( Edunvalvonta )

Kylteriyhdistykset saivat liittokokouksessa lisää äänivaltaa

Teksti Matti Koskinen
Kuvat Vesa Tyni
  • Suomen Ekonomien uusi hallitus, edessä uudelleen valittu puheenjohtaja Timo Saranpää.
  • Rauman Ekonomien puheenjohtaja Anssi Pajala ja nimitystoimikunnan puheenjohtaja Annemaija Summanen liittokokoustunnelmissa.
  • Jussi Niemisen toivotaan tuovan Suomen Ekonomien hallitukseen erityisesti vastavalmistuneiden ekonomien ajatuksia.
  • KY:n ja KPV:n puheenjohtaja Jyri Heimo pitää opiskelijoiden äänivallan lisäämistä ekonomeilta rohkeana edelläkävijän ratkaisuna.
  • Pörssi ry:n puheenjohtaja Fanni Hollström harmitteli opiskelijoiden kolmannen varapuheenjohtajan paikan menetystä, mutta oli muuten tyytyväinen päätöksiin.
  • Turun Seudun Ekonomien puheenjohtaja Tero Kuusisto on tyytyväinen, että keskusteluun opiskelijoiden äänivallasta saatiin päätös.
Syksyn liittokokouksessa Suomen Ekonomit osoitti kykynsä rohkeisiin uudistuksiin. Suuria jäsenhankintaa tukevia päätöksiä olivat opiskelijoiden äänivallan lisääminen ja jäsenyyden kriteereiden laajentaminen.

Suomen Ekonomien syksyn liittokokous teki pitkään odotettuja ratkaisuja järjestön tulevaisuuden, uudistumisen ja jäsenhankinnan edistämiseksi. Tärkeimpänä päätöksenä hyväksyttiin ehdotus lisätä opiskelijoiden äänivaltaa järjestössä.

Koko vuoden keskusteluja hallinnut kysymys sai näin ratkaisun, joka tuntui tekevän kaikki osapuolet tyytyväisiksi. Toinen historiallinen päätös oli jäsenkriteerien laajentaminen vastaamaan kasvavia kysyntäpaineita.

Ratkaisua opiskelijoiden ääniosuuden lisäämiseksi kehitettiin pitkään valmistelevassa työryhmässä. Hallitus asetti sen kevään liittokokouksen valtuuttamana, kun esitys kylteriyhdistysten äänimäärän nostamiseksi tasavertaiseksi ekonomiyhdistysten kanssa oli kaatunut.

Työryhmän työn tuloksena syntynyt malli ei ole suoraviivainen äänivallan lisäys, vaan se antaa kyltereille lisää ääniä porrastetusti sen mukaan, kuinka aktiivisesti kauppatieteistä valmistuneet opiskelijat liittyvät paikallisen ekonomiyhdistyksen jäseniksi.

”Kun opiskelijat onnistuvat, niin ekonomitkin onnistuvat. Se tarkoittaa, että valmistuneet pysyvät ekonomien jäsenenä, ja opiskelijoiden äänivalta sataa ajan myötä ekonomiyhdistysten laariin. Kyse on mitä suurimmissa määrin yhteisistä ponnistuksista”, kuvaili mallia esitellyt Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää.

”Opiskelijoiden vaikutusvalta järjestössämme on nyt vertaansa vailla. Toivomme, että tämän päätöksen turvin olemme aiempaakin vahvemmin rakentamassa uutta, tulevaisuuden ekonomien yhteisöä.”

Porrastettu järjestelmä

Aikaisemmin opiskelijajärjestöt ovat saaneet liittokokouksessa yhden äänen alkavaa 500 jäsentä kohti, kun ekonomiyhdistyksillä ääniä on kymmenenkertaisesti. Tämän takia opiskelijoiden äänivalta järjestössä on ollut painoarvoltaan vähäinen opiskelijoiden edustukseen verrattuna. Liitossa on noin 19 000 opiskelijajäsentä ja 33 000 ekonomijäsentä, mutta opiskelijayhdistysten äänimäärä on jäänyt noin kuuteen prosenttiin.

Ensi vuonna käyttöön otettavassa uudessa mallissa kylterijärjestöt saavat yhden äänen jokaista alkavaa 150 jäsentä kohden, mikä karkeasti kolminkertaistaa opiskelijoiden äänimäärän entisestä. Tämän lisäksi järjestelmään sisältyy porrastus, jonka ansiosta opiskelijoiden äänimäärä voi nousta jopa tasoihin ekonomiyhdistysten kanssa. Vastineeksi luovutaan liittohallituksen kolmannen varapuheenjohtajan paikasta, johon on valittu opiskelijaedustaja.

Opiskelijajärjestöjen äänivaltaan vaikuttaa jatkossa prosenttiluku, joka saadaan laskemalla edellisen vuoden aikana valmistuneiden kauppatieteen maisterien lukumäärä ja vertaamalla siihen, kuinka moni valmistuneista on seuraavan vuoden lopussa jäsenenä jossain ekonomiyhdistyksessä.

Mitä innokkaammin valmistuneet opiskelijat siis liittyvät ekonomiyhdistyksiin, sitä enemmän ääniä kyseisen oppilaitoksen kyltereillä on liittokokouksessa. Jos esimerkiksi valmistuneista yli 90 prosenttia liittyy ja pysyy liiton jäsenenä, opiskelijajärjestön äänimäärä on yksi jokaista 50 jäsentä kohden.

Rohkea ratkaisu näyttää mallia muille

Laskukaavan mukaisesti ekonomiyhdistysten ääniosuus liittokokouksissa on ensi vuonna noin 83 prosenttia ja opiskelijajärjestöjen noin 17 prosenttia. Tämä herätti keskustelua kokoussalissa, sillä vielä muutama päivä ennen kokousta käydyissä keskusteluissa esillä oli eri lukuja liitossa jäseninä pysyneiden osalta.

”En usko, että kyse on pahantahtoisuudesta, mutta ei anna hyvää kuvaa, että ennakkoon on puhuttu ihan eri luvuilla ja muutamaa päivää ennen kokousta saadaan oikeat numerot”, totesi Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaiden (KY) ja Kylteripuheenjohtajien verkoston (KPV) puheenjohtaja Jyri Heimo. Hän esitti muutosehdotuksen, jonka mukaan opiskelijat olisivat saaneet pitää kolmannen varapuheenjohtajan paikan.

Saranpää pahoitteli sekaannusta ja huomautti, että luultua alhaisemmat jäsenpysyvyysprosentit ovat karu muistutus järjestön jäsenhankinnan nykytilasta. Äänestyksessä hallituksen esitys voitti ja Heimon muutosehdotus kolmannen varapuheenjohtajan säilyttämisestä hylättiin.

”Harmittaa, että loppuun tuli tällainen pieni kömmähdys lukujen kanssa, mutta onhan tämä ollut tänä vuonna selkeä pääasia Suomen Ekonomeilla ja ylipäätään historiallinen tulos. Siihen nähden olen ehdottomasti tyytyväinen”, Heimo totesi asian ratkettua.

”Opiskelijoiden äänivallan lisääminen on ekonomeilta rohkea edelläkävijän ratkaisu. Toivon, että viesti leviää maailmalle ja muut liitot ottavat meistä mallia”, hän sanoi.

Ratkaisuun oli tyytyväinen myös Turun Seudun Ekonomien puheenjohtaja Tero Kuusisto. Hän esitti kevään liittokokouksessa toivomusponnen, että kylterien äänimääräkysymys todettaisiin syksyllä loppuun käsitellyksi, tavalla tai toisella.

”Se oli varmasti sellainen ratkaisu, jonka kanssa kaikki pystyvät elämään, ja nyt voidaan jatkaa eteenpäin muihinkin asioihin. Itse olisin ollut ehkä toisenlaisen ratkaisun kannalla, mutta pystyn hyvin elämään tämän kanssa”, Kuusisto totesi kokoustauolla.

Kuusiston mukaan keskustelu opiskelijoiden äänivallasta on vienyt jo liikaa järjestön resursseja, jotka olisi voitu käyttää muidenkin polttavien asioiden käsittelyyn. Hän olisi tosin henkilökohtaisesti ollut yksinkertaisemman ratkaisun kannalla.

”Toki tässä on mukana porkkana, joka kannustaa opiskelijoita koko ajan pitämään kiinni jäsenistä ja edistämään jäsenyyttä. Jos äänimäärä olisi kiinteä, niin varmaan muutaman vuoden päästä keskusteltaisiin taas, saataisiinko sitä korotettua paremmaksi. Mutta kun tähän laskukaavaan jaksaa vielä vähän tutustua, niin eiköhän se siitä selkiydy.”

Kylterien ja ekonomien yhteistyö kehittyy

Koko äänivaltakeskustelun taustalla ovat jäsenhankinnan tarpeet. Uusien jäsenten hankintaa ja sitouttamista haluttiin kehittää etenkin opiskelijoiden keskuudessa, ja kylterien äänivallan kasvattaminen on yksi keino tuoda kauppatieteen opiskelijoita liittoon.

KY:n puheenjohtaja Heimo uskoo, että äänivallan kasvattaminen muuttaa opiskelijajärjestöjen suhtautumista ekonomeihin ja lisää innokkuutta lähteä mukaan toimintaan.

”Uskon, että jatkossa KPV:n sisällä on enemmän keskustelua siitä, miten asioihin vaikutetaan. Tähän asti vaihtoehtoina on ollut joko puhuminen tai protestointi. Nyt päästään siihen, että meillä alkaa olla aitoa vaikutusvaltaa, ja ehkä meidän ääntämme myös kuunnellaan enemmän. Uskon, että opiskelijoilla on paljon annettavaa”, Heimo sanoi.

Nykyisillä luvuilla opiskelijajärjestöistä vain Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden järjestö Pörssi ry. saa enemmän kuin minimimäärän ääniä ensi vuoden liittokokouksissa. Jyväskylässä yli 60 prosenttia valmistuneista on liittynyt ekonomiyhdistykseen, joten Pörssin äänimäärä on porrastuksen mukaisesti yksi jokaista alkavaa sataa jäsentä kohden.

”Olin positiivisesti yllättynyt näistä luvuista, mutta myös huolissani. Se täytyy nimittäin nyt pitää korkealla ja varmistaa, ettei pudota alaspäin”, sanoi Pörssin puheenjohtaja Fanni Hollström.

Kylteriopiskelijoiden sitouttaminen järjestöön myös valmistumisen jälkeen edellyttää ekonomien ja kylterien keskinäistä yhteistyötä. Sitä toki tehdään jo, esimerkiksi Pörssin ja Keski-Suomen Ekonomien yhteisten tapahtumien muodossa.

”Uudessa järjestelmässä äänet määräytyvät sen mukaan, miten valmistuneet pysyvät liitossa. Siihen meillä ei kuitenkaan ole vaikutusvaltaa. Meillä on myös aika isot toiveet ekonomipuolelle, että he myös jaksavat tehdä töitä sen eteen, että ihmiset liittyvät”, Hollström sanoi.

Kolmannen varapuheenjohtajan menestystä Hollström pitää harmillisena mutta välttämättömänä kompromissina. Varapuheenjohtajan paikka on tarjonnut opiskelijoille esimerkiksi edustuksen puheenjohtajiston keskinäisissä keskusteluissa.

”Onhan se toki symbolinen menetys, mutta jostain oli pakko luopua, että päästiin toisaalla eteenpäin. Se ei lopulta noussut meillä kynnyskysymykseksi”, Hollström totesi.

”Opiskelijat voivat tehdä ennakkomarkkinointia ja pohjatyötä, mutta valmistumisen jälkeen opiskelijayhdistyksillä ei ole enää mitään tehtävissä. Vastuu siirtyy meille vanhuksille. Miten pystymme vastaamaan siihen haasteeseen? Yhtä lailla on huolehdittava, että pystymme ottamaan ne nuoret vastaan”, Kuusisto sanoi.

Jäsenkriteerit laajenevat

Liittokokouksessa hallitus esitteli toisenkin merkittävän ja pitkään odotetun muutoksen: uudet suositukset jäsenyyden kriteereiksi. Liiton jäsenyyden ehtona on perinteisesti ollut Suomessa suoritettu kauppatieteen tutkinto, mutta työmarkkinoiden muuttuessa kiinnostus Suomen Ekonomien jäsenyyden eduista on kasvanut myös muiden tutkinnon suorittaneiden keskuudessa.

Uusissa suosituksissa ero suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen välillä poistuu, ja ohjeissa puhutaan vain kauppatieteen tutkinnosta. Samoin esimerkiksi taloustieteen, elintarvike-ekonomian tai tuotantotalouden tutkinto oikeuttaa jatkossa jäsenyyteen. Jäseniksi voidaan hyväksyä myös kauppatieteen maisteriopiskelija, jolla on takanaan kandidaatin tutkinto jostain toiselta alalta. Heille on aikaisemmin suositeltu kylterijäsenyyttä, vaikka usein hakijalla saattaa olla takanaan jo pitkä ura työelämässä.

Suositusten toimeenpano on nyt ekonomiyhdistysten vastuulla. Hallituksen toive on, että ne uudistaisivat sääntöjään mahdollisimman ripeässä aikataulussa mallisääntöjen mukaisesti.

”Saamme säännöllisen epäsäännöllisesti kyselyitä ihmisiltä, joiden tutkintonimike on jotain ihan muuta, mutta tutkinnon sisältö karkeasti sama kuin kauppatieteilijöillä. Kysyntäpaine on näkynyt myös yhdistyksissä. On positiviinen ongelma, että meidät on koettu niin houkutteleviksi, että eri taustoista tulevat ihmiset ovat ilmaisseet haluavansa liittyä jäseniksi”, puheenjohtaja Saranpää totesi kokouksen jälkeen.

Jäsenkriteerien uudistaminen on perinteisesti herättänyt vastarintaa, mutta Saranpään mukaan ratkaisu syntyi nyt yllättävänkin helposti. Se kertoo liiton valmiudesta ja halusta uudistua ja kehittyä.

”Varsinkin vannoutuneimmat ekonomitoiminnan fundamentalistit ovat olleet sitä mieltä, että tämä on kauppatieteen maisterien ja ekonomien järjestö. Siihen nähden tämä uudistus on edennyt tänä vuonna yllättävän vähällä vastustuksella läpi. Keskustelut ovat olleet intoa täynnä eikä poikkipuolista sanottavaa ole oikeastaan ollut”, Saranpää kertoi.

Uusi hallitus sai kaksitoista jäsentä

Syksyn liittokokouksessa valittiin myös uusi hallitus seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Kevään kokouksessa perustetun nimitystoimikunta esitti kymmenen hengen hallituskokoonpanoa, jonka puheenjohtajana jatkaa Saranpää. Alkuperäiseen kokoonpanoon päätettiin kuitenkin vielä lisätä kaksi nimeä.

Lisäjäseniksi valittiin Helsingin Ekonomien Heli Törrönen ja Turun Seudun Ekonomeja edustava Jussi Nieminen, joka oli aikaisemmassa hallituksessa mukana opiskelijajäsenenä. Niemisen toivottiin tuovan hallitukseen vastavalmistuneen ekonomin näkemyksiä.

Nieminen oli äänestyksen jälkeen tyytyväinen hallituspestin jatkoon. Itsekin vastavalmistuneena hän tuntee liiton tämän hetken haastavimman kohderyhmän, työuraansa aloittavat nuoret.

”Nuorten ja vastavalmistuneiden ajasta kilpailee tällä hetkellä hirveän moni taho, ja se kilpailu kovenee koko ajan. Meidän pitää pystyä tarjoamaan palveluita, sisältöjä ja verkostoitumismahdollisuuksia, jotka koetaan mielekkäiksi ja tarpeellisiksi”, Nieminen kertoi.

Tärkeää on myös viestiä nuorille työmarkkinajärjestöön kuulumisen vakuutusluontoisia etuja, liiton tuomaa tukea ja turvaa erilaisissa elämäntilanteissa.

”Monelle varmasti perheen perustaminen on ajankohtaista, ja siihen liittyvät esimerkiksi perhevapaat. Tänä vuonna yksi työmarkkinatoiminnan teema oli juuri perhevapaan uudistaminen”, Nieminen sanoi.

Myös Saranpää oli tyytyväinen uuden hallituksen kokoonpanoon.

”Meillä on hyvä joukkue kasassa, ja nämä pari lisäystä tuovat tasapainoa osaamiseen ja ikärakenteeseen. Alkuperäisellä listalla meitä 50- ja 60-luvulla syntyneitä oli seitsemän kymmenestä”, hän totesi liittokokouksen jälkeen.

Uudella hallituksella on ensi vuonna edessään muun muassa uuden toiminnanjohtajan rekrytoiminen sekä strategian laatiminen. Saranpään mukaan syksyn liittokokouksessa tehdyt päätökset ja esillä olleet asiat kertovat paljon tulevan strategian suunnasta. Vuosikertomuksen ja talousarvioesityksen yhteydessä kerrottiin muun muassa CRM-jäsenhallintajärjestelmän edistymisestä ja digitalisaatioon tehdyistä taloudellisista panostuksista.

”Olemme ottaneet tosissamme sen haasteen, että työmarkkinajärjestöjen toiminta ei houkuttele nuoria. Kun tehdään tulevaisuuden järjestöä, on paukkuja laitettava siihen, että palvelumme, tapahtumamme ja teemamme puhuttelevat 2020-luvun ekonomeja. Siten meillä on jäseniä jatkossakin”, Saranpää totesi.

”Mutta tämä ei tarkoita, että vanhat jäsenet unohdettaisiin. Uudistuminen palvelee myös heitä, jotka joutuvat työssään elämään digiloikan ja työelämän pirstaloitumisen keskellä. On tärkeää jatkaa sillä tiellä, jolla on aloitettu eri rintamilla: palveluissa, koulutuspolitiikassa ja työmarkkinapolitiikassa.”

13.12.2017

Suomen Ekonomien hallitus

  • Hallituksen puheenjohtaja Timo Saranpää
  • Ensimmäinen varapuheenjohtaja Christel Tjeder
  • Toinen varapuheenjohtaja Anette Vaini-Antila
  • Kolmas varapuheenjohtaja opiskelijaedustaja Riku Hietarinta

Muut jäsenet

  • Nina Ingves
  • Eero Kiiski
  • Kaisa Kokkonen
  • Kari Leppilahti
  • Jussi Nieminen
  • Liisa-Johanna Pesonen
  • Heli Törrönen
  • Esa Vilhonen
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
Ainutlaatuinen sinä – ainutlaatuinen osaamisesi

Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten he voivat erottua muista oman alansa osaajista ja miten he saisivat rekrytoijat kiinnostumaan itsestään. Minä vastaan heidän kysymykseensä vastakysymyksellä: Mistä sinä olet kiinnostunut ja missä olet onnistunut?

Erottuakseen muista työmarkkinoilla ei tarvitse olla maailman paras omalla alallaan, ei edes Suomen tai oman kaupungin paras. Tärkeää on, että kerrot selvästi ja ytimekkäästi, missä olet hyvä etkä pakota lukijaa päättelemään erinomaisuuttasi työhistoriasi tai muun kokemuksesi perusteella.

Kun luen asiakkaitteni CV:itä ja hakemuksia, huomaan kuinka kaavamaisia lauseita niihin kirjoitetaan. Ihmisillä näyttää menevän aivot jollakin tavoin lukkoon, kun kyse on oman osaamisen markkinoinnista. Tai ehkä kyse onkin juuri siitä, että CV:tä ja hakemusta ei koeta oman osaamisen markkinoinniksi vaan itsensä kehuskelemiseksi. Jokainen myös tietää, että kehuskelu ei herätä kenenkään kiinnostusta, mutta on vaikea löytää tapaa kertoa omasta osaamisesta muulla tavalla.

Kiinnostus johtaa onnistumiseen

Kun ryhdyt miettimään omaa, ytimekästä markkinointiviestiäsi, on monta tapaa lähestyä asiaa.

Yksi tapa on ryhtyä miettimään, mistä asioista olet aidosti kiinnostunut. Kiinnostusten ei tarvitse liittyä suoraan työhön, vaan kysy itseltäsi, mikä sinua ylipäätään elämässä kiinnostaa.

Toinen kysymys on: Missä olet onnistunut? Milloin olen kokenut iloa ja innostusta? Milloin olen nauttinut työn tekemisestä ja aikaansaamisesta? Vastaukset voivat edelleen liittyä mihin tahansa elämänalueeseen, työhön, harrastuksiin, luottamustehtäviin, perhe-elämään tai muuhun vapaa-aikaan. Yleensä onnistumme asioissa, jotka meitä kiinnostavat, joten kysymykset liittyvät myös toisiinsa.

Kolmas kysymys kuuluu: Miksi olet onnistunut? Mitkä taidot, tiedot tai toimintatavat tai ominaisuudet olivat mukana onnistumisessa?

Kun tarkastelet muutamia, ehkä useampiakin, onnistumisia, voit alkaa huomata yhteneväisyyksiä. Huomaatkin, että samat toimintatavat, taidot, tiedot ja osaamiset vaikuttavat onnistumiseesi, tapahtuipa se millä elämänalueella tahansa.

Samassakin asiassa voi onnistua monella tavalla. Onnistutko esimerkiksi siksi, että sinulla on jonkin asian syvällistä osaamista, pystyt soveltamaan sitä käytäntöön ja vielä kertomaan siitä toisille yksinkertaisesti. Vai onnistutko siksi, että löydät oikeat ihmiset, joilla on tarvittava asiantuntemus ja osaat innostaa ryhmän antamaan parhaat taitonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Kiteytä osaaminen kuvaksi

Mitkä osaamiset, taidot, tiedot, toimintatavat tai ominaisuudet nousevat esille äskeisen analyysisi perusteella? Sparraa hiukan itseäsi, ideoi, yhdistele, laajenna tai syvennä. Pyri kiteyttämään omannäköinen osaamiskokonaisuus, jossa on 3 – 5 ydinaluetta. Kun olet löytänyt ydinalueet, piirrä kuva, malli tai kaavio, johon tiivistyy juuri sinun osaamisesi. Millainen kolmio, tähti tai muu kuva sinun ainutlaatuisesta osaamiskokonaisuudestasi piirtyy?

Arja Parpala
Uravalmentaja

03.01.2018
Paniikkia ja pieruverkkareita – perhevapaalta paluun haasteet ja ihanuus

Kun töihin paluuni esikoisen syntymän ja ensimmäisen perhevapaaperiodini jälkeen lähestyi uhkaavasti, haikeat ajatukset ja uhkakuvat (lue: pienoinen paniikki) ottivat valtaa ajatuksissani. Yhä useampana yönä sain nähdä vähintäänkin outoja työpaikkaliitännäisiä unia. Murehdin paitsi sitä, miten pieni ihmisen taimeni pärjää vieraissa käsissä ja ilman täydellisen äitinsä hoivaa (kyllä, tämä on ironiaa), myös sitä kuinka itse selviydyn palatessani työrintamalle. Panikoin, onko tietotaitoni jo täysin vanhentunut – olinhan ollut pois ihan kokonaisen vuoden! – ja olivatko hormonihuurut tuhonneet ajattelukapasiteettini lopullisesti.

Kun jätin pikkuiseni hoitoon, hän ei jäänyt itkemään perääni, mutta itse vollotin ensin bussipysäkillä ja toiseen otteeseen työkaverini toivottaessa minut halauksin tervetulleeksi takaisin. Tykkään kovasti työstäni, mutta silti pohdin pienessä päässäni, olisiko hyvä äiti malttanut olla kotosalla kotvasen kauemmin.

Toinen kerta toden sanoo?

Toisella kerralla olin perhevapailla hurjat puoli vuotta kauemmin ja pääsin hieman vähemmällä etukäteisstressaamisella. Työkaveritkin ilmestyivät unissani erikoisiin asiayhteyksiin vasta lähempänä töihin paluun ajankohtaa. Ehkä asiaa ei arjessa kahden pienen lapsen kanssa ehtinyt niin paljon vatvoa, mutta yhtäkkiä ensimmäisen työpäivän aatto vain koitti ja tajusin että pieruverkkarit ja imetyshuppari pitäisi vaihtaa johonkin astetta korrektimpaan asukokonaisuuteen.

Toisen lapsen kohdalla mammailun merkeissä vietetyn rupeaman päättyminen ei enää tuntunutkaan niin isolta asialta. Älysin myös jo heti alkuun nauttia enemmän työelämän haasteista, päivittäisestä aikuisesta seurasta ja siitä, että lounaan sai syödä lämpimänä ilman että kukaan huutaisi kesken kaiken pyyhkimään. Jäin bussista oikealla pysäkillä ja melkein joka päivä hyppäsin vielä ihan oikeaan junaankin. Työhuoneeni koordinaatitkin olivat ennallaan.

Töihin paluuseen panostettava

Sen lisäksi että pari ihanaa työkaveriani päivitti minulle perhevapaani aikana toimiston kuumimpia kuulumisia, pidimme esimieheni kanssa sovitusti ja toiveestani yhteyttä. Usein pelisäännöt yhteydenpidosta jäävät kuitenkin sopimatta. Moni äiti ei tiedä onko tervetullut takaisin, esimies on saattanut vapaan aikana vaihtua toiseen eikä organisaatiokaan ole ennallaan.

Omassa päässäni pyöri toisenkin perhevapaan jälkeen kaikesta huolimatta iso liuta kysymyksiä: ”Keitä nää tyypit on? Miten nää ohjelmat toimii? Mitkä ne salasanat näihin kaikkiin ohjelmiin nyt olikaan? Mitä nää kaikki projektit ja lyhenteet tarkoittaa? Osaanko mä enää mitään? Mä en osaa enää mitään!? Miksi mun laukussani on pehmohiiri, likainen sukka kokoa 22 ja palohälytin?”

Kaiken tämän säädön ja tunnekuohujen keskellä saan nykytilanteen valossa kuitenkin olla tyytyväinen, ja yllämainittu hämmennys ja sekoilu ovat pieniä murheita. Työpaikkani oli tallella ja työtehtäväni olivat ennallaan. Perhevapaaltahan palataan ensisijaisesti siihen työhön, josta perhevapaalle on lähdetty ja josta on työsopimuksessa sovittu. Tämä on selvää. Vai onko? Valitettavan usein näin ei ole. Yksi yleisimmistä ekonomien yhteydenottoaiheista työsuhdejuristeillemme on perhevapaalta paluuseen liittyvät ongelmat työpaikalla.

Äiti-ihmisillä on aivan tarpeeksi pähkäiltävää ja haastetta töihin paluu -merkkisessä elämänmuutoksessa muutoinkin eikä työn ja perheen yhteensovittaminen kaipaa enää ylimääräistä extrajännitystä ja draamaa. Ja kyllä: haasteita voi olla isilläkin, mutta ainakin Ekonomien jäsenistä toistaiseksi vuosittain vain kourallinen miehiä ilmoittaa olevansa pidemmällä perhevapaalla.

Summa summarum: Kaikki voittavat, kun perhevapaalta töihin paluuseen panostetaan.

Tanja Hankia
Asiakkuusvastaava, kylterit ja nuoret ekonomit

21.12.2017
Esimies työsuhteen säännösviidakossa

Työelämän lainsäädännössä on työnantajalle annettu oikeuksia ja asetettu monenlaisia velvoitteita. Käytännön tilanteissa työnantajaa edustaa yksittäinen esimies, joka käyttää työnantajayhteisön puolesta työnjohtovaltaa ja toisaalta vastaa työnantajavelvoitteiden asianmukaisesta noudattamisesta työpaikan arjessa. Lainsäädäntöviidakossa suunnistaminen voi toisinaan olla haasteellista, koska esimiehen koulutus ja työkokemus ovat tyypillisesti muulta toimialalta kuin työoikeudesta.

Työnantajalla on tulkintaetuoikeus työsuhteessa kulloinkin sovellettavasta lain tai työehtosopimuksen kohdasta. Jos työntekijä ja esimies ovat erimielisiä säännöksen oikeasta soveltamisesta, on työntekijän noudatettava esimiehen soveltamistulkintaa, kunnes erimielisyys on saatu ratkaistua. Ääritilanteessa ratkaisu voi tapahtua vasta tuomioistuimessa. Toisaalta työnantajalla on myös vastuu esittämästään tulkinnasta ja jos tulkinta sittemmin vahvistetaan virheelliseksi, on työnantajan korvattava työntekijälle tästä mahdollisesti aiheutunut vahinko.

Työsopimuslaissa tänä vuonna merkittäviä muutoksia

Työsopimuslaki on painoarvoltaan merkittävin työelämää säätelevä laki ja se sisältää säännöksiä mm. työsuhteen osapuolten yleisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksen muodosta, kestosta ja päättämisestä. Työsopimuslakiin on vuonna 2017 tehty merkittäviä muutoksia mm. koeajan kestoon, määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuteen. Näistä on kerrottu tarkemmin Ekonomi-lehtemme tämän vuoden toisessa numerossa.

Työsopimuslaissa on myös määritelty työsopimussuhteen tunnusmerkit, joiden perusteella arvioidaan, onko osapuolten välillä ylipäätänsä työsopimussuhde vai jonkinlainen toimeksianto- tai konsulttijärjestely. Työelämän yleisen lainsäädännön soveltuminen edellyttää luonnollisesti, että kyseessä on työsopimussuhde.

Muita keskeisiä työelämän lakeja ovat mm. yhteistoimintalaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, tasa-arvolaki sekä laki yksityisyyden suojasta työelämässä. Lainsäädännön lisäksi työsuhdetta voi säännöttää myös normaali tai yleissitova työehtosopimus.

Lakien ja työehtosopimusten soveltamisesta

Työehtosopimuksen normaalisitovuudesta on kyse, kun työnantajayhteisö on järjestäytynyt alansa työnantajaliittoon ja on tämän johdosta velvollinen noudattamaan oman alansa työehtosopimusta. Jos valtakunnallinen työehtosopimus on asianomaisella alalla kattava (työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa on vähintään 50 % alan kaikista työntekijöistä) voidaan työehtosopimus vahvistaa yleissitovaksi. Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa sitä, että alalla toimivan järjestäytymättömänkin työnantajan on työsuhteissa noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Lisäksi työehtosopimuksen noudattaminen voi perustua myös siihen, että osapuolet ovat sopineet siitä työsopimuskirjauksella.

Työelämän lakeja ja työehtosopimuksia sovellettaessa on syytä muistaa, että valtaosa säädöksistä on ns. pakottavaa oikeutta. Esimies ja työntekijä eivät voi työsopimuksella sopimalla poiketa pakottavasta säännöksestä. Esimerkiksi varsin tavallinen kirjaus siitä, ettei työsuhteessa noudateta työaikalakia on pätemätön, ellei työntekijä tosiasiallisesti ole sellaisessa asemassa tai työssä, että hän työaikalain poikkeussäännöksen nojalla jää lain soveltamisen ulkopuolelle. Tällöin työaikalain ulkopuolelle jääminen perustuu työaikalain säännökseen, jossa on määritelty lain ulkopuolelle jäävät työt ja tehtävät, eikä niinkään työsopimuskirjaukseen.

Työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset ovat yleisesti saatavilla valtion säädöstietopankki Finlexissä osoitteessa www.finlex.fi. Säädöstietopankista löytyvät myös työtuomioistuimen tuomiot ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökset, jotka linjaavat merkittävällä tavalla työelämän lakien ja työehtosopimusten tulkitsemista.

Oikeudelliset palvelumme tukevat ekonomi-esimiehiä tai -yrittäjiä työelämän oikeuskysymyksissä. Työnantajaneuvontamme palvelee arkisin klo 9.00 – 16.00 numerossa 020 692 923.

Jan Degerlund
Lakiasiainjohtaja

19.12.2017
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013