( Työelämä )

Julkinen sektori janoaa talousosaajia

Teksti Jukka Nortio, kuvat Laura Vuoma
Julkinen sektori on monelle ekonomille outo työnantaja. Ei pitäisi, sillä siellä ekonomi pääsee vaikuttamaan asioihin, jotka näkyvät ihmisten arjessa.

Saavun osoitteeseen Keskussairaa­lankatu 7, Lahti. Rakennus on komea, 1960-­luvulle tyypillinen, valkoisena hohtava sairaala. Vahti­mestari ohjaa minut avarasta au­lasta talon toiseen kerrokseen, missä hallinto työskentelee rinna­tusten päivystyspoliklinikoiden ja potilasosastojen kanssa. Pienen etsinnän jälkeen löydän talousjohta­jan huoneeseen.

Päijät­-Hämeen Sosiaali­ ja -terveysyhtymän talousjohtaja Sami Sipilä ottaa minut vastaan.

”Toimin läheisessä yhteistyössä ja fyysisesti lä­hellä operatiivista toimintaa. Se pitää minut päivit­täin ajan tasalla siitä, miten minun tulee tehdä omaa työtäni”, Sipilä sanoo, kun hämmästelen hallinnon sijaintia sairaalan osastojen keskellä.

Työllä on merkitystä, jonka arvoa ei voi mitata rahassa

Olet työskennellyt julkisella sektorilla erikokoisissa organisaatioissa kymmenen vuotta. Mikä tekee työs­täsi mielenkiintoista?

”Vaikka se onkin klisee, tällä työllä jos millä on merkitystä. Kun teen sen kunnolla, se näkyy ja tun­tuu kansalaisten arjessa. Se motivoi minua”, Sipilä sanoo ja katsoo vakuuttavasti silmiin.

Hän on hyvillään siitä, ettei työ ole kovaa bisnestä.

”Me tuotamme monipuolisesti sosiaali­ ja tervey­denhuollon peruspalveluja suomalaisille. Sen arvoa ei mitata rahassa.”

Ekonomina Sipilä toki muistuttaa, että joka­päiväinen työ on huolehtimista myös siitä, että  yhteisiä verorahoja käytetään tehokkaasti.

Julkinen sektori

Kuntarekryn toimitusjohtaja Nurminen: Tulosseurantaan jämäkkyyttä

Työn tulosten mittaaminen ja konkreettiset tulokset ovat Sipilän mieleen. Samaa mieltä on myös Kunta­rekryn toimitusjohtaja Tuula Nurminen, joka on nähnyt myös työn mittaamisen ongelmat.

”Julkisella puolella mittaristojen ja tulosseuran­nan ongelma on usein ollut se, että niitä on kyllä tehty, mutta seuranta ja johtopäätökset ovat puuttu­neet. Mitä merkitystä seurannalla on, jos sillä ei ole mitään seurauksia saavutatko tuloksia vai et”, Nurminen kysyy.

Hän peräänkuuluttaa johtamisen ja seurannan jämäkkyyttä sekä kustannustietoisuuden lisäämistä.

”Julkistalouden yksiköiden kuten koulujen ja päiväkotien on tunnettava, miten niillä taloudelli­sesti menee. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä,  ettei kuntapuolelle tuoda kvartaalitaloutta.”

Konkreettiset työn tulokset ja hyvät vaikuttamismahdollisuudet ovat julkisen puolen etuja

Erikokoisissa kuntasektorin työpaikoissa toiminut Sipilä muistuttaa, että pienissä organisaatioissa ta­lousihmisetkin pääsevät lähelle toimintaa. Joutsan, Muuramen ja Siilinjärven terveysyhtymien talous­johdon tehtävissä hän on saanut tuta kunnallis­hallinnon laajan työsaran: teknisestä toimesta hen­kilöstöhallintoon ja vanhustenhuollosta rakennus­projekteihin.

Sipilä on parhaimmillaan päässyt vaikuttamaan hyvin konkreettisiin arjen asioihin. Yksi nuorta eko­nomia eniten sykähdyttäneistä kokemuksista sattui Joutsassa vuosituhannen alussa, kun kuntatalous joutui tiukille.

”Poliitikoilta tuli esitys karsia hoitolaitosten ruoka huollon menoja. Tämä olisi tarkoittanut pitkä­aikaispotilaiden eli lähinnä vanhusten ruuasta tinki­mistä. Ruokiin haluttiin laihempaa lientä ja halvem­paa lihaa. Pienessä organisaatiossa minulla oli valtaa päättää, ettei tästä tingitä vaan mummojen ruuissa pitää olla riittävästi sattumia ja lihan on oltava kun­nollista.”

Ruokahuollon sijaan Sipilä päätti, että hallinnon tilojen uusimista lykättiin ja näin saatiin aikaa vaadi­tut säästöt.

Vastaavia päätöksiä Sipilä tekee myös nykyisessä tehtävässään, missä tukipalvelujohtajan kanssa on sovittu, että ravinnosta ei tingitä, vaan tiukan pai­kan tullen mieluummin vaikka lääkkeistä.

Konkreettiset työn tulokset ja hyvät vaikuttamis­mahdollisuudet ovat myös Kuntarekryn toimitus­johtajan Tuula Nurmisen mukaan keskeisiä julkisen puolen etuja.

”Ekonomin sielussa on tuloksen tekeminen, muutosten aikaansaanti, työssä kehittyminen ja halu nähdä työnsä tulokset. Nämä tavoitteet toteutuvat hyvin kuntakentän työssä”, Nurminen vakuuttaa.

Ongelmana on, että ekonomit eivät tunne näitä mahdollisuuksia.

”Monilla on kuva julkisesta sektorista jäykkänä ja hidasliikkeisenä. He eivät ole itse toimineet alalla, vaan virheelliset käsitykset perustuvat menneiden sukupolvien kertomuksiin”, Nurminen jatkaa.

Hänen mukaansa julkisella sektorilla on tehty valtavasti töitä organisaatioiden kehittämisessä. Eri­tyistä huomiota on kiinnitetty työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittämiseen sekä työssä kehittymiseen ja urakiertoon.

”Henkilöstöjohtamisen kehitystyössä tarvitaan jatkossakin ekonomiosaamista. 60–80 prosenttia kuntakentän kustannuksista syntyy henkilöstöstä”, Nurminen sanoo.

Kuntasektorilla on kasvava ekonomiosaamisen tarve

Talous­ ja henkilöstöhallinnon lisäksi ekonomeja tarvitaan moniin muihin julkishallinnon tehtäviin. Nurminen peräänkuuluttaa markkinointiosaamista erityisesti julkisomisteisiin yhtiöihin, joita on Suo­messa valtava määrä.

”Meillä on isoja kunnallisia yhtiöitä, kuten energiayhtiöt, teatterit ja satamat, joissa kaikissa on tarjolla mielenkiintoisia tehtäviä.”

Sami Sipilän mukaan kasvava ekonomiosaamisen tarve ja monipuoliset tehtävät ovat julkisen sektorin kilpailuvaltti ja keino houkutella nuoria ekonomeja alalle.

”Kuntakenttä on suurien muutosten edessä ja niissä muutoksissa tarvitaan erilaisia ekonomitaitoja, kuten kustannuslaskentaa, henkilöstöhallinnon ym­märrystä ja markkinointitaitoja. Monissa tehtävissä tarvitaan laajaa osaamista ja niissä pääsee kehittä­mään valtavasti itseään”, Sipilä sanoo.

Julkishallinnossa ekonomille avautuu myös osaa­misen syventämisen mahdollisuuksia. Esimerkiksi kustannuslaskentaan erikoistunut saa tilaisuuden eri­koistua erikoissairaanhoidon kustannuslaskentaan.

”Terveydenhuollossa lasketaan perinteisesti kus­tannus per lääkärikäynti. Erikoissairaanhoidossa kustannuslaskenta perustuu sen sijaan diagnoosei­hin. Sen tavoitteena on laskea potilaskohtainen kus­tannus koko hoitoprosessin ajalta. Laskentaan käy­tetään  potilastietojärjestelmässä olevia kirjauksia tehdyistä toimenpiteistä”, Sipilä kertoo.

Tällaiselle erikoisosaamiselle on yhä enemmän kysyntää.

On saatava liiketaloudellista näkemystä julkisten organisaatioiden johtoon

Liike-­elämästä tuttujen tehokkuus­ ja tulosajattelun vastapainona julkista sektoria rasittavat Sipilän mukaan jonkin verran jäykät organisaatiorakenteet ja muutosvastarinta.

”Päätöksenteko on edelleen usein hidasta ja jokin laki voi olla muutosten esteenä,” Sipilä harmittelee.

Lakisääteisyys venyttää myös osaamista ja aset­taa arjen työlle omat haasteensa.

”Työ on tarkasti laki­ ja normiohjattua, eikä liik­kumavaraa juuri ole. Tämä tekee työstä toisaalta mielenkiintoisen, kun joutuu miettimään, kuinka toimia innovatiivisesti ja tehdä uudistuksia näissä raameissa.”

Liiketaloudellista näkemystä tarvitaan Sipilän mukaan erityisesti julkisten organisaatioiden johtoon, jotka ovat vielä usein asiantuntijoiden miehittämiä.

”Onko Suomessa kovinkaan montaa lääkäriä oikealla paikalla organisaation johdossa, niin että pystyy tiukassa paikassa rohkeasti irrottautumaan lääkäriroolistaan ja tekemään vaikeita ratkaisuja”, Sipilä pohtii.

Toisaalta Sipilä painottaa, että asiantuntijaorga­nisaation johdossa tulee olla myös arvostettu asian­tuntija, joka voi toimia tiiviissä yhteistyössä organisaation johtamisen ammattilaisen kanssa.

Palkkaerot yksityiselle puolelle kaventuneet

Ekonomien mediaanipalkka yksityisellä sektorilla oli SEFEn lokakuussa 2012 tekemän palkkatutkimuksen mukaan 5 050 euroa ja keskiarvopalkka 5 941. Valtion leivissä mediaanipalkkana tienattiin 4 290 euroa ja kuntasektorilla 4 226 euroa.

Ero yksityisen ja julkisen sektorin ekonomien ansiotasossa  kapeni vuodessa hieman, sillä julkisalojen euro on nyt 85 senttiä eli kolme senttiä enemmän kuin edellisvuonna. Syynä oli julkisten alojen pari prosenttia parempi palkkojen nousu.

SEFEn asiamiehen Tuomas Viskarin mukaan julkisella sektorilla työskentelevät ekonomit kokevat palkkaerojen kaventamisen tärkeäksi, mutta toisaalta he eivät koe sitä merkittäväksi syyksi vaihtaa työpaikkaa yksityiselle puolelle.

Julkisen sektorin ekonomit arvostavat työssään päätöksenteon täsmällisyyttä ja normienmukaista toimintaa.

”Ekonomit kokevat jämäkän päätöksentekotavan hyväksi, koska sillä taataan julkisten varojen asianmukainen käyttö”, Viskari sanoo.

Bra påverkningsmöjligheter inom offentliga sektorn

Statliga ämbetsverk  har ett ständigt behov av ekonomer. Utöver en säker anställning bjuder offentliga sektorn på bra chanser att vara med om utvecklingsarbetet.

”Personligen tycker jag om att ha en säker anställning. speciellt nu under de osäkra tiderna inom privata sektorn. dessutom jobbar jag inte hela tiden övertid, vilket är bra om man har barn som jag.”

Det säger Kari Salo som jobbar som expert på trafiksäkerhetsverket trafi. han har tidigare jobbat både inom privata sektorn och inom organisationsvärlden, men trivs bäst med att jobba för staten. Han känner att han får påverka i större utsträckning än på flera andra arbetsplatser.

”Jag får vara delaktig i utvecklingsdiskussioner och fundera på hur ekonomiförvaltningen på trafi kunde fungera så effektivt som möjligt. Jag är också med och funderar på hur vi kan kombinera olika behov inom statsförvaltningen.”

Utöver de stora utvecklingsfrågorna har han också mycket vardagliga uppgifter, som bland annat innebär att ha koll på penningtrafiken. Dessutom har salo en hel del kontakt med medborgare – på två språk.

”Det är roligt att få använda både svenska och finska. Personer från helt svenskspråkiga regioner blir glada när man kontaktar dem på svenska”, säger Salo.

Han har jobbat inom offentliga sektorn i flera år, och enligt honom borde ekonomer inte vara rädda för att söka sig till statliga tjänster.

”I alla statliga ämbetsverk finns ett behov för ekonomer. Mycket är relaterat till redovisning och bokföring.”

Enligt Kari Salo är helheten inom de olika ämbetsverkens ekonomiförvaltning ganska stor, och just nu jobbar ämbetsverken med att strömlinjeforma verksamheten.

”Statens ekonomiförvaltning har sina särdrag och det krävs en helhetsinsikt för att förstå hur olika system hör ihop. Inom offentliga sektorn behövs personer med ekonomtänkande och ekonomutbild-ning”, anser Salo.

 

Miksi julkiselle sektorille?

1. Kiinnostavat tehtävät. Julkissektorilla tapahtuu suuria muutoksia, joiden läpivientiin tarvitaan monipuolista  ekonomiosaamista.

2. Työllä on merkitystä. Ekonomi pääsee tekemään ratkaisuja, joilla parannetaan kansalaisten arkea.

3. Oman työn hallinta. Monissa tehtävissä voi vaikuttaa tehtäväkuvaansa ja päästä liikkumaan organisaatiossa. Osaamisen kehittäminen on  korkeassa kurssissa.

4. Joustavuutta ja säännöllisyyttä. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen on vaivatonta, muun muassa opinto- ja virkavapaat. säännöllinen työaika.

5. Hyvät edut. Lomaedut ja työterveydenhuolto ovat korkeammalla tasolla kuin lakisääteinen taso yksityisellä puolella.

6. Työpaikan varmuus. Julkistyönantajat ovat sitoutuneempia työntekijöihin eivätkä irtisano heitä kvartaalitulosten perusteella.

Lähde: artikkeliin haastatellut henkilöt

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013