( Työelämä )

Julkinen sektori janoaa talousosaajia

Teksti Jukka Nortio, kuvat Laura Vuoma
Julkinen sektori on monelle ekonomille outo työnantaja. Ei pitäisi, sillä siellä ekonomi pääsee vaikuttamaan asioihin, jotka näkyvät ihmisten arjessa.

Saavun osoitteeseen Keskussairaa­lankatu 7, Lahti. Rakennus on komea, 1960-­luvulle tyypillinen, valkoisena hohtava sairaala. Vahti­mestari ohjaa minut avarasta au­lasta talon toiseen kerrokseen, missä hallinto työskentelee rinna­tusten päivystyspoliklinikoiden ja potilasosastojen kanssa. Pienen etsinnän jälkeen löydän talousjohta­jan huoneeseen.

Päijät­-Hämeen Sosiaali­ ja -terveysyhtymän talousjohtaja Sami Sipilä ottaa minut vastaan.

”Toimin läheisessä yhteistyössä ja fyysisesti lä­hellä operatiivista toimintaa. Se pitää minut päivit­täin ajan tasalla siitä, miten minun tulee tehdä omaa työtäni”, Sipilä sanoo, kun hämmästelen hallinnon sijaintia sairaalan osastojen keskellä.

Työllä on merkitystä, jonka arvoa ei voi mitata rahassa

Olet työskennellyt julkisella sektorilla erikokoisissa organisaatioissa kymmenen vuotta. Mikä tekee työs­täsi mielenkiintoista?

”Vaikka se onkin klisee, tällä työllä jos millä on merkitystä. Kun teen sen kunnolla, se näkyy ja tun­tuu kansalaisten arjessa. Se motivoi minua”, Sipilä sanoo ja katsoo vakuuttavasti silmiin.

Hän on hyvillään siitä, ettei työ ole kovaa bisnestä.

”Me tuotamme monipuolisesti sosiaali­ ja tervey­denhuollon peruspalveluja suomalaisille. Sen arvoa ei mitata rahassa.”

Ekonomina Sipilä toki muistuttaa, että joka­päiväinen työ on huolehtimista myös siitä, että  yhteisiä verorahoja käytetään tehokkaasti.

Julkinen sektori

Kuntarekryn toimitusjohtaja Nurminen: Tulosseurantaan jämäkkyyttä

Työn tulosten mittaaminen ja konkreettiset tulokset ovat Sipilän mieleen. Samaa mieltä on myös Kunta­rekryn toimitusjohtaja Tuula Nurminen, joka on nähnyt myös työn mittaamisen ongelmat.

”Julkisella puolella mittaristojen ja tulosseuran­nan ongelma on usein ollut se, että niitä on kyllä tehty, mutta seuranta ja johtopäätökset ovat puuttu­neet. Mitä merkitystä seurannalla on, jos sillä ei ole mitään seurauksia saavutatko tuloksia vai et”, Nurminen kysyy.

Hän peräänkuuluttaa johtamisen ja seurannan jämäkkyyttä sekä kustannustietoisuuden lisäämistä.

”Julkistalouden yksiköiden kuten koulujen ja päiväkotien on tunnettava, miten niillä taloudelli­sesti menee. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä,  ettei kuntapuolelle tuoda kvartaalitaloutta.”

Konkreettiset työn tulokset ja hyvät vaikuttamismahdollisuudet ovat julkisen puolen etuja

Erikokoisissa kuntasektorin työpaikoissa toiminut Sipilä muistuttaa, että pienissä organisaatioissa ta­lousihmisetkin pääsevät lähelle toimintaa. Joutsan, Muuramen ja Siilinjärven terveysyhtymien talous­johdon tehtävissä hän on saanut tuta kunnallis­hallinnon laajan työsaran: teknisestä toimesta hen­kilöstöhallintoon ja vanhustenhuollosta rakennus­projekteihin.

Sipilä on parhaimmillaan päässyt vaikuttamaan hyvin konkreettisiin arjen asioihin. Yksi nuorta eko­nomia eniten sykähdyttäneistä kokemuksista sattui Joutsassa vuosituhannen alussa, kun kuntatalous joutui tiukille.

”Poliitikoilta tuli esitys karsia hoitolaitosten ruoka huollon menoja. Tämä olisi tarkoittanut pitkä­aikaispotilaiden eli lähinnä vanhusten ruuasta tinki­mistä. Ruokiin haluttiin laihempaa lientä ja halvem­paa lihaa. Pienessä organisaatiossa minulla oli valtaa päättää, ettei tästä tingitä vaan mummojen ruuissa pitää olla riittävästi sattumia ja lihan on oltava kun­nollista.”

Ruokahuollon sijaan Sipilä päätti, että hallinnon tilojen uusimista lykättiin ja näin saatiin aikaa vaadi­tut säästöt.

Vastaavia päätöksiä Sipilä tekee myös nykyisessä tehtävässään, missä tukipalvelujohtajan kanssa on sovittu, että ravinnosta ei tingitä, vaan tiukan pai­kan tullen mieluummin vaikka lääkkeistä.

Konkreettiset työn tulokset ja hyvät vaikuttamis­mahdollisuudet ovat myös Kuntarekryn toimitus­johtajan Tuula Nurmisen mukaan keskeisiä julkisen puolen etuja.

”Ekonomin sielussa on tuloksen tekeminen, muutosten aikaansaanti, työssä kehittyminen ja halu nähdä työnsä tulokset. Nämä tavoitteet toteutuvat hyvin kuntakentän työssä”, Nurminen vakuuttaa.

Ongelmana on, että ekonomit eivät tunne näitä mahdollisuuksia.

”Monilla on kuva julkisesta sektorista jäykkänä ja hidasliikkeisenä. He eivät ole itse toimineet alalla, vaan virheelliset käsitykset perustuvat menneiden sukupolvien kertomuksiin”, Nurminen jatkaa.

Hänen mukaansa julkisella sektorilla on tehty valtavasti töitä organisaatioiden kehittämisessä. Eri­tyistä huomiota on kiinnitetty työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittämiseen sekä työssä kehittymiseen ja urakiertoon.

”Henkilöstöjohtamisen kehitystyössä tarvitaan jatkossakin ekonomiosaamista. 60–80 prosenttia kuntakentän kustannuksista syntyy henkilöstöstä”, Nurminen sanoo.

Kuntasektorilla on kasvava ekonomiosaamisen tarve

Talous­ ja henkilöstöhallinnon lisäksi ekonomeja tarvitaan moniin muihin julkishallinnon tehtäviin. Nurminen peräänkuuluttaa markkinointiosaamista erityisesti julkisomisteisiin yhtiöihin, joita on Suo­messa valtava määrä.

”Meillä on isoja kunnallisia yhtiöitä, kuten energiayhtiöt, teatterit ja satamat, joissa kaikissa on tarjolla mielenkiintoisia tehtäviä.”

Sami Sipilän mukaan kasvava ekonomiosaamisen tarve ja monipuoliset tehtävät ovat julkisen sektorin kilpailuvaltti ja keino houkutella nuoria ekonomeja alalle.

”Kuntakenttä on suurien muutosten edessä ja niissä muutoksissa tarvitaan erilaisia ekonomitaitoja, kuten kustannuslaskentaa, henkilöstöhallinnon ym­märrystä ja markkinointitaitoja. Monissa tehtävissä tarvitaan laajaa osaamista ja niissä pääsee kehittä­mään valtavasti itseään”, Sipilä sanoo.

Julkishallinnossa ekonomille avautuu myös osaa­misen syventämisen mahdollisuuksia. Esimerkiksi kustannuslaskentaan erikoistunut saa tilaisuuden eri­koistua erikoissairaanhoidon kustannuslaskentaan.

”Terveydenhuollossa lasketaan perinteisesti kus­tannus per lääkärikäynti. Erikoissairaanhoidossa kustannuslaskenta perustuu sen sijaan diagnoosei­hin. Sen tavoitteena on laskea potilaskohtainen kus­tannus koko hoitoprosessin ajalta. Laskentaan käy­tetään  potilastietojärjestelmässä olevia kirjauksia tehdyistä toimenpiteistä”, Sipilä kertoo.

Tällaiselle erikoisosaamiselle on yhä enemmän kysyntää.

On saatava liiketaloudellista näkemystä julkisten organisaatioiden johtoon

Liike-­elämästä tuttujen tehokkuus­ ja tulosajattelun vastapainona julkista sektoria rasittavat Sipilän mukaan jonkin verran jäykät organisaatiorakenteet ja muutosvastarinta.

”Päätöksenteko on edelleen usein hidasta ja jokin laki voi olla muutosten esteenä,” Sipilä harmittelee.

Lakisääteisyys venyttää myös osaamista ja aset­taa arjen työlle omat haasteensa.

”Työ on tarkasti laki­ ja normiohjattua, eikä liik­kumavaraa juuri ole. Tämä tekee työstä toisaalta mielenkiintoisen, kun joutuu miettimään, kuinka toimia innovatiivisesti ja tehdä uudistuksia näissä raameissa.”

Liiketaloudellista näkemystä tarvitaan Sipilän mukaan erityisesti julkisten organisaatioiden johtoon, jotka ovat vielä usein asiantuntijoiden miehittämiä.

”Onko Suomessa kovinkaan montaa lääkäriä oikealla paikalla organisaation johdossa, niin että pystyy tiukassa paikassa rohkeasti irrottautumaan lääkäriroolistaan ja tekemään vaikeita ratkaisuja”, Sipilä pohtii.

Toisaalta Sipilä painottaa, että asiantuntijaorga­nisaation johdossa tulee olla myös arvostettu asian­tuntija, joka voi toimia tiiviissä yhteistyössä organisaation johtamisen ammattilaisen kanssa.

Palkkaerot yksityiselle puolelle kaventuneet

Ekonomien mediaanipalkka yksityisellä sektorilla oli SEFEn lokakuussa 2012 tekemän palkkatutkimuksen mukaan 5 050 euroa ja keskiarvopalkka 5 941. Valtion leivissä mediaanipalkkana tienattiin 4 290 euroa ja kuntasektorilla 4 226 euroa.

Ero yksityisen ja julkisen sektorin ekonomien ansiotasossa  kapeni vuodessa hieman, sillä julkisalojen euro on nyt 85 senttiä eli kolme senttiä enemmän kuin edellisvuonna. Syynä oli julkisten alojen pari prosenttia parempi palkkojen nousu.

SEFEn asiamiehen Tuomas Viskarin mukaan julkisella sektorilla työskentelevät ekonomit kokevat palkkaerojen kaventamisen tärkeäksi, mutta toisaalta he eivät koe sitä merkittäväksi syyksi vaihtaa työpaikkaa yksityiselle puolelle.

Julkisen sektorin ekonomit arvostavat työssään päätöksenteon täsmällisyyttä ja normienmukaista toimintaa.

”Ekonomit kokevat jämäkän päätöksentekotavan hyväksi, koska sillä taataan julkisten varojen asianmukainen käyttö”, Viskari sanoo.

Bra påverkningsmöjligheter inom offentliga sektorn

Statliga ämbetsverk  har ett ständigt behov av ekonomer. Utöver en säker anställning bjuder offentliga sektorn på bra chanser att vara med om utvecklingsarbetet.

”Personligen tycker jag om att ha en säker anställning. speciellt nu under de osäkra tiderna inom privata sektorn. dessutom jobbar jag inte hela tiden övertid, vilket är bra om man har barn som jag.”

Det säger Kari Salo som jobbar som expert på trafiksäkerhetsverket trafi. han har tidigare jobbat både inom privata sektorn och inom organisationsvärlden, men trivs bäst med att jobba för staten. Han känner att han får påverka i större utsträckning än på flera andra arbetsplatser.

”Jag får vara delaktig i utvecklingsdiskussioner och fundera på hur ekonomiförvaltningen på trafi kunde fungera så effektivt som möjligt. Jag är också med och funderar på hur vi kan kombinera olika behov inom statsförvaltningen.”

Utöver de stora utvecklingsfrågorna har han också mycket vardagliga uppgifter, som bland annat innebär att ha koll på penningtrafiken. Dessutom har salo en hel del kontakt med medborgare – på två språk.

”Det är roligt att få använda både svenska och finska. Personer från helt svenskspråkiga regioner blir glada när man kontaktar dem på svenska”, säger Salo.

Han har jobbat inom offentliga sektorn i flera år, och enligt honom borde ekonomer inte vara rädda för att söka sig till statliga tjänster.

”I alla statliga ämbetsverk finns ett behov för ekonomer. Mycket är relaterat till redovisning och bokföring.”

Enligt Kari Salo är helheten inom de olika ämbetsverkens ekonomiförvaltning ganska stor, och just nu jobbar ämbetsverken med att strömlinjeforma verksamheten.

”Statens ekonomiförvaltning har sina särdrag och det krävs en helhetsinsikt för att förstå hur olika system hör ihop. Inom offentliga sektorn behövs personer med ekonomtänkande och ekonomutbild-ning”, anser Salo.

 

Miksi julkiselle sektorille?

1. Kiinnostavat tehtävät. Julkissektorilla tapahtuu suuria muutoksia, joiden läpivientiin tarvitaan monipuolista  ekonomiosaamista.

2. Työllä on merkitystä. Ekonomi pääsee tekemään ratkaisuja, joilla parannetaan kansalaisten arkea.

3. Oman työn hallinta. Monissa tehtävissä voi vaikuttaa tehtäväkuvaansa ja päästä liikkumaan organisaatiossa. Osaamisen kehittäminen on  korkeassa kurssissa.

4. Joustavuutta ja säännöllisyyttä. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen on vaivatonta, muun muassa opinto- ja virkavapaat. säännöllinen työaika.

5. Hyvät edut. Lomaedut ja työterveydenhuolto ovat korkeammalla tasolla kuin lakisääteinen taso yksityisellä puolella.

6. Työpaikan varmuus. Julkistyönantajat ovat sitoutuneempia työntekijöihin eivätkä irtisano heitä kvartaalitulosten perusteella.

Lähde: artikkeliin haastatellut henkilöt

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013