( Kansainvälisyys )

Koti kasvoi Norjaan

Teksti Päivi Maaniitty
Kuvat Audun Braastad/NTB/MVphotos
  • Miia Kivimäki-Larsen kaipaa yhteyttä Suomeen, mutta ei harkitse muuttoa takaisin ainakaan tässä vaiheessa. Mukava työ ja lapset pitävät perheen Norjassa.
  • Kivimäki-Larsenin mukaan norjalaisilla on sisäänrakennettu kiinnostus ulkoilmaurheiluun. Luontoon lähdetään paitsi hiihtämään ja laskettelemaan, myös retkeilemään.
Miia Kivimäki-Larsen yhdistää arjessaan pankkityön ja perhe-elämän. Norjassa se onnistuu erityisen hyvin.

Ulkomailla työskentely ei aina tarkoita uusien haasteiden etsimistä tai edes pyrkimistä uralla eteenpäin. Toisinaan sitä vain huomaa kotiutuneensa vieraaseen maahan ja solahtaneensa sen elämänmenoon vuosien varrella vaivattomasti.

Miia Kivimäki-Larsen hakee välillä suomen kielen sanoja, ja puheessa kuuluu hitunen ruotsintapaista aksenttia. 12 vuotta Oslossa ovat saaneet norjan kielen tarttumaan. Hän on palannut kaksi kuukautta sitten äitiyslomalta takaisin työmaalleen Nordeaan. Titteli on vaihtunut entisestä Senior Business Controllerista Business Developeriksi ja Collateral Manageriksi. Uudessa tehtävässä Kivimäki-Larsenin vastuulla on asuntolainojen hinnoittelu.

”Seuraan esimerkiksi asuntomarkkinoita, sitä, miten kilpailijat hinnoittelevat ja sitä, mitä media sanoo. Collateral Managerin roolissa olen vastuussa asuntoluottojen vakuusprosessista. Katson, että pankilla on tarvittava vakuusmäärä asuntoluotoille, ja seuraan portfolion kehitystä. Halusin hidastaa tahtia ja ennen kaikkea työn, johon ei kuulu matkustamista”, Kivimäki-Larsen toteaa.

Norjalainen mies Tore työskentelee työnantajajärjestössä poliittisena neuvonantajana. Pariskunnan kolme lasta, 7-vuotias Kasper, 4-vuotias Emma ja 1,5-vuotias Maia pitävät huolen siitä, ettei tekeminen lopu kotona kesken.

Kivimäki-Larsenit asuvat Askerissa, noin 20 kilometrin päässä Oslon keskustasta.

”Se on tavallaan paikallinen Espoo. Kuljen töihin julkisilla reilussa puolessa tunnissa”, sanoo Miia.

Helppo muutto

Kivimäki-Larsen lähti Osloon lukion jälkeen vuodeksi tekemään töitä hotellissa ravintola- ja siivouspuolella. Samalla matkalla hän tapasi nykyisen aviomiehensä. Matkan jälkeen tie kävi takaisin Suomeen ja Vaasan yliopistoon opiskelemaan kauppatieteitä. Puoliso tuli Suomeen Åbo Akademiin lukemaan valtiotieteitä ja journalismia.

Laskentatoimea pääaineenaan lukenut Kivimäki-Larsen valmistui vuonna 2006. Perhe asui Suomessa yhteensä kuusi vuotta. Miia työskenteli jo gradua tehdessään Nordean Contact Centerissä Vaasassa. Toren työllistyminen vieraassa maassa oli vaikeampaa, koska suomen kieli ei sujunut.

Silloin tuli mieleen lähteä pariksi vuodeksi Norjaan.

”Tore haki Suomessa noin 30–40 työpaikkaa ja pääsi haastatteluun kerran tai kaksi. Oslossa hän sai heti ensimmäisen hakemansa paikan. Minä hain Nordic Controllerin paikkaa Oslosta Nordean sisäisellä siirrolla”, kertoo Miia.

Suunnitellut pari Norjan-vuotta ovat sittemmin venähtäneet lastenkin tulon myötä kahdeksitoista. Asettuminen oli helppoa, koska kaupunki ja maa olivat tuttuja. Muuton jälkeen myös parin kotikieli vaihtui englannin ja ruotsin sijasta norjaan.

Tärkeä vapaa-aika

Työ Nordeassa on tarjonnut haasteita ja kehittymismahdollisuuksia, ja tittelit ovat vaihtuneet tilanteiden mukaan. Controllerina Kivimäki-Larsen teki töitä suomalaisten, ruotsalaisten, tanskalaisten ja norjalaisten yksiköissä. Viikosta vierähti usein päivä tai kaksi työmatkoilla.

Työkielenä oli englanti, ja kokouksissa ja sähköposteissa puhuttiin norja-ruotsia.

”Minulla ei ole koskaan ollut superambitioita olla johtotehtävissä, mutta tietty vaatimustaso töissä täytyy olla. Muuten käy tylsäksi.”

Kolmannelta äitiyslomalta viime syksynä palattuaan Kivimäki-Larsen halusi muuttaa työnkuvaansa niin, ettei siihen kuuluisi enää matkustelua tai ylitöitä. Nykyisessä roolissaan hän tekee töitä vain norjalaisten henkilöasiakkaiden laina-asioiden kanssa.

Norjassa ymmärretään erityisen hyvin työntekijöiden halu panostaa perheeseen ja vapaa-aikaan.

”En ole koskaan ollut Suomessa niin sanotusti aikuisten töissä, joten työkulttuurien vertaaminen maiden välillä on vaikeaa. Norjassa kuitenkin vapaa-ajan ja yksityiselämän arvostus on hyvin suurta, oli kyse sitten harrastuksista tai perhe-elämästä.”

Se näkyy työpaikoilla etenkin perjantaisin.

”Oma kokemukseni on, että palavereja pidetään hyvin harvoin viikolla neljän jälkeen tai perjantaisin kahden–kolmen jälkeen. Silloin naulakot ovat täynnä reissuun ja mökeille lähtevien pusseja ja kasseja – talvisin suksikasseja. Jos joku olisi perjantaina viideltä töissä, sitä ihmeteltäisiin ja tultaisiin kysymään, onko kaikki kunnossa. Kolmelta lähteminen on normaalia”, kuvaa Kivimäki-Larsen.

Tulot vastaan kulut

Työaika joustaa, kuten usein Suomessakin, ja toimistolla pyritään olemaan paikalla ainakin yhdeksästä kolmeen. Kelloon kuitenkin katsotaan harvoin. Myös etäpäivien pitäminen on yleistä. Tärkeintä ei ole työpaikalla istuminen vaan se, että työt hoituvat sovitusti.

Suomalaisessa mediassa norjalaisten korkea palkkataso, varsinkin hoitoalalla, nousee usein esiin. Kivimäki-Larsen huomauttaa, että jutuista jää usein toinen puoli kertomatta.

”En osaa verrata maiden palkkatasoja keskenään, mutta kulut ovat täällä myös aika hurjat. Se pitää muistaa, kun puhutaan tuloeroista.”

Asunnot ovat hintavia varsinkin Oslon seudulla, ja myös autoilun kustannukset ovat korkealla. Myös liha, maitotuotteet, alkoholi ja tupakka ovat kalliita.

”Jauhelihan tarjoushinta on Norjassa noin 8–10 euroa kilolta”, vertaa Kivimäki-Larsen.

Suojassa talouden myrskyiltä

Muuta Eurooppaa viime vuosina kolhinut taantuma on jättänyt Norjan pääosin rauhaan. Työttömyys oli pahimmillaan viiden prosentin luokkaa ja on nyt laskenut neljään prosenttiin.

”Pahin tuntuu menneen ohi, ja ’pahin’ oli kovin lievä Suomeen ja muuhun Eurooppaan verrattuna. Täällä esimerkiksi öljyn hinta vaikuttaa taloustilanteeseen enemmän kuin monet muut asiat.”

Asuntojen hintojen nousu on saanut Norjassakin aikaan lainaehtojen tiukentumisen. Sijoitusasunnon ostajalta vaaditaan entistä enemmän omaa pääomaa, eikä esimerkiksi lyhennysvapaata saa pitää, jos lainasta on jäljellä enemmän kuin 60 prosenttia asunnon arvosta.

Uudet ehdot tulivat voimaan vuoden 2017 alussa, ja ne päättyvät nykymuodossaan kesäkuun lopussa vuonna 2018. Säännöt luotiin muun muassa helpottamaan ensiasunnon ostajien mahdollisuuksia ostaa oma asunto. Asuntojen hinnat olivat olleet pitkään rajussa nousussa etenkin Oslon seudulla, ja sen myötä kasvoi myös norjalaisten velkaisuusaste. Säännöillä on ollut vaikutusta. hintoihin.

”Huhtikuusta asti hinnat ovat laskeneet vauhdilla. Pudotusta on esimerkiksi Oslon seudulla tullut jo 10,5 prosenttia. Vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin hinnat nousivat parisenkymmentä prosenttia”, laskee asuntokauppaa näköalapaikalta seuraava Kivimäki-Larsen.

Työkielenä muuminorja

Oslon Nordeassa työskentelee paljon eri kansallisuuksia. Suomalaisia on muutamia, ruotsalaisia ja tanskalaisia sitäkin enemmän, ja yhdysvaltalaisia, kanadalaisia ja englantilaisia vaihtelevasti.

Pankkialalla pärjää englanniksi, mutta ruotsia on hyvä osata, jos mielii maahan töihin. Ruotsalaiset ja norjalaiset ymmärtävät toisiaan ilman käännösapua.

Kivimäki-Larsenin omaa norjan kielen oppimista hidastivat alussa ruotsinkieliset kollegat ja esimies, mutta kieli petraantui äitiyslomien aikana, jolloin kieliympäristö oli norjalainen.

”Työkaverit aina härnäsivät, että puhuin ’muuminorjaa’. Kun tulin äitiyslomalta takaisin, minulle kommentoitiin, että muuminorjani oli hävinnyt”, Miia nauraa.

Työn ulkopuolella sosiaalinen piiri muodostuu pitkälti lasten kavereiden vanhemmista, joihin tutustuu helposti päiväkotiryhmien ja koulujen kautta.

”Aluksi tuli etsittyä muita suomalaisia. Norjassa on aika paljon suomalaisia naisia, ja vuosien mittaan on lähistöllä asuvien kanssa kehittynyt melko tiivis ystäväpiiri. Olemme jotkut myös toistemme lasten kummeja, ja vietämme esimerkiksi vaput ja itsenäisyyspäivät yhdessä. Lasten tulon ja Oslon keskustasta Askeriin muuttamisen myötä tutustuin paremmin myös norjalaisiin.”

Selviytymisvaihde

Norjasta on ehtinyt jo tulla enemmän koti kuin Suomesta. Kivimäki-Larsen sanoo oppineensa ulkomailla viettäminään vuosina ennen kaikkea vapaa-ajan arvostamista. Vaikka Norjassakin ollaan kunnianhimoisia, tasapaino työn ja yksityiselämän välillä on arvossaan.

”Vaikka kaipaan yhteyttä Suomeen, muuttamista sinne tuskin harkitsemme. Pidämme molemmat työstämme, mutta ehkä sen tahtia mietitään. Nyt on vähän survival mode päällä kolmen pienen lapsen kanssa.”

Toinen asia, jonka suomalainenkin naapurimaassa huomaa, on paikallisten sisäänrakennettu kiinnostus ulkoilmaurheiluun. Luontoon lähdetään paitsi hiihtämään ja laskettelemaan myös retkeilemään valmiiksi nimetyille reiteille.

”Ulkoilu on täällä todella suosittua ja helppoa. Itsellämme on viidentoista minuutin ajomatkan sisällä useita metsäreittejä, ja puolentoista tunnin ajomatkan päässä on lähin tunturi. Isommille tuntureille ajaa 3–5 tuntia. Lauantaisin ja sunnuntaisin metroasemilla on porukkaa sukset kädessä menossa Holmenkollenille”, kuvailee Kivimäki-Larsen.

14.2.2018

Tiesitkö?

  • Norjan hintataso on Euroopan korkeimpia. Ruoan hintataso on 63 prosenttia Euroopan keskitasoa korkeampi.
  • Vuonna 2016 norjalaisten keskipalkka oli 43 300 kruunua (n. 4 760 euroa) kuukaudessa.
  • Suurimmat maahanmuuttajaryhmät tulevat Puolasta, Liettuasta, Ruotsista ja Somaliasta. Useimmiten Norjaan muutetaan työn tai perheen perässä.
  • Norjassa on noin 20 000 kilometriä merkittyjä kesävaellusreittejä ja noin 6 500 kilometriä merkittyjä talvireittejä. Retkeily on suosittu harrastus.

Lähteet: nyinorge.no, ssb.no, luontoon.fi, Miia Kivimäki-Larsen

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013