( Hyvinvointi )

Kannattaako multitaskaus?

Teksti Sami Turunen
Kuva Atte Lakinnoro
Oppimalla organisoimaan asioita saa paljon aikaan. Sen sijaan monen asian huolellinen tekeminen yhtä aikaa ei vaan onnistu.

Koulutusvaikuttaja ja kirjailija Pasi Sahlberg on hieman myöhässä, mutta hän ilmoittaa siitä hyvissä ajoin, kuten hyviin tapoihin kuuluu. Paikalle saavuttuaan hän käväisee käsien pesulla, istuu kahvilan mukavaan nojatuoliin ja on läsnä: ei puhelinta, ei ”vastaan äkkiä tähän viestiin” -poukkoiluja.

Sahlberg tekee paljon asioita, moneen suuntaan. Parasta aikaa on päällä kolme kirjaprojektia ja tehtäviä kolmen maan opetusministerien johtoryhmissä. Hän opettaa Suomessa ja Yhdysvalloissa ja käy puhumassa tulevaisuuden koulutuksesta ympäri maailmaa.

”Tulin juuri Oulusta, jossa olen yliopiston hallituksen jäsen. Viime viikko meni Etelä-Koreassa, eilen olin Tukholmassa ministeriön koulukomission kokouksessa”, Sahlberg kertaa menojaan. Seuraavaksi lomalle Kroatiaan ja sitten Skotlannin opetusministerin ohjausryhmän kokoukseen.

Sahlberg on melkoinen multitaskaaja. Vai?

Hän on kuitenkin varovainen terminologian kanssa.

”Multitaskaus tarkoittaa monen asian tekemistä yhtä aikaa: ihminen voi lukea työasioita ja samalla syödä, vilkaista älypuhelinta, televisiokin voi olla vieressä auki”, hän aloittaa.

”Mutta mistä tahansa psykologian oppikirjasta löytyy se perusasia – valikoiva tarkkaavaisuus – että aivot eivät pysty käsittelemään kuin yhtä asiaa kerrallaan. Ihmisen päähän mahtuu informaatiota rajattomasti, ja aivot voivat oppia siirtämään nopeasti fokuksen kohteesta toiseen. Mutta on eri asia tehdä monta asiaa kuin tehdä ne kunnolla loppuun asti. Senhän sanoo talonpoikaisjärki.”

Jotkut kuvittelevat olevansa hyviä, toiset huonompia multitaskaajia. Sahlberg kertoo Stanfordin yliopiston tutkimuksesta, jossa osoittautui, että erityisesti ne omasta mielestään hyvät, jotka roikkuvat myös paljon sosiaalisessa mediassa, olivatkin erityisen huonoja monen asian hallitsemisessa.

Moni meistä tuntee ihmistyypin: se, jolla on koko ajan kauhea kiire, monta rautaa tulessa ja joka valittelee tekemisen paljoutta. Hän on kaikkialta myöhässä, tekee kaiken deadlinen jälkeen – jos silloinkaan – ja senkin vähän sinne päin. Amerikkalainen psykologi David Meyer on arvioinut, että multitasking laskee ihmisen tuottavuutta jopa 40 prosenttia. (HS 25.1.2015)

Älä keskeytä!

Sahlberg uskoo teknologiaan, mutta muistuttaa, että sen on palveltava ihmistä eikä toisinpäin.

”Sähköposti on pirun keksintö. Sehän ei ole vain lukemista, vaan se vaatii aina toimenpiteitä, lausuntoja tai kommentteja. Meilin kilahtaessa katoaa aina fokus siitä, mitä olet tekemässä.”

Sahlberg vastasi kuitenkin haastattelupyyntöön lähes välittömästi.

”Sinulla oli vain hyvää tuuria”, hän nauraa.

”Meilin käyttö on itsekurikysymys. Sieltä, samoin kuin somesta, odotetaan aina jotain hyvää ja positiivista, jotain mikä yllättää. Siksi se on niin koukuttava.”

Sahlbergin yllätti meilissä tieto vuoden 2016 Lego Prize -palkinnosta. Tanskalainen Lego Foundation myöntää sadantuhannen euron palkinnon henkilölle, joka tekee merkittävää työtä lasten elämän parantamiseksi ja on huippuasiantuntija oppimisessa leikkimisen kautta.

”Olen vähän odottanut hetkeä, että saisin aikaa omille projekteille. Palkinto mahdollistaa sen.”

Lisää puuhaa!

Jokainen tietää, miten oman ydintyön päälle täytyy excelöidä, budjetoida, ennustaa, hyväksyä, koordinoida. Pitää hoitaa kuittirumbaa, tehdä tilaukset, laatia raportteja, vahvistaa, varmistaa ja värkätä loputtomien pikkuasioiden kanssa. Sihteerit ovat kadonneet, jokainen on oman elämänsä assistentti.

Tämän kaltainen tekeminen ei ole kenenkään etu. Luulisi tyhmimmänkin työelämän tehostajan tajuavan, että ihminen ei kykene kaikkeen?

Sahlberg huokaa. ”Kulttuuri on muuttunut vahvasti yleisen tehokkuuden ja tuottavuuden korostamisen suuntaan, ja teknologian myötä kuvitellaan, että sitä voi jatkaa rajattomasti.”

Iän myötä moni oppii sanomaan ei, mutta varsinkin nuoremmat ottavat uransa alussa kaiken, mitä tarjotaan. Ja kun olet oikein hyvä ja uuttera, sinulle kasataan koko ajan lisää.

”Oman ajan hallinta ja työn organisointi ovatkin entistä tärkeämpiä taitoja. Ne, jotka sen osaavat, menestyvät.”

Kaiken tekeminen ei ole vain toimistovässyköiden ja asiantuntijoiden ongelma. Älypuhelimet ja sähköpostit ovat tulleet ammatteihin, joissa ei ole ennen tarvittu viestintää.

”Nykyään laivan tai painekattilan rakentajillakin on älypuhelimet mukana, ja ne vaativat huomiota. Yhä vähemmän on ammatteja, joissa saa tai on pakko keskittyä vain yhteen asiaan. Esimerkiksi aivokirurgi tai lentäjä eivät voi kohdistaa tarkkaavaisuuttaan mihin tahansa.”

Opi lisää!

Multitaskaus, monitekeminen ja kaiken hoitaminen, näyttäytyy yhä enemmän kirosanana, mutta voisiko siinä olla jotain hyvää? Sahlberg pohtii pitkään.

”Jos multitaskauksella tarkoitetaan sitä, että yhtä aikaa yritetään tehdä hirveästi asioita, siinä ei ole mitään hyvää. Se on luonnonvastaista. Sen sijaan jos opetellaan hallitsemaan monia asioita, siinä voi olla”, hän sanoo.

”Jos opit työssäsi aikatauluttamaan projekteja ja laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen, siitä saa eväitä myös siviiliin – lapsiperheen arkeen ruuanlaittoineen, siivouksineen ja menoineen. Oman elämän laatu voi parantua, jos oppii saamaan asioita aikaiseksi ja viemään ne loppuun. Työpaikoilla pitäisi panostaa enemmän näiden asioiden opetteluun.”

19.10.2016

Opetus opettelee teknologiaa

Älypuhelimet ovat iso syy siihen, että meidän pitää olla läsnä aina ja kaikkialla. Niiden takia myös työ liukuu yhä enemmän vapaa-aikaan. Pasi Sahlberg ei kuitenkaan lähde tuomitsemaan puhelimia kaiken pahan alkuna ja juurena.

”Olemme kehityksessä alkuvaiheessa, ilmiö on vasta 5–10 vuoden ikäinen. Vauhti on kuitenkin nopea, ja olemme kuin karkkikaupassa, jossa ihmetellään tarjonnan määrää. Uskon, että kun erilaiset negatiiviset vaikutukset alkavat näkyä ja ihmiset addiktoitua liikaa, tajutaan että eihän tässä ole mitään järkeä.”

Kehitys on vauhdikasta. Emme tiedä, onko puhelinta muutaman vuoden päästä edes enää olemassa siinä muodossa kuin sen nykyään tunnemme.

”Ihminen on kuitenkin sopeutunut moneen, ja ilman sitä kykyä emme olisi enää täällä. Teknologiaankin sopeudumme.”

Nuoret viettävät jo nyt eri medialaitteiden kanssa 8–10 tuntia vuorokaudessa. Sillä alkaa olla väistämättä vaikutuksia. Sahlberg uskoo, että samaan tapaan kuin aikoinaan lapsia on varoitettu viinan tai tupakan vaaroista, sama lisääntyy myös median kohdalla. Nyt kauhistelemme, miten 30 vuotta sitten sai tupakoida joka paikassa, ehkä joskus ihmettelemme sitä, miksi median käyttöä ei aikoinaan rajoitettu.

Opetusguru on pohtinut teknologian mahdollisuuksia kouluissa.

”Teknologia pelastaa ihmiskunnan, mutta meillä ei ole yhteistä käsitystä, mitä sillä pitäisi tehdä koulussa. Toiset näkevät kehityksen teknologian kautta tapahtuvana, toisten visio on, että koulu on ainoa paikka missä pitäisi osata olla ilman sitä: paikka jossa kohdata ihmisiä ja käydä keskusteluja kasvokkain”, Sahlberg pohtii.

Tärkeintä on ymmärtää, että teknologia on työkalu ja miettiä, miten se voisi auttaa opetustyössä.

”On valitettavan yleistä, että ostetaan ensin laitteita ja mietitään sitten mitä niillä tehtäisiin.”

Hajanainen keskustelu voi johtaa outoihin lopputuloksiin.

”Jos toisaalta teknologia on ongelma eikä sitä osata hyödyntää, mutta samalla hankitaan sitä kouluihin, se on sama kuin tarjoaisi AA-kerhossa viinaa”, Sahlberg tuhahtaa.

Jokainen sukupolvi on omasta mielestään aina sen suurimman muutoksen keskellä. Sahlbergin mukaan ainakin koulutuksen ja oppimisen suhteen se on totta.

”Se aika alkaa olla ohi, jolloin laitettiin 25 saman ikäistä lasta samaan huoneeseen oppimaan samoja asioita samaan tahtiin. Teknologian hyödyntäminen mahdollistaa parhaimmillaan sen, että tietoja oppiakseen ei edes tarvitse mennä kouluun.”

Pasi Sahlberg

  • Syntynyt 1959
  • Kansainvälisesti tunnettu opetusalan asiantuntija, opettaja ja tietokirjailija
  • Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn johtaja 2009–2013
  • Työskennellyt opettajana, opettajankouluttajana sekä koulutusasiantuntijana eri puolilla maailmaa
  • Kirja Finnish Lessons (2011) on käännetty 26 kielelle ja se sai vuonna 2013 arvostetun Grawemeyer-palkinnon Yhdysvalloissa
  • Opettaa tällä hetkellä Suomessa ja Yhdysvalloissa kansainvälistä koulutuspolitiikkaa

Pasi Sahlbergin vinkit työelämän hallintaan:

Opettele sanomaan ei

Aina kun tulee uutta tarjolle, mieti, onko tämä todella sellaista, joka kuuluu omaan osaamiseen ja omaan työhön. Jos intuitio sanoo, että tästä ei seuraa hyvää, sano ei.

Kuria teknologiaan

Sovi itsesi kanssa, milloin luet meilit ja kontrolloi somen käyttöä. Se parantaa välittömästi työn laatua. Piippaukset ja ilmoitukset katkovat työtä ja ajatusta.

Tee mitä huvittaa

Organisaatiossa pitäisi olla edes puoli päivää viikossa, jolloin saa aikaa vain itselle: olla ulkona ilman puhelinta, lukea ja ideoida – vähän samaan tapaan kuin Googlella on aikaa omille projekteille. Perjantai on tällaiseen hyvä päivä, samalla pääsee rauhoittumaan viikonloppuun. Suomalaisessa peruskoulussahan on tämä hieno innovaatio ollut käytössä jo pitkään: kolme varttia töitä, vartti aikaa välitunnille, jossa kukaan ei sano mitä sinun täytyy tehdä.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013