( Hyvinvointi )

Kannattaako multitaskaus?

Teksti Sami Turunen
Kuva Atte Lakinnoro
Oppimalla organisoimaan asioita saa paljon aikaan. Sen sijaan monen asian huolellinen tekeminen yhtä aikaa ei vaan onnistu.

Koulutusvaikuttaja ja kirjailija Pasi Sahlberg on hieman myöhässä, mutta hän ilmoittaa siitä hyvissä ajoin, kuten hyviin tapoihin kuuluu. Paikalle saavuttuaan hän käväisee käsien pesulla, istuu kahvilan mukavaan nojatuoliin ja on läsnä: ei puhelinta, ei ”vastaan äkkiä tähän viestiin” -poukkoiluja.

Sahlberg tekee paljon asioita, moneen suuntaan. Parasta aikaa on päällä kolme kirjaprojektia ja tehtäviä kolmen maan opetusministerien johtoryhmissä. Hän opettaa Suomessa ja Yhdysvalloissa ja käy puhumassa tulevaisuuden koulutuksesta ympäri maailmaa.

”Tulin juuri Oulusta, jossa olen yliopiston hallituksen jäsen. Viime viikko meni Etelä-Koreassa, eilen olin Tukholmassa ministeriön koulukomission kokouksessa”, Sahlberg kertaa menojaan. Seuraavaksi lomalle Kroatiaan ja sitten Skotlannin opetusministerin ohjausryhmän kokoukseen.

Sahlberg on melkoinen multitaskaaja. Vai?

Hän on kuitenkin varovainen terminologian kanssa.

”Multitaskaus tarkoittaa monen asian tekemistä yhtä aikaa: ihminen voi lukea työasioita ja samalla syödä, vilkaista älypuhelinta, televisiokin voi olla vieressä auki”, hän aloittaa.

”Mutta mistä tahansa psykologian oppikirjasta löytyy se perusasia – valikoiva tarkkaavaisuus – että aivot eivät pysty käsittelemään kuin yhtä asiaa kerrallaan. Ihmisen päähän mahtuu informaatiota rajattomasti, ja aivot voivat oppia siirtämään nopeasti fokuksen kohteesta toiseen. Mutta on eri asia tehdä monta asiaa kuin tehdä ne kunnolla loppuun asti. Senhän sanoo talonpoikaisjärki.”

Jotkut kuvittelevat olevansa hyviä, toiset huonompia multitaskaajia. Sahlberg kertoo Stanfordin yliopiston tutkimuksesta, jossa osoittautui, että erityisesti ne omasta mielestään hyvät, jotka roikkuvat myös paljon sosiaalisessa mediassa, olivatkin erityisen huonoja monen asian hallitsemisessa.

Moni meistä tuntee ihmistyypin: se, jolla on koko ajan kauhea kiire, monta rautaa tulessa ja joka valittelee tekemisen paljoutta. Hän on kaikkialta myöhässä, tekee kaiken deadlinen jälkeen – jos silloinkaan – ja senkin vähän sinne päin. Amerikkalainen psykologi David Meyer on arvioinut, että multitasking laskee ihmisen tuottavuutta jopa 40 prosenttia. (HS 25.1.2015)

Älä keskeytä!

Sahlberg uskoo teknologiaan, mutta muistuttaa, että sen on palveltava ihmistä eikä toisinpäin.

”Sähköposti on pirun keksintö. Sehän ei ole vain lukemista, vaan se vaatii aina toimenpiteitä, lausuntoja tai kommentteja. Meilin kilahtaessa katoaa aina fokus siitä, mitä olet tekemässä.”

Sahlberg vastasi kuitenkin haastattelupyyntöön lähes välittömästi.

”Sinulla oli vain hyvää tuuria”, hän nauraa.

”Meilin käyttö on itsekurikysymys. Sieltä, samoin kuin somesta, odotetaan aina jotain hyvää ja positiivista, jotain mikä yllättää. Siksi se on niin koukuttava.”

Sahlbergin yllätti meilissä tieto vuoden 2016 Lego Prize -palkinnosta. Tanskalainen Lego Foundation myöntää sadantuhannen euron palkinnon henkilölle, joka tekee merkittävää työtä lasten elämän parantamiseksi ja on huippuasiantuntija oppimisessa leikkimisen kautta.

”Olen vähän odottanut hetkeä, että saisin aikaa omille projekteille. Palkinto mahdollistaa sen.”

Lisää puuhaa!

Jokainen tietää, miten oman ydintyön päälle täytyy excelöidä, budjetoida, ennustaa, hyväksyä, koordinoida. Pitää hoitaa kuittirumbaa, tehdä tilaukset, laatia raportteja, vahvistaa, varmistaa ja värkätä loputtomien pikkuasioiden kanssa. Sihteerit ovat kadonneet, jokainen on oman elämänsä assistentti.

Tämän kaltainen tekeminen ei ole kenenkään etu. Luulisi tyhmimmänkin työelämän tehostajan tajuavan, että ihminen ei kykene kaikkeen?

Sahlberg huokaa. ”Kulttuuri on muuttunut vahvasti yleisen tehokkuuden ja tuottavuuden korostamisen suuntaan, ja teknologian myötä kuvitellaan, että sitä voi jatkaa rajattomasti.”

Iän myötä moni oppii sanomaan ei, mutta varsinkin nuoremmat ottavat uransa alussa kaiken, mitä tarjotaan. Ja kun olet oikein hyvä ja uuttera, sinulle kasataan koko ajan lisää.

”Oman ajan hallinta ja työn organisointi ovatkin entistä tärkeämpiä taitoja. Ne, jotka sen osaavat, menestyvät.”

Kaiken tekeminen ei ole vain toimistovässyköiden ja asiantuntijoiden ongelma. Älypuhelimet ja sähköpostit ovat tulleet ammatteihin, joissa ei ole ennen tarvittu viestintää.

”Nykyään laivan tai painekattilan rakentajillakin on älypuhelimet mukana, ja ne vaativat huomiota. Yhä vähemmän on ammatteja, joissa saa tai on pakko keskittyä vain yhteen asiaan. Esimerkiksi aivokirurgi tai lentäjä eivät voi kohdistaa tarkkaavaisuuttaan mihin tahansa.”

Opi lisää!

Multitaskaus, monitekeminen ja kaiken hoitaminen, näyttäytyy yhä enemmän kirosanana, mutta voisiko siinä olla jotain hyvää? Sahlberg pohtii pitkään.

”Jos multitaskauksella tarkoitetaan sitä, että yhtä aikaa yritetään tehdä hirveästi asioita, siinä ei ole mitään hyvää. Se on luonnonvastaista. Sen sijaan jos opetellaan hallitsemaan monia asioita, siinä voi olla”, hän sanoo.

”Jos opit työssäsi aikatauluttamaan projekteja ja laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen, siitä saa eväitä myös siviiliin – lapsiperheen arkeen ruuanlaittoineen, siivouksineen ja menoineen. Oman elämän laatu voi parantua, jos oppii saamaan asioita aikaiseksi ja viemään ne loppuun. Työpaikoilla pitäisi panostaa enemmän näiden asioiden opetteluun.”

19.10.2016

Opetus opettelee teknologiaa

Älypuhelimet ovat iso syy siihen, että meidän pitää olla läsnä aina ja kaikkialla. Niiden takia myös työ liukuu yhä enemmän vapaa-aikaan. Pasi Sahlberg ei kuitenkaan lähde tuomitsemaan puhelimia kaiken pahan alkuna ja juurena.

”Olemme kehityksessä alkuvaiheessa, ilmiö on vasta 5–10 vuoden ikäinen. Vauhti on kuitenkin nopea, ja olemme kuin karkkikaupassa, jossa ihmetellään tarjonnan määrää. Uskon, että kun erilaiset negatiiviset vaikutukset alkavat näkyä ja ihmiset addiktoitua liikaa, tajutaan että eihän tässä ole mitään järkeä.”

Kehitys on vauhdikasta. Emme tiedä, onko puhelinta muutaman vuoden päästä edes enää olemassa siinä muodossa kuin sen nykyään tunnemme.

”Ihminen on kuitenkin sopeutunut moneen, ja ilman sitä kykyä emme olisi enää täällä. Teknologiaankin sopeudumme.”

Nuoret viettävät jo nyt eri medialaitteiden kanssa 8–10 tuntia vuorokaudessa. Sillä alkaa olla väistämättä vaikutuksia. Sahlberg uskoo, että samaan tapaan kuin aikoinaan lapsia on varoitettu viinan tai tupakan vaaroista, sama lisääntyy myös median kohdalla. Nyt kauhistelemme, miten 30 vuotta sitten sai tupakoida joka paikassa, ehkä joskus ihmettelemme sitä, miksi median käyttöä ei aikoinaan rajoitettu.

Opetusguru on pohtinut teknologian mahdollisuuksia kouluissa.

”Teknologia pelastaa ihmiskunnan, mutta meillä ei ole yhteistä käsitystä, mitä sillä pitäisi tehdä koulussa. Toiset näkevät kehityksen teknologian kautta tapahtuvana, toisten visio on, että koulu on ainoa paikka missä pitäisi osata olla ilman sitä: paikka jossa kohdata ihmisiä ja käydä keskusteluja kasvokkain”, Sahlberg pohtii.

Tärkeintä on ymmärtää, että teknologia on työkalu ja miettiä, miten se voisi auttaa opetustyössä.

”On valitettavan yleistä, että ostetaan ensin laitteita ja mietitään sitten mitä niillä tehtäisiin.”

Hajanainen keskustelu voi johtaa outoihin lopputuloksiin.

”Jos toisaalta teknologia on ongelma eikä sitä osata hyödyntää, mutta samalla hankitaan sitä kouluihin, se on sama kuin tarjoaisi AA-kerhossa viinaa”, Sahlberg tuhahtaa.

Jokainen sukupolvi on omasta mielestään aina sen suurimman muutoksen keskellä. Sahlbergin mukaan ainakin koulutuksen ja oppimisen suhteen se on totta.

”Se aika alkaa olla ohi, jolloin laitettiin 25 saman ikäistä lasta samaan huoneeseen oppimaan samoja asioita samaan tahtiin. Teknologian hyödyntäminen mahdollistaa parhaimmillaan sen, että tietoja oppiakseen ei edes tarvitse mennä kouluun.”

Pasi Sahlberg

  • Syntynyt 1959
  • Kansainvälisesti tunnettu opetusalan asiantuntija, opettaja ja tietokirjailija
  • Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn johtaja 2009–2013
  • Työskennellyt opettajana, opettajankouluttajana sekä koulutusasiantuntijana eri puolilla maailmaa
  • Kirja Finnish Lessons (2011) on käännetty 26 kielelle ja se sai vuonna 2013 arvostetun Grawemeyer-palkinnon Yhdysvalloissa
  • Opettaa tällä hetkellä Suomessa ja Yhdysvalloissa kansainvälistä koulutuspolitiikkaa

Pasi Sahlbergin vinkit työelämän hallintaan:

Opettele sanomaan ei

Aina kun tulee uutta tarjolle, mieti, onko tämä todella sellaista, joka kuuluu omaan osaamiseen ja omaan työhön. Jos intuitio sanoo, että tästä ei seuraa hyvää, sano ei.

Kuria teknologiaan

Sovi itsesi kanssa, milloin luet meilit ja kontrolloi somen käyttöä. Se parantaa välittömästi työn laatua. Piippaukset ja ilmoitukset katkovat työtä ja ajatusta.

Tee mitä huvittaa

Organisaatiossa pitäisi olla edes puoli päivää viikossa, jolloin saa aikaa vain itselle: olla ulkona ilman puhelinta, lukea ja ideoida – vähän samaan tapaan kuin Googlella on aikaa omille projekteille. Perjantai on tällaiseen hyvä päivä, samalla pääsee rauhoittumaan viikonloppuun. Suomalaisessa peruskoulussahan on tämä hieno innovaatio ollut käytössä jo pitkään: kolme varttia töitä, vartti aikaa välitunnille, jossa kukaan ei sano mitä sinun täytyy tehdä.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Itsejohtaminen vuonna 2017 – keinot ja työkalut

Itsejohtaminen on erottamaton osa tulevaisuuden työelämää. Samalla se on keino kehittää omaa viihtyvyyttämme ja tuloksellisuuttamme – nyt. Tavoitteemme vaatii avukseen työkaluja. Annan sinulle viisi itselleni tärkeintä työkalua, joilla päästä alkuun.

  1. My legacy, my purpose. Itsejohtaminen perustuu määrätietoisuuteen. Kun tiedämme täsmälleen, mitä arvoja tai tarkoitusta edistämme, voimme toimia vapaasti tämän tarkoituksen piirissä. Esimerkiksi Slushissa vapaaehtoiset voivat tehdä lähes mitä tahansa, kunhan se edistää yrittäjien elämää. Mutta mikä on sinun elämäsi tarkoitus? Mistä haluat sinut muistettavan? Haluan, että määrität itsellesi yhden lauseen, joka on tavoitteenasi. Hae inspiraatiota Yhdysvaltojen suurmiehestä: Lincoln lopetti orjuuden, Kennedy pysäytti Kylmän Sodan. Kirjoita tämä lause ylös ja kysy jokaisen päivän päätteeksi itseltäsi: oletko lähempänä maalia?
  2. Eat the frog. Mark Twainin sanoin: ”Jos tehtäväsi on syödä sammakko, kannattaa se syödä heti aamulla. Jos syötävänä on kaksi sammakkoa, kannattaa aloittaa syöminen suuremmasta.” Toisin sanoen, rakenna päiväsi siten, että tehtävien tärkeys- ja suuruusjärjestys on aleneva. Aloita päivän kriittisimmästä, vaikeimmasta tehtävästä. Ihminen on tuottavuuden ja keskittymisen osalta tehokas vain pari kolme tuntia päivässä. Harkitse tarkasti, mihin nämä tunnit käytät. Kun tärkein tehtävä on ohi, siirry seuraavaksi helpompaan tehtävään. Toista tätä niin, että rentoudut viimeiset tunnit ennen nukkumaanmenoa.
  3. To-do listat. Ehdoton työkalu jokaiselle itsensä johtajalle. Miten tarkalleen näitä tulisi käyttää? Suosittelen kahden listan lähestymistapaa. Ensimmäiseen listaan laitat kaiken, mitä sinun ylipäänsä tulee elämässä tehdä: osta pyykinpesuainetta, tee kirjanpitokurssin harjoitukset, vastaa asiakkaan sähköposteihin, lähetä äidille kukkia ym. Nämä on syytä jakaa aihealueittain omiin tarpeisiin peilaten: työ, arki, harrastukset. Toinen lista taas on asioille, jotka sinun tulee tehdä juuri tänään. Tee jokaiselle päivälle oma lista, mieluiten jo edellisenä iltana. Laita listalle asiat, jotka haluat tehdä kyseisenä päivänä valmiiksi. Tärkeintä on, että jokaisessa työtehtävässä on selkeä alku- ja loppupiste. Tämä helpottaa tehtävään tarttumista ja antaa tuntuvamman tyytyväisyyden tunteen sen valmistuttua. Paljonko tällä listalla tulisi olla asioita? Jos et keksi muuta, laita jokaisen päivän listaan ainakin viisi asiaa. Kun saat ne tehtyä, voit päättää riittääkö energiasi muuhun. Joka tapauksessa olet jo onnistunut!
  4. Älypuhelimen käytön tarkoituksenmukaisuus. Puhuin edellisessä blogissani älypuhelimen kumppanuusajatuksesta. Tämä vaatii tarkoituksenmukaisuutta älypuhelimen käytössä. Tätä edistääkseni suosittelen kaikkien paitsi viestisovellusten ilmoitusten ottamista pois käytöstä kokonaan. Uusi Instagram-seuraaja, Tinder-pari tai edes uutisotsikko ei ole huomiosi arvoinen. Itsejohtaminen on autonomiaa, jonka tulee ulottua erityisesti keskittymiskykyysi. Suosittelen myös kaikkien ilmoitusäänten poistamista käytöstä. Mielestäni ainoa puhelimesta kuuluva viestiääni on soittoääni. Puhelimen lähettämät ilmoitusäänet viestivät sinulle: ”ota minut käteesi!” Keskittymiskyky on arvokkain resurssimme ärsykerikkaassa informaatioyhteiskunnassa. Se on menestyksen perusta – älä päästä siitä liian helposti irti.
  5. Two hour rule. https://medium.com/personal-growth/the-2-hour-rule-the-genius-of-einstein-darwin-and-nietzsche-applied-b276acce84c

Olemme saaneet itsellemme suunnan, päämäärän ja työkalut sinne etenemiseen. Mutta miten voimme tarkistaa kulkemamme taipaleen oikeellisuuden? Reflektoimalla! Tähän suosittelen työkaluksi Zat Ranan blogissaan esittelemää kahden tunnin sääntöä. Käytä kerran viikossa kaksi tuntia aikaasi reflektoivaan ajatteluun. Toisin sanoen sulje itsesi tyhjään huoneeseen ilman häiriötekijöitä (puhelin, tietokone, kirjat ym.). Ota mukaan kynä sekä paperia ja pohdi elämääsi parin tunnin verran. Alkuun pääset blogissa olevilla kysymyksillä kuten ”olenko tyytyväinen tämän hetkiseen työn ja vapaa-ajan tasapainoon, haluaisinko muuttaa jotain?” Tärkeintä antia on kuitenkin ajatusten vapaajuoksun tuottamat hedelmät. Kenties löydät itsestäsi jotain ihan uutta – minä löysin.

Itsejohtaminen on yksinkertaista, muttei helppoa. Näillä eväillä pääset alkuun, jonka jälkeen löydät ne omat tärkeimmät keinot. Mikäli jäit kaipaamaan lisää mieltä avartavaa kirjallisuutta, haluan jättää sinulle kolme aihepiirin teosta.

Kirjallisuutta

  • Reinventing organizations – Frederic Laloux, itsejohtamisen kasvava tarve yhteiskunnassa
  • The New SuperLeaderships – Charles Manz, Henry Sims, keinoja itsejohtamisen luomiseen organisaatiossa
  • The Seven Habits of Highly Effective People – Stephen Covey, työkaluja omaan itsejohtamiseen

Antti Poikolainen

Lue myös edellinen blogini itsejohtamisesta

Kirjoittaja on 4. vuoden yrityksen johtamisen opiskelija Tampereen yliopistossa. Opintojen ohella hän toimii ainejärjestönsä Boomi ry:n puheenjohtajana.

24.11.2017
Uusi perhevapaajärjestelmä rakennettava joustavuuden periaatteelle

Isien perhevapaat ovat keskeinen osa käynnissä olevaa perhevapaauudistusta. Koska tavoitteena on edistää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa, isille korvamerkittyjä perhevapaita pitää myös lisätä. Jotta tästä vapaiden lisäämisestä olisi hyötyä, olisi isien alettava aktiivisemmin käyttää jo nyt heille korvamerkittyjä vapaita, vapaasti jaettavista vapaista puhumattakaan.

Isät käyttävät ensisijaisesti heille korvamerkittyjä, ansiosidonnaisesti korvattavia vapaita. Monessa perheessä isä käyttää vain ja ainoastaan ne kolme viikkoa, jotka nykyisessä perhevapaajärjestelmässä voi käyttää samaan aikaan äidin pitämien vapaiden kanssa. Tämä kolme viikkoa on toki perheelle hyvin tärkeä ajanjakso, mutta perhevapaiden jälkeisen perhevastuun jakautumisen kannalta olisi tärkeää, että isät käyttäisivät vapaita myös siten, että he ovat yksin vastuussa lapsesta äidin ollessa töissä.

Isien käyttämien perhevapaiden lisäämiseksi pitää käyttää kaikki mahdolliset keinot. Etuusjärjestelmän pitää ohjata ja mahdollistaa, ei estää tai rajoittaa. Työnantajalla ja työntekijällä tulee olla vapaus sopia vapaiden käytöstä haluamallaan tavalla etuusjärjestelmän estämättä. Tämän lisäksi tarvitaan myös nykyisen kaltainen subjektiivinen oikeus vapaiden pitämiseen ilmoitusaikaa noudattaen ja jaksojen määrää mahdollisesti rajoittaen.

Vaikka totaalinen poissaolo töistä useimmissa tapauksissa onkin mahdollinen, saattaa se tuntua hankalalta sekä työnantajalle että työntekijälle. Tällaisissa tapauksissa osa-aikainen perhevapaa olisi loistava vaihtoehto. Nykyään perhevapaan osa-aikaisuus on mahdollista vain vanhempainvapaan osalta siten, että isä ja äiti vuorottelevat töissä ja kotona. Tähän järjestelyyn ei siis voi käyttää isyysvapaapäiviä eikä isä voi olla osa-aikaisella isyysvapaalla äidin ollessa osan viikkoa kotihoidontuella. Tämä pitää korjata perhevapaajärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Ollessani itse viisi kuukautta kotona lapsen kanssa huomasin ajan kuluessa kaipaavani yhä enemmän vastapainoa lapsiarjelle. Aika kotona oli korvaamatonta, mutta töihin palatessani osasin arvostaa aivan uudella tavalla työrauhaa. Uskon, että vuorottelemalla kotona ja töissä pystyisin nauttimaan molemmista elämäni osa-alueista enemmän. Olen puhunut asiasta myös esimieheni kanssa ja hän totesi pitävänsä minut mahdollisen tulevan perhevapaani aikana mieluummin pidemmän aikaa osittain töissä kuin lyhyemmän aikaa kokonaan vapaalla. Etuusjärjestelmä ei tätä mallia kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista.

Kaikkiin töihin jaetut perhevapaat eivät sovi, mutta useisiin kyllä. Parhaassa tapauksessa kaikki osapuolet voittavat. Kummankin vanhemman työnantajat saavat työntekijänsä osittain käyttöön myös perhevapaiden aikana, vanhemmat saavat töistä vastapainoa kotona ololle ja lapsi saa luoda läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa.

Kosti Hyyppä
Asiamies, Isä

Tutustu myös maanantaina lanseerattuun isäaikaa.fi -kampanjaan, jossa tuodaan hyvällä tavalla esiin isän vapaiden merkitys. ”Vanhemmuus on elämäsi tärkein tehtävä. Ota isäaikaa. Perhevapaasta hyötyvät niin isä, lapsi kuin parisuhdekin.”

10.11.2017
Ryhtyisinkö vielä yrittäjäksi? – vuoropuhelua yrittäjän ja yrittäjyyttä pohtivan välillä

Mahdollisen tulevan yrittäjän Kari Leppilahden ja nykyisen yrittäjän Kaisa Kokkosen ajatuksia asiantuntijayrittäjyydestä.

Kari: Ikää mittarissa vasta 60, mutta pitkä ura taloushallinnon ja -johdon tehtävissä useissa eri yrityksissä on kohdallani tällä erää päättymässä. Yrittäjyyteen taasen läheisesti liittyy lähes 20 vuoden rupeama franchising -työnantajan palveluksessa ja ketjun johdossa, eli myös toimitusjohtajakokemusta löytyy. Siksipä pohdintaan: ryhtyisinkö yrittäjäksi vai tyytyisinkö niin sanottuun eläkeputkeen ja ansiosidonnaisen nostoon – siinä sivussa työhakemuksia tehden ja mahdollisia työpaikkoja tutkaillen.

Työvuosia olisi kuitenkin vielä tarjolla 5-10 ja yrittäjänä voisin tarjota kokemustani esimerkiksi lyhyissä projekteissa ja konsultoinneissa – tai väliaikaisena vuokratalousjohtajana. Juuri tällainen ’väliaikainen’ olen viimeisen vuoden ollut, tosin ihan työsuhteessa.

Kaisa: Olen ollut yrittäjänä reilut kuusi vuotta, sitä ennen palkansaajana yli 20 vuotta talousjohdon tehtävissä. Teen talousjohdon, rahoituksen ja yritysjärjestelyjen konsultointia Akeba Oy:ssä. Pääpaino on ollut asiakkaissa, joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, mutta konsultoin myös pieniä yrityksiä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tyypillisesti teen työtä isoissa muutoshankkeissa tai vaikka listautumisprojekteissa osana projektitiimiä tai tiimin vetäjänä.

Päätin ryhtyä yrittäjäksi muuttaessamme Hyvinkäälle – elämään tuli muutenkin isoja muutoksia ja aika tuntui sopivalta. Asia oli pohdituttanut minua jo pitkään. Projektiluontoiset hankkeet ja   kehitystyö sekä yritysjärjestelyt olivat minusta mukavinta, mitä voi töissä tehdä. Nyt teen vain asiakasprojekteja – ja todella nautin työstäni.

Kari: Mutta ne yrittäjän riskit! Löytyykö yritykselle liikeidea, joka tuo asiakkaita ja työtehtäviä – paljonko pitää panostaa rahaa markkinointiin, että saa nimensä näkyviin ja kauanko tämä vaihe kestää? Minkä kokoinen pitäisi olla starttivaiheen vaatima pääoma?

Kaisa: Ihan samat asiat mietityttivät minuakin. Yrityksen toiminta-ajatus ja asiakasprojektien luonne selvisivät käytännössä vasta kun päätös yrittäjyydestä oli syntynyt ja ensimmäiset asiakkaat saatu. Autan yrityksiä muutostilanteissa – projektiosaamista ei kaikista yrityksistä löydy. Osaan myös auttaa kysymyksissä liittyen esim. pörssiyhtiönä toimimiseen tai hyvään hallinnointitapaan.

Alussa nettisivujen luonti oli isoin markkinointisatsaus. Halusin sivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – lisäksi satsasin visuaaliseen ilmeeseen, koska se on minulle tärkeää. Olin myös mukana erilaisissa tapahtumissa jakamassa käyntikortteja sekä keskustelemassa potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiantuntijatyö ei tarvitse suuria alkupanostuksia muuhun kuin verkostoitumiseen ja näkymiseen alan tilaisuuksissa. Minä käytin alussa muutamia tuhansia euroja nettisivuihin, käyntikortteihin ja mainoksiin.

Kari: Mitäs sitten, jos homma ei lähdekään lentoon? Ja yrityksen joutuu lopettamaan joko kokonaan tai sitten tilanne on vaikkapa sellainen että löytyy puoleksi vuodeksi projekti, mutta toinen puoli vuodesta menee ilman toimeksiantoja?

Kaisa: Alussa on hyvä varautua siihen, että on hiljaisempaa, kun yrityksen toimintaa ei vielä tunneta. On hyvä laskea, millä tulee toimeen ja selvittää jo etukäteen, mitä tehdä, jos ei selviä kaikista maksuista. Jokainen asiakastyö on hyvä tehdä niin, että asiakas suosittelee sinua seuraavalle. Asiakkaiden väliin on mielestäni hyväkin jäädä taukoja, että ehtii verkostoitua, suunnitella/parantaa palveluita ja tehdä asiakasmateriaalia. Kehittää siis omaa tekemistään eri tavoilla.

Kari: TE-keskuksen tulkinta ”palkansaaja vai yrittäjä” arveluttaa. TE-toimisto selvittää, oletko työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä. Arviointi ei kuitenkaan välttämättä ole yhdenmukainen esimerkiksi verotuksessa tehtyjen ratkaisujen kanssa (sic). Ja jos olet yrittäjä, niin tutkitaan, oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä. Tulkinta sitten vaikuttaa työttömyysetuuteen/työttömyysturvaan. Mielestäni pitäisi olla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyden käynnistämistä ansiosidonnaisella vähintään vuoden ajan – mutta ei taida onnistua? Ja mikä on tulkinta em. tilanteessa, jossa toimeksianto löytyy puoleksi vuodeksi, mutta sitten on hiljaista?

Entäpäs verottajan tulkinta – ”palkkaa vai yritystuloa/työkorvausta”. Verottajalta löytyy aiheesta sivukaupalla tekstiä, mutta kuitenkin viime kädessä ratkaisu tehdään ns. kokonaisarvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. Eli täyttä varmuutta tulkinnasta ei ole. Vanhemmat ja kokeneemmat varoittelevat, että vaikka olisi yritys ja rekisterit kunnossa, niin jos on vain yksi asiakas, saattaa verottaja tulkita yrittämisen työsuhteeksi – ja sehän se kalliiksi tulee.

Yllä olevan perusteella voi käydä niin, että verottajan mielestä olet työsuhteessa eli palkansaaja ja TE-keskuksen mukaan oletkin yrittäjä, eli palkansaajan työttömyysturvan ulkopuolella?

Kaisa: Juuri samoja asioita mietin ja selvittelin itselleni ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Minulle oli selvää, että halusin kokopäivätoimiseksi. Jos toimii yrittäjänä, on tärkeää, että kaikki yrittäjyyden tunnusmerkit löytyvät: mm. asiakassopimukset ovat kunnossa, omat ja yrityksen varat ja velat ovat erikseen, markkinointi, nettisivut.

Sosiaaliturvan pohdinta oli haasteellisinta. Mitä tapahtuu, jos kukaan ei osta yrityksen palveluita – minkälaista korvausta saa ja kuinka kauan? Sain hyvin apua mm. Suomen Ekonomeista ja yrittäjien eläkekassasta.

Sekin selvisi, että yrittäjän sosiaaliturva riippuu siitä, minkälaisen turvan itse itselleen hankkii.

Ekonomien työttömyysturva-asiantuntija Mari Kettunen:

Verrattuna palkansaajiin yrittäjä vastaa itse oman sosiaaliturvansa järjestämisestä. Lakisääteinen YEL-vakuutus turvaa yrittäjän toimeentuloa elämän muutostilanteissa.

Yrittäjä määrittelee itse, minkälaisella summalla vakuuttaa itsensä. Mitä suuremmaksi yrittäjä määrittelee ns. YEL-työtulonsa, sitä vahvempi on sosiaaliturva, mutta myös vakuutusmaksut ovat korkeammat. YEL-vakuutuksen myötä yrittäjä voi saada turvaa sairastumisen, eläkkeelle jäämisen ja perheenlisäyksen kohdatessa. Yrittäjän on myös mahdollista valita YEL-vakuutukseensa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa työssä, työmatkalla ja työpaikalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Lisätietoja YEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä.

Yrittäjä voi olla myös oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyyden kohdatessa, kunhan hän on vakuuttanut itsensä oikeassa työttömyyskassassa (IAET-kassa tai AYT-kassa) ja täyttää muut ansiopäivärahan saamisen edellytykset.

Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, ota välittömästi yhteys Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan, jotta saat ajantasaista tietoa työttömyysturvastasi ja työttömyyskassojen jäsenyysvaihtoehdoista.

Työttömyysturvaneuvontamme palvelee: ma-to klo 9-12 numerosta 020 693 273 tai työttömyysturva@ekonomit.fi.

07.11.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013