( Kylteri )

Kauppatieteiden maine ohjaa hakijoita

Salla Salokanto
  • Vuonna 2006 Aallon Kauppakorkeakouluun hyväksytyistä hakijoista 47,1 prosenttia oli naisia. Vuonna 2016 määrä oli laskenut 30,0 prosenttiin.
Aalto-yliopistossa on havahduttu siihen, että aloittavista opiskelijoista yhä harvempi on nainen. Laskevaan trendiin halutaan tarttua.

Tilastot ovat yksiselitteiset: Aalto-yliopistoon valitaan aiempaa vähemmän naisia opiskelemaan kauppatieteitä. Suunta on ollut alaspäin jo kymmenen vuotta – vuonna 2006 kandidaatintutkintoa opiskelemaan valituista naisia oli 47 prosenttia, kun vuonna 2016 osuus oli laskenut 30 prosenttiin. Kehityksen suunta ja naisten osuuden kutistuminen on tuntunut monista ylipäätään yllättävältä, mutta samanlaista kehitystä on havaittu myös esimerkiksi Norjan kauppakorkeakouluja tutkittaessa.

Aallon kauppakorkeakoulussa ilmiöön halutaan reagoida oikein. Vuonna 2013 perustettiin dekaanin aloitteesta työryhmä selvittämään tilannetta ja sen syitä. Sittemmin yliopisto on tilannut aiheesta myös kaksi gradua, joiden avulla ilmiöstä halutaan saada ote. Joulukuussa hyväksytty Minna Rissasen tutkimus kauppatieteiden maineesta lukiolaisten keskuudessa osoittaa, että tulevaisuuttaan ja jatko-opiskelujaan pohtivien nuorten naisten keskuudessa kauppatieteitä ei pidetä houkuttelevana vaihtoehtona.

Strategiaa pääaineenaan opiskellut Rissanen perehtyi tutkimuksessaan lukiolaisten ja opinto-ohjaajien mielikuviin kauppatieteistä opiskelualana. Hän haastatteli lukiolaisia heidän tulevaisuudensuunnitelmistaan ja selvitti samalla, millaisia mielikuvia heillä oli kauppatieteiden opiskelusta ja opiskelijoista. Lisäksi hän selvitti, millaisia ajatuksia lukiolaisia ohjaavilla opinto-ohjaajilla on alasta.

”Keskustelimme lukiolaisten kanssa laajasti heidän tulevaisuudensuunnitelmistaan ja niitä koskevista arvoista ja ajatuksista. Sen jälkeen selvitin/selvitimme heidän kauppatieteiden opiskeluita koskevista ajatuksistaan tarkemmin”, Rissanen kertoo.

Onko alan maine yksipuolinen?

Kaikki lukiolaiset näkivät haastatteluissa kauppatieteellisen alan maineen melko samanlaisena. Lukiolaisten kommenteissa toistuivat kilpailu, liike-elämässä menestyminen ja numero-osaaminen. Rissasen tutkimuksessa nämä piirteet toistuivat yhtä lailla lukiolaisten miesten ja naisten kuin opinto-ohjaajienkin puheessa. Puheet puolestaan muokkaavat mielikuvia voimakkaasti.

”Menestyminen ja kilpailu korostuvat mielikuvissa entisestään, kun kansainvälisten rankinglistojen ja akkreditointien painotus viestinnässä lisääntyy. Kauppakorkeakoulujen maine pohjautuu hieman suppeasti näihin seikkoihin”, Rissanen selittää.

Haastatteluissaan Rissanen havaitsi, että opiskelijoiden maailmassa tulevaisuutta koskevat toiveet ja tavoitteet jakautuivat sukupuolen mukaan: lukiolaiset miesopiskelijat puhuivat menestymisestä, johtamisesta ja kilpailusta huomattavasti positiivisemmin kuin samanikäiset naiset. Tästä syystä miesopiskelijat myös arvioivat kauppakorkeakoulujen nykyisen maineen positiivisemmaksi. Haastattelujen perusteella naiset sen sijaan arvostivat tulevaisuudensuunnitelmissaan toisenlaisia asioita.

”Lukiolaisten arvomaailmat olivat haastattelujen perusteella ylipäätään varsin sukupuolittuneet. Naisopiskelijat pitivät tulevalla urallaan tärkeinä ennen kaikkea merkityksellisyyttä, auttamista ja ihmisläheisyyttä. Tällaisia asioita opiskelijat eivät mielikuvissaan liittäneet kauppakorkeakouluihin”, Rissanen kuvailee.

Kauppakorkeakoulujen ja alan maine ei siis vastannut hakemista pohtivien naisten toiveita ja tavoitteita. Rissasen mukaan kyse on ennen kaikkea siitä, että kauppakorkeakoulujen maineessa alan monipuoliset mahdollisuudet jäävät osin pimentoon.

”Naisetkin voisivat innostua kauppatieteistä enemmän, jos heidän mielikuvansa alasta vastaisi paremmin heidän tavoitteitaan.”

Monenlaiset urat esiin

Ratkaisun avain piilee Minna Rissasen mukaan kauppatieteiden maineen monipuolistamisessa. Alasta voisi nostaa aktiivisesti esiin esimerkiksi ihmisläheisyyttä, työskenteleehän suuri osa ekonomeista juuri erilaisten ihmisten ja asiakassuhteiden parissa.

Koulutuksen järjestäjillä on vakiintuneina ja arvostettuina toimijoina hyvät mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Rissanen arvioi, että yliopistot voisivat kiinnittää viesteissään aiempaa enemmän huomiota ekonomien monenlaisiin mahdollisuuksiin ja uriin. Myös nuorille kohdennetun markkinoinnin valinnoilla on konkreettisesti väliä.

”Aallonkin materiaaleissa korostuvat kansainvälisissä vertailuissa huomioitavat asiat, kuten menestyminen, johtajuus ja kilpailu. Markkinointi puolestaan heijastui lukiolaisten puheisiin yllättävän suoraan: lukiolaiset käyttivät materiaalien sanavalintoja ja ilmauksia lähes sellaisinaan”, Rissanen kuvaa.

”Lisäksi opiskelijat antoivat suoraa palautetta siitä, että vierailijaluennoille saattoi tulla puhumaan ainoastaan miehiä. Tällaisissa tilanteissa monenlaiset ja erilaisia valintoja tehneet esiintyjät saattaisivat avartaa kuvaa siitä, kenelle kauppatieteet ja niiden opiskelu kuuluvat.”

Monipuolistuvan markkinoinnin lisäksi tarvitaan kuitenkin monipuolista arkipuhetta. Päivittäisissä keskusteluissa alan maine rakentuu pikkuhiljaa, ja tuttujen mielipiteet voivat vaikuttaa mielikuviin markkinointimateriaaleja paljon voimakkaammin.

”Opintojaan suunnittelevien nuorten olisi tärkeää nähdä kauppatieteen alan tarjoamia erilaisia mahdollisuuksia”, Rissanen summaa.

”Jokainen voi purkaa kaksijakoisuutta pitämällä esillä erilaisia uratarinoita ja kertomalla, mihin kaikkialle ekonomit todella työelämässä päätyvät. Maine syntyy siitä, miten me arjessa kauppatieteistä puhumme.”

12.4.2017

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013