( Kylteri )

Kylterikin voi väsyä

Teksti Salla Salokanto
Infografiikka Nora Kolari
Väsymys ja psyykkiset oireet ovat osa monen opiskelijan arkea. Kauppatieteilijöillä menee kuitenkin kohtalaisen hyvin.

Kasvutrendi on selvä: korkeakouluopiskelijoiden psyykkinen oireilu on lisääntynyt vuodesta 2000 lähtien.

”Mielenterveysongelmat ovat tällä hetkellä suurin syy opiskelukyvyn heikentymiseen ja opiskelukyvyttömyyteen. Sitä kautta ne uhkaavat opiskelijoiden tulevaa työkykyäkin”, psykologi ja tutkija Elina Marttinen tiivistää tilanteen.

Valtakunnallisessa Nyyti ry:ssä työskentelevä Marttinen seuraa opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia läheltä. Nyyti edistää opiskelijoiden mielenterveyttä tarjoamalla tukea sekä suoraan opiskelijoille että heidän kanssaan toimiville. Nyytin työntekijät rakentavat tilannekuvaa oman toiminnan lisäksi muun muassa opiskelijaterveydenhuollon tutkimusten perusteella.

Tuelle onkin tarvetta. Tutkimukset osoittavat, että diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön määrä on kolminkertaistunut tällä vuosituhannella. Opiskelijoista noin kaksi kolmasosaa on stressaantuneita, ja voimakasta viikoittaista stressiä on kolmanneksella. Väsymystä ja jaksamattomuutta on melkein kaikilla.

”Myös kentällä kulkiessa huomaa, että stressiä on”, Marttinen kertoo.

”Tuntuu, että opiskelijat kokevat vaatimusten määrän aika kovaksi. Pitää saada opintopisteitä, suorittaa vaativia kursseja sekä samalla pärjätä niin taloudellisesti kuin työelämässä.”

Monilla opiskelijoilla onkin tunne siitä, ettei tiedä, kuinka odotuksia hallitaan ja niiden kanssa toimitaan. Nyyti ry:stä kysytään jatkuvasti esimerkiksi tukea oman ajankäytön ja arjen hallinnan tueksi.

Tulevaisuudesta ei aina tiedä

Kauppatieteilijöillä menee opiskelijoiden joukossa Marttisen mukaan keskimäärin ihan hyvin.

”Masennusta ja ahdistusta ei kyltereillä ole suuressa joukossa enempää kuin muillakaan, ja sosiaalinen hyvinvointi on jopa hieman keskimääräistä paremmalla tolalla.”

Keskiarvot eivät kuitenkaan tarkoita, etteikö ongelmia voisi olla. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla opiskelijat ovat jopa perustaneet Aaltoahdistus-yhteisön, jossa opiskelijat jakavat sosiaalisessa mediassa nimettömiä tarinoitaan ja vertaistukea.

Marttinen uskoo, että osa kylterien kuormituksesta johtuu kauppatieteiden luonteesta: tutkinto mahdollistaa monenlaisia haastavia uria, muttei toisaalta valmista mihinkään suoraan. Kauppatieteitä onkin suhteellisen helppoa lähteä opiskelemaan, jos hakuvaiheessa ei ole vielä tarkkaan selvillä, mihin haluaa suuntautua. Tulevaisuuden epävarmuus kuormittaa monia.

Toisaalta kyltereiden hyvinvointia tukevat monet tahot. Jo ajatuksista puhuminen ja vaihtoehtojen pallottelu kavereiden kanssa voi selkiyttää tilannetta. Varsinaisia masennus- ja ahdistusoireita hoidetaan esimerkiksi opiskelijaterveydenhuollossa.

Tukea voi kuitenkin hakea jo ennen kuin tilanne johtaa sairastumiseen. Ei ole liioittelua tarttua tilanteeseen, jos esimerkiksi huomaa pitävänsä lepoa ja mukavien asioiden tekemistä ajan haaskauksena. Tällainen suorituskeskeinen ajattelu kasvattaa helposti stressiä vaivihkaa.

”Kuormitukseen, stressiin ja hyvinvointiin löytyy apua, ja ajanhallintaa ja rauhoittumistakin voi opetella”, Marttinen listaa.

”Myös omien vaihtoehtojen pohdintaan ja valintojen tekoon on tarjolla tukea. Suuri osa opiskelijoista pohtii näitä asioita.”

Stereotyyppinen mielikuva kyltereistä ja ekonomeista on myös joskus kapea. Alalla työskentelee henkilöitä hyvin monenlaisissa tehtävissä ja erilaisilla profiileilla, eikä muottiin tarvitse mahtua.

Katse kylterimiehiin

Tilastoissa Marttinen yllättyi siitä, että kauppatieteilijämiehet kokivat psyykkisen hyvinvointinsa monessa kohdin matalammaksi kuin naiset. Kaikkien opiskelijoiden joukossa naiset oirehtivat miehiä enemmän, mutta kyltereillä prosentit ovat monessa kohdin selvästi toisin päin.

”Tulos on aika selkeä. Kauppatieteiden lisäksi se näyttäisi koskevan teknisiä aloja”, Marttinen pohtii. ”Miesten tilanne on lisäksi heikentynyt nopeammin kuin naisten.”

Ero näkyy muun muassa elämänhallintaan liittyvissä kysymyksissä. Miehistä selvästi pienempi osa tuntee saaneensa opiskeluista otteen, ja heillä on useammin negatiivinen näkemys omasta tulevaisuudestaan. Lisäksi miehet arvioivat saaneensa opiskelutovereihin kontaktia naisia heikommin.

”Taustalla saattaa olla esimerkiksi kauppatieteellisten alojen kulttuuriin liittyviä syitä: Onko esimerkiksi niin, että näillä aloilla miehillä on suurempi menestymisen ja pärjäämisen paine? Tai onko miehillä ehkä korkeampi kynnys ottaa asioita puheeksi ja hakea apua?”

Yhteisöt opiskelijan tukena

Myös läheiset, opiskelijayhteisöt ja kyltereiden kanssa työskentelevät voivat usein helpottaa opiskelijan tilannetta. Jo kuulumisten kysyminen ja vastauksen avoin kuuntelu on tärkeää. Lisäksi voi pohtia, lisääkö puheillaan ja toimillaan menestymisen ja pärjäämisen painetta, vai voisiko sitä jopa vähentää. Palautumiselle ja rennolle ololle voi antaa mahdollisuuksien mukaan aikaa.

Viisaita sanoja ja toimintatapoja voi opiskella esimerkiksi Suomen Mielenterveyden ensiapu -kursseilla, jotka opastavat huolehtimaan omasta ja lähipiirin mielenterveydestä rakentavasti. Kursseja järjestetään myös ryhmille, kuten opiskelijayhdistyksille.

Organisaatioissa tilannetta voi tarkastella systemaattisemmin. Tutkimukset nimittäin osoittavat, että esimerkiksi pitkällä opiskeluajalla ja psyykkisellä oireilulla on yhteys.

”Opintojen venymisen ja psyykkisen oireilun takana voi olla jokin yhteinen syy, kuten liika tekeminen tai sairastuminen”, Marttinen arvelee.

Pahasti venyviin opintoihin voisi siis suhtautua yhtenä hälytysmerkkinä. Tukea voi hakea itse, mutta Marttinen vinkkaa, että yhteisölläkin on tässä vaiheessa paikka auttaa ja tarttua tilanteeseen.

Kaikkein tärkeintä on silti puhua ja rohkaista muita puhumaan, esimerkiksi juuri kuulumisia kysymällä.

”Kun asiat nostaa esiin, avun hakeminenkin onnistuu. Kaikilla meillä on kuitenkin mielenterveys, ja jokainen voi välillä huonommin, välillä paremmin.”

12.4.2018

Tukea tarvitsevalle

Opiskelijoiden hyvinvointia ja urasuunnittelua tukevat monet tahot. Suomen Ekonomit tukee kyltereitä uran ja tulevaisuuden pohdinnassa esimerkiksi webinaareissa, uraklinikoilla ja ryhmäsparrauksissa. KylteriPlus-pakettiin kuuluvat lisäksi henkilökohtaiset urapalvelut.

Opiskelijaterveydenhuoltoon voi olla yhteydessä jo ennen kuin oma tilanne alkaa häiritä arkea. Monet järjestöt ja yhdistykset tukevat mielenterveyden kysymyksissä. Esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuralta saa tietoa ja henkilökohtaista neuvontaa puhelimessa ja chatissa.

Nyyti ry  puolestaan tarjoaa tietoa ja tukea erityisesti opiskelijoiden tilanteeseen. Mielenterveystalo-verkkopalvelu auttaa oman tilanteen pohdinnassa asuinpaikasta riippumatta.

Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013