( Yrittäjyys )

Joukossa bisnes paranee

Teksti Juha Europaeus
Kuvat Roope Permanto
  • ”Etabloituneemmat kohdeyritykset houkuttelevat mukanaan myös vakavampia sijoittajia, ja tämä näyttäisi olevan suunta suomalaisessa joukkorahoituksessa”, sanoo Invesdorin toimitusjohtaja Lasse Mäkelä.
  • ”Jos tarjolla on hyvät vastikkeet, niin rahoittajat lähtevät mielellään mukaan”, kertoo joukkorahoituspalveluja tarjoavan Mesenaatti.me-yhtiön tuottaja Tanja Jänicke.
  • ”Sijoittajalle täytyy kertoa ja antaa kaikki tarvittava tieto”, sanoo Finanssivalvonnan markkinavalvoja Ulla Larmi.
Joukkorahoituksen suosio kasvaa kovaa vauhtia. Pienistä puroista voi kertyä suuria liiketoimia.

Vuonna 1975 perustetun Pahkasika-huumorilehden piti olla kuollut ja kuopattu. Tänä syksynä lehti herää taas henkiin.

”Lehden julkaisu perustuu vastikepohjaiseen joukkorahoitukseen”, kertoo Pahkasika-projektia vetävä yrittäjä Tuomo Ryynänen.

”Rahoitukseen osallistuva investoija saa 20 euron vastineeksi selvästi määritellyn tuotteen, 64-sivuisen Pahkasika-albumin.”

Pahkasika on esimerkki vastikkeellisesta joukkorahoitusprojektista. Yli tuhat rahoittajaa saa taloudellisen tuoton sijaan palkaksi tuotteen tai elämyksen.

Joukkorahoittajan palkinto voi periaatteessa olla millainen tahansa. Lehdentekijä tarjoaa lukuelämyksen, tutkiva journalisti laajan reportaasin. Musiikintekijä voisi tarjota rahoituksen vastikkeeksi kutsun bileisiin ja elokuvatuottaja kutsun ensi-iltaesitykseen.

Joukkorahoituksella tarkoitetaan rahan keräämistä suurelta yleisöltä liike- tai muuta toimintaa tai varten. Ero tavanomaisiin sijoituksiin on siinä, että rahasummat ovat useimmiten pieniä. Yksittäinen rahoittaja ei välttämättä tavoittele suuria tuottoja.

Joukkorahoittajat ovat kuitenkin erittäin heterogeeninen ryhmä. Osa joukkorahoituksesta on Pahkasian kaltaisten projektien tukemista pikkurahalla. Toinen puoli joukkorahoitusta on lähellä ammattimaista sijoittamista.

Vastikepohjaiseen joukkorahoituskampanjaan kuuluu muutakin kuin rahoituksen järjestäminen. Se on tapa testata ja markkinoida tuotetta. Kun rahoittaja sitouttaa yleisön ennakkoon, helpottuu myös lopputuotteen tai palvelun rakentaminen.

Ehkä tunnetuin kotimainen joukkorahoitusprojekti on Iron Sky -elokuva vuodelta 2012. Osa elokuvan budjetista kerättiin suuren yleisön tuella.

Vastike- tai lahjoituspohjaisessa rahoituksessa on kyse pikemmin kannattamisesta tai vaikuttamisesta kuin sijoittamisesta. Rahoittaja antaa taloudellista tukea hyvää hyvyyttään esimerkiksi elokuvalle, tieteelliselle projektille tai urheiluseuralle − odottamatta saavansa taloudellista tuottoa.

Kulttuurialalla vastikepohjainen joukkorahoitus mahdollistaa Pahkasian kaltaisten marginaali-ilmiöiden nousun. Eivät vain suurimmat ja kauneimmat vaan myös pienet ja kummalliset kohteet voivat saada rahoitusta.

Fanittamista ja sijoittamista

Joukkorahoitus toimii yksinkertaisella periaatteella. Tarvitaan vain rahoituksen järjestäjä, joka saattaa yhteen rahoitusta tarvitsevan yrityksen ja rahoittajat.

Alan pioneeri on vuonna 2009 perustettu amerikkalainen Kickstarter-sivusto. Suomessa joukkorahoitusta järjestävät muun muassa Mesenaatti, Invesdor ja Venture Bonsai.

Jos hakija täyttää rahoitusalustaa ylläpitävän järjestäjän ehdot, sille aloitetaan rahoituskierros. Kampanjassa määritetään minimisumma, joka pitää saada kokoon, jotta rahoituskierros toteutuu.

Kampanjalla on ennalta määrätty kesto. Jos minimi täyttyy voi hanke nostaa rahoituksen. Jos alaraja ei ylity, rahat palautetaan rahoittajille. Kampanjan järjestäjä perii luonnollisesti provisionsa, joka esimerkiksi Mesenaatilla on seitsemän prosenttia rahoituksen loppusummasta.

Joukkorahoitusprojektit voidaan jakaa neljään kategoriaan. Ensimmäinen on lainapohjainen joukkorahoitus. Toinen on lahjoituspohjainen rahoitus. Sellainen oli esimerkiksi parin vuoden takainen projekti lastensairaalan rakentamiseksi.

Kolmas rahoituksen muoto on sellainen, jossa rahoittaja saa vastikkeeksi hyödykkeen tai elämyksen. Tyypillinen vastikkeeseen perustuva joukkorahoituskampanja kerää rahaa muutamasta tuhannesta pariin kymmeneen tuhanteen euroon. Yksittäinen rahoitussumma on joitakin kymppejä.

”Pääasiassa kauttamme tehdään sijoituksia fanitusmielessä”, kertoo vastikepohjaista joukkorahoituspalvelua tarjoavan Mesenaatti.me-yhtiön tuottaja Tanja Jänicke.

”Jos tarjolla on hyvät vastikkeet, niin rahoittajat lähtevät mielellään mukaan. Monet haluavat vastikkeeksi rahoilleen esimerkiksi hienon elämyksen, teoksen, tuotteen, pelin tai applikaation.”

Neljäs joukkorahoituksen muoto on osakepohjainen rahoitus. Siinä pääomaa kerätään yksityisiltä sijoittajilta ja yhteisöiltä, jotka kukin tekevät yhtiöön pienen sijoituksen tukeakseen yrityksen kasvutavoitteita.

”Monet joukkorahoittajat sijoittavat hyvin rationaalisesti odottaen hyvää tuottoa ja tehden oman due diligencensä eli kaupan kohteen ennakkoarvioinnin huolellisesti”, sanoo Invesdorin toimitusjohtaja Lasse Mäkelä.

”Tähän ryhmään kuuluu paljon ammatti- ja enkelisijoittajia, mutta myös monia piensijoittajia.”

Invesdor sai keväällä Euroopan rahoitusmarkkinoita säätelevän sijoituspalveluyrityksen toimiluvan. Käytännössä yritys on nyt Finanssivalvonnan valvoma sijoituspalveluyhtiö. Toimilupa tarjoaa selvät pelisäännöt joukkorahoituspalvelujen toiminnalle ja vähentää tulkinnanvaraisuuksia.

Toimilupa mahdollistaa kansainvälisen laajentumisen ja uusien tuotteiden keittämisen. Invesdor tarjoaa muun muassa pankkien korkosijoitusten kaltaisia crowdbondeja. Niiden avulla yrityksillä on mahdollisuus hakea vieraan pääoman ehtoista rahoitusta. Sijoittajat saavat lisää sijoitusmahdollisuuksia.

Nopeaa ja notkeaa

Osakepohjainen joukkorahoitus on ikivanha keksintö, joka muistuttaa perinteistä pörssisijoittamista. Ensimmäiset globaalit suuryritykset − Englannin ja Hollannin kauppakomppaniat − perustuivat myös pääomien keräämiseen suurelta joukolta.

Suomessa joukkorahoitus yhdistettiin aiemmin startup-yrityksiin ja niihin tehtäviin riskisijoituksiin. Nyt joukkorahoituksessa riittää kohteita pienistä projekteista pörssilistautumisen kynnyksellä oleviin yrityksiin.

”Etabloituneemmat kohdeyritykset houkuttelevat mukanaan myös vakavampia sijoittajia, ja tämä näyttäisi olevan suunta suomalaisessa joukkorahoituksessa”, Mäkelä sanoo.

Vuonna 2013 Suomen joukkorahoitusmarkkinoiden koko oli noin 18 miljoonaa euroa. Markkinat kasvavat 20−50 prosenttia vuodessa.

Digitaalinen toimintaympäristö ja sosiaalinen media mahdollistavat joukkorahoituksen huiman kasvun. Joukkorahoitus on jo maailman nopeimmin kasvava rahoitusmarkkina. Globaali joukkorahoituksen volyymi on liki kaksinkertaistunut parin viime vuoden aikana.

Pelkästään Euroopassa joukkorahoituksella kerättiin viime vuonna lähes kolme miljardia euroa. Maailmanpankin arvion mukaan kymmenen vuoden kuluttua joukkorahoituksella kerättäisiin globaalisti jo yli 90 miljardia dollaria. Summa on noin kaksi kertaa suurempi kuin nyt riskipääomasijoitusten volyymi.

Joukkorahoituksen etuja ovat nopeus, ketteryys ja notkeus. Rahoituksen hakijan ei tarvitse kilpailla pankkien tai suurten rahojen päällä istuvien sijoittajien suosiosta. Riittää, että idea on hyvä ja tarpeeksi moni siitä innostuu.

”Samanmieliset ihmiset maailman laidoilla voivat kohdata yhdessä yössä” Jänicke toteaa. ”Yhtäkkiä ei tarvitakaan isoja organisaatioita ja suuria pääomia.”

Yritystoiminnan ideana on riskien jakaminen, ja joukkorahoituksen ideana on jakaa riski entistä pienempiin osiin. Tavoitteena on kerätä kymppejä tai satasia suurelta joukolta, ei suurta panostusta muutamalta pääomasijoittajalta.

Joukkorahoituslaki eduskuntaan

Sanotaan, että joukossa tyhmyys tiivistyy. Joukkorahoitus kääntää uskomuksen päälaelleen. Suuresta joukosta voi löytyä myös viisautta. Valpas yleisö näkee nopeasti, onko rahoitusta hakeva yritys tosimielessä liikkeellä.

”Kerran meidän kauttamme kampanjoitiin terveysvaikutteista tuotetta, jota yleisö piti epämoraalisena huuhaana. Kahdessa tunnissa tuli niin paljon viestejä, että keskeytimme kampanjan yleisön toiveesta”, Jänicke kertoo.

Kuten kaikkeen sijoittamiseen, myös joukkorahoitukseen liittyy riskejä. Aloittelevista yrityksistä suurin osa kuolee muutamassa vuodessa. Joukkorahoittajan mahdollisuudet saada tietoa yrityksestä ovat selvästi rajallisemmat kuin pörssiosakkeiden omistajalla.

Sijoittaminen itsessään on yhtä vaivatonta kuin pörssissä. Osakkuus yrityksestä irtoaa pienellä rahalla ja muutamalla klikkauksella. Sen jälkeen sijoituksesta luopuminen ei ole helppoa. Jälkimarkkinat ovat miltei olemattomat, toisin kuin pörssissä.

Tähän asti joukkorahoittajilla ei ole ollut minkäänlaista sijoittajansuojaa. Toistaiseksi Suomen joukkorahoitusmarkkinoilla ei ole ilmennyt sijoitushuijauksia.

Joukkorahoitukseen liittyvät vastuukysymykset sijoittajien ja järjestäjien välisestä suhteesta. Samoin on ratkaistava tuotevastuukysymykset ja niiden ratkaisu silloin, kun kuluttajasta tuleekin sijoittaja. Miten toimia, jos tuotteessa esiintyy teknisiä ongelmia tai tuote ei olekaan odotetun kaltainen?

Sekin riski on olemassa, että jonkun toimijan petollinen ja lainvastainen menettely tahraisi koko toimialan maineen. Nyt kuka tahansa voi perustaa joukkorahoitusalustan, eikä ala ole luonut itsesääntelyä pelisäännöistä.

Lisäksi rahankeräyslaki sekoittaa ihmisten mieliä. Luvanvaraisella rahankeräyksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa. Jotkut joukkorahoituskampanjat ovat tyssänneet siihen, että Poliisihallitus on keskeyttänyt hankkeen rahankeräyslain vastaisena.

Laki joukkorahoituksesta on tulossa eduskunnan käsittelyyn syksyn aikana. Valtiovarainministeriön lakiesityksen lausuntokierroksella on kuultu kymmeniä yrityksiä ja yhteisöjä. Laissa käsitellään pääosin osakepohjaista joukkorahoitusta.

Suomi on ensimmäisiä maita, joka saa joukkorahoituslain. Villin lännen ajat alkavat olla ohi, mutta sijoitusriskejä ei mikään laki poista.

Vastikepohjaisella joukkorahoitusmarkkinalla riskit ovat onneksi enimmäkseen pieniä. Elokuva ei ehkä vastannutkaan odotuksia tai Pahkasika-lehti ei ehkä ollutkaan yhtä hauska kuin 1980-luvulla.

16.9.2015

Joukkorahoituksen muodot

  • Lainapohjainen rahoitus
  • Lahjoituspohjainen rahoitus
  • Vastikkeeseen perustuva rahoitus
  • Osakepohjainen rahoitus

Sijoittajalle parempi suoja

Silloin kun joukkorahoituksessa on sijoituskohteena arvopaperit, on niiden välittäminen sijoituspalvelua. Sijoituspalvelun tarjoaminen edellyttää Finanssivalvonnan myöntämää toimilupaa. Fiva valvoo tällaista toimintaa ja erityisesti siinä edellytettävän sijoittajansuojan toetutumista.

Lainamuotoisen joukkorahoituksen välittäminen ei ole toistaiseksi säänneltyä tai edes tarkasti määriteltyä.

”Uudella lailla on tarkoitus tuoda juuri tähän muutos”, sanoo Finanssivalvonnan markkinavalvoja Ulla Larmi.

”Valvojan näkökulmasta on aina olennaista selvittää ja arvioida tarkemmin, mistä kussakin joukkorahoitusmallissa on kyse, jotta voidaan selvittää sijoituspalveluyrityksen tai muun rahoitusalan toimiluvan tarve.”

Sijoittajansuojan tarve on erityisen suuri silloin, kun välitetään listaamattomia, vasta aloitusvaiheessa olevien yritysten osakkeita tai velkakirjoja, joille ei ole jälkimarkkinoita. Niissä pääoman menettämisen mahdollisuus on suhteellisen korkea. Uusi laki edistää palveluntarjoajien tasapuolista kohtelua. Vastedes päästään eroon tilanteesta, jossa joillakin on vaativia menettelytapavelvoitteita ja toisilla ei mitään vaatimuksia.

”Sijoittajalle täytyy kertoa ja antaa kaikki tarpeellinen tieto, jota tarvitaan sen ymmärtämiseksi, mihin on sijoittamassa”, Larmi sanoo.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013