( Kansainvälisyys )

Kulttuuriälystä voimaa talouteen

Teksti Olli Manninen
Kuvitus Samuel Tuovinen, kuvat Vesa Laitinen/LUT, Laura Vesa
  • Juan Gaonan mukaan työntekijöiden taustoilla ei loppujen lopuksi ole suurta merkitystä yhteistyön kannalta.
  • Saija Kuusisto-Lancasterin (oik. alakulma) kansainvälinen tiimi pelaa yhteen myös silloin, kun on aika ottaa selfie.
  • Mika Raunio toivoisi aktiivisempaa keskustelua maahanmuuton vaikuttavuudesta.
Kulttuuriälyn merkitys korostuu entistä vahvemmin kansainvälistyvässä työelämässä. Toimiva yhteistyö edellyttää halua mukauttaa myös omaa käyttäytymistä. Innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikka ymmärtää, että maahan muuttavat voivat hyödyttää ja vaurastuttaa yhteiskuntaa.

Yhä useampi meistä työskentelee kansainvälisten kollegoiden kanssa. Kulttuuriälystä on tullut trenditermi, josta keskustellaan paljon kansainvälisissä yrityksissä. Kiteytettynä se tarkoittaa kykyä tunnistaa ja ymmärtää muista kulttuureista tulevia ihmisiä, heidän uskomuksiaan ja arvojaan, sekä halua aktiivisesti kehittää yhteistyötä ja toimintatapoja, ettei ristiriitatilanteita pääsisi syntymään.

Kulttuuriälyä voi kehittää ahmimalla tietoa muista maista, harjaannuttamalla halua ymmärtää erilaisuutta ja mukauttamalla omaa käytöstään työskenneltäessä vieraasta kulttuurista tulevien kanssa.

”Viestintä ja vuorovaikutus ovat kaiken johtamisen kulmakiviä, mutta useista kansallisuuksista koostuvissa tiimeissä ja organisaatioissa niiden merkitys korostuu vielä voimakkaammin. Siksi vaihdan vilkkaasti ajatuksia tiimiläisteni kanssa siitä, miten kulttuuriälyn tulisi näkyä arkikäytöksessämme”, kertoo metalli- ja kaivosteollisuuteen erikoistuneen Sandvikin hankintajohtaja Saija Kuusisto-Lancaster.

Kuusisto-Lancaster vastaa Sandvikin Aasian ja Tyynenmeren alueen ei-tuotannollisista hankinnoista eli tavaroista ja palveluista, joita ei myydä eteenpäin oman tuotteen tai palvelun mukana. Sandvikissa epäsuoria hankintoja ovat esimerkiksi tuotannon käyttötarvikkeet, koneet ja laitteet, matkustuspalvelut, markkinointipalvelut, toimitilat, asiantuntijapalvelut, tutkimus- ja tuotekehityksen alihankinta ja vuokratyövoima.

Kesällä kolmivuotiselle komennukselle Brisbaneen perheensä kanssa muuttaneen Kuusisto-Lancasterin runsaan 30 hengen työyhteisö koostuu muun muassa australialaisista, kiinalaisista, japanilaisista, indonesialaisista, intialaisista ja korealaisista työntekijöistä useassa eri maassa.

”Jokaisella maalla on oma kulttuurinsa, mikä vaikuttaa siihen, miten ihmiset ajattelevat, toimivat ja tekevät päätöksiä. Vaikka meillä on organisaationa yhteiset tavoitteet, on osattava ymmärtää ihmisten erilaisuus ja luoda sellaiset toimintatavat, että jokainen meistä osaa puhaltaa yhteen hiileen. Niin saamme tehtyä asioita oikein”, hän sanoo.

”Huono englanti” saa kuulua

Kuusisto-Lancasterin mukaan toimiva yhteistyö monikulttuurisissa yrityksissä vaatii yhteisiä pelisääntöjä, joihin kaikki ovat valmiita sitoutumaan.

”Sandvikissa se tarkoittaa, että jokaisen on ymmärrettävä, että tulemme erilaisista kulttuureista. Yksi perussäännöistämme liittyy työkieleen, joka on englanti. Koska se on vain osalle oma äidinkieli, korostamme ’huonon englannin’ merkitystä. Meillä kaikilla on oma aksenttimme ja se saa kuulua työn arjessa”, hän sanoo.

Itse Kuusisto-Lancaster kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että puhuu riittävän rauhallisesti ja selkeyttää ilmaisuaan, jotta viestit menevät varmasti oikein perille.

”Vuorovaikutustaidot ovat erittäin ratkaisevia siksikin, että pidämme paljon verkkopalavereita. Pyrin aina hienotunteisesti tarkastamaan jokaiselta työntekijältä, että he ovat ymmärtäneet asiani. En tenttaa tai töksäyttele, tuliko asia ymmärretyksi, vaan osallistan tiimiläisiä kertomaan, miten jokin asia hänen yksikössään voidaan ratkaista. Näin saan vahvistuksen sille, että asiat etenevät oikeaan suuntaan”, hän sanoo.

Myös sähköpostien kirjoittaminen vaatii tarkkuutta.

”Länsimainen suora tapa ilmaista asioita saattaa esimerkiksi kiinalaisesta tuntua röyhkeältä tai epäkohteliaalta. Kun kommunikoi kirjallisesti erimaalaisten kanssa, on hyvä miettiä muutamaan kertaan, miten asiat ilmaisee”, hän sanoo.

On hyvä olla utelias

Johtamisen näkökulmasta Kuusisto-Lancaster ei näe suurta eroa siinä, miten monesta kansallisuudesta ryhmä koostuu.

”Tiimin vetäjänä tehtäväni on innostaa ja motivoida työntekijöitä sekä vakuuttaa heidät siitä, miten saavutamme tavoitteemme”, hän sanoo.

Sopiva määrä kärsivällisyyttä ja kohteliaisuutta auttaa hänen mukaansa työssä menestymisessä. Ristiriitojen ja kahnausten välttämiseksi kannattaa näyttää, että on aidosti kiinnostunut muista ihmisistä ja kulttuureista.

”On hyvä olla terveellä tavalla utelias. Keskustelen rohkeasti työntekijöideni kanssa heidän maansa tapahtumista ja kulttuurista. He tuntuvat arvostavan kiinnostustani ja kertovat mielellään asioistaan. Opin ymmärtämään paremmin heidän lähtökohtiaan ja he toivottavasti myös minun. Avoin keskustelun ilmapiiri lisää myös työn tuloksellisuutta”, hän arvioi.

Monikulttuurisessa yhteisössä on Kuusisto-Lancasterin mukaan paljon hyötyjä.

”Meillä on jokaisessa yksikössä paikallinen hankintapäällikkö, joka tuntee maansa kielen, kulttuurin ja toimintatavat. Se helpottaa yhteistyötä paikallisten sidosryhmien kanssa ja vahvistaa kilpailukykyämme”, hän sanoo.

Monikulttuurisesta yhteisöstä kirpoaa myös runsaasti uusia ideoita ja tuoreita tapoja lähestyä asioita.

Ensimmäisten työkuukausiensa perusteella Kuusisto-Lancaster kertoo viihtyvänsä erittäin hyvin työssään.

”Työskentelen maantieteellisesti erittäin kiinnostavalla alueella, sillä varsinkin Kiina ja Intia ovat Sandvikin liiketoiminnan näkökulmasta nopean kasvun markkinoita, jonne yrityksen toiminta nyt keskittyy.”

Myös australialainen työkulttuuri tuntuu tutulta, jopa hyvin suomalaiselta.

”Australialaiset ovat suoran puheen ja toiminnan ihmisiä. Heillä on rento asenne työhön ja muuhun elämään. Tänne on ollut huomattavasti helpompaa sopeutua kuin odotin, ja erot työkulttuurissa vaikkapa Suomen ja Ruotsin välillä ovat usein tuntuneet merkittävämmiltä.”

Joukkuepelaaminen yhdistää roviolaisia

Kansainvälisessä yhteisössä työskentelee myös kolumbialainen Juan Gaona, joka tuli jatkamaan kauppatieteen opintoja Suomeen ja ihastui maahan. Nyt hän työskentelee Roviolla Social Media Managerina.

”Olen innoissani työstäni nuorekkaassa ja luovassa yrityksessä”, hän sanoo.

Työpaikka Roviolla ei ollut itsestäänselvyys, sillä yhtiön trainee-ohjelmaan haki yli 700 tulevaisuuden tekijää.

”Olin todella otettu, että sain harjoittelujakson jälkeen vakinaisen työpaikan Roviolta. Viihdyn yhteisössä, joka luo ihmisille arvostettuja peli- ja viihdeteollisuuden brandeja”, Gaona sanoo.

Hän tuntee olonsa kotoisaksi yrityksessä, jossa työskentelee paljon kansainvälisiä osaajia eri maista. Työskentely on mutkatonta, kun yrityksen työkielenä on englanti. Jokainen työntekijä on samalla yrityksen tuntosarvet eri markkina-alueisiin ja voi paikallistuntemuksellaan tuoda uusia ideoita Rovion toimintaan.

”Työskennellessämme ei työntekijöiden taustoilla ole loppujen lopuksi niinkään suurta merkitystä yhteistyön kannalta. Olemme joukkuepelaajia ja innostuneita peliteollisuudesta. Se yhdistää meitä. Mobiili peliteollisuus on nuori ala, joka on ollut alusta lähtien kansainvälinen ja tähdännyt globaaleille markkinoille”, hän sanoo.

Vahvaan yrityskulttuuriin helppo sulautua

Juan Gaona uskoo, että vahva yrityskulttuuri helpottaa useista eri kulttuureista tulevien työntekijöiden sopeutumista työhön. Vahva yrityskulttuuri luo yhteenkuuluvuuden tunteen ja selkeyttää työn pelisääntöjä.

Suomi valikoitui Gaonan jatko-opintojen kohteeksi pitkän harkinnan jälkeen. Hän halusi jatkaa opintojaan Euroopassa, mutta Suomi ei ollut välttämättä hänen ykkösvaihtoehtonsa.

”Tapasin opiskelijavaihdossa Uudessa-Seelannissa suomalaisen opiskelijan, joka antoi vinkin mahdollisuudesta jatkaa opintoja Suomessa. Kansainvälisen markkinoinnin ohjelma Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa vaikutti parhaimmalta vaihtoehdolta, ja hain sinne”, hän kertoo.

Kaksi vuotta sitten valmistunut Gaona päätti jäädä Suomeen, sillä hän kertoo olevansa innostunut maastamme; sen ihmisistä, luonnosta ja kulttuurista. Hän on jo opetellut suomea jonkin verran ja toteaa suomen olevan vaativa, joskin hauska kieli.

Työpaikan löytyminen vaati kuitenkin paljon ponnisteluja.

”Yliopistojen ja yritysten kannattaisi tehdä enemmän yhteistyötä myös ulkomailta tulevien opiskelijoiden kanssa. Lisäksi kansainvälisille markkinoille suuntaavien suomalaisten yritysten kannattaisi rohkeammin miettiä vaihtoehtoiseksi työkieleksi englantia. Monen ulkomaalaisen, akateemisen loppututkinnon suorittaneen työura kaatuu usein kielivaikeuksiin, ja he suuntaavat muiden maiden työmarkkinoille.”

Gaonan havaintojen mukaan nuoret startup-yritykset ovatkin rohkeammin omaksuneet työkieleksi englannin ja onnistuneet näin rekrytoimaan uusia kansainvälisiä osaajia palvelukseensa. Maailma on näiden yritysten markkinapaikka ja siten niiden on luonnollista työskennellä yhteisellä kansainvälisellä kielellä.

Osaamistalous hyötyy maahanmuutosta

Sekä Suomen maahanmuuttopolitiikka että -tutkimus ovat siiloutuneita, näkee Tampereen yliopiston erikoistutkija Mika Raunio, joka toivoisi aktiivisempaa keskustelua maahanmuuton vaikuttavuudesta.

”Maahanmuuttopolitiikka on passivoivaa. Se ohjaa ihmisiä luukulta toiselle eikä aktivoi tai motivoi ihmisiä työskentelemään oman unelmansa eteen. Tutkimus keskittyy tavallisesti maahanmuuttajien kotoutumiseen uuteen yhteiskuntaan, ja näkökulmissa korostuvat sosiaali-, työllisyys- ja koulutuspoliittiset haasteet. Maahanmuuton liiketaloudellista vaikuttavuutta on tutkittu vain vähän.”

Raunio teki keväällä työ- ja elinkeinoministeriölle raportin innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikasta, jossa arvioidaan, miten maahan muuttavat voivat parhaiten hyödyttää ja vaurastuttaa suomalaista yhteiskuntaa.

Työperusteinen ja tutkinto-opiskelijoiden maahanmuutto on tähän asti muodostanut suurimman osuuden Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta.

”Työperusteisessa maahanmuutossa on korostunut sen asema väestön huoltosuhteen korjauksessa. Maahanmuuttajien kanavointi matalapalkkatöihin tuottaa vaatimatonta lisäarvoa kansantalouden näkökulmasta. Osaamistaloudessa kannattaisi hyödyntää monipuolisemmin maahanmuuttajien inhimillistä ja sosiaalista pääomaa”, Raunio sanoo.

Hän puhuu osallistavan innovaatiopolitiikan puolesta. Aktivoimalla maahanmuuttajia mukaan korkeakoulujen ja yritysten innovaatioyhteisöihin saadaan luotua startup- toimintaa ja yrittäjyyttä tukevia alustoja, joiden avulla kansainvälisiä korkeakouluopiskelijoita voidaan kannustaa luomaan työuraa Suomessa opintojen jälkeen.

Esimerkiksi Helsingin Aalto-yliopiston Entrepreneur Society tai Tampereen Demola-innovaatioyhteisö ovat auttaneet kansainvälisiä opiskelijoita verkostoitumaan suomalaiseen työelämään.

Törmäyttämistä tarvitaan

Kansainvälisten resurssien jalostusarvon ei pitäisi kuitenkaan keskittyä pelkästään akateemisiin opiskelijoihin.

”Uskon, että maahan muuttavilla on aidosti halua päästä jakamaan ammatillisia ja henkisiä resurssejaan tai sosiaalisia taitojaan suomalaisessa työelämässä. Monet heistä ovat kiinnostuneita oman yrityksen perustamisesta. Ihmiset haluavat tuntea, että heidät nähdään voimavarana. Meidän pitäisi kannustaa heitä enemmän tällaiseen oma-aloitteisuuteen”, toteaa Raunio.

Nyt tällaiseen yhteistyöhön voisi olla myös enemmän sosiaalista tilausta. Ihmiset haluavat auttaa ja tulla autetuiksi. Kielitaito on tietysti avaintekijä menestykseen työelämässä.

”Peruskoulutuksen pitäisi vahvemmin aktivoida toisen polven maahanmuuttajia opettelemaan suomen kieltä. Ilman kielitaitoa aikuiselämän vaihtoehdot ovat kapeat”, Raunio sanoo.

Hän arvioi, että maahanmuuttajien vaikuttavuutta työelämässä vahvistaisi peruskoulutuksen uudistamisen ja akateemisten innovaatioyhteisöjen lisäksi maahanmuuttajien itse perustamat liike-elämän verkostot.

Ituja tällaisista verkostoista on jo syntynyt. HUB13-startup-tila Helsingissä ja Twinkle-tapahtuma Tampereella ovat tällaisia maahanmuuttajien perustamia kohtaamispaikkoja, jotka törmäyttävät kansainvälisiä osaajia ja kotimaisia yrityksiä.

21.10.2015

Suomessa asuvien työikäisten ulkomaankansalaisten korkeakoulutus

Kansalaisuusryhmät, joissa eniten korkeakoulutettuja

  • Kiina 34 % (määrä 5 554)

  • Ranska 31 % (määrä 1 505)

  • Saksa 30 % (määrä 3 209)

Korkeakoulutettuja suurimmissa kansalaisuusryhmissä

  • Viro 11 % (määrä 27 111)

  • Venäjä 26 % (määrä 22 937)

  • Ruotsi 18 % (määrä 6 077)

Lähde: Tilastokeskus 2013

Monimuotoisuus rikastaa

Merenkulun ja energiamarkkinoiden ratkaisutoimittaja Wärtsilällä on pitkä historia kansainvälisestä liiketoiminnasta. 70 maassa toimivan konsernin projektit vievät vuosittain satoja ihmisiä uusiin tehtäviin ympäri maailmaa. Konsernin palkkalistoilla on ammattilaisia yli 130 eri kansallisuudesta.

”Viemme ja tuomme osaamista liiketoiminnan tarpeiden mukaan. Kannustamme työntekijöitämme aktiivisesti hakeutumaan uusiin tehtäviin. Näin työntekijät kartuttavat omaa työkokemustaan ja samalla yrityksen toimintakulttuuri uudistuu ja pysyy elinvoimaisena”, sanoo Wärtsilän henkilöstöjohtaja Päivi Castrén.

Wärtsilässä omaa urapolkua voi jalostaa työtehtävissä konsernin eri divisioonissa Suomessa tai kansainvälisillä markkinoilla.

”Kannattaa avoimin silmin katsella, millaisia vaihtoehtoja jonkin toisen divisioonan liiketoiminta tarjoaisi nykyisen tehtävän sijaan tai toisessa maassa”, Castrén sanoo.

Wärtsilän Human Resources -osasto edesauttaa konsernin liiketoiminnan tavoitteiden toteutumista ja tarjoaa sen tueksi henkilöstöratkaisuja, joilla oikeat osaajat löydetään oikeisiin tehtäviin. Työkomennukselle uuteen maahan ketään ei lähetetä kylmiltään, vaan sitä edeltää monipuolinen perehdytys ja valmennus uuteen kohdemaahan ja sen kulttuuriin.

”Yleensä ihmiset hakeutuvat kansainvälisiin tehtäviin maihin, joista heillä on jo entuudestaan kokemuksia ja tietoa. Ennen töiden aloittamista edeltävät tutustumiskäynnit uuteen maahan. Autamme työntekijöitä koulutukseen, asumiseen, sosiaali- ja verokäytäntöihin tai työlupiin liittyvissä asioissa. Käymme läpi myös kohdemaahan liittyvät mahdolliset riskit ja turvallisuusasiat, jotta työskentely uudessa ympäristössä sujuisi mahdollisimman joustavasti”, hän sanoo.

Työssä menestyminen on kuitenkin lopulta aina ihmisestä itsestään kiinni.

”Oma asenne ratkaisee, miten sopeutuu vieraaseen kulttuuriin. Onneksi meillä on erilaisia kulttuureja, ne ovat rikkaus. Hyvin johdettuna eri kansallisuuksista tulevat osaajat tuovat yrityksen toimintaan uusia ja erilaisia ajatuksia, mikä on elintärkeää innovaatioihin perustuvalle liiketoiminnalle. Tällaisia globaaleja maailmankansalaisia meillä on Wärtsilässä paljon. Projektit vievät tekijöitä maasta toiseen”, Castrén sanoo.

Erilaisten kulttuurien ja persoonallisuuksien huomioiminen ja arvostaminen vahvistaa myös yrityksen houkuttelevuutta uusien työntekijöiden silmissä. Työelämän monimuotoisuus eli diversiteetti on valttikortti kilpailtaessa uusista osaajista.

”Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu entisestään, kun tiimeissä on osaajia useista eri kulttuureista. Jokaisen on osaltaan ymmärrettävä, etteivät kaikki ajattele tai toimi samalla tavalla. Hiljaisuus palaverissa ei aina tarkoita, että kaikki olisivat samaa mieltä. Koska viestintätapa eri kulttuureissa voi olla hyvin erilaista, on osattava aktiivisesti tuoda asioita esille ja puntaroida niitä eri näkökulmista”, Castrén sanoo.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Uusi perhevapaajärjestelmä rakennettava joustavuuden periaatteelle

Isien perhevapaat ovat keskeinen osa käynnissä olevaa perhevapaauudistusta. Koska tavoitteena on edistää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa, isille korvamerkittyjä perhevapaita pitää myös lisätä. Jotta tästä vapaiden lisäämisestä olisi hyötyä, olisi isien alettava aktiivisemmin käyttää jo nyt heille korvamerkittyjä vapaita, vapaasti jaettavista vapaista puhumattakaan.

Isät käyttävät ensisijaisesti heille korvamerkittyjä, ansiosidonnaisesti korvattavia vapaita. Monessa perheessä isä käyttää vain ja ainoastaan ne kolme viikkoa, jotka nykyisessä perhevapaajärjestelmässä voi käyttää samaan aikaan äidin pitämien vapaiden kanssa. Tämä kolme viikkoa on toki perheelle hyvin tärkeä ajanjakso, mutta perhevapaiden jälkeisen perhevastuun jakautumisen kannalta olisi tärkeää, että isät käyttäisivät vapaita myös siten, että he ovat yksin vastuussa lapsesta äidin ollessa töissä.

Isien käyttämien perhevapaiden lisäämiseksi pitää käyttää kaikki mahdolliset keinot. Etuusjärjestelmän pitää ohjata ja mahdollistaa, ei estää tai rajoittaa. Työnantajalla ja työntekijällä tulee olla vapaus sopia vapaiden käytöstä haluamallaan tavalla etuusjärjestelmän estämättä. Tämän lisäksi tarvitaan myös nykyisen kaltainen subjektiivinen oikeus vapaiden pitämiseen ilmoitusaikaa noudattaen ja jaksojen määrää mahdollisesti rajoittaen.

Vaikka totaalinen poissaolo töistä useimmissa tapauksissa onkin mahdollinen, saattaa se tuntua hankalalta sekä työnantajalle että työntekijälle. Tällaisissa tapauksissa osa-aikainen perhevapaa olisi loistava vaihtoehto. Nykyään perhevapaan osa-aikaisuus on mahdollista vain vanhempainvapaan osalta siten, että isä ja äiti vuorottelevat töissä ja kotona. Tähän järjestelyyn ei siis voi käyttää isyysvapaapäiviä eikä isä voi olla osa-aikaisella isyysvapaalla äidin ollessa osan viikkoa kotihoidontuella. Tämä pitää korjata perhevapaajärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Ollessani itse viisi kuukautta kotona lapsen kanssa huomasin ajan kuluessa kaipaavani yhä enemmän vastapainoa lapsiarjelle. Aika kotona oli korvaamatonta, mutta töihin palatessani osasin arvostaa aivan uudella tavalla työrauhaa. Uskon, että vuorottelemalla kotona ja töissä pystyisin nauttimaan molemmista elämäni osa-alueista enemmän. Olen puhunut asiasta myös esimieheni kanssa ja hän totesi pitävänsä minut mahdollisen tulevan perhevapaani aikana mieluummin pidemmän aikaa osittain töissä kuin lyhyemmän aikaa kokonaan vapaalla. Etuusjärjestelmä ei tätä mallia kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista.

Kaikkiin töihin jaetut perhevapaat eivät sovi, mutta useisiin kyllä. Parhaassa tapauksessa kaikki osapuolet voittavat. Kummankin vanhemman työnantajat saavat työntekijänsä osittain käyttöön myös perhevapaiden aikana, vanhemmat saavat töistä vastapainoa kotona ololle ja lapsi saa luoda läheistä suhdetta molempiin vanhempiinsa.

Kosti Hyyppä
Asiamies, Isä

Tutustu myös maanantaina lanseerattuun isäaikaa.fi -kampanjaan, jossa tuodaan hyvällä tavalla esiin isän vapaiden merkitys. ”Vanhemmuus on elämäsi tärkein tehtävä. Ota isäaikaa. Perhevapaasta hyötyvät niin isä, lapsi kuin parisuhdekin.”

10.11.2017
Ryhtyisinkö vielä yrittäjäksi? – vuoropuhelua yrittäjän ja yrittäjyyttä pohtivan välillä

Mahdollisen tulevan yrittäjän Kari Leppilahden ja nykyisen yrittäjän Kaisa Kokkosen ajatuksia asiantuntijayrittäjyydestä.

Kari: Ikää mittarissa vasta 60, mutta pitkä ura taloushallinnon ja -johdon tehtävissä useissa eri yrityksissä on kohdallani tällä erää päättymässä. Yrittäjyyteen taasen läheisesti liittyy lähes 20 vuoden rupeama franchising -työnantajan palveluksessa ja ketjun johdossa, eli myös toimitusjohtajakokemusta löytyy. Siksipä pohdintaan: ryhtyisinkö yrittäjäksi vai tyytyisinkö niin sanottuun eläkeputkeen ja ansiosidonnaisen nostoon – siinä sivussa työhakemuksia tehden ja mahdollisia työpaikkoja tutkaillen.

Työvuosia olisi kuitenkin vielä tarjolla 5-10 ja yrittäjänä voisin tarjota kokemustani esimerkiksi lyhyissä projekteissa ja konsultoinneissa – tai väliaikaisena vuokratalousjohtajana. Juuri tällainen ’väliaikainen’ olen viimeisen vuoden ollut, tosin ihan työsuhteessa.

Kaisa: Olen ollut yrittäjänä reilut kuusi vuotta, sitä ennen palkansaajana yli 20 vuotta talousjohdon tehtävissä. Teen talousjohdon, rahoituksen ja yritysjärjestelyjen konsultointia Akeba Oy:ssä. Pääpaino on ollut asiakkaissa, joiden liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa, mutta konsultoin myös pieniä yrityksiä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tyypillisesti teen työtä isoissa muutoshankkeissa tai vaikka listautumisprojekteissa osana projektitiimiä tai tiimin vetäjänä.

Päätin ryhtyä yrittäjäksi muuttaessamme Hyvinkäälle – elämään tuli muutenkin isoja muutoksia ja aika tuntui sopivalta. Asia oli pohdituttanut minua jo pitkään. Projektiluontoiset hankkeet ja   kehitystyö sekä yritysjärjestelyt olivat minusta mukavinta, mitä voi töissä tehdä. Nyt teen vain asiakasprojekteja – ja todella nautin työstäni.

Kari: Mutta ne yrittäjän riskit! Löytyykö yritykselle liikeidea, joka tuo asiakkaita ja työtehtäviä – paljonko pitää panostaa rahaa markkinointiin, että saa nimensä näkyviin ja kauanko tämä vaihe kestää? Minkä kokoinen pitäisi olla starttivaiheen vaatima pääoma?

Kaisa: Ihan samat asiat mietityttivät minuakin. Yrityksen toiminta-ajatus ja asiakasprojektien luonne selvisivät käytännössä vasta kun päätös yrittäjyydestä oli syntynyt ja ensimmäiset asiakkaat saatu. Autan yrityksiä muutostilanteissa – projektiosaamista ei kaikista yrityksistä löydy. Osaan myös auttaa kysymyksissä liittyen esim. pörssiyhtiönä toimimiseen tai hyvään hallinnointitapaan.

Alussa nettisivujen luonti oli isoin markkinointisatsaus. Halusin sivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi – lisäksi satsasin visuaaliseen ilmeeseen, koska se on minulle tärkeää. Olin myös mukana erilaisissa tapahtumissa jakamassa käyntikortteja sekä keskustelemassa potentiaalisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Asiantuntijatyö ei tarvitse suuria alkupanostuksia muuhun kuin verkostoitumiseen ja näkymiseen alan tilaisuuksissa. Minä käytin alussa muutamia tuhansia euroja nettisivuihin, käyntikortteihin ja mainoksiin.

Kari: Mitäs sitten, jos homma ei lähdekään lentoon? Ja yrityksen joutuu lopettamaan joko kokonaan tai sitten tilanne on vaikkapa sellainen että löytyy puoleksi vuodeksi projekti, mutta toinen puoli vuodesta menee ilman toimeksiantoja?

Kaisa: Alussa on hyvä varautua siihen, että on hiljaisempaa, kun yrityksen toimintaa ei vielä tunneta. On hyvä laskea, millä tulee toimeen ja selvittää jo etukäteen, mitä tehdä, jos ei selviä kaikista maksuista. Jokainen asiakastyö on hyvä tehdä niin, että asiakas suosittelee sinua seuraavalle. Asiakkaiden väliin on mielestäni hyväkin jäädä taukoja, että ehtii verkostoitua, suunnitella/parantaa palveluita ja tehdä asiakasmateriaalia. Kehittää siis omaa tekemistään eri tavoilla.

Kari: TE-keskuksen tulkinta ”palkansaaja vai yrittäjä” arveluttaa. TE-toimisto selvittää, oletko työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä. Arviointi ei kuitenkaan välttämättä ole yhdenmukainen esimerkiksi verotuksessa tehtyjen ratkaisujen kanssa (sic). Ja jos olet yrittäjä, niin tutkitaan, oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä. Tulkinta sitten vaikuttaa työttömyysetuuteen/työttömyysturvaan. Mielestäni pitäisi olla mahdollisuus kokeilla yrittäjyyden käynnistämistä ansiosidonnaisella vähintään vuoden ajan – mutta ei taida onnistua? Ja mikä on tulkinta em. tilanteessa, jossa toimeksianto löytyy puoleksi vuodeksi, mutta sitten on hiljaista?

Entäpäs verottajan tulkinta – ”palkkaa vai yritystuloa/työkorvausta”. Verottajalta löytyy aiheesta sivukaupalla tekstiä, mutta kuitenkin viime kädessä ratkaisu tehdään ns. kokonaisarvioinnin perusteella tapauskohtaisesti. Eli täyttä varmuutta tulkinnasta ei ole. Vanhemmat ja kokeneemmat varoittelevat, että vaikka olisi yritys ja rekisterit kunnossa, niin jos on vain yksi asiakas, saattaa verottaja tulkita yrittämisen työsuhteeksi – ja sehän se kalliiksi tulee.

Yllä olevan perusteella voi käydä niin, että verottajan mielestä olet työsuhteessa eli palkansaaja ja TE-keskuksen mukaan oletkin yrittäjä, eli palkansaajan työttömyysturvan ulkopuolella?

Kaisa: Juuri samoja asioita mietin ja selvittelin itselleni ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Minulle oli selvää, että halusin kokopäivätoimiseksi. Jos toimii yrittäjänä, on tärkeää, että kaikki yrittäjyyden tunnusmerkit löytyvät: mm. asiakassopimukset ovat kunnossa, omat ja yrityksen varat ja velat ovat erikseen, markkinointi, nettisivut.

Sosiaaliturvan pohdinta oli haasteellisinta. Mitä tapahtuu, jos kukaan ei osta yrityksen palveluita – minkälaista korvausta saa ja kuinka kauan? Sain hyvin apua mm. Suomen Ekonomeista ja yrittäjien eläkekassasta.

Sekin selvisi, että yrittäjän sosiaaliturva riippuu siitä, minkälaisen turvan itse itselleen hankkii.

Ekonomien työttömyysturva-asiantuntija Mari Kettunen:

Verrattuna palkansaajiin yrittäjä vastaa itse oman sosiaaliturvansa järjestämisestä. Lakisääteinen YEL-vakuutus turvaa yrittäjän toimeentuloa elämän muutostilanteissa.

Yrittäjä määrittelee itse, minkälaisella summalla vakuuttaa itsensä. Mitä suuremmaksi yrittäjä määrittelee ns. YEL-työtulonsa, sitä vahvempi on sosiaaliturva, mutta myös vakuutusmaksut ovat korkeammat. YEL-vakuutuksen myötä yrittäjä voi saada turvaa sairastumisen, eläkkeelle jäämisen ja perheenlisäyksen kohdatessa. Yrittäjän on myös mahdollista valita YEL-vakuutukseensa vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka kattaa työssä, työmatkalla ja työpaikalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Lisätietoja YEL-vakuutuksesta saa työeläkeyhtiöistä.

Yrittäjä voi olla myös oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyyden kohdatessa, kunhan hän on vakuuttanut itsensä oikeassa työttömyyskassassa (IAET-kassa tai AYT-kassa) ja täyttää muut ansiopäivärahan saamisen edellytykset.

Kun harkitset yritystoiminnan aloittamista, ota välittömästi yhteys Suomen Ekonomien työttömyysturvaneuvontaan, jotta saat ajantasaista tietoa työttömyysturvastasi ja työttömyyskassojen jäsenyysvaihtoehdoista.

Työttömyysturvaneuvontamme palvelee: ma-to klo 9-12 numerosta 020 693 273 tai työttömyysturva@ekonomit.fi.

07.11.2017
Inhimillisyys on hyvää johtamista

Positiivisen ja motivoivan työympäristön merkitystä ei voi vähätellä. Jokainen haluaisi suunnata työpäivänä askeleensa kohti työyhteisöä, jonka kokee itselleen mieluisaksi. On itsestäänselvyys, että jokainen kaipaa arvostusta. Pikagallupimme Twitterissä kertoi myös, että riittävä vastuun ja vapauden antaminen alaisille on johtajassa tärkeä ominaisuus. Liian harvoin voimme kuitenkin lukea esimiehistä, jotka esimerkillisesti johtavat työyhteisöjään huipputuloksiin kiitoksia keräävässä työilmapiirissä. Hyvää johtajuutta tarvitaan reilusti enemmän!

Olemme yhdessä Pregon kanssa tänä syksynä keränneet esimerkkejä/tarinoita hyvästä esimiestyöstä. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi toivomme saavamme niitä vähintään sata. Koostamme vuodenvaihteessa tarinoista teoksen, jonka laitamme laajasti jakoon. Jospa esimerkit saisivat yhä useamman johtajan tarkastelemaan omia toimintamallejaan kriittisesti ja muuttamaan johtamistaan, mikäli tarpeen.

#Satajohtamisentekoa -kampanjalla haluamme korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

Olemme saaneet jo useita kymmeniä kiinnostavia tarinoita, mutta haluamme niitä vielä lisää. Kerro meille oma hyvän johtamisen esimerkkisi, on se sitten henkilökohtainen onnistuminen tai jokin kuulemasi asia. Esimerkkisi voit jättää täällä.

Mitä hyvä johtajuus käytännössä on? Tässä muutama tarina malliksi.

”Yrityksessämme esimiesten roolia ja tehtäviä muutettiin pysyvästi enemmän ohjaavaan ja coachaavaan suuntaan – ja kaikki olivat tyytyväisempiä. Tarvittiin siis rohkeutta päästää irti totutusta, ylhäältä alas johtamismallista ja antaa vastuuta ja vapautta työn todellisille asiantuntijoille ja osaajille.”

”Omassa työhistoriassa on lämpimiä muistijälkiä esimiehistä, jotka ovat tarvittaessa osanneet astua esimiesroolistaan pois ja kohdanneet minut vertaisena ja lähimmäisenä. On karmivaa, jos oma esimies jättäytyy kylmän etäiseksi jopa tilanteissa, joissa on tuotava esiin omaa perhettä kohdannut suru tai muu vaikea elämäntilanne. Oman esimiehen ymmärrys ja tuki myös niissä tilanteissa – ellei etenkin niissä tilanteissa – on äärimmäisen tärkeää.”

”Hyvää johtamista on alaisten ja työyhteisön jäsenten ajan tasalla yhteisistä asioista pitäminen, avoimuus ja rehellisyys. Hyvää johtamista on jatkuvasti muistaa, millä tavalla työntekijät pidetään sitoutuneina yritykseen ja toisaalta, millä tavalla heidän sitoutumisensa voi murtaa.”

”Inhimillisyys on hyvää johtamista. Alaisten kohtaaminen kokonaisina ihmisinä, eikä vain suorittavina alaisina/työntekijöinä. Hyvä esimies sallii aidosti erilaisuutta ja antaa tilaa ihmisten olla oma itsensä. Hyvää esimiestyötä on myös olla aidosti kiinnostunut siitä, mitä työntekijöille kuuluu, millainen työ-/kuormitustilanne heillä on ja selvittää tarvitsevatko he jonkinlaista tukea esim. työnteon sujuvoittamiseksi.”

”Kun itse on johtajana, ja tietyllä tavalla tehtävässään oltavakin itsevarma, on tärkeä muistaa itsensä johtamisen tärkeys ja nöyryys alaisten osaamisen edessä. Jätin siis ohjaukseni vähemmälle, annoin enemmän vapaita käsiä ja huomasin, että delegointi kannatti, ja lopputulos, pakko ilolla myöntää, oli parempi kuin jos olisin tiukasti ohjannut asiaa. Eli jälleen: kannattaa hankkia itseään pätevämpiä alaisia ;)”

Odotamme nyt sinun tarinaasi/esimerkkiäsi, kerro se meille.

Ulla Niemelä
Viestintäasiantuntija

#satajohtamisentekoa on Suomen Ekonomien ja Pregon yhteinen kampanja hyvän johtamisen puolesta ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. ​Haluamme näin korostaa osaamisen kehittämisen merkitystä esimiestyössä ja inspiroida kaikkia kehittymään esimiestyön ja johtamisen kentällä.

03.11.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013