuutuksen myötä yrittäjä voi saada turvaa sairastumisen, eläkkeelle jäämisen ja perheenlisäyksen kohdatessa. Yrittäjän on myös mahdollista valita YEL-vakuutukseensa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa työssä, työmatkalla ja työpaikalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Lisätietoja YEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä.

Yrittäjä voi olla myös oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyyden kohdatessa, kunhan hän on vakuuttanut itsensä oikeassa työttömyyskassassa (IAET-kassa tai AYT-kassa) ja täyttää muut ansiopäivärahan saamisen edellytykset.

Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, ota välittömästi yhteys Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan, jotta saat ajantasaista tietoa työttömyysturvastasi ja työttömyyskassojen jäsenyysvaihtoehdoista.

Työttömyysturvaneuvontamme palvelee: ma-to klo 9-12 numerosta 020 693 273 tai työttömyysturva@ekonomit.fi.

07.11.2017
Inhimillisyys on hyvää johtamista

Positiivisen ja motivoivan työympäristön merkitystä ei voi vähätellä. Jokainen haluaisi suunnata työpäivänä askeleensa kohti työyhteisöä, jonka kokee itselleen mieluisaksi. On itsestäänselvyys, että jokainen kaipaa arvostusta. Pikagallupimme Twitterissä kertoi myös, että riittävä vastuun ja vapauden antaminen alaisille on johtajassa tärkeä ominaisuus. Liian harvoin voimme kuitenkin lukea esimiehistä, jotka esimerkillisesti johtavat työyhteisöjään huipputuloksiin kiitoksia keräävässä työilmapiirissä. Hyvää johtajuutta tarvitaan reilusti enemmän!

Olemme yhdessä Pregon kanssa tänä syksynä keränneet esimerkkejä/tarinoita hyvästä esimiestyöstä. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi toivomme saavamme niitä vähintään sata. Koostamme vuodenvaihteessa tarinoista teoksen, jonka laitamme laajasti jakoon. Jospa esimerkit saisivat yhä useamman johtajan tarkastelemaan omia toimintamallejaan kriittisesti ja muuttamaan johtamistaan, mikäli tarpeen.

#Satajohtamisentekoa -kampanjalla haluamme korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

Olemme saaneet jo useita kymmeniä kiinnostavia tarinoita, mutta haluamme niitä vielä lisää. Kerro meille oma hyvän johtamisen esimerkkisi, on se sitten henkilökohtainen onnistuminen tai jokin kuulemasi asia. Esimerkkisi voit jättää täällä.

Mitä hyvä johtajuus käytännössä on? Tässä muutama tarina malliksi.

”Yrityksessämme esimiesten roolia ja tehtäviä muutettiin pysyvästi enemmän ohjaavaan ja coachaavaan suuntaan – ja kaikki olivat tyytyväisempiä. Tarvittiin siis rohkeutta päästää irti totutusta, ylhäältä alas johtamismallista ja antaa vastuuta ja vapautta työn todellisille asiantuntijoille ja osaajille.”

”Omassa työhistoriassa on lämpimiä muistijälkiä esimiehistä, jotka ovat tarvittaessa osanneet astua esimiesroolistaan pois ja kohdanneet minut vertaisena ja lähimmäisenä. On karmivaa, jos oma esimies jättäytyy kylmän etäiseksi jopa tilanteissa, joissa on tuotava esiin omaa perhettä kohdannut suru tai muu vaikea elämäntilanne. Oman esimiehen ymmärrys ja tuki myös niissä tilanteissa – ellei etenkin niissä tilanteissa – on äärimmäisen tärkeää.”

”Hyvää johtamista on alaisten ja työyhteisön jäsenten ajan tasalla yhteisistä asioista pitäminen, avoimuus ja rehellisyys. Hyvää johtamista on jatkuvasti muistaa, millä tavalla työntekijät pidetään sitoutuneina yritykseen ja toisaalta, millä tavalla heidän sitoutumisensa voi murtaa.”

”Inhimillisyys on hyvää johtamista. Alaisten kohtaaminen kokonaisina ihmisinä, eikä vain suorittavina alaisina/työntekijöinä. Hyvä esimies sallii aidosti erilaisuutta ja antaa tilaa ihmisten olla oma itsensä. Hyvää esimiestyötä on myös olla aidosti kiinnostunut siitä, mitä työntekijöille kuuluu, millainen työ-/kuormitustilanne heillä on ja selvittää tarvitsevatko he jonkinlaista tukea esim. työnteon sujuvoittamiseksi.”

”Kun itse on johtajana, ja tietyllä tavalla tehtävässään oltavakin itsevarma, on tärkeä muistaa itsensä johtamisen tärkeys ja nöyryys alaisten osaamisen edessä. Jätin siis ohjaukseni vähemmälle, annoin enemmän vapaita käsiä ja huomasin, että delegointi kannatti, ja lopputulos, pakko ilolla myöntää, oli parempi kuin jos olisin tiukasti ohjannut asiaa. Eli jälleen: kannattaa hankkia itseään pätevämpiä alaisia ;)”

Odotamme nyt sinun tarinaasi/esimerkkiäsi, kerro se meille.

Ulla Niemelä
Viestintäasiantuntija

#satajohtamisentekoa on Suomen Ekonomien ja Pregon yhteinen kampanja hyvän johtamisen puolesta ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. ​Haluamme näin korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

03.11.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013