( Kylteri )

Kyllit palveluksessasi

Teksti Päivi Maaniitty
Kuvat Roope Permanto
Kyllit eli kylteriyhdyshenkilöt ovat Suomen Ekonomien työntekijöitä kampuksilla. Aalto-yliopistossa kylli vaihtui vuodenvaihteessa, kun Markus Havin seuraajana aloitti Aki Pöntinen.

Markus

Markus Hav kiinnostui kyllin tehtävästä syksyllä 2015, toisena opiskeluvuotenaan. Hän on 25-vuotias ja opiskelee Aallossa pääaineenaan rahoitusta ja sivuaineenaan tietotekniikkaa.

Keskustelu edellisen kyllin kanssa vakuutti opiskelijatoiminnassa mukana olleen Havin hakemaan pestiin.

”Kyllin työ on hyvä näköalapaikka Suomen Ekonomien ja KY:n (Aallon kylteriyhteisö) toimintaan.”

Päätöstä kylliksi hakemisesta vauhditti se, että Markuksella oli jo ennestään kokemusta somesta, markkinoinnista ja esiintymisestä.

”Perustin ensimmäisen yritykseni 18-vuotiaana, olen kotoisin Kouvolasta ja toimin siellä vapputapahtuman järjestäjänä. Kun muutin Helsinkiin, ostin painokoneen, tein taittoja ja grafiikkaa ja suunnittelin kampanjoita. Yhdistelin osaamistani painokonebisnekseen ja tein esitteitä ja lehtiä. Olin myös yhden kesän mukana startupissa nimeltään Elffe. Nyt työn alla on Klikinsäästäjä-mobiilisovellus. Se perustuu Facebookin Klikinsäästäjä-sivustoon, jota olen myös ollut tekemässä.”

Hav jätti kyllin tehtävän yhden vuoden jälkeen, koska yrittäjän kiireet painoivat päälle.

”Vuosi oli huikea ja harmittaa aidosti, etten voi jatkaa toista tai kolmatta vuotta. Muiden yksiköiden kyllien kanssa meillä oli uskomattoman hieno porukka.”

Suomen Ekonomien työntekijänä pääsi kurkistamaan järjestön elämään sisältäpäin. Hav kertoo yllättyneensä siitä, kuinka monisyinen organisaatio Suomen Ekonomit on, sillä opiskelijalle se näyttäytyy usein vain jäsenpalvelujen tarjoajana ja urasparraajana.

”Oli avartavaa ymmärtää, että Kosti Hyyppä, joka on valtakunnan parhaita tasa-arvoasiantuntijoita, työskentelee Suomen Ekonomeissa.”

Aki

Aki Pöntinen opiskelee Aallossa pääaineenaan Business Technologya eli liiketoiminnan teknologiaa toista vuotta. Hän kuuluu ensimmäisiin Otaniemessä opintonsa aloittaneisiin kyltereihin. Pöntinen on 21-vuotias ja muutti Otaniemeen Järvenpäästä.

”Hain kylliksi, koska tehtävä on mielenkiintoinen ja siinä saa tehdä merkittävällä tasolla yhteistyötä KY:n kanssa”, Pöntinen sanoo.

Hän tunsi Havin entuudestaan ja katseli pitkään, mitä kylli tekee ennen kuin tehtävä osui omalle kohdalle.

”Kyllin työssä tärkeät markkinoinnin ja viestinnän taidot ovat hyvää kokemusta mihin tahansa tehtävään tulevaisuudessa. Itseäni kiinnostavat eniten it-konsultointi, organisointi ja esimiestyö.”

Pöntinen on käynyt Suomen Ekonomien perehdytyskoulutuksen, jossa paikalla olivat myös muiden kaupunkien kyllit.

”Perehdytyspäivästä jäi positiivinen fiilis. Homma hoidettiin asiallisesti, mutta rennolla tavalla. Pönöttämistä tässä ei ole, ja samalla näkee muiden kaupunkien meininkiä”, Pöntinen tuumii.

Aalto-yliopistossa on kyltereitä paljon, siksi kaikkien tavoittaminen ja tiedon jakaminen voi olla kyllille haastavaa.

”Lisäksi koululla ja ainejärjestöllä on myös omia resursseja, kuten urapalveluita, joita Suomen Ekonomien palvelut täydentävät.”

Pöntinen tahtoo olla kampuksella helposti lähestyttävä hahmo ja kehittää kyllin näkyvyyttä entisestään. Hän haluaa myös osata vastata kysymyksiin vaikkapa kyltereiden kesälomapalkkasuosituksista.

”Saa tulla nykäisemään hihasta. Tulen olemaan paljon paikalla tapahtumissa ja lähestymään myös itse ihmisiä.”

Pöntinen haluaisi kyllinä antaa osansa myös yhteisen Aalto-yhteisön rakentamiseen. Se syntyy muun muassa yhteistyöstä TEKin kanssa.

”Mieli on hyvä pitää avoimena mahdollisuuksille.”

14.2.2017

Mikä kylli?

  • Kyllin tehtäviin kuuluu markkinointia, viestintää ja tapahtumien järjestämistä omassa yliopistossa. Kylli välittää opiskelijoille tietoa edunvalvonnasta ja työelämän kysymyksistä. Kylliltä voi kysyä myös omasta jäsenyydestä ja Suomen Ekonomien palveluista.

  • Kyllit tekevät tiivistä yhteistyötä Ekonomien asiakkuusvastaavien, muiden kyllien ja paikallisten kylteri- ja ekonomiyhteisöjen kanssa.

  • Kyllin voi tavata erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa, infoissa ja rasteilla. Heihin saattaa törmätä uramessuilla, työelämäkursseilla, Kylteripäivillä, tutorkoulutuksissa ja mentorointiprojekteissa.

  • Kyllejä kannattaa seurata myös somekanavissa.

  • Kaikkien Suomen kyllien yhteystiedot löytyvät osoitteesta ekonomit.fi/kylteri.

Kylteri, muista myös nämä:

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Kilpailukiellot hidastavat nuoren työntekijän kehittymistä

Ekonomi Ville Sonkamuotkan työsopimuksessa ei ole kilpailukieltoa – onneksi. Nuori ekonomi kokee kilpailukiellon haitalliseksi työntekijälle. Keskusteluissa ja pohdinnoissa ystävien kanssa kilpailukieltosopimukset näyttäytyvät vastavalmistuneille kehityksen jarruna. ”On erittäin hyvä, että näitä sopimuksia pyritään nyt rajoittamaan”, toteaa Sonkamuotka.

Onko sinulla ollut työsopimuksessasi kilpailukielto?

Olen työskennellyt viime vuodet konsultoinnissa ja finanssisektorilla. Työsopimuksissani ei vielä ole ollut kilpailukieltoa, mutta osalla kavereistani se työsopimuksessaan on, tai on ollut. Olenkin miettinyt, mitä kielto tarkoittaisi omalla kohdallani ja miten se vaikuttaisi omiin urapäätöksiini. Turhat kilpailukieltosopimukset arveluttavat erityisesti kehittymisen näkökulmasta. Varsinkin työuran alkupuolella uralle ei soisi rakennettavan mitään esteitä.

Miten kilpailukielto vaikuttaisi urapäätöksiisi?

Työuran alkuvaiheessa olevalle kilpailukielto on suuri rasite. Se sitoo henkilön yritykseen tiiviisti ja voi mahdollisesti hidastaa ammatillista kehittymistä, jos työpaikalla ei ole tarjota riittävästi haasteita ja kilpailukielto taas rajoittaa siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen. Itse olen tällä hetkellä töissä suuressa yrityksessä, jossa on mahdollista edetä uralla ja kehittyä ammatillisesti.

On erittäin hyvä, että eduskunnassa on noussut esiin kilpailukieltoihin liittyvä lakimuutos, jolla pyritään karsimaan turhat kilpailukiellot. Yksittäisen työntekijän on todella vaikea vaikuttaa asiaan. Työntekijän on käytännössä mahdoton olla allekirjoittamatta kilpailukieltosopimusta.

Onko sinua houkuteltu kilpailijalle tai alihankkijalle töihin?

Minua ei ole houkuteltu töihin kilpailijoille, mutta ystäväpiirissäni tällaisia tapauksia on ollut. En ole kuitenkaan kuullut, että kilpailukielto olisi estänyt vaihtamasta työpaikkaa. Asiat on lopulta aina saatu sovittua hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Miksi työntekijälle epävarmuutta aiheuttavaa kilpailukieltoa on siis edes tarvittu?

Ville Sonkamuotka
KTM

Suomen Ekonomien mielestä kilpailukieltojen yleistyminen asiantuntija- ja esimiestasolla on työmarkkinoiden kannalta huono asia. Kilpailukieltosopimukset rajoittavat työvoiman liikkumista, eikä paras osaaminen näin ole työmarkkinoiden ja kansantalouden käytössä. Kirjoitus on osa laajempaa sarjaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kilpailukielloista. Sarjan muut osat löytyvät Ekonomien blogista. Lue myös Ekonomi-lehden juttu aiheesta.

11.09.2017
Vesittyikö perhevapaauudistus jo ennen kuin se ehdittiin aloittaa?

Hallitus ilmoitti, että perhevapaauudistus aloitetaan. Erinomainen uutinen! Viisaasti toteutetulla perhevapaauudistuksella edistämme perheiden hyvinvointia, työllisyyttä sekä naisten työmarkkina-asemaa. Saamme myös lisää maamme parasta osaamista työmarkkinoiden käyttöön, sillä nuoret naiset ovat Suomen parhaiten koulutettu ryhmä.

Hallituksesta ilmoitettiin, että mahdollisuus kotihoitoon säilytetään kolmeen ikävuoteen saakka, ja että perheiden valinnanvapauteen ei puututa. Tästä nousee vahva huoli siitä, saako näillä reunaehdoilla mitään positiivista aikaan. Riippuu siitä, miten asetetut ehdot tulkitaan. On toivottavaa, että uudistuksen valmistelua tekevä työryhmä tekee viisaita ratkaisuja, jotka ohjaavat perheitä uudenlaisiin valintoihin.

Tukien tasoa porrastettava

Kotihoidon mahdollistaminen siihen asti, että lapsi täyttää kolme vuotta sitoo paljon valmistelijoiden käsiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos uudistuksella halutaan edistää nuorten naisten työllisyyttä ja perhevapaiden jakaantumista molempien vanhempien kesken, on tukien tasoa porrastettava. Pelkkä kotihoidontuen tason porrastaminen ei riitä, vaan saadakseen kolmevuotiset perhevapaat, on myös vanhempainpäivärahan tasoa porrastettava sen mukaan, kuinka pitkään perhe haluaa hoitaa lasta kotona.

Valinnanvapauden säilyttämisen ei tule estää kannustamasta jakamaan perhevapaita isän ja äidin kesken. Kun yhteiskunta käyttää rahaa, voi rahankäytöllä olla myös ohjaava vaikutus. Perhevapaajärjestelmän tulee ohjata jakamaan perhevapaat. Ohjaus tapahtuu käytännössä etuuksien tasoa säätämällä.

Kosti Hyyppä
Asiamies

31.08.2017
Perhevapaajärjestelmän uudistaminen tehokkain keino puuttua palkkaeroihin

Finlayson nosti sukupuolten väliset palkkaerot lööppeihin. Näkyvyyttä tuli sekä teemalle että yritykselle, mutta tempaus aktivoi myös mielensäpahoittajat. He ovat vastustaneet kampanjaa monista eri näkökulmista. Kampanjan on esimerkiksi todettu olevan tasa-arvolain vastainen ja toisaalta on kiistetty myös koko palkkaerojen olemassaolo. Se, minkä useat kokivat hauskaksi ideaksi, nosti monella muulla karvat pystyyn.

Naisten ja miesten palkkaerot ovat todellinen ilmiö. Sukupuolten välillä on palkkaeroja myös samaa työtä tekevillä. Nais- ja miesekonomien palkkaero on 24 %, mutta kun tehtävään, työnantajaan ja henkilöön liittyvät selittävät tekijät poistetaan, jää sukupuoleen perustuvaksi selittymättömäksi palkkaeroksi 11 %.

On toissijaista vääntää kättä siitä, kuinka suuri palkkaero sukupuolten välillä on ja kuinka suuri osa palkkaeroista johtuu esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatiosta. Tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten palkkatasa-arvon esteet poistetaan. Ekonomien selvityksen mukaan keskeisimpiä palkkaeroja selittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi asemataso, poissaolovuodet työmarkkinoilta ja viikkotyötunnit. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa jakamalla perhevastuu tasaisemmin. Perhevastuun jakaantumiseen puolestaan voi vaikuttaa perhevapaajärjestelmällä.

Tarpeen perhevapaajärjestelmän kehittämiselle tunnistavat lähes kaikki. Uusi järjestelmä tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, mieluiten jo istuvan hallituksen aikana. Hallituksen on siis sovittava budjettiriihessä, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen aloitetaan välittömästi. Ellei istuva hallitus pysty uudesta mallista sopimaan, on vähintään kaikkien selvitysten oltava valmiina seuraavan hallituksen aloittaessa, jotta uusi järjestelmä saataisiin käyttöön viimeistään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Kosti Hyyppä
Asiamies

25.08.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013