( Edunvalvonta )

Kylteriyhdistykset saivat liittokokouksessa lisää äänivaltaa

Teksti Matti Koskinen
Kuvat Vesa Tyni
  • Suomen Ekonomien uusi hallitus, edessä uudelleen valittu puheenjohtaja Timo Saranpää.
  • Rauman Ekonomien puheenjohtaja Anssi Pajala ja nimitystoimikunnan puheenjohtaja Annemaija Summanen liittokokoustunnelmissa.
  • Jussi Niemisen toivotaan tuovan Suomen Ekonomien hallitukseen erityisesti vastavalmistuneiden ekonomien ajatuksia.
  • KY:n ja KPV:n puheenjohtaja Jyri Heimo pitää opiskelijoiden äänivallan lisäämistä ekonomeilta rohkeana edelläkävijän ratkaisuna.
  • Pörssi ry:n puheenjohtaja Fanni Hollström harmitteli opiskelijoiden kolmannen varapuheenjohtajan paikan menetystä, mutta oli muuten tyytyväinen päätöksiin.
  • Turun Seudun Ekonomien puheenjohtaja Tero Kuusisto on tyytyväinen, että keskusteluun opiskelijoiden äänivallasta saatiin päätös.
Syksyn liittokokouksessa Suomen Ekonomit osoitti kykynsä rohkeisiin uudistuksiin. Suuria jäsenhankintaa tukevia päätöksiä olivat opiskelijoiden äänivallan lisääminen ja jäsenyyden kriteereiden laajentaminen.

Suomen Ekonomien syksyn liittokokous teki pitkään odotettuja ratkaisuja järjestön tulevaisuuden, uudistumisen ja jäsenhankinnan edistämiseksi. Tärkeimpänä päätöksenä hyväksyttiin ehdotus lisätä opiskelijoiden äänivaltaa järjestössä.

Koko vuoden keskusteluja hallinnut kysymys sai näin ratkaisun, joka tuntui tekevän kaikki osapuolet tyytyväisiksi. Toinen historiallinen päätös oli jäsenkriteerien laajentaminen vastaamaan kasvavia kysyntäpaineita.

Ratkaisua opiskelijoiden ääniosuuden lisäämiseksi kehitettiin pitkään valmistelevassa työryhmässä. Hallitus asetti sen kevään liittokokouksen valtuuttamana, kun esitys kylteriyhdistysten äänimäärän nostamiseksi tasavertaiseksi ekonomiyhdistysten kanssa oli kaatunut.

Työryhmän työn tuloksena syntynyt malli ei ole suoraviivainen äänivallan lisäys, vaan se antaa kyltereille lisää ääniä porrastetusti sen mukaan, kuinka aktiivisesti kauppatieteistä valmistuneet opiskelijat liittyvät paikallisen ekonomiyhdistyksen jäseniksi.

”Kun opiskelijat onnistuvat, niin ekonomitkin onnistuvat. Se tarkoittaa, että valmistuneet pysyvät ekonomien jäsenenä, ja opiskelijoiden äänivalta sataa ajan myötä ekonomiyhdistysten laariin. Kyse on mitä suurimmissa määrin yhteisistä ponnistuksista”, kuvaili mallia esitellyt Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää.

”Opiskelijoiden vaikutusvalta järjestössämme on nyt vertaansa vailla. Toivomme, että tämän päätöksen turvin olemme aiempaakin vahvemmin rakentamassa uutta, tulevaisuuden ekonomien yhteisöä.”

Porrastettu järjestelmä

Aikaisemmin opiskelijajärjestöt ovat saaneet liittokokouksessa yhden äänen alkavaa 500 jäsentä kohti, kun ekonomiyhdistyksillä ääniä on kymmenenkertaisesti. Tämän takia opiskelijoiden äänivalta järjestössä on ollut painoarvoltaan vähäinen opiskelijoiden edustukseen verrattuna. Liitossa on noin 19 000 opiskelijajäsentä ja 33 000 ekonomijäsentä, mutta opiskelijayhdistysten äänimäärä on jäänyt noin kuuteen prosenttiin.

Ensi vuonna käyttöön otettavassa uudessa mallissa kylterijärjestöt saavat yhden äänen jokaista alkavaa 150 jäsentä kohden, mikä karkeasti kolminkertaistaa opiskelijoiden äänimäärän entisestä. Tämän lisäksi järjestelmään sisältyy porrastus, jonka ansiosta opiskelijoiden äänimäärä voi nousta jopa tasoihin ekonomiyhdistysten kanssa. Vastineeksi luovutaan liittohallituksen kolmannen varapuheenjohtajan paikasta, johon on valittu opiskelijaedustaja.

Opiskelijajärjestöjen äänivaltaan vaikuttaa jatkossa prosenttiluku, joka saadaan laskemalla edellisen vuoden aikana valmistuneiden kauppatieteen maisterien lukumäärä ja vertaamalla siihen, kuinka moni valmistuneista on seuraavan vuoden lopussa jäsenenä jossain ekonomiyhdistyksessä.

Mitä innokkaammin valmistuneet opiskelijat siis liittyvät ekonomiyhdistyksiin, sitä enemmän ääniä kyseisen oppilaitoksen kyltereillä on liittokokouksessa. Jos esimerkiksi valmistuneista yli 90 prosenttia liittyy ja pysyy liiton jäsenenä, opiskelijajärjestön äänimäärä on yksi jokaista 50 jäsentä kohden.

Rohkea ratkaisu näyttää mallia muille

Laskukaavan mukaisesti ekonomiyhdistysten ääniosuus liittokokouksissa on ensi vuonna noin 83 prosenttia ja opiskelijajärjestöjen noin 17 prosenttia. Tämä herätti keskustelua kokoussalissa, sillä vielä muutama päivä ennen kokousta käydyissä keskusteluissa esillä oli eri lukuja liitossa jäseninä pysyneiden osalta.

”En usko, että kyse on pahantahtoisuudesta, mutta ei anna hyvää kuvaa, että ennakkoon on puhuttu ihan eri luvuilla ja muutamaa päivää ennen kokousta saadaan oikeat numerot”, totesi Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaiden (KY) ja Kylteripuheenjohtajien verkoston (KPV) puheenjohtaja Jyri Heimo. Hän esitti muutosehdotuksen, jonka mukaan opiskelijat olisivat saaneet pitää kolmannen varapuheenjohtajan paikan.

Saranpää pahoitteli sekaannusta ja huomautti, että luultua alhaisemmat jäsenpysyvyysprosentit ovat karu muistutus järjestön jäsenhankinnan nykytilasta. Äänestyksessä hallituksen esitys voitti ja Heimon muutosehdotus kolmannen varapuheenjohtajan säilyttämisestä hylättiin.

”Harmittaa, että loppuun tuli tällainen pieni kömmähdys lukujen kanssa, mutta onhan tämä ollut tänä vuonna selkeä pääasia Suomen Ekonomeilla ja ylipäätään historiallinen tulos. Siihen nähden olen ehdottomasti tyytyväinen”, Heimo totesi asian ratkettua.

”Opiskelijoiden äänivallan lisääminen on ekonomeilta rohkea edelläkävijän ratkaisu. Toivon, että viesti leviää maailmalle ja muut liitot ottavat meistä mallia”, hän sanoi.

Ratkaisuun oli tyytyväinen myös Turun Seudun Ekonomien puheenjohtaja Tero Kuusisto. Hän esitti kevään liittokokouksessa toivomusponnen, että kylterien äänimääräkysymys todettaisiin syksyllä loppuun käsitellyksi, tavalla tai toisella.

”Se oli varmasti sellainen ratkaisu, jonka kanssa kaikki pystyvät elämään, ja nyt voidaan jatkaa eteenpäin muihinkin asioihin. Itse olisin ollut ehkä toisenlaisen ratkaisun kannalla, mutta pystyn hyvin elämään tämän kanssa”, Kuusisto totesi kokoustauolla.

Kuusiston mukaan keskustelu opiskelijoiden äänivallasta on vienyt jo liikaa järjestön resursseja, jotka olisi voitu käyttää muidenkin polttavien asioiden käsittelyyn. Hän olisi tosin henkilökohtaisesti ollut yksinkertaisemman ratkaisun kannalla.

”Toki tässä on mukana porkkana, joka kannustaa opiskelijoita koko ajan pitämään kiinni jäsenistä ja edistämään jäsenyyttä. Jos äänimäärä olisi kiinteä, niin varmaan muutaman vuoden päästä keskusteltaisiin taas, saataisiinko sitä korotettua paremmaksi. Mutta kun tähän laskukaavaan jaksaa vielä vähän tutustua, niin eiköhän se siitä selkiydy.”

Kylterien ja ekonomien yhteistyö kehittyy

Koko äänivaltakeskustelun taustalla ovat jäsenhankinnan tarpeet. Uusien jäsenten hankintaa ja sitouttamista haluttiin kehittää etenkin opiskelijoiden keskuudessa, ja kylterien äänivallan kasvattaminen on yksi keino tuoda kauppatieteen opiskelijoita liittoon.

KY:n puheenjohtaja Heimo uskoo, että äänivallan kasvattaminen muuttaa opiskelijajärjestöjen suhtautumista ekonomeihin ja lisää innokkuutta lähteä mukaan toimintaan.

”Uskon, että jatkossa KPV:n sisällä on enemmän keskustelua siitä, miten asioihin vaikutetaan. Tähän asti vaihtoehtoina on ollut joko puhuminen tai protestointi. Nyt päästään siihen, että meillä alkaa olla aitoa vaikutusvaltaa, ja ehkä meidän ääntämme myös kuunnellaan enemmän. Uskon, että opiskelijoilla on paljon annettavaa”, Heimo sanoi.

Nykyisillä luvuilla opiskelijajärjestöistä vain Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijoiden järjestö Pörssi ry. saa enemmän kuin minimimäärän ääniä ensi vuoden liittokokouksissa. Jyväskylässä yli 60 prosenttia valmistuneista on liittynyt ekonomiyhdistykseen, joten Pörssin äänimäärä on porrastuksen mukaisesti yksi jokaista alkavaa sataa jäsentä kohden.

”Olin positiivisesti yllättynyt näistä luvuista, mutta myös huolissani. Se täytyy nimittäin nyt pitää korkealla ja varmistaa, ettei pudota alaspäin”, sanoi Pörssin puheenjohtaja Fanni Hollström.

Kylteriopiskelijoiden sitouttaminen järjestöön myös valmistumisen jälkeen edellyttää ekonomien ja kylterien keskinäistä yhteistyötä. Sitä toki tehdään jo, esimerkiksi Pörssin ja Keski-Suomen Ekonomien yhteisten tapahtumien muodossa.

”Uudessa järjestelmässä äänet määräytyvät sen mukaan, miten valmistuneet pysyvät liitossa. Siihen meillä ei kuitenkaan ole vaikutusvaltaa. Meillä on myös aika isot toiveet ekonomipuolelle, että he myös jaksavat tehdä töitä sen eteen, että ihmiset liittyvät”, Hollström sanoi.

Kolmannen varapuheenjohtajan menestystä Hollström pitää harmillisena mutta välttämättömänä kompromissina. Varapuheenjohtajan paikka on tarjonnut opiskelijoille esimerkiksi edustuksen puheenjohtajiston keskinäisissä keskusteluissa.

”Onhan se toki symbolinen menetys, mutta jostain oli pakko luopua, että päästiin toisaalla eteenpäin. Se ei lopulta noussut meillä kynnyskysymykseksi”, Hollström totesi.

”Opiskelijat voivat tehdä ennakkomarkkinointia ja pohjatyötä, mutta valmistumisen jälkeen opiskelijayhdistyksillä ei ole enää mitään tehtävissä. Vastuu siirtyy meille vanhuksille. Miten pystymme vastaamaan siihen haasteeseen? Yhtä lailla on huolehdittava, että pystymme ottamaan ne nuoret vastaan”, Kuusisto sanoi.

Jäsenkriteerit laajenevat

Liittokokouksessa hallitus esitteli toisenkin merkittävän ja pitkään odotetun muutoksen: uudet suositukset jäsenyyden kriteereiksi. Liiton jäsenyyden ehtona on perinteisesti ollut Suomessa suoritettu kauppatieteen tutkinto, mutta työmarkkinoiden muuttuessa kiinnostus Suomen Ekonomien jäsenyyden eduista on kasvanut myös muiden tutkinnon suorittaneiden keskuudessa.

Uusissa suosituksissa ero suomalaisten ja ulkomaisten yliopistojen välillä poistuu, ja ohjeissa puhutaan vain kauppatieteen tutkinnosta. Samoin esimerkiksi taloustieteen, elintarvike-ekonomian tai tuotantotalouden tutkinto oikeuttaa jatkossa jäsenyyteen. Jäseniksi voidaan hyväksyä myös kauppatieteen maisteriopiskelija, jolla on takanaan kandidaatin tutkinto jostain toiselta alalta. Heille on aikaisemmin suositeltu kylterijäsenyyttä, vaikka usein hakijalla saattaa olla takanaan jo pitkä ura työelämässä.

Suositusten toimeenpano on nyt ekonomiyhdistysten vastuulla. Hallituksen toive on, että ne uudistaisivat sääntöjään mahdollisimman ripeässä aikataulussa mallisääntöjen mukaisesti.

”Saamme säännöllisen epäsäännöllisesti kyselyitä ihmisiltä, joiden tutkintonimike on jotain ihan muuta, mutta tutkinnon sisältö karkeasti sama kuin kauppatieteilijöillä. Kysyntäpaine on näkynyt myös yhdistyksissä. On positiviinen ongelma, että meidät on koettu niin houkutteleviksi, että eri taustoista tulevat ihmiset ovat ilmaisseet haluavansa liittyä jäseniksi”, puheenjohtaja Saranpää totesi kokouksen jälkeen.

Jäsenkriteerien uudistaminen on perinteisesti herättänyt vastarintaa, mutta Saranpään mukaan ratkaisu syntyi nyt yllättävänkin helposti. Se kertoo liiton valmiudesta ja halusta uudistua ja kehittyä.

”Varsinkin vannoutuneimmat ekonomitoiminnan fundamentalistit ovat olleet sitä mieltä, että tämä on kauppatieteen maisterien ja ekonomien järjestö. Siihen nähden tämä uudistus on edennyt tänä vuonna yllättävän vähällä vastustuksella läpi. Keskustelut ovat olleet intoa täynnä eikä poikkipuolista sanottavaa ole oikeastaan ollut”, Saranpää kertoi.

Uusi hallitus sai kaksitoista jäsentä

Syksyn liittokokouksessa valittiin myös uusi hallitus seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Kevään kokouksessa perustetun nimitystoimikunta esitti kymmenen hengen hallituskokoonpanoa, jonka puheenjohtajana jatkaa Saranpää. Alkuperäiseen kokoonpanoon päätettiin kuitenkin vielä lisätä kaksi nimeä.

Lisäjäseniksi valittiin Helsingin Ekonomien Heli Törrönen ja Turun Seudun Ekonomeja edustava Jussi Nieminen, joka oli aikaisemmassa hallituksessa mukana opiskelijajäsenenä. Niemisen toivottiin tuovan hallitukseen vastavalmistuneen ekonomin näkemyksiä.

Nieminen oli äänestyksen jälkeen tyytyväinen hallituspestin jatkoon. Itsekin vastavalmistuneena hän tuntee liiton tämän hetken haastavimman kohderyhmän, työuraansa aloittavat nuoret.

”Nuorten ja vastavalmistuneiden ajasta kilpailee tällä hetkellä hirveän moni taho, ja se kilpailu kovenee koko ajan. Meidän pitää pystyä tarjoamaan palveluita, sisältöjä ja verkostoitumismahdollisuuksia, jotka koetaan mielekkäiksi ja tarpeellisiksi”, Nieminen kertoi.

Tärkeää on myös viestiä nuorille työmarkkinajärjestöön kuulumisen vakuutusluontoisia etuja, liiton tuomaa tukea ja turvaa erilaisissa elämäntilanteissa.

”Monelle varmasti perheen perustaminen on ajankohtaista, ja siihen liittyvät esimerkiksi perhevapaat. Tänä vuonna yksi työmarkkinatoiminnan teema oli juuri perhevapaan uudistaminen”, Nieminen sanoi.

Myös Saranpää oli tyytyväinen uuden hallituksen kokoonpanoon.

”Meillä on hyvä joukkue kasassa, ja nämä pari lisäystä tuovat tasapainoa osaamiseen ja ikärakenteeseen. Alkuperäisellä listalla meitä 50- ja 60-luvulla syntyneitä oli seitsemän kymmenestä”, hän totesi liittokokouksen jälkeen.

Uudella hallituksella on ensi vuonna edessään muun muassa uuden toiminnanjohtajan rekrytoiminen sekä strategian laatiminen. Saranpään mukaan syksyn liittokokouksessa tehdyt päätökset ja esillä olleet asiat kertovat paljon tulevan strategian suunnasta. Vuosikertomuksen ja talousarvioesityksen yhteydessä kerrottiin muun muassa CRM-jäsenhallintajärjestelmän edistymisestä ja digitalisaatioon tehdyistä taloudellisista panostuksista.

”Olemme ottaneet tosissamme sen haasteen, että työmarkkinajärjestöjen toiminta ei houkuttele nuoria. Kun tehdään tulevaisuuden järjestöä, on paukkuja laitettava siihen, että palvelumme, tapahtumamme ja teemamme puhuttelevat 2020-luvun ekonomeja. Siten meillä on jäseniä jatkossakin”, Saranpää totesi.

”Mutta tämä ei tarkoita, että vanhat jäsenet unohdettaisiin. Uudistuminen palvelee myös heitä, jotka joutuvat työssään elämään digiloikan ja työelämän pirstaloitumisen keskellä. On tärkeää jatkaa sillä tiellä, jolla on aloitettu eri rintamilla: palveluissa, koulutuspolitiikassa ja työmarkkinapolitiikassa.”

13.12.2017

Suomen Ekonomien hallitus

  • Hallituksen puheenjohtaja Timo Saranpää
  • Ensimmäinen varapuheenjohtaja Christel Tjeder
  • Toinen varapuheenjohtaja Anette Vaini-Antila
  • Kolmas varapuheenjohtaja opiskelijaedustaja Riku Hietarinta

Muut jäsenet

  • Nina Ingves
  • Eero Kiiski
  • Kaisa Kokkonen
  • Kari Leppilahti
  • Jussi Nieminen
  • Liisa-Johanna Pesonen
  • Heli Törrönen
  • Esa Vilhonen
Muuta aiheesta

Suomen Ekonomit – Ekonomien työpaikat ja palkatLiity helposti jäseneksi tekstiviestillä

Lähetä tekstiviesti: EKONOMIT LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä.

Lähetä viesti      18200

Tai täytä lomake sivuillamme: www.ekonomit.fi/jasenyys

Blogeissa
 
Valitse Lehti
Ekonomi 06 : 2013