( Kansainvälisyys )

Juha Berglund: ”Itseoppineet ovat oikeasti oppineita”

Teksti Olli Manninen
Kuva Vesa Tyni
Juha Berglund arvostaa hyviä ystävyyssuhteita ja oivaltamisen riemua enemmän kuin loppututkintoja.

Suorapuheinen, välillä hieman snobi ja pikantisti itseironinen. Juha Berglund toteaa heti aluksi, ettei hänen tarkoituksenaan ole pahoittaa kenenkään mieltä, kun hän muistelee opiskeluaikojaan Helsingin kauppakorkeakoulussa 1980-luvulla.

”En oikeastaan oppinut siellä mitään konkreettista, mutta sen sijaan tutustuin lukuisiin kavereihin, joiden kanssa saatoin oivaltaa asioita ja oppia erilaisia ajatustapoja”, Berglund sanoo.

Hän ei väheksy opiskelun merkitystä, mutta haluaa korostaa, että on yhtä tärkeää kehittää omaa kriittistä ajatteluaan ja solmia opiskeluaikana ystävyyssuhteita, joista voi olla hyötyä myöhemmin työelämässä.

Vahvistaakseen näkemystään Berglund siteeraa edesmennyttä kirjailijaa Erno Paasilinnaa.

”Paasilinnan mukaan opetetut ovat vain opetettuja, mutta itseoppineet ovat oikeasti oppineita.”

Berglundin on tietysti ollut helppo suhtautua opiskeluun hieman ylimielisesti, sillä hän on syntynyt maailmaan hopealusikka suussa. Äidin suku oli Aaltosia, jotka työllistivät aikanaan Tampereella tuhansia ihmisiä kone- ja jalkinetehtaissa sekä vaateyritys Nansossa. Hänen isänsä oli puolestaan kansainvälisesti arvostettu kapellimestari, joka patisti poikansa soittamaan viulua nelivuotiaasta.

Juha, kavereiden kesken ”Pokku”, ei kuitenkaan halunnut äidin suvun liiketoimintoihin mukaan, eikä hänestä myöskään tullut viulistia.

Enologinen ekosysteemi

Sen sijaan hänestä tuli rypäleiden kapellimestari, viiniasiantuntija – uravalinta, mikä sai alkunsa kepposesta kauppakorkeakoulussa. Berglund kertoo opiskelleensa markkinointia ja tuskailleensa ruotsin kielen kanssa, mutta muistelee kyllä vuolaammin tehtäväänsä huvitoimikunnan, virallisemmin kulttuurijaoston, puheenjohtajana.

”Hyvä ystäväni Antti Lehtonen rehvasteli olemattomilla viinitiedoillaan. Päätin yhdessä hänen pikkuveljensä Heikin kanssa nokittaa hänet enologiassa”, Berglund paljastaa.

Hän poimi äitinsä kirjastosta Hugh Johnsonin opuksen World Atlas of Wine, jota hän pitää edelleen maailman suvereenisti parhaana viinikirjana.

”Ahmin siitä kaiken tiedon, ja olin löytänyt oman juttuni. Se oli parasta, mitä minulle kauppatieteilijänä on tapahtunut”, hän sanoo.

1980-luvulla viinin maahantuonti oli vielä täysin Alkon hyppysissä, joten Berglund hoksasi alkaa aluksi myydä korkkiruuveja ja muita viinin oheistarvikkeita. Hän perusti yhdessä Heikki Lehtosen ja Esa Korjulan kanssa yrityksen, Decanter Oy:n, jonka ympärille alkoi pian muodostua oma enologinen ekosysteeminsä.

Syntyi Viini-lehti, asiakastapahtumia ja ajatus omasta viinitilasta Ranskassa.

Haulikkoterveiset Bordeaux’sta

Berglund houkutteli sisarensa Liisan ja Eevan mukaan viinitilan omistajiksi Ranskassa. Tanskalaisen aatelismiehen Peter Vinding-Diersin opastuksella Berglundit hankkivat Bordeaux’sta 20 hehtaarin viinitilan Château Carsinin. Paikalliset viinitilalliset suhtautuivat tulokkaisiin aluksi vihamielisesti.

”He tervehtivät meitä haulikoiden kanssa. Olimme uhka heidän status quolleen.”

Nyt suhteet ovat tasapainossa.

”Investoimme tilaamme paljon, käytimme paikallisia palveluita ja toimme vieraita paikkakunnalle. Se elävöitti pientä kylää. Meidän tuotannostamme käytännössä kaikki menee vientiin, joten emme kilpaile samoista asiakkaista paikallisten viinintuottajien kanssa”, Berglund sanoo.

Ja bordeaux’laisilla on nykyisin muutakin murehdittavaa, kuten esimerkiksi satakunta uutta kiinalaista viinitilan omistajaa.

Chäteau Carsin tuottaa nykyisin keskimäärin 100 000 viinipulloa vuodessa. Viennistä suurin osa tulee Suomeen. Myös Kiina on iso markkina.

Juuret Suomessa

Vaikka viinitila Ranskassa pitää Berglundin kiireisenä, hänen juurensa ovat yhä tiukasti Suomessa. Hän asuu vakituisesti Porkkalanniemen asunnossaan, mutta käy useasti viinitilallaan, joka työllistää neljä vakituista ja kaksi osa-aikaista työntekijää. Sadonkorjuun aikaan rypäleiden poiminnassa auttaa 50 vapaaehtoista työntekijää.

Suomessa häntä työllistävät hallituksen puheenjohtajan tehtävät vaateyritys Nanso Groupissa. Lisäksi aikaa vie kuuden miehen moporyhmä Porkkalan Tunarit, joka harrastustensa kautta muistaa muun muassa veteraaneja.

7.12.2016

Q&A

Kuvaile itseäsi ekonomina kolmella sanalla?

Myyntiä karttava markkinointiekonomi

Millainen on täydellinen päiväsi?

Päivä, jolloin olemme onnistuneet poimimaan rypäleet hyvässä kunnossa ja oikeaan aikaan. Ei olla hötkyilty tai panikoitu.

Paha mokasi työelämässä?

Aina en osaa kiittää riittävästi työntekijöitä hyvin tehdystä työstä. Minulta puuttuu empaattisuutta.

Vinkkisi kylterille?

Kokeile uusia asioita. Älä harmittele epäonnistumisia. Suhtaudu avarakatseisesti maailmaan ja kansainvälisty.

Mottosi?

Kukin meistä äänestää päivittäin kukkarollaan.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013