( Kylteri )

Kylterikin voi väsyä

Teksti Salla Salokanto
Infografiikka Nora Kolari
Väsymys ja psyykkiset oireet ovat osa monen opiskelijan arkea. Kauppatieteilijöillä menee kuitenkin kohtalaisen hyvin.

Kasvutrendi on selvä: korkeakouluopiskelijoiden psyykkinen oireilu on lisääntynyt vuodesta 2000 lähtien.

”Mielenterveysongelmat ovat tällä hetkellä suurin syy opiskelukyvyn heikentymiseen ja opiskelukyvyttömyyteen. Sitä kautta ne uhkaavat opiskelijoiden tulevaa työkykyäkin”, psykologi ja tutkija Elina Marttinen tiivistää tilanteen.

Valtakunnallisessa Nyyti ry:ssä työskentelevä Marttinen seuraa opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia läheltä. Nyyti edistää opiskelijoiden mielenterveyttä tarjoamalla tukea sekä suoraan opiskelijoille että heidän kanssaan toimiville. Nyytin työntekijät rakentavat tilannekuvaa oman toiminnan lisäksi muun muassa opiskelijaterveydenhuollon tutkimusten perusteella.

Tuelle onkin tarvetta. Tutkimukset osoittavat, että diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön määrä on kolminkertaistunut tällä vuosituhannella. Opiskelijoista noin kaksi kolmasosaa on stressaantuneita, ja voimakasta viikoittaista stressiä on kolmanneksella. Väsymystä ja jaksamattomuutta on melkein kaikilla.

”Myös kentällä kulkiessa huomaa, että stressiä on”, Marttinen kertoo.

”Tuntuu, että opiskelijat kokevat vaatimusten määrän aika kovaksi. Pitää saada opintopisteitä, suorittaa vaativia kursseja sekä samalla pärjätä niin taloudellisesti kuin työelämässä.”

Monilla opiskelijoilla onkin tunne siitä, ettei tiedä, kuinka odotuksia hallitaan ja niiden kanssa toimitaan. Nyyti ry:stä kysytään jatkuvasti esimerkiksi tukea oman ajankäytön ja arjen hallinnan tueksi.

Tulevaisuudesta ei aina tiedä

Kauppatieteilijöillä menee opiskelijoiden joukossa Marttisen mukaan keskimäärin ihan hyvin.

”Masennusta ja ahdistusta ei kyltereillä ole suuressa joukossa enempää kuin muillakaan, ja sosiaalinen hyvinvointi on jopa hieman keskimääräistä paremmalla tolalla.”

Keskiarvot eivät kuitenkaan tarkoita, etteikö ongelmia voisi olla. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla opiskelijat ovat jopa perustaneet Aaltoahdistus-yhteisön, jossa opiskelijat jakavat sosiaalisessa mediassa nimettömiä tarinoitaan ja vertaistukea.

Marttinen uskoo, että osa kylterien kuormituksesta johtuu kauppatieteiden luonteesta: tutkinto mahdollistaa monenlaisia haastavia uria, muttei toisaalta valmista mihinkään suoraan. Kauppatieteitä onkin suhteellisen helppoa lähteä opiskelemaan, jos hakuvaiheessa ei ole vielä tarkkaan selvillä, mihin haluaa suuntautua. Tulevaisuuden epävarmuus kuormittaa monia.

Toisaalta kyltereiden hyvinvointia tukevat monet tahot. Jo ajatuksista puhuminen ja vaihtoehtojen pallottelu kavereiden kanssa voi selkiyttää tilannetta. Varsinaisia masennus- ja ahdistusoireita hoidetaan esimerkiksi opiskelijaterveydenhuollossa.

Tukea voi kuitenkin hakea jo ennen kuin tilanne johtaa sairastumiseen. Ei ole liioittelua tarttua tilanteeseen, jos esimerkiksi huomaa pitävänsä lepoa ja mukavien asioiden tekemistä ajan haaskauksena. Tällainen suorituskeskeinen ajattelu kasvattaa helposti stressiä vaivihkaa.

”Kuormitukseen, stressiin ja hyvinvointiin löytyy apua, ja ajanhallintaa ja rauhoittumistakin voi opetella”, Marttinen listaa.

”Myös omien vaihtoehtojen pohdintaan ja valintojen tekoon on tarjolla tukea. Suuri osa opiskelijoista pohtii näitä asioita.”

Stereotyyppinen mielikuva kyltereistä ja ekonomeista on myös joskus kapea. Alalla työskentelee henkilöitä hyvin monenlaisissa tehtävissä ja erilaisilla profiileilla, eikä muottiin tarvitse mahtua.

Katse kylterimiehiin

Tilastoissa Marttinen yllättyi siitä, että kauppatieteilijämiehet kokivat psyykkisen hyvinvointinsa monessa kohdin matalammaksi kuin naiset. Kaikkien opiskelijoiden joukossa naiset oirehtivat miehiä enemmän, mutta kyltereillä prosentit ovat monessa kohdin selvästi toisin päin.

”Tulos on aika selkeä. Kauppatieteiden lisäksi se näyttäisi koskevan teknisiä aloja”, Marttinen pohtii. ”Miesten tilanne on lisäksi heikentynyt nopeammin kuin naisten.”

Ero näkyy muun muassa elämänhallintaan liittyvissä kysymyksissä. Miehistä selvästi pienempi osa tuntee saaneensa opiskeluista otteen, ja heillä on useammin negatiivinen näkemys omasta tulevaisuudestaan. Lisäksi miehet arvioivat saaneensa opiskelutovereihin kontaktia naisia heikommin.

”Taustalla saattaa olla esimerkiksi kauppatieteellisten alojen kulttuuriin liittyviä syitä: Onko esimerkiksi niin, että näillä aloilla miehillä on suurempi menestymisen ja pärjäämisen paine? Tai onko miehillä ehkä korkeampi kynnys ottaa asioita puheeksi ja hakea apua?”

Yhteisöt opiskelijan tukena

Myös läheiset, opiskelijayhteisöt ja kyltereiden kanssa työskentelevät voivat usein helpottaa opiskelijan tilannetta. Jo kuulumisten kysyminen ja vastauksen avoin kuuntelu on tärkeää. Lisäksi voi pohtia, lisääkö puheillaan ja toimillaan menestymisen ja pärjäämisen painetta, vai voisiko sitä jopa vähentää. Palautumiselle ja rennolle ololle voi antaa mahdollisuuksien mukaan aikaa.

Viisaita sanoja ja toimintatapoja voi opiskella esimerkiksi Suomen Mielenterveyden ensiapu -kursseilla, jotka opastavat huolehtimaan omasta ja lähipiirin mielenterveydestä rakentavasti. Kursseja järjestetään myös ryhmille, kuten opiskelijayhdistyksille.

Organisaatioissa tilannetta voi tarkastella systemaattisemmin. Tutkimukset nimittäin osoittavat, että esimerkiksi pitkällä opiskeluajalla ja psyykkisellä oireilulla on yhteys.

”Opintojen venymisen ja psyykkisen oireilun takana voi olla jokin yhteinen syy, kuten liika tekeminen tai sairastuminen”, Marttinen arvelee.

Pahasti venyviin opintoihin voisi siis suhtautua yhtenä hälytysmerkkinä. Tukea voi hakea itse, mutta Marttinen vinkkaa, että yhteisölläkin on tässä vaiheessa paikka auttaa ja tarttua tilanteeseen.

Kaikkein tärkeintä on silti puhua ja rohkaista muita puhumaan, esimerkiksi juuri kuulumisia kysymällä.

”Kun asiat nostaa esiin, avun hakeminenkin onnistuu. Kaikilla meillä on kuitenkin mielenterveys, ja jokainen voi välillä huonommin, välillä paremmin.”

12.4.2018

Tukea tarvitsevalle

Opiskelijoiden hyvinvointia ja urasuunnittelua tukevat monet tahot. Suomen Ekonomit tukee kyltereitä uran ja tulevaisuuden pohdinnassa esimerkiksi webinaareissa, uraklinikoilla ja ryhmäsparrauksissa. KylteriPlus-pakettiin kuuluvat lisäksi henkilökohtaiset urapalvelut.

Opiskelijaterveydenhuoltoon voi olla yhteydessä jo ennen kuin oma tilanne alkaa häiritä arkea. Monet järjestöt ja yhdistykset tukevat mielenterveyden kysymyksissä. Esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuralta saa tietoa ja henkilökohtaista neuvontaa puhelimessa ja chatissa.

Nyyti ry  puolestaan tarjoaa tietoa ja tukea erityisesti opiskelijoiden tilanteeseen. Mielenterveystalo-verkkopalvelu auttaa oman tilanteen pohdinnassa asuinpaikasta riippumatta.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013