( Hyvinvointi )

Kannattaako multitaskaus?

Teksti Sami Turunen
Kuva Atte Lakinnoro
Oppimalla organisoimaan asioita saa paljon aikaan. Sen sijaan monen asian huolellinen tekeminen yhtä aikaa ei vaan onnistu.

Koulutusvaikuttaja ja kirjailija Pasi Sahlberg on hieman myöhässä, mutta hän ilmoittaa siitä hyvissä ajoin, kuten hyviin tapoihin kuuluu. Paikalle saavuttuaan hän käväisee käsien pesulla, istuu kahvilan mukavaan nojatuoliin ja on läsnä: ei puhelinta, ei ”vastaan äkkiä tähän viestiin” -poukkoiluja.

Sahlberg tekee paljon asioita, moneen suuntaan. Parasta aikaa on päällä kolme kirjaprojektia ja tehtäviä kolmen maan opetusministerien johtoryhmissä. Hän opettaa Suomessa ja Yhdysvalloissa ja käy puhumassa tulevaisuuden koulutuksesta ympäri maailmaa.

”Tulin juuri Oulusta, jossa olen yliopiston hallituksen jäsen. Viime viikko meni Etelä-Koreassa, eilen olin Tukholmassa ministeriön koulukomission kokouksessa”, Sahlberg kertaa menojaan. Seuraavaksi lomalle Kroatiaan ja sitten Skotlannin opetusministerin ohjausryhmän kokoukseen.

Sahlberg on melkoinen multitaskaaja. Vai?

Hän on kuitenkin varovainen terminologian kanssa.

”Multitaskaus tarkoittaa monen asian tekemistä yhtä aikaa: ihminen voi lukea työasioita ja samalla syödä, vilkaista älypuhelinta, televisiokin voi olla vieressä auki”, hän aloittaa.

”Mutta mistä tahansa psykologian oppikirjasta löytyy se perusasia – valikoiva tarkkaavaisuus – että aivot eivät pysty käsittelemään kuin yhtä asiaa kerrallaan. Ihmisen päähän mahtuu informaatiota rajattomasti, ja aivot voivat oppia siirtämään nopeasti fokuksen kohteesta toiseen. Mutta on eri asia tehdä monta asiaa kuin tehdä ne kunnolla loppuun asti. Senhän sanoo talonpoikaisjärki.”

Jotkut kuvittelevat olevansa hyviä, toiset huonompia multitaskaajia. Sahlberg kertoo Stanfordin yliopiston tutkimuksesta, jossa osoittautui, että erityisesti ne omasta mielestään hyvät, jotka roikkuvat myös paljon sosiaalisessa mediassa, olivatkin erityisen huonoja monen asian hallitsemisessa.

Moni meistä tuntee ihmistyypin: se, jolla on koko ajan kauhea kiire, monta rautaa tulessa ja joka valittelee tekemisen paljoutta. Hän on kaikkialta myöhässä, tekee kaiken deadlinen jälkeen – jos silloinkaan – ja senkin vähän sinne päin. Amerikkalainen psykologi David Meyer on arvioinut, että multitasking laskee ihmisen tuottavuutta jopa 40 prosenttia. (HS 25.1.2015)

Älä keskeytä!

Sahlberg uskoo teknologiaan, mutta muistuttaa, että sen on palveltava ihmistä eikä toisinpäin.

”Sähköposti on pirun keksintö. Sehän ei ole vain lukemista, vaan se vaatii aina toimenpiteitä, lausuntoja tai kommentteja. Meilin kilahtaessa katoaa aina fokus siitä, mitä olet tekemässä.”

Sahlberg vastasi kuitenkin haastattelupyyntöön lähes välittömästi.

”Sinulla oli vain hyvää tuuria”, hän nauraa.

”Meilin käyttö on itsekurikysymys. Sieltä, samoin kuin somesta, odotetaan aina jotain hyvää ja positiivista, jotain mikä yllättää. Siksi se on niin koukuttava.”

Sahlbergin yllätti meilissä tieto vuoden 2016 Lego Prize -palkinnosta. Tanskalainen Lego Foundation myöntää sadantuhannen euron palkinnon henkilölle, joka tekee merkittävää työtä lasten elämän parantamiseksi ja on huippuasiantuntija oppimisessa leikkimisen kautta.

”Olen vähän odottanut hetkeä, että saisin aikaa omille projekteille. Palkinto mahdollistaa sen.”

Lisää puuhaa!

Jokainen tietää, miten oman ydintyön päälle täytyy excelöidä, budjetoida, ennustaa, hyväksyä, koordinoida. Pitää hoitaa kuittirumbaa, tehdä tilaukset, laatia raportteja, vahvistaa, varmistaa ja värkätä loputtomien pikkuasioiden kanssa. Sihteerit ovat kadonneet, jokainen on oman elämänsä assistentti.

Tämän kaltainen tekeminen ei ole kenenkään etu. Luulisi tyhmimmänkin työelämän tehostajan tajuavan, että ihminen ei kykene kaikkeen?

Sahlberg huokaa. ”Kulttuuri on muuttunut vahvasti yleisen tehokkuuden ja tuottavuuden korostamisen suuntaan, ja teknologian myötä kuvitellaan, että sitä voi jatkaa rajattomasti.”

Iän myötä moni oppii sanomaan ei, mutta varsinkin nuoremmat ottavat uransa alussa kaiken, mitä tarjotaan. Ja kun olet oikein hyvä ja uuttera, sinulle kasataan koko ajan lisää.

”Oman ajan hallinta ja työn organisointi ovatkin entistä tärkeämpiä taitoja. Ne, jotka sen osaavat, menestyvät.”

Kaiken tekeminen ei ole vain toimistovässyköiden ja asiantuntijoiden ongelma. Älypuhelimet ja sähköpostit ovat tulleet ammatteihin, joissa ei ole ennen tarvittu viestintää.

”Nykyään laivan tai painekattilan rakentajillakin on älypuhelimet mukana, ja ne vaativat huomiota. Yhä vähemmän on ammatteja, joissa saa tai on pakko keskittyä vain yhteen asiaan. Esimerkiksi aivokirurgi tai lentäjä eivät voi kohdistaa tarkkaavaisuuttaan mihin tahansa.”

Opi lisää!

Multitaskaus, monitekeminen ja kaiken hoitaminen, näyttäytyy yhä enemmän kirosanana, mutta voisiko siinä olla jotain hyvää? Sahlberg pohtii pitkään.

”Jos multitaskauksella tarkoitetaan sitä, että yhtä aikaa yritetään tehdä hirveästi asioita, siinä ei ole mitään hyvää. Se on luonnonvastaista. Sen sijaan jos opetellaan hallitsemaan monia asioita, siinä voi olla”, hän sanoo.

”Jos opit työssäsi aikatauluttamaan projekteja ja laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen, siitä saa eväitä myös siviiliin – lapsiperheen arkeen ruuanlaittoineen, siivouksineen ja menoineen. Oman elämän laatu voi parantua, jos oppii saamaan asioita aikaiseksi ja viemään ne loppuun. Työpaikoilla pitäisi panostaa enemmän näiden asioiden opetteluun.”

19.10.2016

Opetus opettelee teknologiaa

Älypuhelimet ovat iso syy siihen, että meidän pitää olla läsnä aina ja kaikkialla. Niiden takia myös työ liukuu yhä enemmän vapaa-aikaan. Pasi Sahlberg ei kuitenkaan lähde tuomitsemaan puhelimia kaiken pahan alkuna ja juurena.

”Olemme kehityksessä alkuvaiheessa, ilmiö on vasta 5–10 vuoden ikäinen. Vauhti on kuitenkin nopea, ja olemme kuin karkkikaupassa, jossa ihmetellään tarjonnan määrää. Uskon, että kun erilaiset negatiiviset vaikutukset alkavat näkyä ja ihmiset addiktoitua liikaa, tajutaan että eihän tässä ole mitään järkeä.”

Kehitys on vauhdikasta. Emme tiedä, onko puhelinta muutaman vuoden päästä edes enää olemassa siinä muodossa kuin sen nykyään tunnemme.

”Ihminen on kuitenkin sopeutunut moneen, ja ilman sitä kykyä emme olisi enää täällä. Teknologiaankin sopeudumme.”

Nuoret viettävät jo nyt eri medialaitteiden kanssa 8–10 tuntia vuorokaudessa. Sillä alkaa olla väistämättä vaikutuksia. Sahlberg uskoo, että samaan tapaan kuin aikoinaan lapsia on varoitettu viinan tai tupakan vaaroista, sama lisääntyy myös median kohdalla. Nyt kauhistelemme, miten 30 vuotta sitten sai tupakoida joka paikassa, ehkä joskus ihmettelemme sitä, miksi median käyttöä ei aikoinaan rajoitettu.

Opetusguru on pohtinut teknologian mahdollisuuksia kouluissa.

”Teknologia pelastaa ihmiskunnan, mutta meillä ei ole yhteistä käsitystä, mitä sillä pitäisi tehdä koulussa. Toiset näkevät kehityksen teknologian kautta tapahtuvana, toisten visio on, että koulu on ainoa paikka missä pitäisi osata olla ilman sitä: paikka jossa kohdata ihmisiä ja käydä keskusteluja kasvokkain”, Sahlberg pohtii.

Tärkeintä on ymmärtää, että teknologia on työkalu ja miettiä, miten se voisi auttaa opetustyössä.

”On valitettavan yleistä, että ostetaan ensin laitteita ja mietitään sitten mitä niillä tehtäisiin.”

Hajanainen keskustelu voi johtaa outoihin lopputuloksiin.

”Jos toisaalta teknologia on ongelma eikä sitä osata hyödyntää, mutta samalla hankitaan sitä kouluihin, se on sama kuin tarjoaisi AA-kerhossa viinaa”, Sahlberg tuhahtaa.

Jokainen sukupolvi on omasta mielestään aina sen suurimman muutoksen keskellä. Sahlbergin mukaan ainakin koulutuksen ja oppimisen suhteen se on totta.

”Se aika alkaa olla ohi, jolloin laitettiin 25 saman ikäistä lasta samaan huoneeseen oppimaan samoja asioita samaan tahtiin. Teknologian hyödyntäminen mahdollistaa parhaimmillaan sen, että tietoja oppiakseen ei edes tarvitse mennä kouluun.”

Pasi Sahlberg

  • Syntynyt 1959
  • Kansainvälisesti tunnettu opetusalan asiantuntija, opettaja ja tietokirjailija
  • Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn johtaja 2009–2013
  • Työskennellyt opettajana, opettajankouluttajana sekä koulutusasiantuntijana eri puolilla maailmaa
  • Kirja Finnish Lessons (2011) on käännetty 26 kielelle ja se sai vuonna 2013 arvostetun Grawemeyer-palkinnon Yhdysvalloissa
  • Opettaa tällä hetkellä Suomessa ja Yhdysvalloissa kansainvälistä koulutuspolitiikkaa

Pasi Sahlbergin vinkit työelämän hallintaan:

Opettele sanomaan ei

Aina kun tulee uutta tarjolle, mieti, onko tämä todella sellaista, joka kuuluu omaan osaamiseen ja omaan työhön. Jos intuitio sanoo, että tästä ei seuraa hyvää, sano ei.

Kuria teknologiaan

Sovi itsesi kanssa, milloin luet meilit ja kontrolloi somen käyttöä. Se parantaa välittömästi työn laatua. Piippaukset ja ilmoitukset katkovat työtä ja ajatusta.

Tee mitä huvittaa

Organisaatiossa pitäisi olla edes puoli päivää viikossa, jolloin saa aikaa vain itselle: olla ulkona ilman puhelinta, lukea ja ideoida – vähän samaan tapaan kuin Googlella on aikaa omille projekteille. Perjantai on tällaiseen hyvä päivä, samalla pääsee rauhoittumaan viikonloppuun. Suomalaisessa peruskoulussahan on tämä hieno innovaatio ollut käytössä jo pitkään: kolme varttia töitä, vartti aikaa välitunnille, jossa kukaan ei sano mitä sinun täytyy tehdä.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013